Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2003

Transkriptio

1 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 23 1

2 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 23 Pertti Koski Motiva Oy Mirja Tiitinen Suomen Kaukolämpö Sky ry Sirpa Leino Adato Energia Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, 24 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 22 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta. Vuonna 21 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 22 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 25 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 22. Kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa ollaan muokkaamassa yhteensopivaksi vuoden 25 alussa alkavan EU:n laajuisen päästökaupan kanssa. Valmistelu tiivistyy vuoden loppua kohti mentäessä ja ensi vuoden alkupuolella hallitus esittelee uusimmat linjaukset ja vie ne myös eduskunnan käsiteltäviksi. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen tavoitteita ja toimia. Selvää on, että kummallakin on edelleen keskeinen rooli suomalaisessa energiapolitiikassa. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu jo viidennen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimuksiin liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 23 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Mahdollisuuksien mukaan on raporttiin lisätty myös sopimuksiin liittyneille yrityksille tarkoitettua palautetietoa energiansäästötoimista. Kauppa- ja teollisuusministeriö on yhdessä sopimuskumppaniensa kanssa käynnistänyt vuoden 25 lopussa päättyvien energiansäästösopimusten kokonaisarvioinnin. Ulkopuoliset arvioijat selvittävät sopimustoiminnan tuloksellisuutta ja merkitystä. Energiansäästösopimuksia käytännössä toteuttavissa ja siten koko sopimustoiminnan tuloksista lopulta vastaavissa yrityksissä ja yhteisöissä pitäisi jo olla vahvaa näkemystä, miten sopimukset ovat toimineet. Arvioinnin yhteydessä kootaan näitä näkemyksiä ja myös kehittämisideoita jatkotoimien suunnitteluun. Vaikka katseet kääntyvät jo uusien toimien valmisteluun ja vuoden 25 jälkeiseen aikaan, on hyvä pitää mielessä, että meillä on vielä runsas vuosi aikaa ottaa kaikki hyöty irti nykyisistä sopimuksista. Energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin panostaminen tuo monenlaisia hyötyjä. Tuloksista ja saavutuksista on hyvä kertoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille laajemminkin, jotta tieto vastuullisesta ja esimerkillisestä toiminnasta tavoittaa muitakin kuin tämän vuosiraportin lukijoita. Helsingissä syyskuussa 24 ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 6 1 Johdanto Sopimukseen liittyneet yritykset Vuosiraportoinnin kattavuus Energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kattavuus 11 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Energian käyttö Sähkön käyttö Kaukolämmön kulutus Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus Voimalaitosala Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämpöala, jakelu Sähkön siirto ja jakelu 3 3 Yritysten raportoimat tulokset Voimalaitosala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet Kaukolämpöala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakeluala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 48 4

5 4 Muuta aihepiiriin liittyvää Energiatehokkuus ja sen seuranta kaukolämpöalalla Energia-alan energiakatselmukset Kaukolämpötoiminnan katselmukset Voimalaitosten energia-analyysit Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet Energiakatselmustuet Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus Energiansäästösopimuksen johtoryhmä Palkitut energiansäästösopimusyritykset Uusiutuvat energiamuodot Uusiutuvien energiamuotojen käyttö kaukolämpöalalla Uusiutuvien energioiden käytön vertailu 63 Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 65 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 66 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 67 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 68 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 74 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 77 Liite 7 Omakäyttöenergia voimalaitoksilla 8 5

6 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuosiraportti on laadittu ko. liittojen, KTM:n, Adato Energia Oy:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sener, Sky) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten yrityskohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt viidennen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 23. Säästösopimuksiin liittyneiden yritysten määrä on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt kahdella. Yrityksiä on edelleen kannustettu raportoimaan kaikki energian säästöä aiheuttavat toimenpiteet ja myös arvioimaan näiden säästövaikutuksia. Vuonna 23 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 78 GWh/a ja sähkön osalta 63 GWh/a. Toimenpiteiden investointitarve oli 63 milj. euroa. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöpotentiaali on lämmön ja polttoaineiden käytössä noin 241 GWh/a ja sähkön käytössä noin 342 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 23 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta pienentynyt joskin toteutettavaksi päätettyjen toimenpiteiden säästövaikutusarvio on voimakkaasti kasvanut. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden energiansäästövaikutus on kasvanut selvästi edellisestä vuodesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 23 toteuttama ja raportoima energiansäästövaikutus on seurausta sähköverkon perusparannus- ja ylläpitoinvestoinneista, joita toimenpiteitä jo edellisenäkin vuonna raportoitiin. Teollisuuden toteuttamien KTM:n tukemien voimalaitosten energia-analyysien uskotaan lisääntyvän vuoden 23 jälkeen muutamien tuloksellisten teollisuuden voimalaitoshankkeiden seurauksena. Tämä saattaa vaikuttaa myönteisesti myös energia-alan voimalaitosten energia-analyysien kysyntään. Kaukolämmitysalan seitsemän käynnistynyttä katselmusta vuonna 23 on selvä lisäys edellisestä vuodesta. Katselmusohjeistuksen ja KTM:n tuen ensisijaisena tavoitteena on ollut edistää ja auttaa kokonaisvaltaisten, riittävän laaja-alaisten ja samalla yksityiskohtaisten katselmusten tekoa, jotta kaikki taloudellinen säästöpotentiaali katselmuskohteissa voitaisiin havaita ja toimenpiteet käynnistää. Erityisesti energia-alalla on tärkeää, että työ organisoidaan ja suunnitellaan 6

