Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 1999

Transkriptio

1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle sekä kuorma- ja pakettiautolle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa uusille aloille. Energiapolitiikkaa tehdään toimintaympäristössä, jossa on yhteensovitettava talouden kasvu, kestävän kehityksen mukainen ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä energian riittävä saatavuus. Energiansäästösopimukset, joiden tarkoituksena on aktivoida yritysten ja yhteisöjen omaan toimintaympäristöön sopeutettuja kustannustehokkaita toimia, ovat näistä lähtökohdista ensisijaisia ja laajasti käyttöön otettuina myös tehokkaimpia keinoja energiansäästön edistämiseksi. Yhtenä keskeisenä osana sopimuksiin liittyy toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja tulosten raportointi. On selvää, että näin laajan järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus energiakatselmusten ja analyysien avulla vie oman aikansa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, jossa konkreettisten energiansäästötoimien toteuttaminen on päässyt alkuun. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt ensimmäistä kertaa koottu keskeiset tiedot energiankäytön kehityksestä sopimusalalla vuosina 1998 ja 1999 sekä energia-alan sopimusyritysten raportoimat toimet ja arvioidut energiansäästövaikutukset. Energiansäästösopimusjärjestelmä merkitsee melkoisia voimainponnisteluja sopimuksissa mukana oleville osapuolille. Valtio käyttää noin 20 miljoonaa markkaa vuosittain sopimustoimien edistämiseen ja yritysten panostukset ovat myös varsin mittavia. Kuitenkin merkittävien tulosten kannalta nyt ollaan vasta alkutaipaleella. Toimeenpanossa on edetty oikealla uralla ja saatu kattavuutta. Varsinaisia tuloksiakin alkaa näkyä, mutta todellinen energiansäästösopimusten merkitys ja asema on ratkaisevasti riippuvainen siitä, miten yksittäiset yritykset ja organisaatiot jatkossa panostavat energiansäästöön. Tulokset syntyvät pienistä puroista ja jokainen säästetty kilowattitunti on yhtä tärkeä. Helsingissä joulukuussa 2000 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Tiivistelmä 7 2 Teollisuuden energian käyttö Teollisuuden sähkön käyttö Sähkön käyttö toimialoittain Teollisuuden polttoaineiden käyttö Polttoaineiden käyttö toimialoittain Sopimukseen liittyneet yritykset 13 3 Yritysten raportoimat tulokset Raportoidut tehostamistoimenpiteet ja niiden toteutusaste Tehostamistoimenpiteiden vaikutus energiatehokkuuteen Ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen 19 4 Muuta selvitettyä ja raportoitua Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Energiaseurannan taso ESCO-konsepti 22 Liitteet Liite 1 23 Liite

6 6

7 1 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) allekirjoittamaan sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi teollisuudessa. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta Olennainen osa sopimusjärjestelmää on energiankäytön tehostamistoimien ja energiatehokkuuden edistymisen seuranta. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain tiedot energian käytöstään, tuotannostaan sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista/saavutettavista säästöistä. Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 keväällä. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuosilta 1998 ja Tiedot energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä raportoitiin pääsääntöisesti vuosilta Tiedot ympäristönsuojeluinvestoinneista pyydettiin raportoimaan mahdollisuuksien mukaan koko 90-luvun osalta. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat yritysten vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa erillisselvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Kyseiset tiedot edustavat siten parasta tällä hetkellä käytettävissä olevaa arviota toimenpiteiden vaikutuksista. Kaikkiaan teollisuuden sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat toteuttaneensa vuosina yhteensä 281 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden arvioitu / laskennallinen säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta hieman yli 1,1 TWh/a ja sähkön osalta hieman alle 0,1 TWh/a. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi yritykset raportoivat 67 toimenpidettä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty sekä 234 toimenpidettä, joiden toteutusta harkitaan. Jo toteutettujen, päätettyjen ja harkittavien 582 toimenpiteen säästöpotentiaali on lämmön ja polttoaineiden osalta hieman yli 1,9 TWh/a ja sähkön osalta noin 0,35 TWh/a. Sopimukseen liittyneissä yrityksissä ei pääsääntöisesti ole aiemmin koottu järjestelmällisesti tietoja toteutetuista energiatehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä, niiden säästöpotentiaaleista ja vaikutuksista. Varsinkin yrityksen näkökulmasta vaikutuksiltaan vähäisten toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin ei ole katsottu olleen tarvetta. Tällaisten toimenpiteiden lukumäärä on kuitenkin usein varsin suuri ja niiden yhteisvaikutus seurannan arvoinen. Toiminnan todellisten tulosten seurannan kannalta on oleellista, että jatkossa kaikki muutkin kuin energiakatselmuksissa havaitut, toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet raportoidaan järjestelmällisesti vuosiraportoinnin yhteydessä. Raportointia tullaan jatkossa kehittämään tältä osin. 7

