2.1 Vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet

Transkriptio

1 Muistio 1 (16) Jaana Rajakko SM088:00/2008 Erheellisten paloilmoitusten seurantahanke ERHEELLISET PALOILMOITUKSET VUOSINA Yleistä hankkeesta Sisäasiainministeriön pelastusosasto asetti erheellisten paloilmoitusten seurantahankkeen ERHE -seurantahanke on jatkohanke sisäasiainministeriön pelastusosaston asettamalle kaksivuotiselle ERHE- hankkeelle, Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi (SM083:00/2005). Hankkeen toimikausi oli Sisäasiainministeriön pelastusosaston päätöksellä seurantahanketta jatkettiin ensin saakka ja sen jälkeen asti. Hankkeen toimikautta on jatkettu edelleen siten, että hanke päättyy ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa edellisen ERHE -hankkeen työryhmän kehittämät toimenpiteet täytäntöön. ERHE -seurantahankkeen tulee seurata ja arvioida, miten eri toimenpiteet vaikuttavat erheellisten paloilmoitusten lukumääriin. Vuosina ERHE -seurantahankkeen työryhmässä oli edustus seuraavilta tahoilta: sisäasiainministeriö, pelastusosasto, puheenjohtaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, sihteeri Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Helsingin kaupungin pelastuslaitos Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Turva-alan yrittäjät ry Finanssialan Keskusliitto ry Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hätäkeskuslaitos Palonilmaisualan yhdistys ry 2. Vuosien 2012 ja 2013 toiminta Vuonna 2012 työryhmä kokoontui neljä kertaa ja vuonna 2013 kolme kertaa. 2.1 Vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet Työryhmä asetti vuoden 2011 vuosiraportissa tavoitteet vuodelle Seuraavassa on raportoitu vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vuosiraportti ERHE -seurantahankkeen toiminnasta sekä erhetilastoista vuodelta 2011 ja työryhmän tavoitteet vuodelle 2012 valmistui Opinnäytetyön "ERHE -lomakkeen käyttö, jälkiseuranta ja käytetyt menetelmät" valmistui Työryhmän asiantuntijat ovat tuoneet esille paloilmoitinasetuksen valmistelussa huomioon otettavia seikkoja. Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Vuorikatu 20, Helsinki Valtioneuvosto Faksi:

2 Sisäministeriö Muistio 2 (16) Valmisteltiin esitys toteutuspöytäkirjan muuttamiseksi niin, että se huomioisi paremmin erheellisten paloilmoitusten ennaltaehkäisyn. Hankkeen yhteistyöhenkilöiden verkoston yhteystiedot on päivitetty Työryhmä teki esityksen termien (yhdistelmäilmaisin / monikriteeri-ilmaisin) avaamisesta paloilmoitinsuositusryhmälle. 2.2 Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet Vuoden 2013 tavoitteet asetettiin työryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa Seuraavassa on raportoitu vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vuosiraportti vuodesta 2012 ei valmistunut keväällä 2013, joten päätettiin laatia yhteinen vuosiraportti vuosille alkuvuodesta Vuonna 2013 työryhmä järjesti ERHE -koulutuspäivän hankkeen pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen yhteyshenkilöille vastaten kentän toiveeseen. Tilaisuuteen osallistui 38 henkilöä. Päivän aikana käytiin läpi mm. erheellisten paloilmoitinhälytysten tilastokatsaus, tulevan pelastuslain tuomia mahdollisuuksia osana erheellisten paloilmoitusten ehkäisyä, uusia paloilmoittimiin liittyviä toimintamalleja ja ohjeistuksia Helsingin pelastuslaitoksella, ennakkovaroitustoimintojen sekä uuden teknologian hyödyntämistä toteutuspöytäkirjamenettelyssä, teknisiä ratkaisukeinoja erheellisten paloilmoitusten poistamiseksi sekä äänievakuointijärjestelmien käyttöä osana paloilmoitinta, siihen liittyviä määräytymisperusteita ja standardeja. Pelastuslaitosten kumppanuushankkeen turvallisuuspalvelut -alue päätti päivittää Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus -muistion. ERHE -seurantahankkeen työryhmällä oli kaksi edustajaa päivitystyöryhmässä. Muistion päivitys valmistui Työryhmä laati erheellisiin paloilmoituksiin liittyen muistion PRONTOn kehittämisehdotuksista. Ehdotukset liittyivät tiedon keruun parantamiseen ja kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Aloitteen johdosta erheellisten paloilmoitusten syy -koodisto tarkentui vuoden 2014 alusta. Työryhmän asiantuntijat ovat tuoneet esille paloilmoitinasetuksen valmistelussa huomioon otettavia seikkoja. Työryhmän jäsenet osallistuivat panelisteina Finnsec -messujen yhteydessä järjestettyyn erheellisten paloilmoitusten seminaariin. 3. Automaattisten paloilmoittimien antamat ilmoitukset vuosina 2012 ja 2013 Automaattisten paloilmoitinhälytysten lukumäärässä ovat mukana ne tapaukset, joissa PRONTOn hälytysselosteella onnettomuuden tai tehtävän ilmoitustavaksi on merkitty automaattinen paloilmoitin. Tieto tulee PRONTOn hälytysselosteelle automaattisesti hätäkeskusjärjestelmästä. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTOn mukaan vuonna 2012 hätäkeskukset vastaanottivat lähes ilmoitusta, joissa ilmoitus hätäkeskukseen tuli automaattisen paloilmoittimen kautta. Vastaava luku vuonna 2013 oli hieman alle ilmoitusta. Automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärä on kääntynyt laskuun huippuvuodesta 2010, vaikka hätäkeskukseen liitettyjen laitteistojen

