TALLETUSSUOJARAHASTO

Transkriptio

1 TALLETUSSUOJARAHASTO INSÄTTNINGSGARANTIFONDEN TOIMINTAKERTOMUS Rahaston tarkoitus Rahaston jäsenet Toimintaympäristö Toiminnan painopistealueet Korvaustapaukset Kannatusmaksut ja toiminnan tulos Suojattujen talletusten määrä Rahaston varat ja sijoitukset Rahaston hallinto Valvonta ja tarkastus Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Arvio tulevasta kehityksestä... 7 Bulevardi 28, Helsinki Puh talletussuojarahasto@fkl.fi

2 TALLETUSSUOJARAHASTO 1 TOIMINTAKERTOMUS Rahaston tarkoitus 2 Rahaston jäsenet Rahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien talletuspankkien ja niiden ulkomailla olevien sivuliikkeiden tallettajien saamisten turvaaminen. Talletuksia saavat vastaanottaa ainoastaan talletuspankkitoimiluvan saaneet luottolaitokset. Talletukset ovat erityisesti kotitalouksille merkittävin rahoitusvarallisuuserä. Rahasto turvaa myös ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden tallettajien saamiset siltä osin, kun ulkomainen luottolaitos on hakenut rahaston jäsenyyttä täydentääkseen kotivaltionsa mukaista tallettajien saamisten suojaa. Kaikki kotimaassa toimiluvan saaneet talletuspankit ovat Talletussuojarahaston jäseniä. Talletussuojarahaston jäseninä oli vuoden 2011 lopussa 288 talletuspankkia. Talletussuojarahaston jäseniä olivat vuoden 2011 lopussa Aktia Pankki Oyj, Eufex Pankki Oyj, Evli Pankki Oyj, FIM Pankki Oy, Itella Pankki Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola osk:n jäsenpankit (osuuspankkien yhteenliittymä), POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit, Sampo Pankki Oyj, S-Pankki Oy, Suomen AsuntoHypoPankki Oy, Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit, Tapiola Pankki Oy sekä Ålandsbanken Abp. Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäsenenä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä. Vuoden 2011 aikana jäseniksi liittyivät Eufex Pankki Oyj ja Itella Pankki Oy. Lisäksi POP Pankki-ryhmässä eräiden rahaston olemassa olevien jäsenten kesken tapahtui sulautuminen Osuuspankki Poppiaksi. Säästöpankkiryhmässä puolestaan Tuuloksen Säästöpankki sulautui Lammin Säästöpankkiin. Lisäksi osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien lukumäärä supistui sulautumisten seurauksena kahdeksalla. Vuoden 2011 aikana Talletussuojarahastosta erosivat SEB Gyllenberg Private Bank Oy ja eq Pankki Oy.