8 2 Teollisuuden energian käyttö Teollisuuden energian käyttöä koskevissa luvuissa on käytetty lähdeaineistona Tilastokeskuksen julkaisua Energiatilastot 1999, Tilastokeskukselta ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolta (TT) saatuja toimialakohtaisia energiankäyttötietoja (teollisuuden polttoaineiden käyttö toimialoittain) sekä teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraportointitietoja. Eri luvuissa käytetyt lähteet on esitetty liitteessä Teollisuuden sähkön käyttö 1999 Teollisuuden sähkön käyttö vuonna 1999 oli GWh, josta sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli noin GWh. Sopimukseen liittyneet yritykset edustavat siis noin 72 % koko teollisuuden sähkön käytöstä GWh/a Sopimukseen liittyneet Ei sopimuksessa Koko teollisuus Metsä Metalli Kemia + petrokemia Muut Kuva 1. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten osuus teollisuuden sähkön käytöstä vuoden 1999 lopussa. Sopimukseen liittyneiden yritysten sähkön käytöstä noin 36 % ( GWh) katettiin vuonna 1999 teollisuuden omalla sähkön tuotannolla ja loput sähkön ostolla. 8

9 TWh GWh/a Sähkön oma tuotanto Sähkön osto Sähkön myynti Kuva 2. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten sähkön oma tuotanto sekä sähkön osto ja myynti vuonna Teollisuuden osuus koko Suomen sähkön käytöstä vuonna 1999 oli lähes 55 %. Kasvua sähkön käytössä vuoteen 1998 verrattuna oli noin 2 %. Sähkön käytön kasvu teollisuudessa vuosina oli keskimäärin yli 3 % vuodessa. 45 TWh ,2 5,2 7, , Vuosi Muu Kemia Metalli Metsä Kuva 3. Teollisuuden sähkön käyttö vuosina

10 2.2 Sähkön käyttö toimialoittain 1999 Vuonna 1999 oli teollisuuden sähkön käyttö GWh, josta metsäteollisuus käytti GWh eli 60,6 %, metalliteollisuus GWh eli 17,0 %, kemian- ja petrokemianteollisuus GWh eli 12,4 % ja muu teollisuus GWh eli 10,0 %. Teollisuuden säästösopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden yritysten sähkön käyttö oli vuonna 1999 yhteensä GWh, josta metsäteollisuus käytti GWh eli 74,0 %, metalliteollisuus GWh eli 14,5 %, kemian- ja petrokemianteollisuus GWh eli 8,9 % ja muu teollisuus 785 GWh eli 2,6 %. Teollisuuden säästösopimuksen kattavuus vuoden 1999 lopussa oli sähkön käytön osalta: Metsäteollisuus 88,2 % Metalliteollisuus 61,3 % Kemian- ja petrokemianteollisuus 52,2 % Muu teollisuus 18,4 % Teollisuus yhteensä 72,2 % 100 % 90 % Osuus toimialan sähkön käytöstä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % % Metsä Metalli Kemia + petrokemia Muut Yhteensä Toimiala Sopimukseen liittyneet Ei sopimuksessa Kuva 4. Teollisuuden säästösopimuksen kattavuus vuoden 1999 lopussa sähkön käytön osalta. Pylväissä olevat luvut esittävät kyseisen yritysjoukon sähkön käyttöä (GWh) vuonna

