TALLETUSSUOJARAHASTO

Transkriptio

1 TALLETUSSUOJARAHASTO INSÄTTNINGSGARANTIFONDEN TOIMINTAKERTOMUS Rahaston tarkoitus Rahaston jäsenet Toimintaympäristö Toiminnan painopistealueet Korvaustapaukset Kannatusmaksut ja toiminnan tulos Rahaston varat ja sijoitukset Rahaston velat Rahaston vastuut Rahaston hallinto Valvonta ja tarkastus Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Arvio tulevasta kehityksestä... 9 Bulevardi 28, Helsinki Puh info@talletussuoja.fi

2 TALLETUSSUOJARAHASTO 2 TOIMINTAKERTOMUS Rahaston tarkoitus 2 Rahaston jäsenet Talletussuojarahasto on perustettu vuonna 1998 talletusasiakkaiden turvaksi. Talletussuojarahaston tehtävänä on turvata tallettajan saatavat talletuspankin mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa. Tallettajan talletukset ja niille kertynyt korko talletuspankissa ovat suojatut yhteensä enintään euroon asti. Rahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien talletuspankkien ja niiden ulkomailla olevien sivuliikkeiden tallettajien saamisten turvaaminen. Talletuksia saavat vastaanottaa ainoastaan talletuspankkitoimiluvan saaneet luottolaitokset. Rahasto turvaa myös ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden tallettajien saamiset siltä osin, kun ulkomainen luottolaitos on hakenut rahaston jäsenyyttä täydentääkseen kotivaltionsa mukaista tallettajien saamisten suojaa. Rahaston toiminta on kokonaisuudessaan rahoitettu jäsenpankeilta vuosittain kerättävillä kannatusmaksuilla sekä rahaston sijoitusvarallisuuden tuotoilla. Rahasto toimii hallinnollisesti Finanssialan Keskusliiton yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Hallinnollisen yhteyden ansiosta rahasto voi kustannustehokkaasti hyödyntää eräitä Finanssialan Keskusliiton tarjoamia hallinnollisia palveluja. Vuosi 2012 oli rahaston 15. toimintavuosi. Kaikki kotimaassa toimiluvan saaneet talletuspankit ovat Talletussuojarahaston jäseniä. Talletussuojarahaston jäseninä oli vuoden 2012 lopussa 279 talletuspankkia. Jäsenkunta koostui osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvista pankeista (199 kpl), paikallisosuuspankeista (36 kpl), säästöpankeista (33 kpl) ja liikepankeista (11 kpl). Talletussuojarahaston jäseniä olivat vuoden 2012 lopussa Aktia Pankki Oyj, Danske Bank Oyj, Eufex Pankki Oyj, Evli Pankki Oyj, FIM Pankki Oy, Itella Pankki Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola osk:n jäsenpankit (osuuspankkien yhteenliittymä), POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit (paikallisosuuspankit), S-Pankki Oy, Suomen AsuntoHypoPankki Oy, Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit

3 TALLETUSSUOJARAHASTO 3 3 Toimintaympäristö (säästöpankit), Tapiola Pankki Oy sekä Ålandsbanken Abp. Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäseninä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä. Vuoden 2012 aikana rahaston jäsenkunnassa tapahtui vain vähän muutoksia. Osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien lukumäärä supistui keskinäisten sulautumisten seurauksena yhdeksällä (9). Toimintaympäristö oli vuonna 2012 epävakaa finanssikriisistä alkaneiden kriisien jatkuessa jo viidettä vuottaan. Toimintaympäristöä leimasivat ennen kaikkea julkisten talouksien kriisien jatkuminen euroalueella sekä pankkikriisi etenkin Espanjassa. Luottamus yhteisvaluutta euron jatkuvuuteen oli uhattuna vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Eurooppalaista yhteismarkkinaa uhkasi myös pankkien vetäytyminen kotimarkkinoilleen vakavaraisuutensa vaalimiseksi. Vuoden alussa Euroopan Keskuspankki uudisti kolmivuotisen rahoitusoperaationsa (LTRO), joka tarjosi eurooppalaisille pankeille rajattomasti keskuspankkirahoitusta edullisella korolla vakuuksia vastaan. Luottamusilmapiiri parani kuitenkin vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Euroopan Keskuspankin lupauduttua ottamaan käyttöön kaikki keinot yhteisvaluutan olemassaolon puolustamiseksi. Osana kriisinratkaisuponnisteluja sovittiin euroalueella myös pankkiunionin perustamisesta. Pankkiunionin 1. pilarin eli yhteisen pankkivalvonnan suuntaviivat hyväksyttiin joulukuun 2012 huippukokouksessa. Samalla sovittiin, että vuoden 2013 aikana esitellään ehdotus pankkiunionin 2. pilariksi eli yhteiseksi kriisinratkaisumekanismiksi. Pankkiunionin mahdollinen 3. pilari eli yhteinen talletussuoja ei sen sijaan yhteisvastuukysymysten vuoksi ainakaan toistaiseksi ole edennyt. Euroalueen julkisen talouden kriisi vaimensi maailmantalouden kasvua. Euroalue (mukaan lukien Suomi) vajosi taantumaan vuonna Korkotaso jatkui poikkeuksellisen matalana. Kuitenkin inflaatio ylitti EKP:n inflaatiotavoitteen aina loppuvuoteen 2012 saakka. Kotimaisen pankkisektorin tilanne pysyi vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta vakaana. Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana, luottotappiot vähäisinä ja kannattavuus kohtuullisena. Pankkisektorin vakavaraisuussuhde oli 15,2 % (vuotta aiemmin 13,8 %), vähimmäisvaatimuksen ollessa 8 %. Niin sanottu ydinvakavaraisuus-

4 TALLETUSSUOJARAHASTO 4 4 Toiminnan painopistealueet 5 Korvaustapaukset suhde oli 14,0 % (12,8 % vuotta aiemmin), vähimmäisvaatimuksen suurille eurooppalaispankeille ollessa 9 %. Suomen valtion AAA-luottoluokitus vakain näkymin tuki edelleen osaltaan myös kotimaisten pankkien varainhankintaa. Sijoitussalkussa toimintaympäristöä leimasivat myös sijoituskohteiden riskittömyyden uudelleenarvioinnin jatkuminen, kun nk. turvasatamakysyntä laajeni valtionobligaatioista vakavaraisten yritysten liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Rahaston toiminnan painopistealueisiin vuonna 2012 kuuluivat rahaston verkkosivuston ulkoasun ja sisällön uudistaminen sekä sen toimintavarmuuden kehittäminen. Lisäksi rahasto päivitti viestintäpolitiikkansa ja sijoitus- ja riskienhallintaohjeistuksensa. Rahasto seurasi tiiviisti myös EU:ssa vireillä olevia talletussuojaa koskevan normiston uudistushankkeita. Rahaston verokohtelun oikaisuhanke saatiin päätökseen vuonna 2012, minkä johdosta rahaston toiminta on jatkossa kaikilta osin lainvoimaisin ratkaisuin vahvistettu verovapaaksi yleishyödylliseksi toiminnaksi. Rahaston valtuuskunta hyväksyi rahaston päivitetyt säännöt Sääntömuutoksilla myönnettiin rahastolle oikeus asettaa vakuus korkosuojausta varten. Valtiovarainministeriö vahvisti sääntömuutokset Vuonna 2012 ei sattunut korvaustapauksia, joissa Talletussuojarahasto olisi turvannut tallettajien saamisia. Talletussuojarahastolla oli kuitenkin edelleen takautumissaatava Sofia Pankki Oyj:ltä (selvitystilassa). Finanssivalvonta peruutti Sofia Pankki Oyj:n talletuspankkitoimiluvan Rahaston takautumissaatava syntyi, kun se toukokuussa 2010 suoritti pankin tallettajien jäännössaatavat, yhteensä 20,7 miljoonaa euroa. Talletussuojarahaston jäljellä oleva takautumissaatava korkoineen selvityspesältä oli 4,0 miljoonaa euroa, josta pääoman osuus on 2,7 miljoonaa euroa ja koron osuus oli 1,2 miljoonaa euroa.