3 TALLETUSSUOJARAHASTO 2 3 Toimintaympäristö 4 Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristö oli vuonna 2011 epävakaa. Toimintaympäristöä leimasi ennen kaikkea euroalueen julkisen talouden kriisin syveneminen loppukesästä alkaen eurovaltioiden rahoituskustannusten eriytyessä toisistaan. Kreikan ja Irlannin ohella myös Portugalin valtio joutui tukeutumaan Euroopan unionin apuun, ja epävakaus lisääntyi eräiden muiden etelä-euroopan valtioiden joukkolainamarkkinoilla, johtaen muun muassa hallitusten vaihtumiseen. Eurooppalaisella pankkisektorilla on yllä mainittujen valtioiden rahoitukseen liittyviä vastuita, joten pankkien välinen luottamus heikkeni selvästi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toimintaympäristöä leimasivat myös valtionlainojen aseman riskittöminä sijoituskohteina uudelleenarviointi sekä kehittyneiden maiden korkeimpien luottoluokitusten mureneminen sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Euroalueen julkisen talouden kriisi vaimensi maailmantalouden kasvua. Vaikka useissa kehittyvissä talouksissa talouskasvu jatkui vahvana, jäi Euroopassa kasvu selvästi vaatimattomammaksi. Myös Suomen talouskasvu hidastui vuonna Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuusasema säilyi vahvana ja tulostaso olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Kotimaiset pankit eivät eteläisen Euroopan lailla kärsineet euroalueen julkisen talouden kriisistä. Vuoden 2011 alkupuolella pitkät korot olivat kasvussa, mikä alkuvuodesta laski joukkovelkakirjalainojen tuottoja. Euroalueen julkisen talouden kriisin kärjistyttyä uudelleen kesällä 2011 kääntyi korkotaso kuitenkin uudelleen laskuun, ja oli loppuvuonna poikkeuksellisen matalalla tasolla. Talletuskannan kasvu kiihtyi vuonna 2011 Suomessa, ja talletuskanta kasvoi Suomessa muuta euroaluetta nopeammin. Riskinottohalukkuuden vähentyessä kotitalouksien suosiossa olivat lähinnä määräaikaistalletukset. Talletuskannan kasvun myötä myös Talletussuojarahaston vastuiden arvioidaan vuoden 2011 aikana kasvaneen. Rahaston toiminnan painopistealueisiin vuonna 2011 kuuluivat rahaston sijoitus- ja riskienhallintaperiaatteiden ja -käytäntöjen kehittäminen ja varainhoitosopimusten uudelleenkilpailutus. Rahasto päivitti myös varautumissuunnitelmaansa, seurasi talletussuojanormiston uudistushankkeita ja käynnisti verokohtelunsa oikaisuhankkeen. Lisäksi rahasto kehitti hallintokäytäntöjään ja niihin liittyvää ohjeistusta.

4 TALLETUSSUOJARAHASTO 3 5 Korvaustapaukset 6 Kannatusmaksut ja toiminnan tulos Vuonna 2011 ei tapahtunut korvaustapauksia, joissa Talletussuojarahasto olisi turvannut tallettajien saamisia. Talletussuojarahastolla oli kuitenkin edelleen takautumissaatava Sofia Pankki Oyj:ltä (selvitystilassa). Takautumissaatava syntyi Sofia Pankki Oyj:n talletuspankkitoimiluvan tultua peruutetuksi, kun Talletussuojarahasto toukokuussa 2010 suoritti pankin tallettajien jäännössaatavat, yhteensä 20,7 miljoonaa euroa. Talletussuojarahaston jäljellä oleva takautumissaatava korkoineen selvityspesältä oli 3,8 miljoonaa euroa, josta koron osuus oli 1,0 miljoonaa euroa. Talletussuojarahasto peri vuonna 2011 jäseniltään kannatusmaksuina 71,5 miljoonaa euroa (57,9 miljoonaa vuonna 2010). Kannatusmaksujen kasvu johtui pääosin voimaan astuneesta talletussuojan enimmäismäärän korottamisesta eurosta euroon. Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan nettotuotto vuonna 2011 oli kirjanpidossa 20,9 miljoonaa euroa (18,1 miljoonaa euroa vuonna 2010). Sijoitustoiminnan bruttotuotot kirjanpidossa olivat 26,5 miljoonaa euroa (23,3 miljoonaa euroa vuonna 2010), joista korkotuottojen osuus oli 15,8 miljoonaa euroa (15,7 miljoonaa euroa vuonna 2010) ja myyntivoittojen osuus 10,6 miljoonaa euroa (7,5 miljoonaa euroa vuonna 2010). Sijoitustoiminnan kulut olivat 5,6 miljoonaa euroa (5,2 miljoonaa euroa vuonna 2010), joista myyntitappioiden osuus oli 4,8 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa vuonna 2010) ja varainhoitajille maksettujen omaisuudenhoitopalkkiot yhteensä 676 tuhatta euroa (802 tuhatta euroa vuonna 2010). Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 4,6 % (2,6 % vuonna 2010). Sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2011 oli salkun pitkän aikavälin tuotto-odotusta korkeampi. Tämä johtui rahaston sijoitus- ja riskienhallintaohjeistuksessa varovaisesti määritellyistä riskibudjetista ja riskirajoitteista, jotka euroalueen julkisen talouden kriisin syvenemisestä johtuvassa haastavassa markkinatilanteessa vuonna 2011 rajoittivat tehokkaasti salkun riskitasoa tavanomaiseen vertailuindeksipohjaiseen sijoittamiseen verrattuna. Rahaston hallinnon kulut olivat 342 tuhatta euroa (221 tuhatta euroa vuonna 2010). Talletussuojarahaston asiamiehen toimen muuttaminen kokopäivätoimiseksi alkaen lisäsi rahaston kuluja. Lisäksi vuonna 2011 rahastolle aiheutui tavallista suurempia kuluja toimenpiteistä, jotka liittyivät rahaston sijoitus- ja