3 Sisäministeriö Muistio 3 (16) lukumäärä on kasvanut. Kuvassa 1 on esitetty automaattisten paloilmoittimien antamien ilmoitusten lukumäärät vuosina sekä ennuste vuodelle Kuva 1. Kuvassa on esitetty PRONTOon rekisteröityneet automaattisen paloilmoittimen kautta tulleet ilmoitukset sekä arvio hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoitin laitteistojen lukumäärän kehittymisestä. *Vuoden 2007 ilmoitusten lukumäärää vääristää normaalia suurempi osuus hälytysten tuntemattomista ilmoitustavoista PRONTOssa, niitä oli kaikista pelastustehtävistä yli 4 % eli 4262 kpl. ** Paloilmoittimien lukumäärätietoja on kerätty mm. kesäkuussa 2010 hätäkeskuksilta ja huhtikuussa 2013 pelastuslaitoksilta. Kuvassa 2a) on esitetty, miten muutokset automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärässä ovat vaikuttaneet vuorokausikeskiarvoon. Vuonna 2013 paloautot lähtivät liikkeelle automaattisen paloilmoittimen hätäilmoituksen johdosta keskimäärin 54 kertaa vuorokaudessa eli joka 27. minuutti. Kuvassa 2b) on esitetty automaattisen paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten suhdetta hätäkeskuksiin liitettyihin laitteistojen lukumäärään. a) b) Kuva 2: Vastaavasti muutokset ilmoitusten määrissä heijastuvat vuorokausikeskiarvoon sekä ilmoitusten lukumäärään yhtä paloilmoitinlaitteistoa kohden.

4 Sisäministeriö Muistio 4 (16) Automaattisten paloilmoittimien antamien ilmoitusten osuus vuonna 2012 oli 21 % ja vuonna % kaikista pelastustoimen PRONTOon kirjautuneista tehtävistä. Tilastojen mukaan automaattisten paloilmoittimien välittämät hätäilmoitukset keskittyvät tiettyihin laitteistoihin, sillä yli puolet laitteistoista ei ole tehnyt yhtään ilmoitusta hätäkeskukseen vuoden aikana (kuva 3). Kuva 3: Automaattisten paloilmoittimien lukumäärä, joka on välittänyt vähintään yhden hätäilmoituksen hätäkeskukseen, on vähentynyt viime vuosina, vaikka laitteistojen lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Taulukossa 1 on esitetty automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärät eri pelastustoimen alueilla vuosina Lähes kaikilla pelastustoimen alueilla automaattisten paloilmoittimien antamat hätäilmoitukset ovat vähentyneet vuoden 2011 tasosta.

5 Sisäministeriö Muistio 5 (16) Pelastustoimen alue kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Muutos kpl Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi Ei tietoa Yhteensä Taulukko 1. PRONTOon rekisteröityneet automaattisen paloilmoittimen kautta tulleiden hätäilmoitusten kokonaislukumäärä pelastuslaitoksittain vuosina Kuvassa 4 on esitetty automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten muutoksen suhdetta vuodesta 2012 vuoteen 2013 pelastuslaitoksittain. Neljää pelastuslaitosta lukuun ottamatta hätäilmoitusten määrät ovat laskeneet. Suhteellisesti vähennys vaihtelee 1 % ja 16 % välillä, valtakunnallinen keskiarvo on 5 %.