11 2.3 Teollisuuden polttoaineiden käyttö 1999 Teollisuuden polttoaineiden käyttö vuonna 1999 oli GWh ( TJ), josta sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli noin GWh ( TJ). Sopimukseen liittyneet yritykset edustavat siis noin 82 % koko teollisuuden polttoaineiden käytöstä GWh/a Sopimukseen liittyneet Ei sopimuksessa Koko teollisuus Metsä Metalli Kemia + petrokemia Muut Kuva 5. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten osuus teollisuuden polttoaineiden käytöstä vuoden 1999 lopussa. Polttoaineiden käyttö kasvoi vuonna 1999 noin 0,5 % verrattuna vuoteen Teollisuuden polttoaineen käytön rakenne on kuluneen 25 vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Öljyn suhteellinen osuus koko polttoainekäytöstä on saatu ensimmäisen öljykriisin jälkeen painettua 40 %:sta noin 10 %:n tasolle. Öljyn käyttöä on korvattu puulla, turpeella sekä maakaasulla. 11

12 % Muut Masuuni- ja koksaamokaasut POK POR Maakaasu Hiili ja koksi Turve Bioliemet Puu Vuosi Kuva 6. Teollisuuden polttoaineiden käytön rakenne vuosina Polttoaineiden käyttö toimialoittain 1999 Vuonna 1999 oli teollisuuden polttoaineiden käyttö GWh ( TJ), josta metsäteollisuus käytti GWh ( TJ) eli 62,7 %, metalliteollisuus GWh ( TJ) eli 16,2 %, kemian- ja petrokemianteollisuus GWh ( TJ) eli 15,8 % ja muu teollisuus GWh ( TJ) eli 5,3 %. Teollisuuden säästösopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden yritysten polttoaineiden käyttö oli vuonna 1999 yhteensä GWh ( TJ), josta metsäteollisuus käytti GWh ( TJ) eli 65,6 %, metalliteollisuus GWh ( TJ) eli 18,4 %, kemian- ja petrokemianteollisuus GWh ( TJ) eli 13,6 % ja muu teollisuus GWh (8 359 TJ) eli 2,4 %. Teollisuuden säästösopimuksen kattavuus vuoden 1999 lopussa oli polttoaineiden käytön osalta: Metsäteollisuus 85,9 % Metalliteollisuus 93,1 % Kemian- ja petrokemianteollisuus 70,4 % Muu teollisuus 37,7 % Teollisuus yhteensä 82,0 % 12

13 Osuus toimialan polttoaineiden käytöstä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Metsä Metalli Kemia + petrokemia Muut Yhteensä Toimiala Sopimukseen liittyneet Ei sopimuksessa Kuva 7. Teollisuuden säästösopimuksen kattavuus vuoden 1999 lopussa polttoaineiden käytön osalta. Pylväissä olevat luvut esittävät kyseisen yritysjoukon polttoaineiden käyttö (GWh) vuonna Sopimukseen liittyneet yritykset Teollisuuden energiansäästösopimus allekirjoitettiin marraskuussa Vuoden 1997 aikana sopimukseen liittyi kahdeksan yritystä. Vuoden 1998 loppuun mennessä oli sopimukseen liittyneiden määrä kasvanut 44 yritykseen. Vuoden 1999 aikana liittyi sopimukseen uusia yrityksiä 19 kappaletta, joten vuoden 1999 lopussa oli sopimukseen liittyneiden yritysten määrä 63. Sopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneet yritykset liittymisjärjestyksessä on esitetty liitteessä 2. 13

14 Yritysten lukumäärä Vuosi Kuva 8. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina Vuosiraportoinnin kattavuus Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneillä 63 yrityksellä oli vuoden 1999 lopussa kaikkiaan 158 vuosiraportointivelvollista toimipaikkaa, joista kaikkien toimipaikkojen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan tilanne Teollisuuden aktiivisuus energiansäästösopimuksen toteuttamisessa on näkynyt selvästi katselmustoiminnassa vuodesta Myönnetyistä katselmusavustuksista kohdistui vuosina 1998 ja 1999 lähes 80 % teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneisiin yrityksiin. Kaikkiaan käynnistyi vuosina 1998 ja 1999 teollisuussektorilla 75 kauppa- ja teollisuusministeriön tukemaa energiakatselmus- ja -analyysihanketta, jotka käsittivät kaikkiaan 162 yksittäistä teollisuuskohdetta. Kyseisiin hankkeisiin on myönnetty tukea yhteensä noin 11 milj. markkaa. Tämän lisäksi on metsäteollisuus suorittanut omilla tuotantolaitoksillaan energiankäytön tehostamismahdollisuuksien alustavaa selvitystyötä pääasiassa ilman kauppa- ja teollisuusministeriön tukea. Metsäteollisuuden energian käyttö on suurelta osin tätä kautta jo analysoinnin piirissä. Alustavan analysoinnin valmistuttua työtä jatketaan tuotantolaitoksilla täydentävillä analyyseillä, joissa työ kohdistetaan alustavissa selvityksissä havaittujen potentiaalisten energiankäytön tehostamistoimenpide-ehdotusten tarkempaan jatkoselvitykseen. 14