5 TALLETUSSUOJARAHASTO 4 7 Suojattujen talletusten määrä 8 Rahaston varat ja sijoitukset riskienhallintaperiaatteiden ja -käytäntöjen kehittämiseen sekä varainhoitosopimusten uudelleen kilpailuttamiseen. Tilikauden tuloveroiksi muodostui 5,4 miljoonaa euroa (4,6 miljoonaa euroa vuonna 2010). Tilikauden ylijäämä oli 15,2 miljoonaa euroa (13,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Ylijäämä siirretään luottolaitoslain 110 :n mukaisesti valtuuskunnan päätöksellä Talletussuojarahaston pääomaan. Talletuskannan kokonaismäärä sekä suojattujen talletusten määrä selviävät vuosittain kannatusmaksukyselyjen tuloksena. Kannatusmaksukyselyihin vastataan edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan, joten määrät selviävät vuoden 2012 kannatusmaksukyselyjen tuloksena keväällä Vuoden 2010 lopussa talletuskannan kokonaismäärä rahaston jäsenpankeissa oli 119 miljardia euroa (110 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa). Talletussuojan piirissä olevien, Talletussuojarahaston varoista katettavaksi maksukyvyttömyystilanteessa tulevien nk. suojattujen talletusten enimmäismäärä oli vuoden 2010 lopussa 74 miljardia euroa (60 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa). Suojattujen talletusten kasvu johtui voimaan astuneesta talletussuojan enimmäismäärän korottamisesta eurosta euroon. Rahaston sijoitettujen varojen suhde suojattuihin talletuksiin oli 0,9 prosenttia, ja suhdeluvun arvioidaan mennessä kasvaneen noin 1,0 prosenttiin. Rahaston sijoitettujen varojen markkina-arvo oli 789,9 miljoonaa euroa (688,4 miljoonaa euroa ). Toteutetun kilpailutuksen tuloksena varojen sijoittamisesta on tehty varainhoitosopimus Danske Capital, Sampo Pankki Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n, SEB Varainhoito Suomi Oy:n sekä Tapiola Omaisuudenhoito Oy:n kanssa. Varat olivat vuoden lopussa sijoitettuina Suomen ja muiden EUvaltioiden vastuulla oleviin sitoumuksiin, suomalaisten kuntien vastuulla oleviin sitoumuksiin, euromääräisen lyhyen koron rahastoihin, Talletussuojarahastoon kuulumattomien luottolaitosten sitoumuksiin ja muiden yhteisöjen sitoumuksiin seuraavasti:

6 TALLETUSSUOJARAHASTO 5 Liikkeeseenlaskija Osuus salkusta (%) Osuus salkusta (%) Suomen valtio ja 53,4 63,4 muut EU-valtiot Suomalaiset kunnat 11,0 5,4 Lyhyen koron 4,9 8,7 rahastot, euro Luotto- ja 16,5 11,1 rahoituslaitokset Muut yhteisöt 13,6 10,1 Käteinen 0,6 1,3 YHTEENSÄ Sijoitusjakauma vuoden lopussa oli seuraava: Omaisuuslaji Osuus salkusta (%) Osuus salkusta (%) Pitkät 73,3 65,8 korkosijoitukset Valtiot ja 56,2 50,5 julkisyhteisöt Yrityslainat 17,0 15,3 Lyhyet 26,7 34,2 korkosijoitukset Rahamarkkina 25,8 32,9 Käteinen 1,0 1,3 YHTEENSÄ Talletussuojarahasto ei ole ottanut luottoa toimintaansa varten. 9 Rahaston hallinto Rahaston jäsenet nimeävät rahaston valtuuskunnan. Valtuuskunta piti yhden kokouksen vuonna Talletussuojarahaston valtuuskunnan jäseninä kaudella toimivat: Nimi Yhtiö Toimikausi alk. Markku Haapasalmi Nordea Pankki Suomi Oyj 2007 Heikki Honkanen Tapiola Pankki Oy 2010 Hannele Koskela Sampo Pankki Oyj 2007 Pasi Kämäri Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit 2010