7 katselmuskohteessa, omaa asiantuntemusta hyödynnetään täysipainoisesti ja ulkopuolisia palveluja käytetään siltä osin kuin resurssi- tai muut tarpeet edellyttävät. Energiakatselmusten enimmäistuki on tarkasteluvuonna ollut 4 % ja investointituki säästösopimusyrityksille myös tavanomaisen tekniikan energiansäästöinvestoinneille on ollut enimmillään 15 2 %. Nykyistä sopimuskautta on jäljellä vuoden 25 loppuun. Energiansäästösopimusten tuloksellisuus voidaan kokonaisuudessaan arvioida vasta kun vuoden 25 osalta on vuosiraportointi valmistunut syksyllä 26. EU laajuinen päästökauppa alkaa vuonna 25, mutta se ei vähennä yrityksen oman toiminnan energiatehokkuuden parantamisen tarvetta. Kauppa ja teollisuusministeriö onkin jo kesällä 24 käynnistänyt säästösopimusjärjestelmän loppuarvioinnin, jotta mahdollinen uuden sopimuskauden valmistelu voidaan aloittaa jo alkuvuodesta 25. 7

8 1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Voimalaitosala Vuoden 23 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 23 yhtiötä (liite 1). Näiden yhtiöiden sähkön tuotanto oli 61,2 TWh, joka vastaa reilua 9 % sähkön tuotannosta (pois lukien teollisuuden sähkön tuotanto). Edelliseen vuoteen verrattuna energiansäästösopimuksen kattavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Säästösopimuksessa mukana vuonna 23 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 1 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista Yritysten lukumäärä Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina

9 Kaukolämpö Vuoden 23 loppuun mennessä kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 37 kaukolämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa Sky:n jäsenkunnasta (liite 2). Näiden yritysten myynti oli 21,4 TWh, joka vastasi noin 69 % Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt samana vuoteen 22 verrattuna. Säästösopimuksessa mukana vuonna 23 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 1 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista Yritysten lukumäärä Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina Sähkönsiirto ja -jakelu Vuoden 23 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 39 yritystä (liite 3). Näiden yritysten sähkön toimitus oli 37 TWh, joka vastaa reilua 8 % Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelusta. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt suunnilleen samana edelliseen vuoteen verrattuna. Säästösopimuksessa mukana vuonna 23 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 1 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 9

10 Yritysten lukumäärä Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina Vuosiraportoinnin kattavuus Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 23 lopussa kaikkiaan 23 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 22 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Yhdeltä yritykseltä saatiin raportointitiedot osittain. Yhtään yritystä ei jättänyt kokonaan raportoimatta. Kaikkien yritysten energiankäyttö- ja tuotantotiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 23 lopussa kaikkiaan 35 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 31 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 23 lopussa kaikkiaan 38 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 35 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kolmelta yritykseltä saatiin raportointitiedot osittain. Kaikkien yritysten energianseurantatiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. 1

11 1.3 Energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kattavuus Voimalaitosala Kuvassa 4 on esitetty voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut sähköntuotanto, joka sisältää erillis- ja yhteistuotannon, mutta ei teollisuuden omaa sähköntuotantoa , ,1 11,6 Sähköntuotanto, TWh/a ,9 4,3 7, Katselmus- ja anlyysitoiminnan piiriin tullut sähköntuotanto Kuva 4. Kumulatiivinen voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut sähköntuotanto (TWh/a) vuosina Kuvassa 5 on esitetty voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tulleen sähköntuotannon osuus sähköntuotannosta Suomessa. Kuvassa näkyy alustavasti asetettu 5 %:n tavoite vuodelle 23, jota ei ole sopimuksessa olevaan lausumaan liittyen kuitenkaan tarkistettu. 11