15 3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energian käytöstään (sähkön, polttoaineiden ja ostolämmön hankinnasta, käytöstä ja myynnistä sekä omasta sähkön ja lämmön tuotannostaan sekä siihen käytetyistä polttoaineista), päätuotteistaan ja niiden tuotantovolyymeista. Lisäksi yritykset raportoivat energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden säästövaikutuksista. Yrityksillä on mahdollisuus raportoida myös tehtyjä ympäristönsuojeluinvestointeja, joilla on ollut vaikutusta energian käyttöön. Toimipaikkakohtainen vuosiraportointi toteutettiin ensimmäisen kerran sopimuskauden kuluessa vuoden 2000 keväällä. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuosilta 1998 ja Tästä poikkeuksena olivat tiedot energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä joita raportoitiin pääsääntöisesti vuosilta sekä tiedot ympäristönsuojeluinvestoinneista, joita yrityksiä pyydettiin raportoimaan mahdollisuuksien mukaan koko 90-luvun osalta. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa erillisselvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja ne edustavat parasta raportointihetkellä käytettävissä olevaa arviota toimenpiteiden vaikutuksista. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään; toimenpiteisiin, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus (energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joille säästövaikutuksen antaminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus jne.). 3.1 Raportoidut tehostamistoimenpiteet ja niiden toteutusaste Yhteenveto kaikista teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten toimipaikkakohtaisissa vuosiraporteissa raportoiduista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla, on esitetty taulukossa 1. Kaikkiaan yritykset raportoivat 348 yksittäistä energiankäytön tehostamistoimenpidettä, jotka on jo toteutettu tai päätetty toteuttaa. Kyseisten toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta hieman yli 1,3 TWh/a ja sähkön osalta yli 0,2 TWh/a. 15

16 Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien teollisuuden sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutetut 443 1) ) 78 1) 281 toimenpiteet Päätetyt 59 1) 165 1) 153 1) 67 toimenpiteet Toteutetut ja 502 1) ) 231 1) 348 päätetyt toimenpiteet yhteensä Harkittavat 245 1) 617 1) 129 1) 234 toimenpiteet Toteutetut, 747 1) ) 360 1) 582 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Toimenpiteet 177 1,2) 417 1,2) 82 1,2) 300 joiden tiedot puutteellisia Toimenpiteet 7 3) 11 3) 5 3) 118 joita ei toteuteta 1) noin 10 %:sta näissä ryhmissä raportoiduista toimenpiteistä puuttuivat investointikustannukset sekä säästövaikutukset, joten taulukossa esitetyt investointikustannukset sekä säästövaikutukset ovat todellisia alhaisempia. 2) toimenpiteitä, joiden osalta yritykset eivät ole raportoineet päätettyjä jatkotoimenpiteitä (toteutettu, päätetty toteuttaa, toteutusta harkitaan). 3) KTM:n tuella tehdyissä teollisuuden energiakatselmuksissa raportoituja säästötoimenpide-ehdotuksia, jotka yritykset ovat päättäneet jättää toteuttamatta (syynä esim. investoinnin kannattamattomuus). Koska taulukon 1 eri sarakkeissa esitetyt luvut eivät ole kaikin osin keskenään vertailukelpoisia (katso taulukon viite 1), ei taulukon luvuista voi laskea investointien keskimääräisiä takaisinmaksuaikoja. 16

