Asiaa paloturvallisuudesta palontorjuntatekniikka toimii ja pelastaa. PALONTORJUNTATEKNIIKAN kehitysryhmä

Transkriptio

1 Asiaa paloturvallisuudesta palontorjuntatekniikka toimii ja pelastaa PALONTORJUNTATEKNIIKAN kehitysryhmä

2 2 Liiteluettelo Klikkaamalla hyppäät sivulle Hyvin ylläpidetty paloilmoitin vähentää palovahinkoja Sammutuslaitteistot

3 3 Lähde: Pelastusopisto Hyvin ylläpidetty paloilmoitin vähentää palovahinkoja Paloturvallisuustekniikan tarkoituksena on auttaa ihmistä ehkäisemään tulipaloja ja pitämään syttyneiden palojen aiheuttamat vahingot mahdollisimman vähäisinä. Automaattiset paloilmoittimet on suunniteltu havaitsemaan tulipalo mahdollisimman varhain ja ilmoittamaan siitä hätäkeskukseen tai muulle taholle, joka voi reagoida hälytykseen nopeasti. Paloturvallisuustekniikan kehitysryhmä muistuttaa, että laitteiden oikean toiminnan kannalta ihmisten osaamisella on merkittävä rooli. Automaattinen paloilmoitin ilmoitti todellisesta rakennuspalosta 800 kertaa vuonna 2016, siis useammin kuin kaksi kertaa päivässä. Pelastusopiston tilastoinnin perusteella varhaisen paloilmoituksen arvioidaan ehkäisseen vähitään 16 miljoonan euron vahingot vuosittain. Toimivilla paloilmoittimilla on suuri merkitys palon havaitsemisessa, tarvittavan toiminta-ajan tuottamisessa ja ne turvaavat esimerkiksi yrityksen toiminnan jatkuvuutta. Palon havaitsemisesta palomiesten aloittamaan pelastus- ja sammutustyöhön kuluu keskimäärin minuuttia. Jos palo ehtii kehittyä pitkälle, ennen kuin palo muilla keinoilla havaitaan ja sammutus- ja torjuntatehtävät aloitetaan, tuhot ehtivät tuossa ajassa pahenemaan huomattavasti. Automaattinen paloilmoitin on luotettava paloilmoituksen välittäjä. Se havaitsee palon luotettavimmin ja välittää siitä tiedon ensimmäisenä, kertoo turvallsuusasiatuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Erityisen tärkeä rooli ilmoittimella on, kun palonalku on tilassa, jota ihmisen on vaikea havaita. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi erilaiset välitilat, sähkökuilut, konetilat ja sähkökaapit. Huollettu ja toimiva automaattinen paloilmoitinlaitteisto antaa aikaa toimia sekä alkusammuttaa turvallisesti ja mahdollisimman aikaisin.

4 4 Automaatio ja ihminen yhdessä tekevät elämästä turvallisempaa On hyvä aina muistaa, että vaikka kohteessa olisi asennettuna mitä palontorjuntatekniikkaa, niin mikään laitteisto ei korvaa ihmisen toimintaa. Paloturvallisuus on kokonaisuus, jossa laitteet tukevat ihmisiä ja heidän toimintaansa. Tämä pätee myös paloilmoitinlaitteistoihin. Laitteistojen ylläpitoon osallistuvien on syytä jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan, jotta muuttuvien olosuhteiden vaatimuksiin pystytään vastaamaan. Paljon puhutaan erheellisiä eli ei-toivottuja ilmoituksia antavista laitteistoista. Hätäkeskukseen yhdistettyjen laitteistojen määrä käytössä on arvioitu olevan tällä hetkellä Noin kolmanneksesta laitteistoista on lähtenyt ilmoituksia joko todellisesta palosta tai erheellisesti. Ilmoituksia antavien laitteistojen lukumäärä on kuitenkin vähentynyt. Laitteistovastaavan tulee saada koulutus ja erityisesti perehdytys kohdekohtaisesti. Tavoite on, että laitteistovastaava on kyseisen kohteen laitteiston asiantuntija. Laitteiston huolto ja ylläpito sekä toimien suunnittelu, perehdytys ja ohjeistus muille ovat laitteistovastaavan keskeistä osaamista, painottaa Lauri Lehto. Laitteistovastaava ei selviä tehtävässään yksin. Paloilmoittimella varustetussa kohteessa työskentelevien ja asuvien ihmisten on pystyttävä havainnoimaan ympäristön muutoksia. Paloturvallisuustiimi tukee laitteistovastaavaa ympäristön havainnoinnissa ja toiminnassa erilaisissa tilanteissa. Laitteistovastaavan lisäksi henkilöstössä on siis syytä olla riittävästi muitakin henkilöitä, joilla on riittävä perehdytys laitteiden toimintaan ja toimiin palotilanteessa. Tarkoituksen mukaista on, että paloturvallisuutta ei jätetä yhden kortin varaan. Laitteistot tuottavat turvallisuutta ja toimivat jokainen sekunti, mutta laitteistovastaava ei ole kohteella aina saatavilla jokainen hetki, muistuttaa Lauri Lehto. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia. Lähde: Pelastusopisto Laitteet säädetään käyttöympäristöönsä sopiviksi. Useimmiten ei toivotut hälytykset johtuvat siitä, että tarvittavia, kiinteistön korjaustöiden aikaisia järjestelyitä ei ole toteutettu tai käyttöympäristö muuttuu ja ihmisen toiminta muuttaa olosuhteita. Laitteisto on näissäkin tilanteissa kuitenkin toiminut oikein eli niin kuin ne on säädetty toimimaan. Erheellisen ilmoituksen jälkeen tärkeää on selvittää tilanne, mitä on tapahtunut ja miksi. Tilanteeseen johtaneet syyt on raportoitava, jotta vältytään ei-toivoituilta ilmoituksilta vastaisuudessa. Kohteesta toteutetun selvityksen lisäksi laitoksen raportin täytyy olla riittävän perusteellinen varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa pelastuslaitos laskuttaa laitteistokohdetta erheellisestä hälytyksestä. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä muistuttaa, että paloilmaisinlaitteistot tekevät aiheellisia ilmoituksia vuosittain noin 800 kpl, ja juuri näitä tilanteita varten laitteistot ovat olemassa. Mahdollisimman varhain havaittu tulipalo aiheuttaa mahdollisimman pienet vahingot.