12 6 % Katselmus- ja anlyysitoiminnan kattavuus sähköntuotannosta Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 5. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tulleen energiankäytön kattavuus sähkön tuotannosta Suomessa (%). Kuvan 5 kattavuus on laskettu kunkin vuoden sähkön vuosituotannosta, jossa ei ole mukana teollisuuden omaa sähköntuotantoa. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyen on tehty myös kiinteistökatselmuksia ja muita energiansäästösopimusselvityksiä. Lisäksi yhtiöt ovat tehneet omia katselmuksia ja analyysejä (ilman energiatukea). Näitä ei ole otettu mukaan edellä esitetyssä kuvassa 5. Kaukolämpöala Kuvassa 6 on esitetty kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut kaukolämmön myynti. Kuvassa on eriteltynä KTM tukema katselmustoiminta ja yritysten oma, ilman tukea tekemä analyysitoiminta, joka on arvioitu yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. 12

13 25 2 Kaukolämmön myynti, TWh ,6 16,1 17, 17,6 5 8,7 1,4 2,2 2,3 2,5 2, KTM tukema energiakatselmus tai analyysi Muu kuin KTM tukema energiansäästöselvitys Kuva 6. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut kaukolämmön myynti (TWh/a) vuosina Sopimusalalla katselmusten kattavuudelle asetettu tavoite oli 8 % kaukolämpöalan energiankäytöstä katselmoitu tai analysoitu vuoden 2 lopussa. Kuvassa 7 on esitetty kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kattavuus sopimustoiminnan piiriin tulleen kaukolämmön myynnin osuutena Sky:n jäsenistön kaukolämmön myynnistä (n. 3,8 TWh/a), joka vastaa noin 97% kaukolämmön myynnistä Suomessa. Kuten kuvassa kuusikin on kuvassa 7 eriteltynä KTM tukema katselmustoiminta ja yritysten oma, ilman tukea tekemä analyysitoiminta. 13

14 1 % 9 % Katselmoitu osuus kaukolämmön myynnistä 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 57 % 59 % 54 % 39 % 35 % 29 % 7 % 8 % 8 % 8 % KTM tukema energiakatselmus tai analyysi Muu kuin KTM tukema energiansäästöselvitys tavoite Kuva 7. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energiakatselmus- ja analyysitoiminnan piiriin tullut kaukolämmön myynti (TWh/a) vuosina

15 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettiin sähköä ja lämpöä yhteensä 1,7 TWh, josta voimalaitosalan sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli 88,6 TWh. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen ei kuulu teollisuuden voimalaitosten tuotanto, joka on mukana teollisuuden energiansäästösopimuksessa. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä oli vuoden 23 lopussa noin 88 % sähkön ja lämmön tuotannosta. Sähkön tuotannosta 91 % oli mukana sopimuksessa (kuva 9). Sopimuksesta puuttuu joitakin sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia sekä jonkin verran vesivoimaa (kuva 8) ,6 TWh ,3 2,4 1 21,8 18,6 24,4 2,3 14,6 5 6,1,1 Vesivoima Tuulivoima Ydinvoima Muu sähkön erillistuotanto Sähkön yhteistuotanto Lämmön yhteistuotanto 1,5 3, Lämmön erillistuotanto Tuotanto, sopimukseen liittyneet Tuotanto, ei sopimuksessa Kuva 8. Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa vuonna

16 % Kattavuus sähkön tuotannosta Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 9. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehittyminen arvioituna sähköntuotannosta Suomessa (%) Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettuun sähköön ja lämpöön käytettiin polttoaineita vuonna 23 yhteensä 178,2 TWh, joista sopimuksen piirissä olleiden osuus oli 164,3 TWh. Tuotantoon käytetyt polttoaineet jakautuivat kuvan 1 osoittamalla tavalla. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden voimalaitosten käyttämät polttoaineet jakautuivat seuraavasti: ydinenergian osuus oli 4 %, kivihiilen 3 %, maakaasun 12 %, turpeen 1 % ja puuperäisen polttoaineen osuus oli 5 %. 16

17 ,5 TWh ,6 2 6, 49,8 3,6 1 2,5 1,9 17,1,9 8,9,9 1,6 Maakaasu Ydinenergia Kivihiili Turve Öljy Puuperäinen Muut Polttoaineet, sopimukseen liittyneet Polttoaineet, ei sopimuksessa Kuva 1. Voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna Energian käyttö Sähkön käyttö Vuonna 23 verkkoyhtiöiden sähkön toimitus oli 44,8 TWh.. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten sähkön toimitus oli 37 TWh, joka vastaa reilua 8 % (kuva 12) Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelusta. Kuvassa 11 on verkkoyhtiöiden sähkön toimituksen jakautuminen käyttökohteittain sopimukseen liittyneiden yhtiöiden sekä sopimukseen liittymättömien verkkoyhtiöiden osalta. 17