17 3.2 Tehostamistoimenpiteiden vaikutus energiatehokkuuteen Kaikkiaan yritykset raportoivat toimipaikkakohtaisissa vuosiraporteissa 582 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttava toimenpidettä, jotka yritykset olivat toteuttaneet, päättäneet toteuttaa tai niiden toteuttamista harkittiin. Yhteenveto raportoiduista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista on esitetty kuvissa 9, 10 ja 11. Vuosina toteutettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden (281 kpl) säästövaikutus oli polttoaineiden ja lämmön osalta GWh/a ja sähkön osalta 78 GWh/a. Näistä toimenpiteistä puuttui raporteista säästövaikutus 27 toimenpiteen ja investointikustannus 14 toimenpiteen osalta. Ilman toteutettuja energiankäytön tehostamistoimenpiteitä olisi säästösopimuksiin liittyneiden teollisuusyritysten polttoaineiden ja ostolämmön käyttö ollut vuonna 1999 noin 1,22 % ja sähkön osalta n. 0,26 % nykyistä suurempi. Energiankäytön tehostamistoimenpiteitä, joiden osalta yritykset ovat tehneet toteuttamispäätöksen, mutta toimenpiteitä ei ollut vuoden 1999 loppuun mennessä vielä toteutettu, raportoivat yritykset kaikkiaan 67 kpl. Näiden toimenpiteiden säästöpotentiaaliksi oli arvioitu polttoaineiden ja lämmön osalta 165 GWh/a ja sähkön osalta 153 GWh/a. Näistä toimenpiteistä puuttui raporteista säästövaikutus 3 toimenpiteen ja investointikustannus 2 toimenpiteen osalta. Päätettyjen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden säästöpotentiaali on säästösopimuksiin liittyneiden teollisuusyritysten polttoaineiden ja ostolämmön osalta noin 0,17 % ja sähkön osalta noin 0,50 % vuoden 1999 energian käyttöön verrattuna. Energiankäytön tehostamistoimenpiteitä, joiden toteuttamista yritykset vielä harkitsevat, raportoivat yritykset kaikkiaan 234 kpl. Näiden toimenpiteiden säästöpotentiaaliksi oli arvioitu polttoaineiden ja lämmön osalta 617 GWh/a ja sähkön osalta 129 GWh/a. Näistä toimenpiteistä puuttui raporteista säästövaikutus 34 toimenpiteen ja investointikustannus 49 toimenpiteen osalta. Harkittavien energiankäytön tehostamistoimenpiteiden säästöpotentiaali on säästösopimuksiin liittyneiden teollisuusyritysten polttoaineiden ja ostolämmön osalta noin 0,65 % ja sähkön osalta noin 0,42 % vuoden 1999 energian käyttöön verrattuna. 17

18 2 500, ,00 Säästöpotentiaali, GWh/a 1 500, , , ,00 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 9. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina toteutetut toimenpiteet) ja säästöpotentiaalista (päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 2,50 % 2,00 % 0,65 % Säästöpotentiaali % 1,50 % 1,00 % 0,17 % 0,42 % 0,50 % 1,22 % 0,50 % 0,26 % 0,00 % Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 10. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimien energiankäytön tehostamistoimenpiteiden (toimenpiteet, jotka on toteutettu, joiden toteuttaminen on päätetty tai toteutusta harkitaan) vaikutus sopimusyritysten energian käyttöön. 18

19 100 % 90 % 80 % Osuus säästöpotentiaalista 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Ei toteuteta Ei tietoa Kuva 11. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimien energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteutusaste vuoden 1999 lopussa. 3.3 Ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Teollisuuden sopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa raportoitiin kaikkiaan 91 ympäristönsuojeluinvestointia vuosilta , joista 16 toimenpiteen raportoitiin vaikuttaneen energiankäytön tehokkuuteen. Kyseisistä investoinneista suurin osa oli kasvattanut energian käyttöä. Toteutettujen ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen oli raportoitujen tietojen perusteella kuitenkin varsin vähäinen. Taulukko 2. Yhteenveto teollisuuden sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista ympäristönsuojeluinvestoinneista vuosina Investoinnit Vaikutus energian käyttöön Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl ,3 1) +3,6 1) 91 1) + = kasvattanut energian kulutusta, - = pienentänyt energian kulutusta 19

20 4 Muuta selvitettyä ja raportoitua 4.1 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Säästösopimus ja energia-analyysi tukee ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asetantaa ja energiansäästösuunnitelma voidaan liittää osaksi ympäristöjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energian kulutuksen seuranta palvelee ja tukee ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin, onko yrityksellä/toimipaikalla käytössään ympäristönhallintajärjestelmää. Teollisuuden sopimukseen liittyneistä vuonna 1998 raportointivelvollisista toimipaikoista (128 kpl) reilulla 25 %:lla oli ympäristönhallintajärjestelmä käytössä vuonna Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO Noin 20 %:lla oli järjestelmä suunnitteilla. Kysymykseen jätti vastaamatta vajaa neljännes yrityksistä. Vuonna 1999 raportointivelvollisista toimipaikoista (158 kpl) reilulla 50 %:lla oli ympäristönhallintajärjestelmä käytössä vuonna Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO Kun otetaan huomioon yritykset, jotka ilmoittivat ympäristönhallintajärjestelmän olevan suunnitteilla (n. 20 % vastanneista), voidaan olettaa järjestelmän olevan lähivuosina käytössä selvästi yli 70 %:ssa sopimusyrityksistä. Kysymykseen jätti vastaamatta vajaa 10 % toimipaikoista. 20

21 Vuosi % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus toimipaikoista Kyllä, ISO Kyllä, EMAS Suunnitteilla Ei Ei vastausta Kuva 12. Ympäristöjärjestelmien yleisyys teollisuuden säästösopimukseen liittyneiden yritysten toimipaikoilla. Pylväissä esitetyt luvut ovat vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä. 4.1 Energiaseurannan taso Energian käytön seuranta ja siinä tapahtuvien muutosten analysointi mahdollistavat osaltaan energiatehokkuudessa tapahtuvien odottamattomien muutosten havaitsemisen, jolloin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä selvitettiin, millä tasolla (kuinka usein) toimipaikoilla seurataan energian käyttöä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Saatujen vastausten perusteella on energian käytön seuranta toteutettu kuukausitason seurantana noin 50 %:lla toimipaikoista. Vuositasolla energian käyttöä seuraa n. 10 % toimipaikoista ja vuorokausitasolla n. 15 % toimipaikoista. Vuorokausitason seurantaa harjoittavat yritykset toimivat pääasiassa energiaintensiivisessä prosessiteollisuudessa ja edustavat merkittävää osuutta koko teollisuuden energian käytöstä. Kysymykseen jätti vastaamatta hieman yli 10 % toimipaikoista. 21

22 Polttoaineet Seurattava suure Lämpö Sähkö % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus toimipaikoista Vuosi Kuukausi Vuorokausi Ei seurata Ei vastausta Kuva 13. Energiaseurannan taso teollisuuden säästösopimukseen liittyneiden yritysten toimipaikoilla. Pylväissä esitetyt luvut ovat vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä. 4.2 ESCO-konsepti Yritysten energiansäästöinvestointien toteutukselle on voitu todeta kaksi taloudellista estettä. Joko yrityksillä ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa investointia tai energiansäästöinvestointi ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen muiden investointien rinnalla. Näin ollen takaisinmaksuajaltaan vielä kohtuullisen kannattavatkin investoinnit ovat joko jääneet kokonaan toteutumatta tai toteutukset ovat edenneet hitaasti. Kansainvälisten mallien mukaisesti on yhtä ratkaisua asiaa haettu ns. ESCO-konseptista, jossa investoinnin sekä teknisestä toteutuksesta että rahoituksesta kantaa vastuu ESCO (Energy Service Company). USA:ssa ja Kanadassa pääosa varsinkin julkisen sektorin energiansäästöinvestoinneista toteutetaan nimenomaan ESCO-konseptin mukaisesti. ESCOkonseptissa lähtökohtana on, että yritys ei sijoita investointiin omaan rahaa. Yritys maksaa rahoituksen järjestäneelle ESCOlle investoinnin tuottaman energiakustannussäästön perusteella tietyn sopimusjakson ajan. ESCO-konsepti sopii tyypillisimmin takaisinmaksuajaltaan 3 5 vuoden investointien rahoittamiseen. Vuoden 1999 aikana toteutettiin kaksi pilot-hanketta, joiden perusteella voidaan todeta konseptin toimivan hyvin myös Suomessa. ESCO-konseptista on julkaistu raportti Motivan julkaisusarjassa. ESCO-yrityksiä on Suomessa jo puolenkymmentä ja määrän odotetaan kasvavan lähivuosina, koska ESCO-konseptille on olemassa varsin potentiaaliset markkinat. 22

23 Liite 1 Teollisuuden Energiansäästösopimuksen vuosiraportin 1999 teollisuuden energian käyttöä koskevissa lukuarvoissa käytetyt lähteet. Lukuarvo Lähde Teollisuuden sähkön käyttö Energiatilastot 1999, Taulukot 3.2 ja 7.2 Teollisuuden sähkön käyttö toimialoittain Energiatilastot 1999, Taulukko 7.2 Teollisuuden polttoaineiden käyttö Energiatilastot 1999, Taulukko 7.1 Teollisuuden polttoaineet toimialoittain Tilastokeskus (K. Grönfors) ja TT (J. Punnonen) Yritysten sähkön käyttö 1999 Yritysten vuosiraportointitiedot Yritysten polttoaineiden käyttö 1999 Yritysten vuosiraportointitiedot Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus energian käyttöön Yritysten vuosiraportointitiedot ja Motivan energiakatselmusseurannan tiedot Ympäristönsuojelutoimenpiteet ja niiden vaikutus energian käyttöön Yritysten vuosiraportointitiedot 23

24 Liite 2 Teollisuuden energiansäästösopimukseen mennessä liittyneet yritykset liittymisjärjestyksessä. 1. Stora Enso Oyj Helsinki 2. Metsä-Serla Oyj Helsinki 3. Fortum Oil and Gas Oy Helsinki 4. Outokumpu Harjavalta Metals Oy Harjavalta 5. Rautaruukki Oy Helsinki 6. UPM-Kymmene Oyj Helsinki 7. Outokumpu Zinc Oy Kokkola 8. Myllykoski Paper Oy Myllykoski 9. Ahlström Alcore Oy Karhula 10. Hämeenlinnan osuusmeijeri Hämeenlinna 11. Koskisen Oy Järvelä 12. Moilasen Leipomo Oy Naarajärvi 13. Danisco Finland Oy Helsinki 14. Kemira Pigments Oy Pori 15. Lohja Rudus Oy Ab Helsinki 16. Aker Mäntyluoto Oy Pori 17. Kankaanpään betoni ja elementti Oy Kankaanpää 18. Leinovalu Oy Salo 19. Imatra Steel Oy Imatra 20. Lokomo Steels Oy Tampere 21. Stromsdal Oyj Juankoski 22. KM-Yhtymä Oy Joensuu 23. Sunds Defibrator Valkeakoski Oy Valkeakoski 24. Raisio Yhtymä Mallasteollisuus Raisio 25. Pulko Oy Toijala 26. Hackman TTT Oy Ab Toijala 27. Temal Oy Järvenpää 28. Hollming Oy, Kankaanpään konepaja Kankaanpää 29. Tampereen Puhelin Oyj Tampere 30. Aker Finnyards Oy Rauma 31. Piippo Oy Lempäälä 32. Hydnum Oy Muhos 33. Valmet-konserni Helsinki 34. Huonekalutehdas Korhonen Oy Littoinen 35. Tikkurila Oy Vantaa 36. Wärtsilä NSD Finland Oy Vaasa 37. Euran Kuluttajatuotteet Oy Lappi 24

25 38. Virke Oy Orimattila 39. Lännen Tehtaat konserni Säkylä 40. Patria Vehicles Oy Hämeenlinna 41. Osuusteurastamo Karjaportti Oy Mikkeli 42. Fort James Suomi Oy Nokia 43. Pilkington Lahden Lasitehdas Oy Lahti 44. Idman Oy Mäntsälä 45. Finnish Chemicals Oy Äetsä 46. Sunila Oy Kotka 47. Urho Viljanmaa Oy Jokipii 48. Pilkington Lamino Oy Ylöjärvi 49. Ligno Tech Finland Oy Tampere 50. Finnsementti Oy Parainen 51. Tammet konserni Tammisaari 52. Outokumpu Steel Oy, Tornion tuotantolaitokset Tornio 53. Kumera Oy, Riihimäki Riihimäki 54. ABB Current Oy/ Helsinki Helsinki 55. ABB Current Oy / Vaasa Vaasa 56. Viking Coffee Oy Vantaa 57. Kemira Chemicals Oy, Kokkolan tehtaat Kokkola 58. Puhos Board Oy Puhos 59. Kemira Agro Oy/Uudenkaupungin tehtaat Uusikaupunki 60. Raisio Grain Starch Oy Raisio 61. T-Drill Oy, Laihian toimipaikka Laihia 62. Lihel Oy Espoo 63. Huurre Group, ovi- ja elementtitehdas Ylöjärvi lisätietoa energiansäästösopimuksesta ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta. 25