Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000

Transkriptio

1 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti

2 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksille sekä viimeksi tänä vuonna linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden maaliskuussa kansallisen ilmastostrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi selontekoa koskevan lausunnon kesällä ja totesi, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen. Hallitus lähtee ilmastostrategiassaan siitä, että energian käytön tehostamista jatketaan syksyllä 2000 valmistuneen energiansäästön edistämisohjelman mukaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian käytön kasvua edistetään vuonna 1999 laaditun edistämisohjelman linjausten mukaisesti. Energian säästön tehostamisella ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä arvioidaan voitavan kattaa suurin piirtein puolet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeesta vuoteen 2010 mennessä. Ilmastostrategiassa ja siihen sisältyvässä energiansäästöohjelmassa on energiansäästösopimuksilla edelleen keskeinen asema energiatehokkuuden parantamisessa. Lisäksi ilmastostrategiassa todetaan, että jotkut nykyiset energiansäästösopimukset, kuten teollisuuden ja energia-alan sopimukset, voitaisiin laajentaa kasvihuonekaasujen vähentämissopimuksiksi. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu toisen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2000 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestämän käynnistämien ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan tässä mielessä vedenjakajalla. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on lisääntynyt hyvin ja analyysejäkin on jo tehty paljon. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa pikkuhiljaa näkyä. Nyt tarvitaan sekä yhteisiä että yksittäisten osapuolten konkreettisia toimia, jotta energiansäästösopimukset lunastavat niihin asetetut odotukset ja toiveet. Helsingissä lokakuussa 2001 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Tiivistelmä 7 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet Sähkön tuotanto ja tuonti Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Kaukolämmön tuotanto Energian käyttö Sähkön käyttö Kaukolämmön kulutus Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus Voimalaitosala Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämpöala, jakelu Sähkön siirto ja jakelu Raportoinnin kattavuus 23 3 Yritysten raportoimat tulokset Voimalaitosala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet Kaukolämpöala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakeluala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet 36 5

6 4 Muuta selvitettyä ja raportoitua Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Energiatehokkuus ja sen seuranta Kaukolämpöala Sähkön siirto- ja jakeluala Linkki 2 -tutkimushanke Energia-alan energiakatselmusmallien kehitystyö Ohjeistus kaukolämpötoiminnan katselmukselle Voimalaitosala Energiansäästösopimuksen johtoryhmä Palkitut energiansäästösopimusyritykset 43 Liitteet Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 44 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 45 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 47 Liite 4 Yritysten raportoimia omakäyttöenergian määriä 49 6

7 1 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuosiraportti on laadittu ko. liittojen, KTM:n, Adato Energia Oy:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta Olennainen osa sopimusjärjestelmää on energiankäytön tehostamistoimien ja energiatehokkuuden edistymisen seuranta. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sener, Sky) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa erillisselvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten yrityskohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt toisen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta Kaikkiaan sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat toteuttaneensa vuonna 2000 noin 45 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joille voidaan arvioida säästövaikutus. Näiden toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta 7,1 GWh/a ja sähkön osalta 3,4 GWh/a. Toimenpiteiden investointikustannus oli 5,1 milj. mk. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöpotentiaali on lämmön ja polttoaineiden käytössä noin 107 GWh/a ja sähkön käytössä noin 35 GWh/a. Lisäksi vuosiraportoinnin yhteydessä raportoitiin ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä päätettyjä toimenpiteitä (4 kpl), joiden säästöpotentiaali on noin 240 GWh/a. Vuonna 2000 raportoitujen toteutettujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on vähäinen. Tähän vaikuttaa ainakin vähäinen tehtyjen energiakatselmusten määrä toimialalla sekä yleisesti se, että monissa sopimusyrityksissä raportointia ei ole priorisoitu kovin korkealle suhteessa muihin töihin. Energiakatselmusmallit voimalaitos- ja kaukolämpöalalle valmistuvat vuonna 2001, joten näiden katselmusten toimenpiteiden vaikutuksia voitaneen tarkastella laajemmin vasta vuoden 2003 vuosiraportoinnista lähtien. Myös yritysten omien toimitilojen energiakatselmustoiminta on ollut vähäistä ja tämän lähes varman säästöpotentiaalin realisoiminen olisikin yrityksissä ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2001 järjestettiin energia-alan energiansäästösopimustoiminnan aktivoimiseksi ensimmäisen kerran aktiivisten toimijoiden palkitseminen. Palkitut yritykset valittiin vuosiraportointitietojen perusteella. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa yrityksiä toteuttamaan energiansäästötoimenpiteitä ja kertomaan niistä vuosiraportoinnissa. 7

8 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet Sähkön tuotanto ja tuonti Suomen sähkön tarve on kasvanut jatkuvasti. Vuosittainen kasvu vaihtelee melko runsaasti johtuen sääoloista ja energiaintensiivisen teollisuuden käyntiasteesta. Sähkön tuotannon kasvu seuraa pääasiassa sähkön käytön kasvua. Sähkön tuotanto vuonna 2000 oli 67,3 TWh, josta noin 36 % tuotettiin sähköä ja lämpöä tuottavissa yhteistuotantolaitoksissa. Noin kolmannes sähköstä tuotettiin ydinvoimalla ja hieman yli viidesosa vesivoimalla. Erillistä lauhdetuotantoa oli noin kymmenen prosenttia TWh Vesivoima Ydinvoima Yhteistuotanto - CHP Muu lämpövoima Nettotuonti Kuva 1. Sähkön tuotanto ja tuonti. 8

9 2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettiin sähköä ja lämpöä yhteensä 82,7 TWh (pois lukien teollisuuslaitosten yhteydessä oleva teollisuuden tuotanto), joista voimalaitosalan sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli 70,0 TWh. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä oli vuoden 2000 lopussa noin 85 % sähkön ja lämmön tuotannosta (voimalaitokset, teollisuuden tuotanto pois lukien). Sähkön tuotannosta mukana oli lähes 90 %. Sopimuksesta puuttuu vielä lähinnä vesivoimaa sekä sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia (kuva 2). Vuoden 2000 loppuun mennessä oli voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittynyt 22 yhtiötä (liite 1) TWh Vesivoima Tuulivoima Ydinvoima Muu sähkön erillistuotanto Sähkön yhteistuotanto Lämmön yhteistuotanto Lämmön erillistuotanto Tuotanto, sopimukseen liittyneet Tuotanto, ei sopimuksessa Kuva 2. Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa vuonna

10 2.1.3 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettuun sähköön ja lämpöön käytettiin polttoaineita vuonna 2000 yhteensä 130,1 TWh, joista sopimuksen piirissä olleiden osuus oli 119,6 TWh. Tuotantoon käytetyt polttoaineet jakautuvat kuvan 3 osoittamalla tavalla. Ydinenergian osuus on suurin eli noin 50 %, maakaasun noin 15 %, kivihiilen noin 18 % ja turpeen vajaa 9 %. Puuperäisen polttoaineen osuus on vajaa 7 % TWh Maakaasu Ydinenergia Kivihiili Turve Öljy Puuperäinen Muut Polttoaineet, sopimukseen liittyneet Polttoaineet, ei sopimuksessa Kuva 3. Voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna

11 2.1.4 Kaukolämmön tuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2000 oli kaukolämmön kokonaistuotanto 28,8 TWh, josta yhteistuotannon osuus oli noin 75 % (21,6 TWh). Kaukolämmön tuotanto ja käyttö kasvoivat voimakkaimmin 1970 ja -80 luvuilla. Viime vuosina kasvu on tasaantunut. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen kattavuus lasketaan Sky:n jäsenten lämmön myynnistä. Sopimukseen liittyneet yritykset vastasivat vuonna 2000 hieman yli 70 % koko Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Kaukolämpöalan sopimuksen kattavuutta on käsitelty tarkemmin tämän raportin kohdassa Kaukolämmön kulutus TWh Yhteistuotanto Erillistuotanto Kuva 4. Kaukolämmön tuotanto. 11

12 2.2 Energian käyttö Sähkön käyttö Vuonna 2000 Suomessa käytettiin sähköä 79,2 TWh, kasvua edelliseen vuoteen oli 1,7 %. Teollisuus käytti sähköstä noin 55 %, koti- ja maataloudet vajaan neljänneksen sekä palvelut ja julkinen sektori vajaan viidenneksen TWh Teollisuus Asuminen ja maatalous Palvelut Häviöt Kuva 5. Sähkön käyttö Suomessa. 12

13 Vuoden 2000 loppuun mennessä sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen oli liittynyt 45 yritystä (liite 3). Näiden yritysten sähkön jakelu oli 30,0 TWh, joka vastaa yli 76 % Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelusta TWh Sähkön jakelu, sopimukseen liittyneet Sähkön jakelu, ei sopimuksessa Kuva 6. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten sähkön jakelun osuus Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelun kokonaismäärästä. 13

14 2.2.2 Kaukolämmön kulutus Vuonna 2000 Sky:n jäsenistön lämmön myynti oli yhteensä noin 25,9 TWh. Vuoden 2000 loppuun mennessä kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen oli liittynyt 36 kaukolämpöä myyvää yritystä (liite 2). Näiden yritysten myynti oli 18,2 TWh, joka vastasi hieman yli 70 % Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Kaukolämmön kulutuksesta asuintalojen osuus on 57 %, teollisuuden 10 % ja muiden asiakkaiden (liikerakennukset, toimistot, julkiset rakennukset ym.) 33 % TWh Lämmön myynti, sopimukseen liittyneet Lämmön myynti, ei sopimuksessa Kuva 7. Kaukolämmön energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten lämmönmyynnin osuus Sky:n jäsenten lämmönmyynnistä. 14

15 2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus Voimalaitosala Tuotannon ja polttoaineiden suhde Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yhtiöt tuottivat vuonna 2000 vesi- ja tuulivoimaa 9,2 TWh. Muu tuotanto (ydinvoima, sähkön muu erillistuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, lämmön erillistuotanto) oli 60,8 TWh, minkä tuottamiseen kului polttoainetta 119,6 TWh ,8 115,7 119, TWh 60 54,2 57,9 60, ,6 7,8 9,2 0 Vesi- ja tuulivoima Muu tuotanto Käytetyt polttoaineet (Muu tuotanto) Sopimukseen liittyneet, 1998 Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Kuva 8. Sähkön ja lämmön tuotanto ja tuotantoon käytetyt polttoaineet voima- laitosalan sopimukseen liittyneissä yhtiöissä. Sopimukseen liittyneiden yritysten yhteistuotannon osuus ja hyötysuhteet Vuonna 2000 oli yhteistuotannon osuus voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden tuotannosta oli noin 42 % (kuva 9). Sopimukseen liittyneiden yhteistuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli noin 83 % (kuva 10) ja lauhdesähkön tuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli hieman vajaa 40 % (kuva 11). 15

16 ,5 33,4 35,0 TWh ,3 27,8 30, Yhteistuotanto Erillistuotanto Kuva 9. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa. 100 % 90 % 80 % 88,5 % 90,4 % 89,8 % 82,3 % 82,9 % 83,2 % 70 % 67,3 % 60 % 55,6 % 50 % 40 % 42,9 % 30 % 20 % 10 % 0 % max min keskiarvo Kuva 10. Yhteistuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Kuvassa esitetty poikkeuksellisen alhainen hyötysuhteen minimiarvo on yksittäisen tuotantoyksikön hyötysuhde, jonka vuotuinen käyttöaika on ollut erittäin lyhyt. Vuoden 2000 tiedot kuvaavat niiden yhteistuotantolaitosten hyötysuhteita, joilla ei ole merkittävästi lauhdutustuotantoa. 16

17 45 % 40 % 35 % 40,9 % 38,7 % 41,6 % 39,7 % 42,1 % 39,5 % 38,2 % 30 % 25 % 20 % 19,3 % 15 % 14,8 % 10 % 5 % 0 % max min keskiarvo Kuva 11. Lauhdesähkön tuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Kuvassa 11 esitetty poikkeuksellisen alhainen hyötysuhteen minimiarvo on yksittäisen tuotantoyksikön hyötysuhde, jonka vuotuinen käyttöaika on ollut erittäin lyhyt Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämmön erillistuotannon hyötysuhde Kaukolämmön lämpökeskuksissa tapahtuvan tuotannon lämpöhäviöt muodostuvat savukaasuhäviöistä, palamattomista kaasuista ja kiintoaineksista sekä säteily- ja johtumishäviöistä. Häviöt riippuvat mm. käytettävästä polttoaineesta siten, että kiinteitä polttoaineita käyttävissä kattiloissa hyötysuhteet vaihtelevat tyypillisesti välillä %, raskaalla polttoöljyllä % ja maakaasulla %. Lämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet säästösopimuksiin liittyneissä yrityksissä on esitetty kuvassa 12. Lämmön erillistuotannon keskimääräinen hyötysuhde säästösopimuksessa mukana olevissa yrityksissä oli 86,4 % vuonna 2000 (kuva 13). 17

18 1,2 1,0 0,8 TWh 0,6 0,4 0,2 0,0 Kivihiili Polttoöljy Turve Maakaasu Puu Muut Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Kuva 12. Lämmön erillistuotannon polttoaineet säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä. 100 % 96,4 % 95,2 % 94,7 % 90 % 89,7 % 88,0 % 86,4 % 80 % 70 % 78,3 % 82,1 % 60 % 69,9 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % max min keskiarvo Kuva 13. Lämmön erillistuotannon hyötysuhteet säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 18

19 Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa Säästösopimukseen liittyneiden yritysten omasta kaukolämmön tuotannosta perustui v yhteistuotantoon 81 %, kun vastaava luku kaikkien Sky:n jäsenten omassa tuotannossa oli noin 75 %. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin tuotettaessa energiaa samoilla polttoaineilla erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan Euroopan unionissa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. 90 % 80 % 70 % 75,4 % 70,0 % 73,4 % 68,0 % 75,0 % 81,0 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % kaikki Sky:n jäsenet sopimukseen liittyneet Kuva 14. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa. Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei kuulu omakäyttösähköön. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Liitteessä 4 on esitetty yritysten raportoimia omakäyttöenergian määriä. Omakäyttöenergiaa ei mitata yleisesti, mutta sen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. 19

20 2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu Verkostohäviöt Kaukolämpöverkoston lämpöhäviö on kaukolämpöverkoissa keskimäärin 5 8 %, pienissä verkoissa lämpöhäviöt nousevat yli 10 %. Lämpöhäviöihin voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä paremmin eristettyjä kaukolämpöjohtoja sekä alentamalla kaukolämpöveden lämpötilatasoa. Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusiminen on kuitenkin taloudellisesti kannattamaton toimenpide ainoastaan energiansäästön vuoksi tehtynä. Kaukolämpöverkoston keskimääräiset lämpöhäviöt olivat säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä 7,7 % vuonna 2000 (kuva 15). 20 % 18 % 17,5 % 16 % 16,0 % 14 % 13,6 % 12 % 10 % 8 % 8,1 % 7,8 % 7,7 % 6 % 4 % 4,3 % 3,5 % 4,9 % 2 % 0 % max min keskiarvo Kuva 15. Kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Pumppausenergia Kaukolämpöverkon paine-eroa säädetään kiertovesipumppujen avulla niin suureksi, että jokaisella asiakkaalla on riittävä paine-ero vesikierron aikaansaamiseksi lämmönsiirtimissä. Tarpeettoman suuri pumppujen paine-ero lisää pumppaukseen käytettyä sähköenergiaa. Pumppausenergia voidaan optimoida esim. erilaisilla pumppujen kytkentä- ja säätötavoilla. Pumppausenergian tulisi olla yksi yrityksen sisällä seurattavista tunnusluvuista. 20

21 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähdytystä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähdytys noin o C. Kuvasta 17 voidaan todeta, että yli 70 %:lla yrityksistä keskimääräinen asiakkaiden jäähdytys jäi alle 40 C:een vuonna Keskimäärin jäähdytys oli 38 C. Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 16 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999 ja kwh/m keskiarvo, kaikki Sky:n jäsenet Kuva 16. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit v

22 Kuvassa 17 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä o C Kuva 17. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 22

23 2.3.4 Sähkön siirto ja jakelu Verkostohäviöt Jakeluyhtiöiden verkostohäviöt syntyvät pääasiassa jakeluverkossa (nimellisjännite alle 110 kv). Tyypillinen jakeluhäviö on keskimäärin 3 5 %, pienissä verkoissa häviöt voivat olla paljon suurempia. Sopimukseen liittyneiden yritysten jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo oli vuonna 2000 hieman alle 4 % (kuva 18). 12 % 10 % 10,2 % 10,1 % 8 % 6,4 % 6 % 4 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % 2 % 1,8 % 2,0 % 1,9 % 0 % max min keskiarvo Kuva 18. Jakeluverkon häviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 2.4 Raportoinnin kattavuus Vuosiraportointi Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan 22 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 15 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kolmelta yritykseltä saatiin selvitys raportoimatta jättämisestä. Vuosiraportoinnista puuttuneiden yritysten energiankäyttö- ja tuotantotiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan 36 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 30 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. 23

24 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan 45 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 41 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Vuosiraportoinnista puuttuneiden yritysten energianseurantatiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. Vuonna 2000 valmistuneet energiansäästösuunnitelmat Voimalaitosalan sopimukseen liittyneistä 22 yrityksestä 8 yritystä oli sitoutunut laatimaan yrityskohtaisen energiansäästösuunnitelman vuoden 2000 aikana. Suunnitelma saatiin kahdelta yritykseltä. Kaikkiaan suunnitelmia oli vuoden 2000 loppuun mennessä tullut 11 yritykseltä. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä 36 yrityksestä 14 oli sitoutunut laatimaan yrityskohtaisen energiansäästösuunnitelman vuoden 2000 aikana. Suunnitelma saatiin vuoden 2000 aikana viideltä yritykseltä. Kaikkiaan suunnitelmia oli vuoden 2000 loppuun mennessä tullut 18 yritykseltä. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä 45 yrityksestä seitsemän oli sitoutunut laatimaan yrityskohtaisen energiansäästösuunnitelman vuoden 2000 aikana. Suunnitelmia saatiin vuoden 2000 aikana kuudelta yritykseltä. Lisäksi neljä yritystä ilmoitti säästösuunnitelman valmistumisen viivästyvän sovitusta. Kaikkiaan suunnitelmia oli vuoden 2000 loppuun mennessä tullut 24 yritykseltä. 24

25 3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sky, Sener) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteitä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt toisen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta Yritysten toimipaikoille lähetettiin raportointilomakkeet sekä sähköisessä että paperimuodossa helmi maaliskuun aikana vuonna Raportit pyydettiin palauttamaan toukokuun loppuun mennessä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestöilleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa erillisselvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia. Kyseiset tiedot eivät siten ole mitattuja tai muuten todennettuja säästövaikutuksia, mutta edustavat parasta käytettävissä olevaa arviota säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään; toimenpiteisiin, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joille säästövaikutuksen esittäminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/ motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Yhteenveto kaikista energia-alan vuonna 2000 toteutetuksi raportoiduista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto energia-alalla vuonna 2000 toteutetuista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille on voitu arvioida säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutetut 5,1 7,1 3,4 noin 45 toimenpiteet vuonna 2000 Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä esitetään taulukossa 2. Lisäksi voimalaitosalan vuosiraportoinnin yhteydessä raportoitiin ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä päätettyjä toimenpiteitä (4 kpl), joiden sähkönsäästövaikutus oli noin 240 GWh/a. Näitä ei ole huomioitu taulukossa. 25

26 Taulukko 2. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 5,1 7,1 3,4 toimenpiteet vuonna 2000 Toteutetut 17,6 74,9 38,7 toimenpiteet ennen vuotta 2000 Toteutettaviksi 6,5 88,8 0,2 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 6,2 18,2 34,3 toimenpiteet Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Säästötoimenpiteitä, joille voidaan laskea investointikustannus ja säästövaikutus on siis energia-alalla raportoitu toteutetuiksi varsin vähän. Sähkön siirto- ja jakelualalla tähän voi osasyynä olla alan erityispiirteet siirtoverkon häviöiden pienentämisessä ei oleteta olevan juurikaan säästöpotentiaalia. Alan säästötoimenpiteet liittyvät usein energian loppukäyttäjien neuvontaan ja tyypillisesti neuvonta- ja tiedotustyyppisen toiminnan vaikutusten arviointi ei ole yksinkertaista. Kaikilla aloilla yksi syy konkreettisten säästötoimenpiteiden vähyyteen on varmasti ollut energiansäästötyökalujen puuttuminen. Kaukolämpö- ja voimalaitosaloilla energiakatselmusmallit valmistuvat vuonna 2001, joten energiakatselmuksissa löytyviä säästökohteita raportoitaneen vasta tulevina vuosina. Kuitenkaan edes kaikkia olemassa olevia energiansäästön menetelmiä ei ole hyödynnetty kovin laajalti. Vain ani harva energiayhtiö on käynnistänyt energiakatselmukset edes omissa toimitiloissaan. Toimitilojen energiakatselmus on osoittautunut olevan muilla aloilla lähes varma säästökohde. 26

27 3.1 Voimalaitosala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalan tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa raportoitiin kaikkiaan 7 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2000 ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Yhteenveto näistä toimenpiteistä esitetään taulukossa 3. Taulukko 3. Yhteenveto voimalaitosalalla vuonna 2000 toteutetuista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille on voitu arvioida säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutetut 3,0 2,9 2,7 7 toimenpiteet vuonna 2000 Lisäksi raportoitiin muutama toimenpide, joiden investointi oli luokkaa 3 milj. mk, mutta investoinneille ei ollut arvioitu säästövaikutuksia sekä kymmenkunta toimenpidettä, joille ei oltu ilmoitettu investointia eikä arvioitu säästöjä. Toteutetuista 7 toimenpiteestä 3 on vuosina tehtyjen kuuden voimalaitoksen energia-analyysin tuloksena syntyneitä säästötoimenpiteitä ja 4 muita säästötoimenpiteitä. Raportoitujen energiatehokkuuteen vaikuttaneiden toteutettujen toimenpiteiden määrä on vähäinen. Yhtenä syynä on, että voimalaitoksen energia-analyysimallin kehitystyö on tätä kirjoitettaessa ( ) vielä kesken. Analyysimalli valmistuu joulukuussa On oletettavaa, että vuoden 2001 lopulla ja vuoden 2002 aikana käynnistyy voimalaitoksissa useita ko. mallin mukaisia energia-analyysihankkeita. Näiden hankkeiden tulokset näkynevät vuoden 2003 vuosiraportoinnissa. Tehdyissä pilot-analyyseissä on huomattu, että vaikka voimalaitoksissa energian käytön tehostaminen on ydinliiketoimintaa, voidaan systemaattisella energia-analyysillä löytää merkittäviä säästökohteita monissa voimalaitoksen pää- ja apujärjestelmissä. Raportoidut säästökohteet vaihtelevat voimalaitosten ja energia-analyysin tekijöiden mukaan, mutta pienehkön otoksen perusteella näyttäisi, että useammissa voimalaitoksissa löytyy säästöpotentiaalia ainakin taajuusmuuttajakäyttöjen lisäämisellä sekä ääninuohousten hyödyntämisellä. Toisena syynä raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden vähyyteen lienee myös se, että kaikissa sopimukseen liittyneissä yrityksissä ei raportointia priorisoida kovin korkealle suhteessa muihin töihin. Tästä kertoo myös se, että alle 70 % voimalaitosalan yrityksistä ylipäätään palautti energiansäästösopimuksen edellyttämät vuosiraportointitiedot. Energiansäästösopimuksen toimivuuden ja vaikutusten arvioinnin kannalta systemaattinen toimenpiteiden toteuttaminen ja niistä raportointi on kuitenkin välttämätöntä. Energia-alan energiansäästösopimustoiminnan aktivoimiseksi järjestettiin syksyllä 2001 ensimmäisen kerran aktiivisten toi- 27

28 mijoiden palkitseminen. Palkitut yritykset valittiin vuosiraportointitietojen perusteella. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa yrityksiä toteuttamaan energiansäästötoimenpiteitä ja kertomaan niistä vuosiraportoinnissa. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä esitetään taulukossa 4. Lisäksi voimalaitosalan vuosiraportoinnin yhteydessä raportoitiin ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä päätettyjä toimenpiteitä (4 kpl), joiden sähkönsäästövaikutus oli noin 240 GWh/a. Näitä ei ole huomioitu taulukoiden 3 ja 4 tuloksissa. Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 3,0 2,9 2,7 toimenpiteet vuonna 2000 Toteutetut 2,6 18,5 7,7 toimenpiteet ennen vuotta 2000 Toteutettaviksi 2,8 73,0 0,0 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 5,4 13,4 34,2 toimenpiteet Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Toteutettaviksi päätettyjen toimenpiteiden merkittävä polttoaineiden säästöpotentiaali koostuu yksittäisen voimalaitoksen kahdesta toimenpiteestä. Harkittavat toimenpiteet koostuvat lähes kokonaan erään toisen voimalaitoksen energia-analyysissä ehdotetuista toimenpiteistä, joille on esitetty säästövaikutus, mutta vain harvoille toimenpiteille on esitetty investointi. Lisäksi voimalaitosalalla oli energia-analyyseissä ehdotettuja toimenpiteitä, jotka oli päätetty jättää toteuttamatta investoinniltaan noin 30 milj. mk edestä, joiden säästövaikutus polttoaineiden käyttöön olisi ollut 12,5 GWh/a ja sähkön käyttöön 1,2 GWh/a. 28

29 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Voimalaitosalan sopimukseen vuoden 2000 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa raportoitiin toteutetuiksi parisenkymmentä ympäristönsuojeluinvestointia vuonna Näillä investoinneilla ei raportoinnin perusteella ollut vaikutusta energiatehokkuuteen. Jatkossa tulee energiansäästösopimuksen raportoinnin ohjeistuksessa entisestään painottaa, että energiansäästösopimuksen piirissä raportoidaan vain ympäristöinvestoinnit, joilla on ollut vaikutusta energian käyttöön Muut toimenpiteet Muita voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. käyttötalouden ja kunnonvalvontaan liittyvät toimenpiteet. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 19) suurin osa (n. 70 %) vastanneista yrityksistä raportoi laatineensa valvottaville suureille tavoitearvot. Vajaalla 70 % vastanneista yrityksistä on olemassa seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä. Vajaalla puolella on käytössä myös tulospalkkio, jossa kriteerinä on jokin energiatehokkuutta kuvaava elementti. Tulospalkkio käytössä Käyttömittareiden tarkistus suoritettu Kyllä Ei Suureille laadittu tavoitearvot Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä vastauksia (kpl) Kuva 19. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. 29

30 Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttö ja käytettävyys. Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Omakäyttö Käytettävyys Turbiinihyötysuhde Lisäveden kulutus Kyllä Ei Polttoaineiden laatu Kattilahyötysuhde Muut vastauksia (kpl) Kuva 20. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. 30

31 3.2 Kaukolämpöala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöalan vuosiraporteissa raportoitiin noin 30 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2000 ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Yhteenveto näistä toimenpiteistä esitetään taulukossa 5. Taulukko 5. Yhteenveto kaukolämpöalalla vuonna 2000 toteutetuista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille on voitu arvioida säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutetut 0,5 4,2 0,0 noin 30 toimenpiteet vuonna 2000 Lisäksi raportoitiin kaksi merkittävää energiankäytön tehostamistoimenpidettä, joiden investointi oli 3,1 milj. mk. Näille toimenpiteille ei kuitenkaan esitetty säästövaikutusta. Toteutetuista toimenpiteistä valtaosa oli kolmen yrityksen toimipaikoissa tehtyjä toimenpiteitä. Osa säästötoimenpiteistä on lisännyt sähkön kulutusta ja osa vähentänyt. Yhteisvaikutukseltaan säästötoimenpiteiden vaikutus sähkön käyttöön oli 0. Raportoitujen energiatehokkuuteen vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on vähäinen. Yhtenä syynä on, että Kaukolämpökatselmuksen toteutusohje ja mallisisällysluettelo julkaistiin vasta keväällä 2001, joten ko. mallin mukaisia kaukolämpökatselmuksia ei ole ehtinyt mukaan vuoden 2000 vuosiraportointiin. Vuoteen 2000 saakka on tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiakatselmustoiminta kaukolämpöalalla ollut varsin vähäistä. 31

32 Taulukko 6. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 0,5 4,2 0,0 toimenpiteet vuonna 2000 Toteutetut 2,3 45,4 30,0 toimenpiteet ennen vuotta 2000 Toteutettaviksi 3,5 15,8 0,1 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,8 4,8 0,1 toimenpiteet Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Ennen vuotta 2000 toteutetuista toimenpiteiden säästövaikutus koostuu lähes kokonaisuudessaan yhden kaukolämpöyhtiön raportoimista kolmesta toimenpiteestä, joiden säästövaikutuksen on ko. yhtiö itse arvioinut. Lisäksi kaukolämpöalalla oli toimenpiteitä, jotka oli päätetty jättää toteuttamatta investoinniltaan noin 0,2 milj. mk edestä, joiden säästövaikutus polttoaineiden käyttöön olisi ollut 3,2 GWh/a ja sähkön käyttöön 0,3 GWh/a Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Kaukolämpöalan sopimukseen vuoden 2000 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa raportoitiin toteutetuiksi 3 toimenpidettä vuonna Näistä yhden toimenpiteen säästövaikutus polttoaineiden käytön osalta oli 7 GWh/a. Kyseessä oli teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa. Toimenpiteen investoinnin suuruutta ei esitetty. Kahdelle muulle toteutetulle toimenpiteelle ei esitetty investointia eikä säästövaikutuksia. 32

33 3.2.3 Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä sekä oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Kaukolämpöyritykset ovat perinteisesti jo vuosien ajan antaneet esim. palautetietoa asiakkailleen näiden kaukolämmön kulutuksesta, aikaisempien selvitysten mukaan palautetietoa annetaan jopa yli 90 % kattavuudella. Saatujen raportointien perusteella energiankäytön palautteen lisäksi asiakkaille annetaan energiansäästöneuvontaa puhelimessa ja jaetaan energiansäästöesitteitä. Lisäksi opastetaan ja koulutetaan asiakkaita kaukolämpölaitteiden käytössä. Yli kolmasosa yrityksistä raportoi tarjoavansa asiakkailleen kaukolämpölaitteiden huoltopalveluja. Kaukolämpöyritykset toimittavat myös energiansäästömateriaalia kouluille ja monet yritykset osallistuvat aktiivisesti valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon. Kaukolämpölaitteiden käytön opastus Energiansäästöneuvonta puhelimessa Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti Energiansäästöneuvonta toimitiloissa Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus Kaukolämpölaitteiden katselmukset Kaukolämpölaitteiden huolto Yritysten lukumäärä Kuva 21. Asiakkaille suunnatut toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. Kaukolämpöyrityksen omassa toiminnassa on energiankäytön tehokkuuden edistämiseksi järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista. Monissa yrityksissä on lisäksi järjestetty omien kiinteistöjen kulutusseuranta sekä eräissä yrityksissä myös ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen seuranta. 33

34 Omien kiinteistöjen kulutuseuranta Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Omien kiinteistöjen energiakatselmukset Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Yritysten lukumäärä Kuva 22. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 8 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2000 ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Yhteenveto näistä toimenpiteistä esitetään taulukossa 7. Taulukko 7. Yhteenveto sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutetut 1,6 0,0 0,7 8 toimenpiteet vuonna

35 Lisäksi yritykset raportoivat muille toteuttamissaan energiakatselmuksissa syntyneitä säästöjä, joita ei päällekkäisyyden välttämiseksi käsitellä tässä raportissa. Esimerkiksi kunnille tehtyjen energiakatselmusten tulokset käsitellään kuntien energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnin yhteydessä. Raportoitujen energiatehokkuuteen vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on vielä vähäinen. Yhtenä syynä on, että omien toimitilojen energiakatselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla on ollut vähäistä vuosina Sähkön siirto- ja jakelualalla voi osasyynä olla myös alan erityispiirteet siirtoverkon häviöiden pienentämisessä ei oleteta olevan juurikaan säästöpotentiaalia. Tyypillisesti säästötoimenpiteet liittyvät usein energian loppukäyttäjien neuvontaan ja tyypillisesti neuvonta- ja tiedotustyyppisen toiminnan vaikutusten arviointi on vaikeaa. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä esitetään taulukossa 8. Taulukko 8. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirtoja jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 1,6 0,0 0,7 toimenpiteet vuonna 2000 Toteutetut 12,7 11,0 1,0 toimenpiteet ennen vuotta 2000 Toteutettaviksi 0,2 0,0 0,1 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,0 0,0 0,0 toimenpiteet Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Lisäksi raportoitiin kymmenkunta toimenpidettä, joille ei oltu esitetty säästöarviota ja joiden investointi oli yhteensä 1,5 milj. mk. 35

36 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen vuoden 2000 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esitettiin tehdyksi 9 ympäristönsuojeluinvestointia vuonna Näistä vain kahdelle oli arvioitu vaikutus energian käyttöön. Toisen toimenpiteen säästövaikutus sähkön käytössä oli 0,1 GWh/a ja toisen säästövaikutus polttoaineiden käytössä oli 0,2 GWh/a. Jatkossa tulee energiansäästösopimuksen raportoinnin ohjeistuksessa entisestään painottaa, että energiansäästösopimuksen piirissä raportoidaan vain ympäristöinvestoinnit, joilla on ollut vaikutusta energian käyttöön Muut toimenpiteet Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä. Saatujen vastausten perusteella yhtiöt lainaavat asiakkaille kulutusmittareita, järjestävät tuntitehomittausta sekä tarjoavat energiansäästöä edistävää sähkön hinnoittelua. Lisäksi yhtiöt jakavat asiakkaille energiansäästöesitteitä, toimittavat energiansäästömateriaaleja kouluille sekä järjestävät energiansäästöneuvontaa omissa toimitiloissaan. Myös energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella, sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu ja energiansäästöviikkoon osallistuminen olivat melko yleisiä säästösopimukseen liittyneiden yhtiöiden keskuudessa. Kulutusmittarin lainaus Tuntitehomittaus käytössä Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille Energiasäästäneuvonta toimitiloissa Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella Sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu PC-ohjelmalla Energiansäästöviikkoon osallistuminen Energiansäästöstä kirjoittaminen (artikkelit) Energiansäästöstä kirjoittaminen (neuvonta) Energiankulutuksen seurantaraportti (kotitalousasiakkaille) Energiansäästöasiaa internetissä Yritysten lukumäärä Kuva 23. Asiakkaille suunnatut toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 36

37 Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen. Vastausten perusteella yleisintä näyttää olevan omien kiinteistöjen kulutusseuranta. Myös ajoneuvojen polttoaineiden kulutusta seurataan melko aktiivisesti. Tämän lisäksi henkilökuntaa pyritään motivoimaan ja kouluttamaan energiansäästöön liittyen. Energiansäästöön liittyvän koulutuksen lisäksi myös ympäristöaiheista koulutusta järjestetään suhteellisen monessa yrityksessä. Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Omien kiinteistöjen kulutusseuranta Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta Omien kiiteistöjen energiakatselmukset Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle Yritysten lukumäärä Kuva 24. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 37

38 4 Muuta selvitettyä ja raportoitua 4.1 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Säästösopimuksen energia-analyysi tukee ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista ja energiansäästösuunnitelma voidaan liittää osaksi ympäristöjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energian kulutuksen seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin, onko yrityksellä/tuotantoyksiköllä käytössään ympäristöjärjestelmää. Ympäristöjärjestelmä on käytössä noin 60 % voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO Tämän lisäksi noin 10 % tuotantoyksiköistä järjestelmä on suunnitteilla. Lähes neljännes ei vastannut kysymykseen. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä noin 26 % on ympäristöjärjestelmä käytössä. Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain kolmella laitoksella oli jokin muu järjestelmä. Reilu neljännes yrityksistä ilmoitti ympäristöjärjestelmän olevan suunnitteilla. Vajaa kymmenen prosenttia yrityksistä jätti vastaamatta kysymykseen. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä lähes 60 % ympäristöjärjestelmä on valmiina tai suunnitteilla. Ympäristöjärjestelmä on valmiina kahdeksalla yrityksellä, järjestelmä on kaikilla ISO standardin mukainen. 38

39 Voimalaitosala 60 % 10 % 7 % 24 % Kyllä Kaukolämpöala 27 % 30 % 43 % 0 % Suunnitteilla Ei Ei vastausta Siirto- ja jakeluala 26 % 26 % 39 % 9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 25. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 4.2 Energiatehokkuus ja sen seuranta Kaukolämpöala Säästösopimusmenettelyn vaikutukset kaukolämpöalan toimintaan ovat vaikeasti mitattavissa ja todennettavissa. Kaukolämmön tuotanto ja jakelu on yritysten päätoimintaa, jonka vuoksi sen tehokkuuteen on aina kiinnitetty huomiota ja kehittämistoimenpiteitä tehdään jatkuvasti. Tämän vuoksi toiminnassa ei yleisesti ole helpoilla ja taloudellisesti kannattavilla toimenpiteillä saavutettavissa suuria säästöjä, jotka näkyisivät välittömästi esim. hyötysuhteen nousuna tai omakäyttöenergian määrän pienenemisenä. Lisäksi ulkoiset tekijät (ulkolämpötila, polttoainevalinnat ja polttoaineen laatu, jne.) vaikuttavat niihin tunnuslukuihin, joita tehokkuuden seurannan kannalta voitaisiin käyttää seurantaindikaattoreina. Tämän vuoksi tehokkuuden seurannassa tärkeintä olisi luoda järjestelmä, jossa tiettyjä tunnuslukuja seurataan yrityksen sisällä tavoitteena tehokkuuden nostaminen. Syyt poikkeamille tulisi aina selvittää, jotta virheelliset käyttötekniset toimenpiteet pystytään korjaamaan. 39

40 4.2.2 Sähkön siirto- ja jakeluala Uusien tiedonvälityskanavien hyödyntämistä energian käytön tehostamisessa on tutkittu kahdessa Save-ohjelman puitteissa toteutetussa pilottiprojektissa. Ensimmäisessä pilottiprojektissa kotitalouskuluttajat tekivät Internetissä toimivan interaktiivisen ohjelman avulla analyysin sähkönkäytöstään. SähköTohtorin Nettianalyysi -ohjelma tuottaa jakauman sähkönkäytöstä ja vertaa kulutusta muihin vastaaviin kotitalouksiin. Internet-kyselyn avulla tutkittiin kuluttajien mielipiteitä ohjelman tuottamasta informaatiosta. Valtaenemmistö vastaajista koki saaneensa hyödyllistä uutta tietoa. Lähes puolet ilmoitti muuttavansa sähkönkäyttötottumuksiaan energiatehokkaammiksi. SähköTohtorin Nettianalyysi projektista on vastannut Adato Energia Oy. Toisessa pilottiprojektissa Espoon Sähkö on kehittänyt Internet-pohjaisia ratkaisuja sähkökauppaan ja energianseurantaan. Eräänä sovelluksena kehitettiin tuntimitattaville asiakkaille energiankäytön seurantaa internetin välityksellä. Tämän palvelun ensisijainen tarkoitus on tarjota lähes reaaliaikaista tietoa energian käytöstä. Sovelluksen avulla asiakkaat voivat seurata sähkön käyttöään tunneittain, viikoittain, kuukausittain ja vuosittain. Vertaustietoina käytetään asiakkaan aiempaa sähkönkäyttöä. Tämä tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden reagoida energiankulutuksen muutoksiin. Saadun asiakaspalautteen perusteella on voitu todeta, että sovelluksen käyttöönoton jälkeen on monissa yrityksissä ryhdytty energiansäästötoimenpiteisiin sekä kustannustehokkaampaan energiankäyttöön. Energiankäytön vähentyminen vaikuttaa energiantuotantoon ja edelleen ympäristön kuormittumiseen. 4.3 LINKKI 2 -tutkimushanke LINKKI 2 Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisen tutkimusohjelmassa toteutettiin vuoden 2000 aikana energia-alan energiansäästösopimusten toteutukseen vaikuttavia tekijöitä kartoittava tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia perusteita energia-alan (voimalaitosala, kaukolämpöala sekä sähkön siirto- ja jakeluala) yhtiöillä on energiansäästösopimukseen liittymiselle ja liittymättä jättämiselle. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten energiansäästösopimusten edellyttämät toimenpiteet ovat yhtiöissä käynnistyneet ja millaisia esteitä ja ongelmia sopimuksen toteuttamisessa on ilmennyt. Energiansäästön merkityksen yrityksen toiminnan kannalta arvioivat suurimmaksi yrityksen johto, joiden arvio merkityksestä oli selvästi suurempi kuin sopimusyhteyshenkilöiden arviot energiayhtiöissä. Sopimukseen liittymisen motiivien merkitys vaihteli. Vastauksista erottui kaksi motiivia, imago ja ympäristöarvot. Sopimukseen liittymisen hyötyinä energiayhtiöt mainitsivat imagon, suunnitelmallisuuden, säästön, tiedon saannin, uskottavuuden, ympäristöarvot ja energiatuet. Sopimuksen toimeenpanon ongelmina energiayhtiöissä mainittiin energiatehokkuuden seurannan ja sopimuksen toteuttamisen systematiikan puuttuminen sekä henkilöiden aikapula, energiansäästösuunnitelman muodon ja laajuuden hahmottamisen sekä säästöpotentiaalien löytämisen vaikeus. 40