18 , TWh , 1,2 1, ,4,9 7,7 2,5 3,8 2,1 Yksityinen Maatalous Palvelu Julkinen Jalostus Sähkönjakelu, sopimukseen liittyneet Sähkönjakelu, ei sopimuksessa Kuva 11. Sähkön toimituksen jakautuminen (verkkoyhtiöt). % Kattavuus sähkön jakelusta Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 12. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen kattavuuden kehittyminen arvioituna sähkön jakelusta (%) Kaukolämmön kulutus Vuonna 23 Sky:n jäsenistön lämmön myynti oli yhteensä noin 3,8 TWh. Energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten myynti oli 21,4 TWh, joka vastasi noin 69 % Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt lähes samana vuoteen 22 verrattuna. 18

19 Kaukolämmön kulutuksesta asuintalojen osuus on 56 %, teollisuuden 9 % ja muiden asiakkaiden (liikerakennukset, toimistot, julkiset rakennukset ym.) 35 % ,8 9,3 9,5 TWh 2 18,4 18,5 13,4 7, ,2 2,5 2,7 21,4 13,8 5 8, 9, Lämmön myynti, sopimukseen liittyneet Lämmön myynti, ei sopimuksessa Kuva 13. Kaukolämmön energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten lämmönmyynnin osuus Sky:n jäsenten lämmönmyynnistä. % Kattavuus kaukolämmön myynnistä Lineaarinen kattavuustavoite Kuva 14. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehittyminen arvioituna kaukolämmön myynnistä (Sky:n jäsenet) (%). 19

20 % Kattavuus erillistuotannon polttoaineista Kuva 15. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten erillistuotantoon käyttämien polttoaineiden osuus koko erillistuotannon polttoaineista vuosina (Sky:n jäsenet). 2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus Voimalaitosala Tuotannon ja polttoaineiden suhde Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yhtiöt tuottivat vuonna 23 vesi- ja tuulivoimaa 6,1 TWh. Muu tuotanto (ydinvoima, sähkön muu erillistuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, lämmön erillistuotanto) oli 82,4 TWh, minkä tuottamiseen kului polttoainetta 164,3 TWh (kuva 16). 2

21 , ,4 129,9 119,6 115,7 18,8 TWh ,4 68,5 65,8 6,8 57,9 54, ,6 7,8 9,2 8,1 6,9 6,1 Vesi- ja tuulivoima Muu tuotanto Käytetyt polttoaineet (Muu tuotanto) Sopimukseen liittyneet, 1998 Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2 Sopimukseen liittyneet, 21 Sopimukseen liittyneet, 22 Sopimukseen liittyneet, 23 Kuva 16. Sähkön ja lämmön tuotanto ja tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitosalan sopimukseen liittyneissä yhtiöissä. Sopimukseen liittyneiden yritysten yhteistuotannon osuus ja hyötysuhteet Vuonna 23 oli yhteistuotannon osuus voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden tuotannosta noin 44 % (kuva 17). Sopimukseen liittyneiden yhteistuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli noin 7 % (kuva 18). Yhteistuotantolaitosten hyötysuhteen huononeminen tarkasteluvuonna johtuu pääosin laitosten lauhdutustuotannon määrän kasvusta. Vuosi 23 oli vaikea mm. vesivoiman kannalta ja sähkömarkkinatilanteesta johtuen sähkön erillistuotannon määrä kasvoi. Lauhdesähkön tuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli vuonna 23 noin 38 % (kuva 19). 21

22 TWh ,4 35, 39,5 4,5 4,7 49, ,3 27,8 3,6 33,4 36,1 39, Yhteistuotanto Erillistuotanto Kuva 17. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa. 1 % 9 % 8 % 89 % 82 % 9 % 83 % 9 % 83 % 93 % 83 % 94 % 84 % 88 % 7 % 67 % 7 % Hyötysuhde 6 % 5 % 4 % 56 % 43 % 58 % 52 % 46 % 3 % 2 % 1 % % max min keskiarvo Kuva 18. Yhteistuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 22

23 5 % Hyötysuhde 45 % 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 41 % 39 % 42 % 4 % 19 % 42 % 39 % 38 % 43 % 42 % 39 % 39 % 36 % 31 % 42 % 38 % 36 % 15 % 15 % 1 % 5 % % max min keskiarvo Kuva 19. Lauhdesähkön tuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Omakäytön seuranta on yleistynyt voimalaitosalan energiansäästösopimuksen voimassaolon aikana merkittävästi (kuva 33). Liitteessä 7 on esitetty voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä vuosina Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämmön erillistuotannon hyötysuhde Kaukolämmön lämpökeskuksissa tapahtuvan tuotannon lämpöhäviöt muodostuvat savukaasuhäviöistä, palamattomista kaasuista ja kiintoaineksista sekä säteily- ja johtumishäviöistä. Häviöt riippuvat mm. käytettävästä polttoaineesta siten, että kiinteitä polttoaineita käyttävissä kattiloissa hyötysuhteet vaihtelevat tyypillisesti välillä %, raskaalla polttoöljyllä % ja maakaasulla %. Savukaasupesuri ja siihen liittyvä lämmöntalteenotto on viime vuosina yleistynyt varsinkin kotimaisen polttoaineen lämpökeskuksissa. Savukaasupesurilla puhdistetaan savukaasujen hiukkaspäästöjä. Lämpökeskuksen alemmasta lämpöarvosta laskettava hyötysuhde nousee savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta yli 1 %:n. 23