5 5 Sammutuslaitteistot pysäyttävät tehokkaasti tulipalojen kehittymisen Automaattiset vesisammutuslaitteistot ovat luotettavia ihmishenkien ja omaisuuden turvaajia. Laitteistoilla on erityisen tärkeä rooli asumisturvallisuuden parantajana. Paloturvallisuustekniikan kehitysryhmä painottaa, että niin vesisumu- kuin sprinklerisuojaus on tehokkain tapa ehkäistä varsinkin toimintarajoitteisten ihmisten palokuolemia. Automaattiset sammutuslaitteistot on suunniteltu sammuttamaan tulipalo tai rajaamaan sitä, kunnes pelastushenkilöstö ehtii paikalle. Laitteisto reagoi tilan kohonneeseen lämpötilaan ja laukeaa. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan suuttimet laukesivat 92 prosentissa sellaisia tulipaloja, joissa rakennus oli suojattu sprinklereillä. Laitteistot ovat hyvin toimintavarmoja, eikä erheellisiä laukeamisia juurikaan tapahdu. Lisäksi laitteiston kaikki suuttimet eivät laukea kerralla vaan vain ne, joihin kohonnut lämpötila pääsee vaikuttamaan. Tositilanteessa toimiessaan automaattisten sammutuslaitteistojen kuuluukin tuottaa suuttimesta vettä, kunnes ne kytketään pois päältä. Toiminnasta johtuvat vesivahingot ovat todennäköisesti pienemmät kuin vapaasti edenneen tulipalon aiheuttamat palo- ja savuvahingot. Suomessa kestää hälytyksestä keskimäärin 17 minuuttia sammutustöiden alkamiseen. Siinä ajassa hallitsematon palo kehittyy radikaalisti ja saattaa myös vaarantaa ihmishenkiä. Sprinklerin laukeaminen ei suurenna tulipalojen kokonaisvahinkoja, tiivistää johtava palotatarkastaja Esko Rantanen Helsingin pelastuslaitokselta. Varsinkin ikäihmisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden asumisen paloturvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi sammutuslaitteiston asentamisella. Ikäihmisten määrän nopea kasvu on haaste myös asumisen turvallisuuden näkökulmasta. Siirrettävät sammutuslaitteistot ovat yksi ratkaisu tilanteen parantamiseksi.

6 6 Paloturvallisuuslaitteet täydentävät toisiaan Parhaiten paloturvallisuus toteutuu, kun riskitilanteet tunnistetaan ajoissa eikä tilanne pääse kehittymään paloksi. Palontorjunta on aina ajateltava kokonaisuutena, ja siksi sammutuslaitteiston suojauksen lisäksi myös paloilmoitin parantaa turvallisuutta. Paloilmoittimen avulla tieto alkavasta palosta välittyy luotettavimmin ja todennäköisesti ensimmäisenä, yleensä hätä-keskukseen. Paloilmoitin antaa aikaa reagoida tilanteeseen mahdollisimman aikaisin, ja sammutuslaitteisto mahdollistaa palotilanteessa turvallisen poistumisen ja pelastustoiminnan. Suojaus automaattisella sammutuslaitteistolla ei tee muita sammutustoimenpiteitä tarpeettomiksi. Kun sprinkleri on rajannut ja hillinnyt tulipaloa, pelastushenkilöstö saa tilanteen nopeammin hallintaansa. Samalla sammutuslaitteisto parantaa palomiesten työturvallisuutta, sanoo Esko Rantanen Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sammutuslaitteiston toimimattomuus liittyy hyvin usein ihmisen toimintaan. 59 prosentissa tapauksista, joissa laitteisto ei toiminut, se oli kytketty pois toiminnasta. Muita keskeisiä virheitä olivat laitteiston sulkeminen tulipalossa liian aikaisin sekä huollon puute. Tekninen vika laitteessa oli syynä toimimattomuuteen vain seitsemässä prosentissa tapauksista. Ihmisen ja rooli korostuu erityisesti laitteistojen ylläpidossa. Oleellista on, että sammutuslaitteistoja huolletaan asianmukaisesti, jotta ne tarvittaessa toimivat moitteettomasti. Huollon laiminlyönti saattaa johtaa rakennuksessa olevat henkilöt hengenvaaraan sekä aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä painottaa, että on tärkeää suunnitella paloturvallisuus kokonaisuutena. Sprinkleri on ensimmäisenä palopaikalla, mutta se toimii vain, jos laitteisto on pidetty kunnossa ammattitaitoisesti ja vastuuntuntoisesti, tähdentää Arja Rantala Sprinkleriteknisestä yhdistyksestä. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä painottaa, että on tärkeää suunnitella paloturvallisuus kokonaisuutena. Asianmukaisella ylläpidolla ja huolletulla laitteistolla varmistetaan kohteen toiminnan jatkuvuus. Mikään tekninen toteutus ei koskaan poista kohteista ihmisen toiminnan tarvetta, painottaa turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia. Lisätietoja: Arja Rantala Esko Rantanen Lauri Lehto Sprinkleritekninen yhdistys Kumppanuusverkosto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö