Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2007

Transkriptio

1 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti

2 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2007 Saara Elväs Pertti Koski Motiva Oy Sirpa Leino Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry Copyright Motiva Oy, Helsinki,

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoista kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 2001 aiempi öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma (Höylä I) uusittiin (Höylä II) ja samalla sen kattavuutta laajennettiin. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintatapoja uutta sopimuskautta varten. Nyt on käsillä sopimuskauden viimeinen vuosiraportti. Vuoden 2008 alusta startanneet energiatehokkuussopimukset aloittavat uuden aikakauden myös toiminnan seurannassa ja raportoinnissa. Samalla energia-alan sopimustoiminta organisoitiin päästökaupan piirissä olevan energiantuotannon toimenpideohjelman ja energiapalveludirektiivin piirissä olevan energiapalvelujen toimenpideohjelman kautta. Energiapalvelut käsittävät kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille toimittavat sekä sähkön siirtoa, jakelua ja vähittäismyyntiä harjoittavat yritykset. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu jo yhdeksännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2007 että koko sopimuskaudelta. Uusien, joulukuussa 2007 allekirjoitettujen energiatehokkuussopimusten valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä sopimusosapuolten kesken. Elinkeinoelämän toimialaliitot ovat nyt laajalla rintamalla vastuussa uuteen elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään liittyvien toimenpideohjelmiensa käyntiinajosta. Elinkeinoelämän lisäksi käynnistyivät samaan aikaan kunta-alan uudet sopimukset sisältäen sekä suuremmille kunnille suunnatun energiatehokkuussopimuksen että pienemmille kunnille suunnatun energiaohjelman. Uusi öljyalan energiatehokkuussopimus (Höylä III), joka kattaa öljylämmityskiinteistöjen lisäksi lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelun, on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus sekä joukkoliikennettä koskeva uusi sopimus käynnistyivät vuonna 2008 liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kaikilla sopimusalueilla on toimien tehokas ja tuloksiin tähtäävä käynnistäminen tärkeää, jotta saamme riittävästi näyttöä sopimusten toimivuudesta myös energiapalveludirektiivin energiansäästötavoitteen toteuttamisessa. Helsingissä lokakuussa 2008 Taisto Turunen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimukseen liittyneet yritykset Vuosiraportoinnin kattavuus 11 2 Yritysten raportoimat tulokset Voimalaitosala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet Kaukolämpöala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Omakäyttöenergia Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Muut toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakeluala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Muut toimenpiteet Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 32 3 Muuta aihepiiriin liittyvää Energia-alan energiakatselmukset Kaukolämpötoiminnan katselmukset Voimalaitosten energia-analyysit Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet Energiakatselmustuet Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus Energiansäästösopimuksen johtoryhmä Palkitut energiansäästösopimusyritykset Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu 45 Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 47 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 48 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 49 5

6 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 50 Energiantuotanto 50 Oma toiminta 55 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 59 Tuotanto 59 Verkosto 61 Asiakkaat 62 Oma toiminta 62 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 63 Verkosto 63 Asiakkaat 65 Oma toiminta 66 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) allekirjoittamiin sopimuksiin energiatehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuoden 2005 alussa yhdistysten toiminta siirtyi uuteen liittoon, Energiateollisuus ry:een (ET) ja vuoden 2008 alusta vastuuministeriönä toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Vuosiraportti on laadittu Energiateollisuus ry:n, TEM:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimialajärjestölleen tiedot omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa arvioituja energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportointi toteutettiin nyt yhdeksännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosien aikana liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta Tuloksia käsittelevät tiedot sisältävät myös niiden yritysten tietoja, jotka eivät ole raportoineet vuonna 2006 tai Vuonna 2007 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 270 GWh/a ja sähkön osalta 39 GWh/a. Arvioidut säästöt liittyivät noin 66 miljoonan euron investointeihin. Useissa tapauksissa energiansäästöt on saavutettu investoinneilla, joiden pääasiallinen syy on ollut muu kuin energiansäästö. Yrityksiä on viime vuosina kannustettu ilmoittamaan kaikki energiansäästöä synnyttäneet investointinsa. Tämä on johtanut siihen, että myös aikaisempien vuosien säästöarvioihin on tehty korjauksia. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöarvio on lämmön ja polttoaineiden käytössä 320 GWh/a ja sähkön käytössä noin 126 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta kasvanut lämmön ja polttoaineiden osalta, mutta sähkön osalta pienentynyt. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden arvioitu energiansäästövaikutus ei ole juuri muuttunut edellisestä vuodesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2007 raportoima energiansäästövaikutus on lisääntynyt edellisestä vuodesta. Edellisten lisäksi energia-ala on raportoinut asiakkaisiin kohdistuneista energiankäytön tehokkuutta edistävistä säästöneuvonta-, tiedotus- ym. toimista. Näiden säästövaikutusta ei ole pyritty vuosiraportoinnissa arvioimaan. Säästösopimustoiminnan keväällä 2005 valmistuneen arviointiraportin mukaan alan yritykset itse näkevät tämän työn imagohyödyn merkittävänä. Yrityksissä uskotaan myös näiden usein mittavienkin panostusten asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi vaikuttavan loppukulutukseen. 7

8 Energiateollisuus ry ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat sopimuksen energia-alalle vuonna 1997 solmittujen sopimusten jatkamisesta. Ministeriö ja Energiateollisuus aloittivat myös kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun. Vuoden 2008 alussa alkaneella uudella sopimuskaudella ( ) energia-alan nykyisten sopimusten alueella oleva toiminta sisältyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siirron ja jakelun sekä kaukolämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyritään energiapalveluja koskevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin. 8

9 1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Voimalaitosala Vuoden 2007 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 23 yhtiötä (liite 1). Kuvassa 1 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista Yritysten lukumäärä Tarkasteluvuonna liittyneet Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina

10 Kaukolämpö Vuoden 2007 lopussa kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 29 kaukolämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa ET:n kaukolämpötoimialan jäsenistä (liite 2). Sopimuksessa mukana olevien yritysten kaukolämmön myynti oli 18,6 TWh, joka vastasi 62 % ET:n jäsenistön lämmönmyynnistä. Kuvassa 2 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista Tarkasteluvuonna liittyneet Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina

11 Sähkönsiirto ja -jakelu Vuoden 2007 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 33 yritystä (liite 3). Kuvassa 3 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista Tarkasteluvuonna liittyneet Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina Vuosiraportoinnin kattavuus Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 23 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 19 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 29 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 22 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 33 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 25 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. 11

12 2 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat Energiateollisuus ry:lle tiedot omasta energiankäytöstä sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt yhdeksännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta Tulokset aiemmilta vuosilta sisältävät kaikki sopimuskaudella raportoidut toimenpiteet myös niiltä yrityksiltä, jotka eivät vuonna 2007 olleet enää sopimuksessa mukana. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestölleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat yritysten omissa selvityksissä tai energiakatselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästöarvioita eivätkä yleensä mittauksiin perustuvia todennettuja säästövaikutuksia. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään: toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Vuosiraportin taulukoihin ei ole otettu mukaan sellaisia energiatehokkuusinvestointeja, joihin ei ole tehty säästöarvioita. Sen sijaan investoinnit, joissa on esitetty pienikin säästövaikutus, ovat mukana taulukoissa, vaikka ilmeinen syy investointiin olisi ensisijaisesti jokin muu kuin energiansäästö. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita sähkön siirto- ja jakelualalla tehty 52 miljoonan euron verkon perusparannusinvestoinnit, joiden sähkönsäästövaikutuksiksi on arvioitu 16 GWh/a. Vuonna 2008 alkavan uuden energiatehokkuussopimuskauden alkaessa kehitetään alan toimesta säästötoimenpiteiden raportoinnin ohjeistusta ja raportointitapaa. Yritykset ovat myös vuoden 2007 raportoinnissa täsmentäneet aiemmin ilmoittamiaan edellisinä vuosina toteutettuja energiansäästötoimien ja investointien kustannus- tai säästövaikutuksia. Tässä vuosiraportoinnissa ilmoitettuja täsmennyksiä ennen vuotta 2007 tehtyjen toimenpiteiden säästö- tai investointiarvoihin ei enää ole tehty. Asiaa on tarkemmin käsitelty seuraavissa alakohtaisissa raportointikohdissa. Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoimalaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehonkorotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisinäkin vuosina. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoimenpiteet on otettu mukaan taulukkoon. Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksiksi oli ilmoitettu polttoaineiden ja lämmön osalta yhteensä 269,6 GWh/a (vuonna 2006: 73,7 GWh/a, v. 2005: 42,3 GWh/a, v. 2004: 126,7 GWh/a, v. 2003: 78 GWh/a, v. 2002: 135 GWh/a). Sähkön toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöarvio on vuonna 2007 yhteensä 12

13 38,8 GWh/a (vuonna 2006: 161,9 GWh/a, v ,5 GWh/a, v. 2004: 20 GWh/a, v. 2003: 63 GWh/a, v. 2002: 106 GWh/a). Valtaosa raportoidusta toteutuneesta säästöstä vuonna 2007 kuten myös aiemmin, on saavutettu voimalaitosalalla. Kaukolämpö- ja sähkön siirto- ja jakelualoilla vuonna 2007 toteutettujen toimenpiteiden raportoidut säästövaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Raportoinnin pääpaino on näissä sopimuksissa asiakkaille suunnatussa energian loppukäyttöön vaikuttavissa toimenpiteissä, joiden säästövaikutusta on vaikea arvioida. Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 65,7 269,6 38,8 toimenpiteet vuonna 2007 Toteutetut 137,8 613,2 695,5 toimenpiteet ennen vuotta 2007 Kaikki toteutetut 203,5 882,8 734,3 yhteensä Toteutettaviksi 40,6 114,8 60,7 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 12,6 205,2 64,9 toimenpiteet Toteutetut, 256,7 1202,8 859,9 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina toteutettuja ja myöhemmin toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteissä 4 6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimintaan. 13

14 2.1 Voimalaitosala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 26 energian tuotantoon liittyvää toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2007 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi on raportoitu voimalaitoskiinteistöihin liittyviä säästötoimenpiteitä. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoiduista toimenpide-ehdotuksista noin puolet on raportoitu toteutetuissa energia-analyyseissä. Toimenpiteistä merkittävin on erään laitoksen kattilan höyrymäärän säätötavan muutos, jossa euron investoinnilla on arvioitu saavutettavan 18 GWh/a polttoaineen ja 10 GWh/a sähkön säästö. Takaisinmaksuajaksi on arvioitu 0,1 vuotta. Muista toimenpide-ehdotuksista suurin säästö on arvioitu saavutettavan erään laitoksen turbiinin säätöjärjestelmän uusimisella. Tässä arvioitu polttoaineen säästö on 200 GWh/a ja toimenpiteen takaisinmaksuajaksi on laskettu 0,3 vuotta. Merkittävät säästöt (lämpö: 24 GWh/a; polttoaine: 22 GWh/a) on saavutettu myös yhden laitoksen savukaasulauhdutininvestoinnilla (11 milj. ), jossa takaisinmaksuajaksi on laskettu ja ilmoitettu 8 vuotta. Kaksi yritystä on tehnyt vuoden 2007 raportoinnissa kahdessa toimenpiteessä merkittäviä muutoksia aiemmin arvioituihin säästöihin. Molemmat toimenpiteet on ilmoitettu toteutetuiksi vuonna 2001 ja muutokset koskisivat siis säästöjä vuodesta 2001 eteenpäin. Toinen toimenpide on koskenut kaukolämpökeskuksen saneerausta ja aiempi säästöarvio oli 11 GWh/a kun se nyt on ilmoitettu 226 GWh/a:ksi. Toisen, höyryakkuinvestoinnin säästöiksi oli vuonna 2001 arvioitu 5 GWh/a:ksi, mikä nyt vuoden 2007 raportoinnissa on muutettu 106 GWh/a:ksi. Näitä, eikä muitakaan pienempiä täsmennyksiä aikaisemmilta vuosilta ole otettu huomioon tämän vuoden raportoinnissa. Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoidut säästöt ovat lämmön ja polttoaineiden osalta runsaat kolminkertaiset edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön toteutetuiksi raportoidut säästöt sen sijaan ovat selvästi pienemmät kuin edellisenä vuonna. Todettakoon lisäksi, että jo vuonna 2003 on raportoitu toteutetuksi 27 miljoonan euron biokattilainvestointi. Koska energiansäästöarviota ei ollut raportointiin tehty, toimenpide ei tänäkään vuonna ole mukana taulukon 2 luvuissa. 14

15 Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 12,8 269,2 22,5 toimenpiteet vuonna 2007 Toteutetut 72,4 525,5 612,7 toimenpiteet ennen vuotta 2007 Kaikki toteutetut 85,2 794,7 635,2 yhteensä Toteutettaviksi 7,1 11,3 58,8 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 12,3 140,2 64,9 toimenpiteet Toteutetut, 104,6 946,2 758,9 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Kuten edellisten vuosien raportoinneissa todetaan, uudessa sopimuskaudessa säästötoimenpiteiden määrittelyn ja kirjaamisen ohjeistukseen on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Tämä koskee erityisesti peruskorjaus- ja uudistamishankkeita, jotka eivät ole selkeitä energiatehokkuustoimia. Luettelo voimalaitosalalla raportoiduista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 4. 15

16 Energiansäästö, GWh/a Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 4. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina Säästöpotentiaali, GWh/a Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 5. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2007 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet. 16

17 , , ,9 Investointi, milj ,2 50, , ,7 13,5 3,5 4,7 10,0 11,0 11,1 10,6 11,5 12,8 0,2 3,3 1, Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 6. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuonna 2007 toteutetuiksi on ilmoitettu seitsemän tällaista investointia Muut toimenpiteet Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 7) valtaosalla (yli 90 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä. Lähes 80 prosentilla on käytössä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Yli 70 prosentilla voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu lähes 60 prosentilla voimalaitoksista. Muina käyttötalouden valvontaan liittyvinä toimenpiteinä mainittiin jatkuvatoimiset kunnonvalvontamittaukset suurille käytöille, mittaava värähtelylaitteisto kriittisille laitteille sekä voiteluaine ja muuntajaöljyanalyysit laitteille. Lisäksi mainittiin prosessin hallintaan liittyvät päästömittausjärjestelmät sekä yleisesti laatujärjestelmän vaatimukset käyttötalouden valvonnalle. 17

18 78 Tulospalkkio käytössä 57 Käyttömittareiden tarkistus suoritettu 72 Suureille laadittu tavoitearvot 91 Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä % Kuva 7. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys (yli 90 % voimalaitoksista). Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti (yli 70 %). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan useimmiten tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kunnonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat mm. tuotannon ja laitoksen hyötysuhde, tärkeimpien pyörivien koneiden jatkuva kunnonvalvonta, koneiston kombinoinnin seuranta, jatkuva mittaus turbiineilla ja generaattoreilla, kattilan ja syöttöveden massatase, voiteluöljyn lämpötilamittaukset sekä suurimpien sähkömoottoreiden, turbiinien, generaattoreiden, pumppujen ja puhaltimien jatkuva tärinävalvonta. Lisäksi mainittiin tärkeimpien prosessilaitteiden määräaikaiset tärinämittaukset. 18

19 94 Omakäyttö 93 Käytettävyys 74 Turbiinihyötysuhde 43 Polttoaineiden laatu 41 Kattilahyötysuhde 44 Lisäveden kulutus % Kuva 8. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida myös sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotantoon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 loppuun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Reilu kolmasosa ilmoitti, että henkilöstölle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden antamiseksi. Myös henkilökunnan kouluttaminen ympäristöasioissa ja henkilöstölle järjestetty taloudellisen ajotavan koulutus oli melko yleistä. Useat yritykset olivat myös osallistuneet Energiansäästöviikon viettämiseen. 19

20 2.2 Kaukolämpöala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöyritysten vuosiraporteissa raportoitiin 7 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna Näistä kuudelle oli esitetty vuotuinen säästöarvio ja viisi näistä on invertteri-investointeja. Kaukolämpöalan vuonna 2007 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on arvioitu lähes yhtä suureksi kuin edellisenä vuonna toteutetuiksi raportoitujen. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 0,5 0,4 0,1 toimenpiteet vuonna 2007 Toteutetut 14,8 (1 83,7 5,1 toimenpiteet ennen vuotta 2007 Kaikki toteutetut 15,3 84,1 5,2 yhteensä Toteutettaviksi 32,4 (2 103,5 (2 0,1 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,3 (3 65,0 (4 0 toimenpiteet Toteutetut, 48,0 252,6 5,3 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 1) Tähän sisältyy yksi 7,5 miljoonan euron investointipäätös, jonka polttoaineen säästövaikutukseksi on raportoitu 200 MWh. 2) Sisältää jo edellisvuonna toteutettavaksi päätetyn 32 milj. :n lämpöpumppuinvestoinnin 91 MWh/a:n säästöarviolla. 3) Lisäksi harkittu 5 milj. :n kotimaisen polttoaineen kattilalaitosinvestointia, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu. 4) Sisältää säästötoimenpiteen 50 GWh:n vuotuisella polttoaineen säästöarviolla ilman investointiarviota. 20

21 Yhteinen sopimuskaudella raportoitu toteutunut sähköenergian säästö on nyt 5,2 GWh/a ja lämpöenergian ja polttoaineiden yhteensä 84,1 GWh/a. Luettelo kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5. Energiansäästö, GWh/a ,2 83,7 84,1 76,9 51,4 28,7 25,5 22,7 13,7 8,6 15,0 5,0 5,1 5,2 8,3 0,5 1,1 1,5 1,6 0,0 0,0 0,4 0,1 0,4 5,0 0,6 0,4 0,1 3,4 6,3 0,1 0,5 0,1 0, Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 9. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö (GWh) vuosina

22 Säästöpotentiaali, GWh/a ,0 103, ,1 Polttoaineet+Ostolämpö 0,0 0,1 5,2 Sähkö Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 10. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista yksikössä GWh/a (vuosina toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2007 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 18,0 16,0 14,0 14,8 14,9 15,4 12,0 Investointi, milj. 10,0 8,0 6,0 4,7 7,3 7,5 4,0 3,1 3,4 2,0 0,0 1,1 2,6 0,2 0,4 2,1 0,2 0,2 0,7 0,3 1,3 0,0 0, Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 11. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 22

23 2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuonna 2007 toteutetuiksi on kirjattu kaksi tällaista investointia. Toinen näistä koski maakaasun korvaamista biopolttoaineilla Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia MWh/ lämmöntuotanto GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 23

24 Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin C. Kuvassa 14 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että noin 45 prosentilla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 C:een vuonna Keskimäärin jäähtyminen oli 39,7 C. 24

25 60 50 Kaukolämpöveden jäähtyminen Kuva 14. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 15 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina Sääkorjattu ominaiskulutus ka* *keskiarvo, koko ET:n Kuva 15. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit vuonna

26 2.2.5 Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energiankäyttöä sekä lisäämään oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Vuotta 2007 kuvaavien vastausten perusteella lähes kaikki yritykset antavat asiakkaille energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa. Yli 70 prosenttia opastaa asiakkaita kaukolämpölaitteiden käytössä ja jakaa asiakkaille energiansäästöesitteitä. Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportin antaa noin 70 prosenttia yrityksistä, yli kolmasosa yrityksistä tarjoaa mahdollisuuden kulutuksenseurantaan myös internetin kautta. Yli puolella kaukolämpöyrityksistä on energiansäästöasiaa myös internetissä ja energiankäytön neuvontaa kulutustietojen tarkkailun perusteella. Yli puolet yrityksistä osallistuu valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 16. Energiansäästöneuvonta puhelimessa 73 % 86 % Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti 68 % 77 % Energiansäästöesitteitä asiakkaille 55 % 73 % Energiansäästöviikkoon osallistuminen 55 % 59 % Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille 32 % 32 % Kaukolämpölaitteiden katselmukset 23 % 36 % Kaukolämpölaitteiden huolto 32 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 16. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Raportoinnin antamien tietojen pohjalta vajaa puolet kaukolämpöyrityksistä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös oman toiminnan energiatehokkuuteen. Monissa yrityksissä seurataan omien kiinteistöjen ja ajoneuvojen energian kulutuksia. Myös henkilökuntaa aktivoidaan energiansäästöön. Yritysten toimenpiteet ja aktiivisuus näyttäisi jonkin verran vähentyneen edellisiin vuosiin verrattuna. 26

27 Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpiteet on esitetty kuvassa 17. Omien kiinteistöjen kulutuseuranta 45 % Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilökunnan motivointi nergiansäästöön 36 % 41 % Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa 27 % Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat 9 % Omien kiinteistöjen energiakatselmukset 5 % Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta käytössä 9 % 9 % Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 17. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. 2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 11 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2007 ja joille yritykset esittivät säästövaikutuksen. Raportoiduista vuonna 2007 toteutetuista toimenpiteistä määräävä on yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoima 52 milj. euron investoinneilla ja perusparannuksilla arvioitu 16 GWh:n sähkönsäästö ( Toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset ). 27

28 Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Taulukossa ei ole esitetty alan yritysten asiakkaille toteuttamien toimenpiteiden säästövaikutuksia. Monet sähkön siirto- ja jakelualan yritykset panostavat asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu. Tässä vuosiraportoinnissa yritysten tekemiä täsmennyksiä ennen vuotta 2007 tehtyjen toimenpiteiden säästö- tai investointiarvoihin ei ole tehty. Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirto- ja jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 52,4 0 16,2 toimenpiteet vuonna 2007 Toteutetut 50,6 4,0 77,7 toimenpiteet ennen vuotta 2007 Kaikki toteutetut 103,0 4,0 93,9 yhteensä Toteutettaviksi 1,1 0,0 1,8 päätetyt toimenpiteet Harkittavat toimenpiteet Toteutetut, 104,1 4,0 95,7 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Luettelo sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6. 28

29 100 93, , ,3 Energiansäästö, GWh/a ,6 50, ,0 12,6 17,3 15,4 16,2 3,5 3,6 3,7 10,1 10,4 0,4 1,2 2,5 3,8 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 0,4 0,7 1,3 3,5 0,1 0,1 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 0, Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 18. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina ,8 Säästöpotentiaali, GWh/a , ,0 Polttoaineet+Ostolämpö Toteutettu Päätetty toteuttaa Sähkö Kuva 19. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2007 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 29

30 103, Investointi, milj ,7 45,2 50,4 52,6 25, ,6 12,5 1,9 2,2 3,1 4,4 0,1 1,3 7,7 0,4 1,8 0,9 5, Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 20. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esiin on nostettu viisi ympäristönsuojeluinvestointia vuodelta Muut toimenpiteet Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä. Saatujen vastausten perusteella kaikki yritykset antavat energiansäästöneuvontaa puhelimessa. Valtaosa yhtiöistä (noin 90 %) lainaa asiakkaille kulutusmittareita ja antaa energiansäästöneuvontaa omissa toimitiloissa. Yli 80 prosentilla on tuntitehomitattuja asiakkaita. Noin 80 prosenttia neuvoo asiakkaita kulutustietojen perusteella, toimittaa kouluille energiansäästömateriaalia ja ylläpitää internetissä energiansäästölinkkejä. Hyvin yleisesti pidetään myös energiansäästöesitteitä asiakkaille, ylläpidetään energiansäästöasiaa internetissä sekä kirjoitetaan energiansäästöstä mm. asiakaslehdissä. Kahdelta kolmasosalta yrityksistä löytyy myös sähkötuote, joka edistää energiansäästöä. Kuvaan 21 on kerätty yleisimmin käytössä olleet toimenpiteet vuosina

31 96 % Kulutusmittarin lainaus 92 % 88 % Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille Energiansäästöviikkoon osallistuminen 76 % 72 % 64 % 68 % Tuntitehomittaus käytössä Energiansäästöstä kirjoittaminen 68 % 68 % 84 % 80 % Energiansäästölinkkejä internetissä Sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelu internetissä Henk.koh. lämmitysjärjestelmäm käytön opastus (uudet asiakkaat) 60 % 52 % 44 % 40 % 76 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Kuva 21. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Muita melko yleisesti (noin 60 % yhtiöistä) toimenpiteitä ovat Energiansäästöviikkoon osallistuminen sekä energiankulutuksen seurantaraportin toimittaminen kotitalousasiakkaille. Noin puolella yhtiöistä on internetissä kulutuksen seuranta ja laskentapalvelu. Lisää asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä löytyy liitteestä 6 (kohta asiakkaat). Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimenpiteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 22. Vastausten perusteella lähes 60 % seuraa omien kiinteistöjen kulutusta ja yli 40 % yhtiöistä seuraa omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusta. Melko yleistä on myös henkilöstön kouluttaminen ympäristö- ja energiansäästöasioissa. Suurin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on hankintojen energiatehokkuuteen liittyvien suositusten käyttöönotossa. Lisää omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä on kirjattu liitteeseen 6 (kohta oma toiminta). Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että lähes kaikissa yhtiössä pyritään myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä seuraamaan ja entistä useammassa yhtiössä on näille toimenpiteille asetettu myös mittarit. 31