6 Sisäministeriö Muistio 6 (16) Kuva 4: Automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes kaikilla pelastuslaitosten alueilla. Automaattiset paloilmoittimet välittävät hätäkeskuksiin hätäilmoituksia myös muista paloteknisistä laitteistoista. Valtaosa hätäilmoituksista tulee toki automaattisista paloilmoittimista mutta 10 % hätäilmoituksista tulee muista laitteistoista esim. sammutuslaitteistoista. Seuraavassa kuvassa on esitetty tarkemmin jakautumista vuoden 2013 osalta. Kuva 5: Joka 10. automaattisen paloilmoittimen välittämä hätäilmoitus ei johdu paloilmoittimesta.

7 Sisäministeriö Muistio 7 (16) Kaikista automaattisten paloilmoittimien antamista hätäilmoituksista vuonna % tapahtui klo 7-17 välillä. Verrattaessa arkipäiviä viikonloppuihin voidaan havaita selvästi ihmisten aktiivisen toiminnan vaikutus aiheutuneisiin ilmoituksiin. Arkipäivistä eniten hätäilmoituksia vuonna 2013 tuli tiistaisin ja torstaisin. Viikonlopun päivien osalta tuntikohtainen hälytysilmoitusten lukumäärien vaihteluväli on huomattavasti pienempi. Kuva 6: Automaattisten paloilmoittimien antamien hälytysilmoitusten lukumäärät eri vuorokauden aikoina. 4. Paloilmoittimen ilmoittamat rakennuspalot ja rakennuspalovaarat Vaikka edellä esitetty erheprosentti on suuri ja erheellisten paloilmoitusten osuus tulisi ehdottomasti saada pienemmäksi, on kuitenkin huomattava, että automaattinen paloilmoitin hälyttää vuosittain ensimmäisenä yli 800 rakennuspalossa tai rakennuspalovaarassa. Rakennuspalovaaralla tarkoitetaan tilannetta, josta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo mutta se ei ole levinnyt kuumenemis- tai syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon. Tällaisia tilanteita ovat esim. loisteputken kärähtäminen, ruoan hallitsematon palaminen pohjaan liedellä. Vuosittain noin 4 % automaattisen paloilmoittimen kautta tulleista ilmoituksista on kirjattu joko rakennuspaloiksi tai rakennuspalovaaroiksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty tarkemmin näiden tehtävien lukumääriä.

8 Sisäministeriö Muistio 8 (16) Kuva 7: Automaattinen paloilmoitin on ilmoittanut vuosittain noin 100 kertaa ensimmäisenä rakennuspalossa. Rakennuspalovaarojen lukumäärät ovat lisääntyneet vuoden 2011 jälkeen. Kuva 8: Automaattisen paloilmoittimen ilmoittama tulipalo on usein tapahtunut tuotanto- ja varastorakennuksissa sekä hoitolaitoksissa.

9 Sisäministeriö Muistio 9 (16) Kuva 9: Automaattisen paloilmoittimen ilmoittaman tulipalon syynä on useimmissa tapauksissa ollut ruoan valmistus tai koneen ja laitteen vika. 5. Erheellisten paloilmoitukset 5.1 Erheelliset paloilmoitukset koko maassa Erheellisiksi paloilmoitinhälytyksiksi on laskettu kaikki ne onnettomuudet tai tehtävät, joissa PRONTOn hälytysselosteella ilmoitustavaksi on merkitty automaattinen paloilmoitin ja PRONTOn onnettomuusselosteella onnettomuustyypiksi 1 on merkitty jokin muu onnettomuustyyppi kuin rakennuspalo, rakennuspalovaara, liikennevälinepalo, maastopalo, muu tulipalo, räjähdys /räjähdysvaara tai vaarallisten aineiden onnettomuus. Automaattisen paloilmoittimen kautta tulleista ilmoituksista pelastuslaitos täyttää PRONTOon pelastustoimen tehtävän onnettomuustyypin. Automaattisten paloilmoittimien kautta tulee vuosittain noin joka viides pelastuslaitoksen tehtävä. Seuraavassa kuvassa onnettomuustyypit on jaettu karkeasti neljään eri luokkaan: 1) automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäviin, 2) rakennuspalo ja rakennuspalovaaroihin, 3) pelastustehtäviin ja 4) muihin onnettomuustyyppeihin.

10 Sisäministeriö Muistio 10 (16) Kuva 10: Valtaosa automaattisten paloilmoittimien ilmoituksista kirjattiin vuonna 2013 tarkastus- ja varmistustehtäviksi. Vuonna 2013 automaattisen paloilmoittimen kautta tulleista hälytyksistä (N = ) 95,7 % oli erheellisiä (N = ). Kuvassa 11 on esitetty erheellisten paloilmoitinhälytysten suhteellinen osuus vuosina automaattisten paloilmoittimien antamista hätäilmoituksista. Kuva 11: Erheellisten paloilmoitusten suhteellinen osuus. Vuoden 2007 luvut ovat virheellisiä, kuten kuvan 1 yhteydessä todettiin. * Paloilmoittimen ja palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävät erotettiin PRONTOssa muista tarkastus- ja varmistustehtävistä vuoden 2004 alussa, tästä syystä vuoden 2003 lukua ei ole vertailukelpoinen. Vuoden 2007 alussa palovaroittimen ja paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävät erotettiin toisistaan, jonka jälkeen voidaan verrata tehtävien suhdetta hälytyksiin.

11 Sisäministeriö Muistio 11 (16) Pelastuslaitoksittain ERHE-% vaihteli vuonna ,1 % ja 98,4 % välillä. Osaltaan ERHE-%:n pelastuslaitoskohtaista vaihtelua selittää erot tehtävien kirjaamisessa onnettomuustyypissä rakennuspalovaara. Itä-Uudellamaalla rakennuspalovaroiksi oli kirjattu 9,4 % automaattisen paloilmoittimen ilmoittamista tehtävistä kun taas Keski-Uudellamaalla vastaavasti 1,1 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa 3,6 %. Kuva 12: Erheellisten paloilmoitinhälytysten suhteellinen osuus kaikista automaattisten paloilmoittimien hälytysilmoituksista pelastuslaitoksittain v Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävän kohdalla ei tilastointijärjestelmässä taltioida rakennustyyppiä tai rakennuksen käyttötapaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuoden 2013 kymmenen eniten erheellisiä paloilmoituksia aiheuttanutta kohdetta toimialan mukaan. Tiedot on poimittu tilastointijärjestelmästä yksittäin. Kuva 13:Vuonna 2013 eniten erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä aiheuttaneet kohteet käyttötavan mukaan jaoteltuna (PRONTO).

12 Sisäministeriö Muistio 12 (16) Vuonna 2013 TOP 10 -kohteet aiheuttivat yhteensä 338 erheellistä hätäilmoitusta (25 51 ilmoitusta / kohde). Kuudessa kohteessa paloilmoitin ilmoitti vuoden aikana ensimmäisenä myös todellisista rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista 5.2 Erheellisten paloilmoitusten syyt Erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä vuonna % (N=18 681) oli kirjattu automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäväksi. Yleisin PRONTOon kirjattu automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävän syy oli muu syy tai tuntematon, jota oli käytetty 24 % tehtävistä (kuva 14). Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat ruoan valmistus (17 %), muu savu tai pöly (12 %), huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus-, tai huoltotyössä (11 %) sekä kosteus tai vesi (8 %). Syyluettelo ja prosentuaaliset osuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempina vuosina. Syiden muutoksia viiden yleisimmän syyluokan osalta on kuvattu tarkemmin kuvassa 15. Kuvasta voidaan todeta, että erheellisistä paloilmoituksista laskuttamisen aloittaminen on parantanut osaltaan tilastoinnin tarkkuutta, sillä "muu syy tai syy tuntematon" luokan kirjaukset ovat vähentyneet vuodesta 2010 vuoteen 2013 noin 25 %. Vähennystä on tapahtunut myös muissa yleisissä syyluokissa. Maksullisuuteen siirtyminen on johtanut kiinteistöissä huomiota erheellisten ehkäisemiseen erityisesti ruoan valmistuksen ja kiinteistöjen korjaustöiden osalta. Kuvassa 12 esitettyjen TOP 10 -kohteiden osalta automaattisten paloilmoittimien tarkastusja varmistustehtävien syyluokat "kosteus ja vesi" sekä "ruoan valmistus" poikkeavat merkittävästi valtakunnallisista arvoista. TOP 10 -kohteissa yleisin syy oli ruoan valmistus (27 %), muu syy tai tuntematon (25 %) ja kosteus tai vesi (23 %). Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävien syyt jakautuvat eri lailla vuorokauden mukaan. Vuoden 2013 tilaston mukaan muu syy tai syy tuntematon -luokka on yleinen läpi vuorokauden, kun taas huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus- tai huoltotöissä painottuu klo 7-16 väliseen aikaan ollen yleisin syy luokka klo välisenä aikana. Myös tyypilliset ruoanlaittoajat näkyvät syyluokkien ajallisessa jakaumatilastossa, sillä ruoan laitto on yleisin syyluokka klo ja välisinä aikoina.

