2014 Talletussuojarahasto Insättningsgarantifonden TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 2014 Talletussuojarahasto Insättningsgarantifonden TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 SISÄLTÖ 1 Rahaston tarkoitus Rahaston jäsenet Toimintaympäristö Toiminnan painopistealueet Korvaustapaukset Kannatusmaksut ja toiminnan tulos Rahaston varat ja sijoitukset Rahaston velat Rahaston vastuut Rahaston hallinto Valvonta ja tarkastus Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Arvio tulevasta kehityksestä

3 TOIMINTAKERTOMUS Rahaston tarkoitus 2 Rahaston jäsenet Talletussuojarahasto on perustettu vuonna 1998 talletusasiakkaiden turvaksi. Talletussuojarahaston tehtävänä on turvata tallettajan saatavat talletuspankin mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa. Tallettajan talletukset ja niille kertynyt korko talletuspankissa ovat suojatut yhteensä enintään euroon asti. Rahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien talletuspankkien ja niiden ulkomailla olevien sivuliikkeiden tallettajien saamisten turvaaminen. Talletuksia saavat vastaanottaa ainoastaan talletuspankkitoimiluvan saaneet luottolaitokset. Rahasto turvaa myös ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden tallettajien saamiset siltä osin, kun ulkomainen luottolaitos on hakenut rahaston jäsenyyttä täydentääkseen kotivaltionsa mukaista tallettajien saamisten suojaa. Rahaston toiminta on kokonaisuudessaan rahoitettu jäsenpankeilta vuosittain kerättävillä kannatusmaksuilla sekä rahaston sijoitusvarallisuuden tuotoilla. Rahasto toimii hallinnollisesti Finanssialan Keskusliiton yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Hallinnollisen yhteyden ansiosta rahasto voi kustannustehokkaasti hyödyntää eräitä Finanssialan Keskusliiton tarjoamia hallinnollisia palveluja. Vuosi 2013 oli rahaston 16. toimintavuosi. Kaikki kotimaassa toimiluvan saaneet talletuspankit ovat Talletussuojarahaston jäseniä. Talletussuojarahaston jäseninä oli vuoden 2013 lopussa 264 talletuspankkia. Jäsenkunta koostui osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvista pankeista (186 kpl), paikallisosuuspankeista (35 kpl), säästöpankeista (31 kpl) ja liikepankeista (12 kpl). Talletussuojarahaston jäseniä olivat vuoden 2013 lopussa Aktia Pankki Oyj, Bonum Pankki Oy, Danske Bank Oyj, Eufex Pankki Oyj, Evli Pankki Oyj, FIM Pankki Oy, LähiTapiola Pankki Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola osk:n jäsenpankit (osuuspankkien yhteenliittymä), POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit (paikallisosuuspankit), S-Pankki Oy, Suomen AsuntoHypoPankki Oy, Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit (säästöpankit), Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy sekä Ålandsbanken Abp. Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäseninä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä. 2

4 3 Toimintaympäristö Vuoden 2013 aikana rahaston jäsenkunnassa tapahtui muutamia muutoksia. Keskinäisten sulautumisten seurauksena osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien lukumäärä supistui kahdeksalla ja paikallisosuuspankkien yhdellä. Säästöpankkiryhmään kuuluvien pankkien lukumäärä puolestaan supistui keskinäisten yhdistymisten seurauksena kahdella, minkä lisäksi yksi säästöpankki erosi ryhmästä sovittuaan yhdistymisestä ryhmän ulkopuoliseen pankkiin. Uutena jäsenenä aloitti Bonum Pankki Oy, joka toimii POP-ryhmän keskusluottolaitoksena. Lisäksi Itella Pankki Oy muuttui yrityskaupan myötä Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:ksi, joka toimii säästöpankkiryhmän keskusluottolaitoksena. Tapiola Pankki Oy:n nimi puolestaan muuttui LähiTapiola Pankki Oyj:ksi. Toimintaympäristö oli vuonna 2013 edellisvuotta vakaampi, vaikka finanssikriisistä vuonna 2008 alkaneiden kriisien sarja ei vielä olekaan välttämättä päättynyt. Euroalueen rahoitusmarkkinat olivat suhteellisen rauhalliset vuoden 2013 aikana. Luottamus Euroopan keskuspankin mahdollisiin valtioiden velkakirjojen tukiostoihin vakautti markkinoita ja hälvensi pelkoja euroalueen hajoamisesta. Euroopan keskuspankki laski marraskuussa 2013 ohjauskorkonsa 0,25 prosenttiin vastauksena euroalueen hidastuvalle inflaatiolle. Euroalueella yritysluotonanto väheni jyrkästi pankkien jatkaessa taseidensa sopeuttamista Euroopan keskuspankin tasetarkastuksen edellä. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna USA:ssa makrotalouden luvut vahvistuivat, mikä tuki keskuspankin päätöstä leikata elvytystä. Japanissa voimallinen elvytys siivitti Japanin talouden nousuun pitkään jatkuneen deflaatiokierteen jälkeen. Euroopan kasvu oli heikkoa, mutta loppuvuodesta tuotanto alkoi elpyä. Useissa kriisimaissa pohja katsottiin saavutetuksi, ja hienoista käännettä parempaan nähtiin. Työttömyysluvut ovat kuitenkin Euroopassa edelleen korkeat. Sijoitussalkussa toimintaympäristöä leimasi pitkien korkojen nousu USA:n keskuspankin leikatessa elvytystä. Korkotason nousu on omiaan leikkaamaan joukkovelkakirjoihin sijoittavan salkun tuottoja. Suomen talous pysyi vuonna 2013 edelleen taantumassa ja supistui edellisvuodesta. Teollisuustuotannon väheneminen jatkui ja työllisyys heikkeni. Loppuvuotta kohden saatiin kuitenkin joitain positiivisia merkkejä luottamuksen hienoisesta parantumisesta. Taloudelliseen kehitykseen liittyy kuitenkin yhä epävarmuutta. Pankkiunionihanke eteni euroalueella, kun yhteisen valvontamekanismin (SSM) toiminnasta päästiin sopuun. Loppuvuonna neuvoteltiin myös yhteisestä kriisinratkaisumekanismista (SRM), jonka yksityiskohdista ei kuitenkaan vielä ole päästy yhteisymmärrykseen. Pankkiunionin viimeiseksi vaiheeksi suunniteltu yhteinen eurooppalainen talletussuoja ei ole merkittävien yhteisvastuuseen liittyvien ongelmien vuoksi edennyt. 3

5 4 Toiminnan painopistealueet 5 Korvaustapaukset Kotimaisen pankkisektorin tilanne pysyi vakaana, ja sen kannattavuus pysyi hyvänä taantumasta huolimatta. Korkokatteen pitkään jatkunut heikkeneminen taittui. Järjestämättömät saamiset ovat edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä, mutta niiden osuus luottokannasta on kuitenkin vain noin 0,6 %. Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana. Pankkisektorin vakavaraisuussuhde oli 15,6 % (vuotta aiemmin 15,2 %), vähimmäisvaatimuksen ollessa 8 %. Niin sanottu ydinvakavaraisuussuhde oli 14,4 % (14,0 % vuotta aiemmin), vähimmäisvaatimuksen suurille eurooppalaispankeille ollessa 9 %. Rahaston toiminnan painopistealueisiin vuonna 2013 kuuluivat sekä kotimaassa että EU:ssa vireillä olevien sääntelyhankkeiden seuranta ja säätelymuutoksiin valmistautuminen. EU-lainsäädännön hahmottelussa otettiin vuonna 2013 merkittäviä askeleita. Talletussuojan ja rahoitusvakauden kannalta merkittävimmät hankkeet olivat talletussuojadirektiivin uudistushanke, luonnos pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviksi ja yhteistä kriisinhallintaa (SRM) koskeva asetusluonnos. Talletussuojadirektiivin uudistushankkeen tavoitteena on talletussuojajärjestelmien rahoitusrakenteiden muuttaminen ennakkorahastoiviksi tavalla, joka Suomessa on ollut käytössä jo vuodesta Lisäksi tavoitellaan tallettajille maksettavien korvausten määräajan lyhentämistä asteittain nykyisestä 20 työpäivästä 7 työpäivään koko EU-alueella. Kotimaassa pankkien kriisinratkaisulainsäädännön uudistamistyöryhmän toimeksiantona on muokata lainsäädäntöämme vastaamaan yllä kuvattuja EUsäännöksiä. Työryhmän on määrä luovuttaa mietintönsä maaliskuussa Markkinatilanteen muutoksiin varautuakseen rahasto päivitti sijoitus- ja riskienhallintaohjeistuksensa. Lisäksi toteutettiin yhden varainhoitosalkun uudelleenkilpailutus. Rahastolle keskeisen viestintäkanavan, verkkosivuston, kehittämistä jatkettiin sekä kuormituskestävyyden että visuaalisen ilmeen osalta. Vuonna 2013 ei sattunut korvaustapauksia, joissa Talletussuojarahasto olisi turvannut tallettajien saamisia. Talletussuojarahastolla oli kuitenkin edelleen takautumissaatava Sofia Pankki Oyj:ltä (selvitystilassa). Finanssivalvonta peruutti Sofia Pankki Oyj:n talletuspankkitoimiluvan Rahaston takautumissaatava syntyi, kun se toukokuussa 2010 suoritti pankin tallettajien jäännössaatavat, yhteensä 20,7 miljoonaa euroa. Talletussuojarahaston tilinpäätökseen merkitty jäljellä oleva takautumissaatava korkoineen selvityspesältä oli 3,3 miljoonaa euroa, josta pääoman osuus on 2,0 miljoonaa euroa ja koron osuus oli 1,3 miljoonaa euroa. 4