7 TALLETUSSUOJARAHASTO 6 Kirsi Lauslahti POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit 2010 Terhi Markula eq Pankki Oy 2010 Veli-Matti Parmala S-Pankki Oy 2007 Ari Pauna Suomen AsuntoHypoPankki Oy 2004 Anne-Maria Salonius Ålandsbanken Abp 2010 Jussi Sokka FIM Pankki Oy 2010 Jarl Sved Aktia Pankki Oyj 2004 Heikki Vitie OP-Pohjola osk:n jäsenpankit 2004 Bengt Wahlström Evli Pankki Oyj 2010 Sakari Wuolijoki SEB Gyllenberg Private Bank Oy 2010 Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Heikki Vitie ja varapuheenjohtajana Markku Haapasalmi. Talletussuojarahaston hallituksen jäseninä vuonna 2011 toimivat: Nimi Toimikausi alkanut 10 Valvonta ja tarkastus Heikki Alanen 2006 Juha Hammarén 2008 Jukka Huotari 2007 Taina Kallio 2006 Helena Laine 2010 Harri Luhtala 2007 Harri Mattinen 2009 Raimo Mäkilä 2008 Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäsenenä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä, joten niillä ei ole hallituksessa edustajaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Luhtala ja varapuheenjohtajana Heikki Alanen. Hallituksella oli yhteensä 11 kokousta vuonna Lisäksi hallitus teki sähköpostin välityksin kolme erikseen pöytäkirjattua päätöstä. Talletussuojarahaston asiamiehenä on alkaen toiminut OTK Mirjami Kajander-Saarikoski. Vara-asiamiehenä on alkaen toiminut OTK Tuomas Majuri. Talletussuojarahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Talletussuojarahaston tilintarkastajana toimi KHT Raija-Leena Hankonen ja varatilintarkastajana KHT Eija Kauppi-Hakkarainen.

8 TALLETUSSUOJARAHASTO 7 11 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 12 Arvio tulevasta kehityksestä Talletussuojarahaston toiminnassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia tapahtumia. Vuonna 2012 julkisten talouksien kriisien odotetaan edelleen leimaavan taloudellista toimintaympäristöä. Myös rahoitusmarkkinoiden epävakauden arvioidaan jatkuvan. Suhdannenäkymät vuodelle 2012 ovat vaimeat. Vaikka talouskasvun hidastuminen on lähtökohtaisesti omiaan heikentämään pankkien toimintaympäristöä, on kotimaisen pankkisektorin taloudellinen tilanne vakaammalla pohjalla kuin useimmissa Euroopan maissa. Talletussuojarahaston korvausvelvollisuuden syntymistodennäköisyyden ei arvioida olevan tavanomaista korkeampi. Tallettajien turvaamiseksi säädettyjen lakisääteisten määräaikojen jatkuva lyhentyminen kuitenkin edellyttää Talletussuojarahastolta jatkossa aiempaa laajempaa etukäteisvalmistautumista mahdollisen korvaustilanteen varalta. Muutoinkin kansainvälisessä normistossa omaksutut periaatteet edellyttävät Talletussuojarahastolta määrätietoista toiminnan kehittämistä. Euroalueen korkotaso on heikkojen suhdannenäkymien vuoksi poikkeuksellisen matala. Turvaavimpien joukkovelkakirjojen tuottojen arvioidaan jäävän varsin mataliksi. Rahaston sijoitustoiminnan tuoton arvioidaankin vuonna 2012 jäävän salkun pitkän aikavälin tuottoodotusta matalammaksi. Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2012 Talletussuojarahaston hallitus