13 Sisäministeriö Muistio 13 (16) Kuva 14: Automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävien syyt vuonna 2013 [N=19 858]. Vuoden 2014 alusta kuvan yleisin syykoodi "muu syy tai syy tuntematon" on jaettu omiksi koodeikseen sekä kuvassa jo näkyvät kaksi alinta syykoodia on otettu käyttöön uusina.

14 Sisäministeriö Muistio 14 (16) Kuva 15: Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävien TOP 5 -syyluokkien muutokset vuosina TOP 5 -syyluokat kattavat 71 % kaikista syistä vuonna Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus Pelastuslain (379/2011) uudistuksessa pelastuslaitoksille säädettiin oikeus periä maksuja pelastustoimen tehtävästä niissä tapauksissa, joissa tehtävä on aiheutunut toistuvasti hätäkeskukseen yhdistetystä automaattisesta paloilmoittimesta, eikä ole johtanut kohteessa pelastustoimintaan. Säädösmuutoksen tavoitteena on ollut vähentää erheellisten automaattiilmoitusten määrää ja edistää laitteiden asianmukaista huoltoa ja sijoittamista sekä kiinteistön käyttäjien huolellista toimintaa paloilmoitinlaitteilla varustetuissa kohteissa. Uusittu pelastuslaki tuli voimaan Ensimmäiset pelastuslaitokset alkoivat laskuttaa erheellisistä paloilmoituksista loppuvuodesta Vuoden 2012 aikana valtaosa pelastuslaitoksista otti laskutusprosessin käyttöön. Vuoden 2013 alusta lähtien erheellisistä paloilmoituksista on laskutettu kaikilla pelastuslaitoksilla. Aikaa maksullisuusprosessin käyttöönottoon ensimmäisen ja viimeisen pelastuslaitoksen välillä meni yksi vuosi ja neljä kuukautta. Pelastuslain mukaan perittävän ERHE -maksun suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Perittävän maksun tulee vastata suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kustannusten määrää. Koska pelastuslaitokset ovat erilaisia, vaihtelee ERHE -maksun suuruus pelastuslaitosten välillä.

15 Sisäministeriö Muistio 15 (16) Kuva 16: ERHE -maksu pelastuslaitoksittain ensimmäisen taksapäätöksen mukaisesti (hinnan tarkistuksia ei ole päivitetty kuvaan). Erheellisestä paloilmoituksesta laskuttamisen edellytys on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. Ohjeen mukaan paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan useampi kuin kaksi erheellistä hälytystä edellisen 12 kuukauden aikana (ei kalenterivuosi). Tarkasteluväliä vanhempia tapauksia ei lasketa. Taulukossa 2 on esitetty PRONTOn laskutustietoihin kirjatut toimenpiteet lähetettyjen korjauskehotusten ja laskujen osalta. Vuonna 2013 kaikki pelastuslaitokset ovat lähettäneet laskuja. Vuosi korjausmääräyksiä [lkm] laskuja [lkm] laskutettu [ ] Taulukko 2:Toimenpiteet ja laskuttaminen erheellisistä paloilmoituksista vuosina Jos paloilmoitinkiinteistö on tyytymätön saamaansa ERHE -laskuun, voi kiinteistö hakea muutoksenhakua pelastuslain 96 :n mukaisesta päätöksestä valittamalla hallinto-oikeuteen. Kaikkien tähän mennessä saatujen hallinto-oikeuksien ratkaisujen mukaan pelastuslaitoksella on ollut oikeus laskuttaa kiinteistöä erheellisistä paloilmoituksista, kun pelastuslaitos on toiminut 96 :n edellyttämällä tavalla. Hallinto-oikeudet ovat todenneet perusteluissaan, etteivät laskutusperusteet riipu kiinteistön koosta, rakennuksen käyttötavasta tai erheellisen paloilmoituksen syystä.

16 Sisäministeriö Muistio 16 (16) 7. Työryhmän toimenpide-ehdotuksia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi Työryhmän asiantuntemuksen mukaan erheellisiä paloilmoituksia voidaan vielä vähentää mm. seuraavien teknisten keinojen nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä: Käytössä olevan paloilmoittimen päivittäminen ja nykyaikaisen sekä älykkään ilmaisutekniikan käyttöönotto mahdollistaa kiinteistön normaalin toiminnan aiheuttamien erityispiirteiden huomioimisen ennakolta ilmaisinkohtaisesti. Tapauskohtaisesti voidaan ilmaisua muuttaa esim. teollisuus- ja toimistokiinteistöissä kellonajan mukaan niin, että työaikana hätäkeskukseen välittyvät vain lämmön nousuun perustuvat ilmoitukset savuilmaisimien aiheuttaessa kiinteistön sisäisen hälytyksen. Viivästettyä paloilmoitusta voidaan käyttää tapauskohtaisesti kohteissa, joissa on henkilökuntaa paikalla viivästystä käytettäessä. Viive voi olla esimerkiksi käytössä vain osan aikaa vuorokaudesta. Viivästyksessä tieto paloilmoituksesta menee ensin henkilökunnalle, jolla on aikaa muutama minuutti tarkastaa hälyttänyt tila ja kuitata hälytys, joka ei vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, ennen sen siirtymistä hätäkeskukseen. Viiveen käytön ehdot on ohjeistettu muun muassa ST -ohjeistoissa "Paloilmoittimen suunnittelu, asennus, huolto ja kunnossapito 2009". Ennakkovaroituksen käyttöönotolla mahdollistetaan kiinteistön sisäinen ilmoitus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olosuhteiden muuttumisesta tilanteeksi, joka saattaa kehittyä tulipaloksi. Ennakkovaroitusominaisuutta käytetään kiinteistön turvallisuushenkilöstön ja huoltohenkilöstön hälyttämiseksi tarkastamaan tilanne ja aloittamaan mahdolliset omatoimiset pelastustoimet. Ennakkovaroitusominaisuus tulisi ottaa käyttöön aina, kun se on mahdollista. Tyypillisin ilkivaltainen paloilmoittimen hälytystehtävä on paloilmoituspainikkeen painaminen. Myös paloilmoituspainikkeiden ilmoituksissa voidaan käyttää viivettä tai ennakkovaroitusta niin, että kiinteistön käyttäjäorganisaatiolla on mahdollisuus tarkastaa tilanne ennen ilmoituksen välittymistä hätäkeskukseen. Tapauskohtaisesti voidaan kiinteistössä harkita paloilmoituspainikkeiden siirtämistä helpommin valvottavaan paikkaan, jos niistä aiheutuu ilkivaltaisia hälytyksiä. Vesijohtoverkoston paineiskuista johtuvat erheelliset ilmoitukset ovat helposti ja edullisesti ehkäistävissä virhehälytyksen estopumpulla ja niiden ehkäisy ennalta on kiinteistön hyvään huoltoon ja toimivuuteen kuuluvia tehtäviä. Paloilmoittimen hankintamenettelyssä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota laitteiston luotettavaan toimintaan vaikuttaviin asioihin kuin hankintahintaan. Hyvin suunniteltu ja tarkoituksenmukaisista komponenteista toteutettu paloilmoitin ei aiheuta erheellisiä paloilmoituksia. 8. ERHE -seurantahankkeen työryhmän toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2014 v Vuosiraportti valmistellaan keväällä. Vuosiraportti sisältää yhteenvedon ERHE - seurantahankkeen toiminnasta sekä erhetilastoista vuosilta ja työryhmän tavoitteet toimikauden loppuun. v Järjestetään tilaisuus tulevista säädösmuutoksista pelastusviranomaisille/ asennusliikkeille/paloilmoitin kiinteistöille v Työryhmä tarjoaa asiantuntemustaan laitteistoasetusten valmistelussa ja uusien säädösten jalkauttamisessa v Työryhmän jäseniä on mukana ST -ohjeiden päivittämisessä