24 Lämmön erillistuotantoon käytettyjen polttoaineiden jakautuma säästösopimuksiin liittyneissä yrityksissä on esitetty kuvassa 2. Yli kolmasosa polttoaineista on kiinteitä polttoaineita (kivihiili, turve, puu), neljäsosa maakaasua ja kolmasosa polttoöljyä. Puun käytön osuuden pieneneminen johtuu sopimuksesta eronneiden yritysten vaikutuksesta eikä siitä, että yritykset olisivat vähentäneet puun käyttöä. Kivihiiltä käytetään lämmön erillistuotannossa ainoastaan niillä paikkakunnilla, joilla on kivihiiltä käyttäviä yhteistuotantovoimalaitoksia. 1 % 6,2 % 6,8 % 2,2 % 6,1 % 5,3 % 9 % 8 % 7 % 36,4 % 27,8 % 3,6 % 31, % 33,8 % 6 % 5 % 22,4 % 3,8 % 32,1 % 21,3 % 25,7 % 4 % 3 % 2 % 7,5 % 6,9 % 8,7 % 6,9 % 8, % 6, % 17,4 % 5,6 % 14,9 % 6, % 1 % 2,6 % 19,6 % 2,3 % 18,6 % 14,3 % % Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2 Sopimukseen liittyneet, 21 Sopimukseen liittyneet, 22 Sopimukseen liittyneet, 23 Kivihiili Turve Puu Maakaasu Polttoöljy Muut Kuva 2. Lämmön erillistuotannon polttoaineiden jakautuma säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä. Lämmön erillistuotannon keskimääräinen hyötysuhde säästösopimuksessa mukana olevissa yrityksissä oli noin 88 % vuonna 23 (kuva 21). Hyötysuhteen maksimiarvot saavutetaan savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta. 24

25 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 96,4 % 89,7 % 78,3 % 95,2 % 88, % 82,1 % 94,7 % 86,4 % 69,9 % 98,9 % 88,2 % 68,8 % 97,6 % 88,1 % 78,3 % 96,8 % 88,2 % 56,5 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % keskiarvo max min Kuva 21. Lämmön erillistuotannon hyötysuhteet säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten omasta kaukolämmön tuotannosta perustui vuonna 23 yhteistuotantoon 8 %, kun vastaava luku kaikkien Sky:n jäsenten omassa tuotannossa oli noin 75 %. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt jäävät noin 3 % pienemmiksi kuin tuotettaessa energiaa samoilla polttoaineilla erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan Euroopan unionissa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. 25

26 9 % 8 % 7 % 8,9 % 79,2 % 75,4 % 73,4 % 75,6 % 76,5 % 7,2 % 68,2 % 8,8 % 79,6 % 75, % 75,3 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % kaikki Sky:n jäsenet sopimukseen liittyneet Kuva 22. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa. Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Kaukolämmön erillistuotannossa omakäyttöenergiaa ei mitata yhtä yleisesti kuin voimalaitosalalla, jossa lähes 9 % ilmoittaa omakäyttöä seurattavan. Kuvissa 23 ja 24 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista. 26

27 Kuva 23. Lämmön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä Kuva 24. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 27

28 2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu Verkostohäviöt Kaukolämpöverkoston lämpöhäviö on kaukolämpöverkoissa keskimäärin 5 8 %, pienissä verkoissa lämpöhäviöt nousevat yli 1 %. Lämpöhäviöihin voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä paremmin eristettyjä kaukolämpöjohtoja sekä alentamalla kaukolämpöveden lämpötilatasoa. Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusiminen on kuitenkin taloudellisesti kannattamaton toimenpide ainoastaan energiansäästön vuoksi tehtynä. Kaukolämpöverkoston keskimääräiset lämpöhäviöt olivat säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä 7,8 % vuonna 23 (kuva 25). 2 % 18 % 17,5 % 17,3 % 16 % 14 % 16, % 13,6 % 14,4 % 13,3 % 12 % 1 % 8 % 8,1 % 7,8 % 7,7 % 7,6 % 7,6 % 7,8 % 6 % 4 % 4,3 % 3,5 % 4,9 % 5, % 5,7 % 4, % 2 % % keskiarvo max min Kuva 25. Kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45 5 o C. 28

29 Kuvassa 26 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että noin 6 %:lla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 4 C:een vuonna 23. Keskimäärin jäähtyminen oli 39,2 C Kuva 26. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 197-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 27 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina

30 keskiarvo, kaikki Sky:n jäsenet Kuva 27. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit v Sähkön siirto ja jakelu Verkostohäviöt Jakeluyhtiöiden verkostohäviöt syntyvät pääasiassa jakeluverkossa (nimellisjännite alle 11 kv). Tyypillinen jakeluhäviö on keskimäärin 3 5 %, yksittäisissä verkoissa häviöt voivat olla pienempiä tai suurempia. Sopimukseen liittyneiden yritysten jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo oli vuonna 23 noin 3,7 % (kuva 28). Kaikkien jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo vuonna 23 oli noin 3,8 %. 3

31 16 % 14,9 % 14 % 12 % 11,2 % 11,1 % Jakeluverkon häviöt 1 % 8 % 6 % 1,2 % 1,1 % 6,4 % 7,2 % 7,6 % 9,2 % 4 % 2 % % 4,1 % 1,8 % 3,8 % 3,8 % 2, % 1,9 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % 3,9 % 3,7 % 3,6 % 1,9 % 2, % 1,9 % 2, % ,5 % 1,5 % max (sop) min (sop) keskiarvo (sop) max (kaikki) min (kaikki) keskiarvo (kaikki) Kuva 28. Jakeluverkon häviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 31

32 3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sky, Sener) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteitä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt viidennen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 23. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestöilleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat pääasiassa yritysten omissa selvityksissä tai energiakatselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia. Kyseiset tiedot eivät siten yleensä ole mitattuja tai muuten todennettuja säästövaikutuksia, mutta edustavat parasta käytettävissä olevaa arviota säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään; toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/ motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Vuoden 23 raportointipyynnöissä on edelleen painotettu raportoinnin ja energiansäästövaikutuksen arvioinnin tärkeyttä. Tämä on hyvä muistaa, kun raportointivuoden tuloksia verrataan aikaisempina vuosina raportoituihin, koska nyt säästövaikutusarvioita on pyritty tekemään aikaisempaa enemmän ja myös jo aikaisemmin ilmoitettuja säästövaikutusarvioita on yrityksissä täsmennetty. Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoimalaitosten ennen vuotta 21 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehonkorotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisenä vuonna. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoteutukset on otettu mukaan taulukkoon. Vuonna 23 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat pienemmät kuin edellisenä vuonna. Ko. säästötoimenpiteiden on raportoitu säästävän lämpöä tai polttoainetta yhteensä 78 GWh/a (vuonna 22: 135 GWh/a) ja sähköä 63 GWh/a (vuonna 22: 16 GWh/a). Valtaosa raportoidusta toteutuneista säästöstä vuonna 23 ja sitä ennen on saavutettu voimalaitosalalla. Voimalaitosalalla tehtyjen lämmön ja polttoaineen säästötoimenpiteiden säästövaikutusten osuus on 84 % energia-alan raportoidusta kokonaissäästöstä ja sähkön vastaavasti 83 %. Kaukolämpöalalla vuonna 23 toteutettujen toimenpiteiden raportoitu säästövaikutus on kasvanut edellisestä vuodesta ja vuonna 23 on myös käynnistynyt KTM tukemia kaukolämpökatselmuksia. Teollisuuden sekundäärilämmön (25 GWh/a) hyödyntämispäätös (toteutus vuonna 24) on esitetty yhden aluelämpölaitoksen raportoinnissa. 32

33 Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 63,2 77,9 63,4 toimenpiteet vuonna 23 Toteutetut 54,1 327, 178,1 toimenpiteet ennen vuotta 23 Kaikki toteutetut 117,3 44,9 241,5 yhteensä Toteutettaviksi 27,7 59, 298,3 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 8,1 182,5 43,5 toimenpiteet Toteutetut, 153,1 646,4 585, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina toteutettuja ja vuonna 24 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteiksi 4 6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimintaan. 3.1 Voimalaitosala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 33 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 23 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi raportoitiin useita mm. pumppausten energiatehokkuutta edistävä toimenpide, joiden säästövaikutusta ei oltu arvioitu. Yhteenveto kaikista energiansäästösopi- 33

34 muksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Vuoden 23 aikana voimalaitosten energiakatselmustoiminta on aktivoitunut, joskin vuonna 23 toteutetuiksi ilmoitetuista toimenpiteistä vielä suurin osa on perua laitosten omista erillisselvityksistä ja niiden perusteella tehdyistä päätöksistä. Päätetyiksi raportoiduista sähkönsäästötoimenpiteistä liittyvät lähes kaikki liittyvät ydinvoimalaitosten energiatehokkuusparannuksiin. Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 41,1 47,1 37 toimenpiteet vuonna 23 Toteutetut 26, 294,5 164,3 toimenpiteet ennen vuotta 23 Kaikki toteutetut 67,1 341,6 21,3 yhteensä Toteutettaviksi 23,2 23,8 297 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 6,8 128, 43, toimenpiteet Toteutetut, 97,1 493,4 541,3 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Yrityksille on edelleen tähdennetty säästötoimenpiteiden raportoinnin merkitystä. Entistä useammin onkin arvioitu toimenpiteiden säästövaikutuksia ja myös aikaisemmin raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia ja niiden ajoittumista eri vuosille on täsmennetty. Näistä syistä johtuen ennen vuotta 23 toteutetuiksi ilmoitetut säästövaikutukset voivat poiketa viime vuoden vastaavasta raportoinnista. Vuonna 23 toteutetuksi raportoidusta lämmön ja polttoaineiden yhteisestä säästövaikutuksesta 47,1 GWh/a valtaosa (43 GWh/a) on syntynyt kahdesta eri voimalaitoksissa toteutetuista toimenpiteistä. Kaikkiaan toteutuneita toimenpiteitä, joille on arvioitu lämpö- ja polttoainesäästövaikutuksia, on raportoitu vuonna 23 neljätoista. 34

35 Sähkön toteutuneesta säästövaikutuksesta 37 GWh/a kolmasosa on syntynyt ydinvoimalaitoksissa tehdyistä säästötoimenpiteistä ja lopusta kahdesta kolmasosasta valtaosa (19 GWh/a) on syntynyt yhdestä syöttövesijärjestelmän muutosta koskevasta toimenpiteestä. Jo viime vuonna raportoituja toteutettavaksi päätettyjä ydinvoimaloiden tehonkorotuksiin liittyvien toimenpiteiden sähkönsäästövaikutukseksi on lisäksi arvioitu n. 31 GWh/a n. 24 milj. euron investoinneilla. Näitä ei ole tänäkään vuonna sisällytetty taulukkoon 2. Sen sijaan taulukkoon on merkitty ydinvoimalaitoksiin liittyviä päätettyjä toimenpiteitä (korkeapaineturpiinien ja välitulistimien muutosinvestoinnit säästöarvioineen) päätettyjen toimenpiteiden kohdalle. Yhteenveto voimalaitosalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä , ,5 Energiansäästö, GWh/a ,3 16,8 164,3 133,7 124,7 64,5 96,3 13,9 39,6 16,2 48,3 47,1 13,6 17, 13,6 9,8 37, 4,1 22,7 4,1 2,5 3, Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 29. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina

36 6 5 43, 128, Säästöpotentiaali, GWh/a ,8 341,6 297, 1 21,3 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 3. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 22 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet. 7 65,5 6 5 Investointi, milj. e ,4 41,1 2 13,9 1 3,5 1,4 1,5 2 2,3 1,9,4 1, Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 31. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 36

37 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Energiatehokkuuteen vaikuttavia ympäristönsuojeluinvestointeja raportoitiin voimalaitoksilla tehdyn vuonna 23 neljä kappaletta, joista yhdenkään vaikutusta energian kulutukseen ei ollut arvioitu Muut toimenpiteet Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 32) valtaosalla (yli 7 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä sekä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Kahdella kolmasosalla voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu reilulla 4 prosentilla voimalaitoksista. Tulospalkkio käytössä Käyttömittareiden tarkistus suoritettu Suureille laadittu tavoitearvot Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä % Kuva 32. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys. Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti. Lisäveden kulutuksen seuranta näyttää lisääntyneen (kuva 33). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan tarvittaessa ja revisioiden yhteydes- 37

38 sä. Muita kunnonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat laitoksen hyötysuhde, kattilan ja syöttöveden massatase. Omakäyttö Käytettävyys Turbiinihyötysuhde Polttoaineiden laatu Kattilahyötysuhde Lisäveden kulutus % Kuva 33. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Lisäksi yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotantoon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 loppuun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Hieman yli puolet ilmoitti, että henkilöstöä on tarkasteluvuonna koulutettu ympäristöasioissa. Viidesosassa on myös järjestetty henkilöstölle taloudellisen ajotavan koulutusta sekä seurattu omien ajoneuvojen polttoaineen kulutusta 3.2 Kaukolämpöala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöalan vuosiraporteissa raportoitiin 11 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 23 ja joille voidaan laskennallisesti tai mittaamalla arvioida säästövaikutus. Näiden lisäksi oli raportoitu 9 toimenpidettä ilman säästövaikutusarviota. Viime vuoteen (28 toimenpidettä) verrattuna säästötoimenpiteiden määrä oli vähentynyt, mutta arvioitu säästövaikutus selvästi lisääntynyt. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3. 38

39 Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 1,5 3,8 4,4 toimenpiteet vuonna 23 Toteutetut 3,7 28,7 1,1 toimenpiteet ennen vuotta 23 Kaikki toteutetut 5,2 59,5 5,5 yhteensä Toteutettaviksi 3,5 35,2 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 1,2 54,5,4 toimenpiteet Toteutetut, 9,9 149,2 7,6 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Yritykset ovat pyrkineet arvioimaan toimenpiteiden säästövaikutuksia ja myös aikaisempina vuosina raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia ja niiden ajoittumista on täsmennetty. Näistä syistä johtuen ennen vuotta 23 toteutetuiksi ilmoitetut säästövaikutukset voivat poiketa viime vuoden vastaavasta raportoinnista. Vuoden 23 aikana toteutettujen lämpö-, polttoaine- ja sähkönsäästötoimenpiteiden yhteinen raportoitu säästövaikutus oli 35,2 GWh/a. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 3,6 GWh/a. Raportoidut säästöt osoittavat positiivista kasvua. Kasvu on suhteellisesti jopa erittäin merkittävää. Sähköenergian toteutettujen, päätettyjen ja harkittavien sähkön säästötoimenpiteiden raportoitu yhteinen säästövaikutus 7,6 GWh/a vastaa vajaan 1 MW:n jatkuvaa tehonsäästöä. Yhteenveto kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5. 39

40 6 59, Energiansäästö, GWh/a ,7 3, ,7 15, 8,6,5 1,1,4 8,3 5,5,1,,4,4 5,,6 4,4, Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 34. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö (GWh) vuosina ,5 Säästöpotentiaali, GWh/a ,2 59,5 2 Polttoaineet+Ostolämpö 5,5,4 Sähkö Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 35. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista yksikössä GWh/a (vuosina toteutetut, toimenpiteet sekä vuoden 23 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 4

41 6, 5, 4,9 4, Investointi, milj. e 3, 2, 3,1 2,1 3,4 1,, 1,1 1,5,4,2,7,2, Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 36. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa ympäristönsuojeluinvestoinnit, joilla on tarkoitettu sellaisia investointeja, joissa toteutuspäätös on tehty ympäristönsuojelullisista syistä. Rajanveto energiansäästö- ja ympäristönsuojeluinvestointien välillä ei aina liene yksiselitteistä, koska usein toimenpiteillä voi olla molemmat vaikutukset. Jotkut yritykset ovat tähän kohtaan raportoineet selkeitä energiansäästöinvestointeja (mm. taajuusmuuttajien asentaminen pumppuihin, öljysäiliön lämmityksen poisto). Tähän kohtaan on raportoitu myös projektit kolmen yrityksen hukkalämpöenergioiden hyödyntämiseksi kaukolämmöksi. Näiden yhteiseksi polttoaineiden säästövaikutukseksi on raportoitu 46 GWh/a (7 GWh/a toteutettu ja loput päätetty toteuttaa ). Ympäristönsuojelullisista syistä toteutetut investoinnit voivat pienentää tai lisätä energian tai polttoaineen kulutusta. Raportoiduista toimenpiteistä kaikkien merkittävimpien on arvioitu pienentävän energian kulutusta. Kaikkiaan koko sopimuskaudella tähän kohtaan on raportoitu 36 päätettyä tai toteutettua toimenpidettä. Vuonna 23 toteutetuksi kaukolämpöalan säästösopimusyritykset raportoivat seitsemän energian käyttöön vaikuttavaa ympäristönsuojelutoimenpidettä Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä sekä 41

42 lisäämään oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Saatujen raportointien perusteella asiakkaita opastetaan ja koulutetaan kaukolämpölaitteiden käytössä, heille annetaan energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa. Internetin hyödyntäminen on lisääntynyt: jo 35 % yrityksistä tarjosi v. 23 asiakkailleen mahdollisuuden seurata omaa kulutustaan internetissä. Kolmasosa yrityksistä raportoi tarjoavansa asiakkailleen kaukolämpölaitteiden huoltopalveluja. Kaukolämpöyritykset toimittavat myös energiansäästömateriaalia kouluille ja lähes puolet yrityksistä osallistuvat valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 37. Kaukolämpölaitteiden käytön opastus Energiansäästöneuvonta puhelimessa Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti Energiansäästöneuvonta toimitiloissa Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella Energiansäästöneuvonta internetissä Energiansäästöviikkoon osallistuminen Mahdollisuus seurata omaa kulutusta internetissä Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus Kaukolämpölaitteiden huolto Kaukolämpölaitteiden katselmukset 42 % 42 % 35 % 32 % 29 % 29 % 26 % 55 % 68 % 65 % 84 % 81 % 81 % % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Kuva 37. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Raportoinnin antamien tietojen pohjalta noin puolet kaukolämpöyrityksistä kiinnittää huomiota omaan toimintaan. Energiankäytön tehokkuuden edistämiseksi on järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista. Monissa yrityksissä on järjestetty omien kiinteistöjen kulutusseuranta sekä myös ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen seuranta. Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpiteet on esitetty kuvassa