32 Omien kiinteistöjen kulutusseuranta 56 % Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta 44 % Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa 40 % Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa 36 % Henkilökunnan motivointi energiansäästöön 16 % Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta 32 % Omien kiinteistöjen energiakatselmukset 8 % Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat 24 % Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 22. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on myös keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Energiansäästösopimus ja energiaanalyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Yrityksen energiansäästötyö (ja säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma) voidaan liittää osaksi ympäristöjärjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energiankulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Aikaisempina vuosina saatujen vastausten perusteella voidaan olettaa, että ympäristöjärjestelmä on käytössä yli 90 %:lla voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Vuonna 2007 lähes 15 % jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mukaelma). Muutamalla tuotantoyksiköllä on lisäksi EMAS-asetuksen mukainen järjestelmä. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä arvioidaan noin 80 prosentilla olevan ympäristöjärjestelmä käytössä (20 % jätti vastaamatta). Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain muutamalla yrityksellä oli jokin muu oma järjestelmä. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä yli 70 %:lla arvioidaan olevan ympäristöjärjestelmä. Pääsääntöisesti järjestelmä on ISO standardin mukainen (noin 30 % jätti vastaamatta kysymykseen). 32

33 Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirto- ja jakelualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 %:lla oli ympäristöjärjestelmä käytössään. Voimalaitosala 81 % 5 % 14 % Kaukolämpöala 64 % 5 % 32 % Siirto- ja jakeluala 64 % 16 % 20 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei Ei tietoa Kuva 23. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Energiansäästösopimus osana ympäristöjärjestelmää Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin myös, onko energiansäästösopimus kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää ja/tai sen raportointia. Reilu 80 % voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä, joilla on ympäristöjärjestelmä, ilmoittivat liittäneensä sen osaksi ympäristöjärjestelmää tai sen raportointia. Siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilu 60 % ilmoitti liittäneensä sopimuksen osaksi ympäristöjärjestelmää. Lisätietoa aiheesta löytyy vuoden 2005 alussa valmistuneesta selvityksestä Energiansäästöasioiden linkittäminen osaksi yrityksen ympäristöjärjestelmätyötä (Adato Energia Oy, Sirpa Leino ja Minna Laitinen). Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilu kolmasosa ilmoitti energiansäästösopimuksen olevan kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää. 33

34 3 Muuta aihepiiriin liittyvää 3.1 Energia-alan energiakatselmukset KTM:n tukemissa energiakatselmuksissa selvitetään kohteen energiankäytön kokonaistilanne, omakäyttöenergian säästömahdollisuudet ja tuotannon tehostamismahdollisuudet. Energiakatselmuksissa noudatetaan TEM:n katselmustoiminnan yleisohjeita ja toimialakohtaisia katselmusmalleja ja määrittelyjä, joilla pyritään mm. auttamaan katselmuksen suunnittelua ja toteutusta ja yhtenäistämään katselmustoimintaa. Tavoitteet CO 2 -päästöjen rajoittamiseksi ovat nousseet entistä tärkeämmiksi energiansäästötavoitteiden ohella. Energiansäästötoimenpiteillä on yleensä CO 2 -päästöjä vähentävä vaikutus, mutta erityisesti siihen tähtäävät uusiutuvien energiamuotojen edistämispyrkimykset. Vuodesta 2003 lähtien on energiakatselmuksissa osatehtävänä säästöjen rinnalla ollut selvittää uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus ja laskea toimenpide-ehdotusten CO 2 - päästövaikutukset. Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan, että tuotannossa käytetään parasta käyttökelpoista ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön tehokkuutta. Energiansäästösopimusmenettelyyn liittyvä TEM:n tukema kokonaisvaltainen energiakatselmus raportointeineen antaa osaltaan ympäristöviranomaisille tarvittavaa dokumentaatiota energiankäytön tehokkuudesta. Energiakatselmustoiminnan on tarkoitus olla osa jatkuvaa prosessia, jossa kohteen energiatehokkuudesta varmistutaan ja sen muutoksia arvioidaan ja seurataan ja jossa sitä entisestään tehostetaan ottamalla huomioon toimintaympäristömuutokset ja investoimalla uusiin kehitettyihin energiatehokkaisiin ja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin Kaukolämpötoiminnan katselmukset Energiansäästösopimukseen liittyen valmistui keväällä 2001 malli kaukolämpötoiminnan katselmukselle. Katselmusmallissa tarkastellaan aluksi energian hankinnan, jakelun ja käytön kokonaisuutta, jonka jälkeen on mahdollista keskittyä niille alueille, joissa ko. kohteessa merkittävimmät säästö- ja tuotannon tehostamisvaikutukset tai CO 2 -päästövähenemät voidaan saavuttaa. Kaukolämpöalalla on tehty yritysten oman ilmoitusten mukaan energiaselvityksiä ilman ministeriön tukea. Tällaisten omalla rahoituksella tehtyjen selvitysten laajuudesta ja sisällöstä ei kuitenkaan ole yleisesti tarkkaa tietoa, koska raportit eivät ole yleisesti käytettävissä. TEM:n tukemissa katselmuksissa edellytetään nimettäväksi kaksi Motivan hyväksymää vastuuhenkilöä. Kaukolämpöyrityksen omat henkilöt voivat toimia vastuuhenkilöinä omien laitostensa katselmuksissa, jos näin on etukäteen Motivan kanssa sovittu, tai vastuuhenkilö voi olla Motivan auktorisoima ulkopuolinen energiakatselmoija. Katselmustoiminnan tuloksellisuuden kannalta oleellista on se, että katselmus organisoidaan ja suunnitellaan niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavia lisäresursseja ja mittaus- ym. asiantuntemusta hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan. 34

35 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit Vuoden 2002 keväällä julkaistiin energiakatselmusmalli Voimalaitosten energia-analyysi. Katselmusmallia sovelletaan niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin voimalaitoksiin. Voimalaitosten energia-analyyseistä on saatu hyviä tuloksia. Voimalaitosten oma henkilöstö voi toimia vastuuhenkilöinä TEM:n tukemissa omien laitostensa katselmuksissa, jos asiasta ja vastuuhenkilöiden perehdyttämisestä on etukäteen ennen tuen hakemista Motivan kanssa sovittu. Yksistään resurssitarpeiden johdosta käytännössä voimalaitosten analyysit toteutetaan yleensä yhteistyönä, jossa osallisina voivat olla laitoksen omat asiantuntijat, ulkopuoliset energiakatselmustoimintaan perehtyneet energia- ja kaukolämpöasiantuntijat sekä muut tarvittavat laite-, mittaus- ja järjestelmätoimittajat ja asiantuntijat. Analyysiä käynnistettäessä on tärkeää suunnitella työ niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavat lisäresurssit ja mittaus- ym. asiantuntemus hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla Yhtenäistä katselmusmallia sähkön siirron ja jakelun teknisten järjestelmien energiatehokkuuden analysoimiseksi ja tehostamiseksi ei toistaiseksi ole laadittu. Taustalla lienee päällimmäisenä ollut yleinen arvio ko. sektorin suhteellisen pienestä taloudellisesta oman käytön tehostamispotentiaalista. 3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet Energiakatselmustuet Voimalaitosala Taulukossa 5 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa 5 on eritelty voimalaitoksilla tehdyt energia-analyysit omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja kiinteistökatselmukset ja ns. muut erillisselvitykset omaksi ryhmäksi (Muu). Kohta Analyysit sisältää siis myös ennen vuotta 2002, jolloin voimalaitosalalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet. Kohtaan Muu kirjatut hankkeet ovat vuoden 2002 yhtä virtaamahäviöselvitystä lukuun ottamatta sopimusyritysten kiinteistöissä tehtyjä kiinteistökatselmuksia tai energiakatsastuksia. 35