6 6 Kannatusmaksut ja toiminnan tulos 7 Rahaston varat ja sijoitukset Talletussuojarahaston jäsenpankit kartuttavat rahastoa vuosittain kannatusmaksujen avulla. Kunkin jäsenpankin kannatusmaksu määräytyy pääasiassa suojatun talletuskannan ja vakavaraisuuden perusteella. Talletussuojarahasto peri vuonna 2013 jäsenpankeiltaan kannatusmaksuina 66,3 miljoonaa euroa (74,8 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Kannatusmaksujen lasku johtui yksittäisen merkittävän jäsenpankin vakavaraisuuden noususta. Kannatusmaksut rahastoidaan sellaisinaan. Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan nettotuotto vuonna 2013 oli kirjanpidossa 14,7 miljoonaa euroa (19,8 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Sijoitustoiminnan bruttotuotot kirjanpidossa olivat 16,2 miljoonaa euroa (21,3 miljoonaa euroa vuotta aiemmin), joista korkotuottojen osuus oli 13,8 miljoonaa euroa (15,5 miljoonaa euroa vuotta aiemmin) ja myyntivoittojen osuus 2,3 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Sijoitustoiminnan kulut olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa vuotta aiemmin), joista myyntitappioiden osuus oli 0,8 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa vuotta aiemmin) ja varainhoitajille maksetut omaisuudenhoitopalkkiot yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (netto, 0,4 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Omaisuudenhoitopalkkioiden kasvu johtui pääosin siitä, että alkaen täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimusten palkkioihin lisättiin arvonlisävero. Lisäksi vertailuvuonna 2012 rahasto oli saanut kertaluontoisena eränä varainhoitajalta palautusta vuonna 2011 aiheettomasti perityistä palkkioista, mikä vaikutti vertailuvuoden 2012 palkkioita laskevasti. Rahaston hallinnon kulut olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Yleishyödyllisenä yhteisönä rahasto ei maksa tuloveroa. Tilikauden ylijäämä oli 14,3 miljoonaa euroa (49,5 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Vertailuvuonna 2012 tilikauden ylijäämä oli ollut olennaisesti tavanomaista suurempi, koska vertailuvuonna rahastolle oli tuloutunut aiempina vuosina aiheettomasti maksettuja tuloveroja. Ylijäämä siirretään luottolaitoslain 110 :n mukaisesti valtuuskunnan päätöksellä Talletussuojarahaston pääomaan. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on tukea rahaston perustehtävää, joka on tallettajien saamisten turvaaminen talletuspankin maksukyvyttömyystilanteessa. Rahaston sijoitustoiminnassa pyritään varmistamaan sijoitusten arvon säilyminen ja rahaston maksuvalmius toimintaympäristön stressitilanteissa. Rahaston sijoituspolitiikkaa ohjataan riskibudjetoinnilla ja riskirajoitteilla, jotka eivät salli tuoton tavoittelua korkealla riskitasolla. Lain mukaan rahasto ei saa sijoittaa jäsenpankkiensa liikkeeseen laskemiin arvopapereihin. Rahaston taseen koko oli 969,4 miljoonaa euroa (890,6 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Rahaston sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli 977,8 miljoonaa euroa (909,8 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Sijoitusvarallisuuden kasvu johtui pääosin vuotuisten kannatusmaksujen sijoittamisesta. 5

7 Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 0,4 % (3,3 % vuotta aiemmin). Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli vuonna 2013 olennaisesti salkun pitkän aikavälin tuotto-odotusta matalampi, mikä johtui korkotason noususta tarkastelukaudella. Korkojen nousu alentaa joukkovelkakirjasalkun tuottoja. Rahaston salkun tuotto oli kuitenkin positiivinen korkojen noususta huolimatta vuonna Varat olivat vuoden lopussa sijoitettuina euromääräisiin Suomen ja muiden valtioiden vastuulla oleviin sitoumuksiin, suomalaisten kuntien vastuulla oleviin sitoumuksiin, rahamarkkinarahastoihin, Talletussuojarahastoon kuulumattomien luottolaitosten sitoumuksiin ja muiden yhteisöjen sitoumuksiin. Rahaston sijoitussalkku koostuu joukkovelkakirjalainoista ja rahamarkkinasijoituksista. Sijoitusjakauma vuoden lopussa oli seuraava: Omaisuuslaji Osuus salkusta (%) Osuus salkusta (%) Pitkät korkosijoitukset 69,8 65,4 Valtionobligaatiot ja 41,0 40,2 julkisyhteisöjen joukkolainat Yritysten joukkolainat 28,8 25,2 Lyhyet korkosijoitukset 30,2 34,6 Rahamarkkinainstrumentit 29,2 34,6 Käteinen 1,0 0,1 YHTEENSÄ Rahaston sijoitussalkun korkoriskiä kuvaava modifioitu duraatio oli 2,0 (vuotta aiemmin 2,1). Varojen sijoittamisesta on tehty varainhoitosopimus Danske Capital, Danske Bank Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n, SEB Varainhoito Suomi Oy:n sekä LähiTapiola Varainhoito Oy:n (elokuuhun 2013 saakka) ja Nordea Investment Management, Suomen sivuliikkeen kanssa (elokuusta 2013 alkaen). 8 Rahaston velat Mikäli kannatusmaksuin kerätyt rahastoidut varat eivät yksin riitä korvausten suorittamiseen tallettajille, voi Talletussuojarahasto lain mukaan tarvittaessa lisäksi ottaa luottoa. Talletussuojarahasto ei ole nostanut luottoa toimintaansa varten. 9 Rahaston vastuut Talletussuojan piirissä olevien, rahaston varoista jäsenpankin maksukyvyttömyystilanteessa katettavaksi tulevien nk. suojattujen talletusten määrä kussakin jäsenpankissa selviää vuosittain kannatusmaksukyselyjen tuloksena. Rahasto ei julkista suojatun talletuskannan kehitystä jäsenpankkikohtaisesti, vaan ainoastaan koko kotimaisen pankkisektorin yhteismääränä. Suojattu talletuskanta selviää vuoden 2014 kannatusmaksukyselyjen tuloksena loppukeväästä

8 10 Rahaston hallinto Vuoden 2012 lopussa talletuskannan kokonaismäärä rahaston jäsenpankeissa oli 137 miljardia euroa (131 miljardia euroa vuotta aiemmin). Suojattujen talletusten kokonaismäärä oli vuoden 2012 lopussa 78 miljardia euroa (77 miljardia euroa vuotta aiemmin). Yleisön talletuskanta kasvoi vuonna 2013 noin 5,5 %, mutta kotitalouksien talletuskanta supistui vuoden aikana 0,7 %. Talletussuojarahaston vastuiden ei arvioida kasvaneen vuoden 2013 aikana poikkeuksellisesti. Rahastointiaste eli rahaston sijoitusomaisuuden suhde koko pankkisektorin suojattuun talletuskantaan oli 1,2 prosenttia. Suhdeluvun arvioidaan mennessä kasvaneen 1,3 prosenttiin. Rahastointiaste on kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla. Korvaustapauksen hoitamiseksi on rahastolla lisäksi tarvittaessa rajoittamaton oikeus ottaa luottoa. Rahaston jäsenet nimeävät rahaston valtuuskunnan. Valtuuskunta piti yhden kokouksen vuonna Talletussuojarahaston valtuuskunnan jäseninä vuoden 2013 lopussa toimivat: Nimi Yhtiö Toimikausi alk. Niina Helenius LähiTapiola Pankki Oyj 2013 Pasi Kämäri Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit 2010 Kirsi Lauslahti POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit 2010 Riikka Littunen Danske Bank Oyj 2012 Pekka Nuuttila Nordea Pankki Suomi Oyj 2013 Erik Palmén OP-Pohjola osk:n jäsenpankit 2012 Veli-Matti Parmala S-Pankki Oy 2007 Elli Reunanen Suomen AsuntoHypoPankki Oy 2013 Anne-Maria Salonius Ålandsbanken Abp 2010 Pasi Santanen Itella Pankki Oy 2013 Tina Schumacher Aktia Pankki Oyj 2013 Jussi Sokka FIM Pankki Oy 2010 Jyri Suonpää Eufex Pankki Oyj 2013 Bengt Wahlström Evli Pankki Oyj 2010 Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Erik Palmén. Valtuuskunnan varapuheenjohtajana toimi Markku Haapasalmi saakka ja siitä alkaen Pekka Nuuttila. 7

9 Talletussuojarahaston hallituksen jäseninä vuoden 2013 lopussa toimivat: Nimi Yhtiö Toimikausi alk. Heikki Alanen Nordea Pankki Suomi Oyj 2006 Kenneth Kaarnimo Danske Bank Oyj 2012 Taina Kallio OP-Pohjola osk:n jäsenpankit 2006 Hannele Koskela Danske Bank Oyj 2012 Helena Laine Finanssialan Keskusliitto ry 2010 Harri Luhtala OP-Pohjola osk:n jäsenpankit 2007 Harri Mattinen Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit 2009 Raimo Mäkilä Nordea Pankki Suomi Oyj 2008 Hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Luhtala ja varapuheenjohtajana Heikki Alanen. Hallituksella oli yhteensä 10 kokousta vuonna Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäseninä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä, joten niillä ei ole hallituksessa edustajaa. 11 Valvonta ja tarkastus Talletussuojarahaston asiamiehenä on alkaen toiminut OTK Mirjami Kajander-Saarikoski. Vara-asiamiehenä on alkaen toiminut OTK Johanna Palin. Talletussuojarahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Talletussuojarahaston tilintarkastajana tilikaudella 2013 toimi KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Tiia Kataja. Varatilintarkastajana toimi KHT Raija-Leena Hankonen. 12 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 13 Arvio tulevasta kehityksestä Ei merkittäviä tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia. Euroopassa talouden odotetaan kasvavan maltillisesti maailmantalouden kasvun vauhdittuessa. Euroopan keskuspankin odotetaan keventävän rahapolitiikkaansa edelleen. Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan sen sijaan jatkavan asteittaista kuukausittaisten arvopaperiostojen vähentämistä. Toimenpiteellä odotetaan olevan moninaisia vaikutuksia korkotasoon, rahoitusmarkkinoihin ja maailmantalouteen. Vuonna 2014 talouskasvun odotetaan Suomessa jäävän vaatimattomaksi. Taloudellinen toimeliaisuus riippuu kotimaisten yritysten vientinäkymien sekä 8

10 työllisyyden kehittymisestä. Viennin odotetaan lähtevän hitaaseen kasvuun, mutta työllisyyden odotetaan kuitenkin edelleen heikentyvän. Talouskasvun vaimeus on pitkittyessään omiaan lisäämään järjestämättömiä saamisia, joista voi myöhemmin aiheutua pankeille luottotappioita. Suomalaiset pankit ovat pystyneet kuitenkin parantamaan korkokatteitaan lainamarginaalien nostoilla poikkeuksellisen matalasta korkotasosta huolimatta. Luottojen kysynnän odotetaan pysyvän aiempia vuosia vaimeampana. Kotimaisen pankkisektorin tilanteen odotetaan kuitenkin edelleen pysyvän vakaana johtuen hyvän vakavaraisuussuhteen synnyttämästä pääomapuskurista kiristyvästä vakavaraisuussäätelystä huolimatta. Vuoden 2014 aikana Euroopan keskuspankki läpivalaisee Euroalueen suurten pankkien taseet osana uuden valvontamekanismin käynnistämistä. Stressitestien tulokset julkistettaneen loppuvuodesta Testien odotetaan aiheuttavan hermostuneisuutta markkinoilla. Vaikka suomalaispankkien tilanteen arvioidaan olevan hyvän, voi mahdollinen hermostuneisuus markkinoilla heijastua kotimaisiin pankkeihin rahoitusmarkkinoiden kautta. Tallettajien turvaamiseksi säädettyjen lakisääteisten määräaikojen jatkuva lyhentyminen edellyttää sekä Talletussuojarahastolta että sen jäsenpankeilta jatkossa aiempaa laajempaa etukäteisvalmistautumista mahdollisen korvaustilanteen varalta. Rahaston sijoitustoiminnan tuoton arvioidaan vuonna 2014 jäävän olennaisesti salkun pitkän aikavälin tuotto-odotusta matalammaksi. Euroalueen korkotaso on edelleen poikkeuksellisen matala, ja tarkastelukaudella mahdollisesti tapahtuva korkotason nousu on omiaan laskemaan turvaavien korko-omaisuuslajien markkina-arvoa lyhyellä tähtäimellä. Rahaston perustehtävästä johtuen sen sijoitustoiminnan erityispiirteenä on, ettei lisätuottoa voida tavoitella heikomman likviditeetin omaavilla omaisuuslajeilla taikka salkun riskitasoa muutoin nostamalla. Helsingissä helmikuun 26. päivänä 2014 Talletussuojarahaston hallitus 9