5 TALLETUSSUOJARAHASTO 5 6 Kannatusmaksut ja toiminnan tulos Talletussuojarahaston jäsenpankit kartuttavat rahastoa vuosittain kannatusmaksujen avulla. Kunkin jäsenpankin kannatusmaksu määräytyy pääasiassa suojatun talletuskannan ja vakavaraisuuden perusteella. Talletussuojarahasto peri vuonna 2012 jäsenpankeiltaan kannatusmaksuina 74,8 miljoonaa euroa (71,5 miljoonaa vuonna 2011). Kannatusmaksujen kasvu johtui pääosin suojatun talletuskannan kasvusta edeltävän kalenterivuoden 2011 aikana (kunkin kalenterivuoden kannatusmaksut määräytyvät edellisen vuodenvaihteen tilanteen perusteella). Kannatusmaksut rahastoidaan sellaisinaan. Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan nettotuotto vuonna 2012 oli kirjanpidossa 19,8 miljoonaa euroa (20,9 miljoonaa euroa vuonna 2011). Sijoitustoiminnan bruttotuotot kirjanpidossa olivat 21,3 miljoonaa euroa (26,5 miljoonaa euroa vuonna 2011), joista korkotuottojen osuus oli 15,5 miljoonaa euroa (15,8 miljoonaa euroa vuonna 2011) ja myyntivoittojen osuus 5,7 miljoonaa euroa (10,6 miljoonaa euroa vuonna 2011). Sijoitustoiminnan kulut olivat 1,5 miljoonaa euroa (5,6 miljoonaa euroa vuonna 2011), joista myyntitappioiden osuus oli 0,9 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa vuonna 2011) ja varainhoitajille maksetut omaisuudenhoitopalkkiot yhteensä 0,4 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa vuonna 2011). Omaisuudenhoitopalkkioiden lasku johtui pääosin vuonna 2011 toteutetusta varainhoitosopimusten uudelleenkilpailutuksesta, jonka vaikutukset ilmenivät täysimääräisinä vasta tarkastelukaudella, sekä rahastolle palautetuista vuonna 2011 liikaa perityistä palkkioista. Rahaston hallinnon kulut olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa vuonna 2011). Kulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,4 prosenttia. Rahaston kuluja lisäsivät rahaston verkkosivuston uudistaminen ja verokohtelun oikaisukäsittely. Yleishyödyllisen verokohtelunsa tultua vahvistetuksi ei rahasto tilikaudella 2012 aiempien vuosien tapaan maksanut tuloveroa, vaan sille palautui aiempina vuosina aiheettomasti maksettuja tuloveroja yhteensä 30,1 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 49,5 miljoonaa euroa (15,2 miljoonaa euroa vuonna 2011). Tilikauden ylijäämä oli olennaisesti tavanomaista suurempi, koska tilikaudella rahastolle tuloutui aiempina vuosina aiheettomasti maksettuja tuloveroja yhteensä 30,1 miljoonaa euroa. Ylijäämä siirretään luottolaitoslain 110 :n mukaisesti valtuuskunnan päätöksellä Talletussuojarahaston pääomaan.

6 TALLETUSSUOJARAHASTO 6 7 Rahaston varat ja sijoitukset Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on tukea rahaston perustehtävää, joka on tallettajien saamisten turvaaminen talletuspankin maksukyvyttömyystilanteessa. Rahaston sijoitustoiminnassa pyritään varmistamaan sijoitusten arvon säilyminen ja rahaston maksuvalmius toimintaympäristön stressitilanteissa. Rahaston sijoituspolitiikkaa ohjataan riskibudjetoinnilla ja riskirajoitteilla, jotka eivät salli tuoton tavoittelua korkealla riskitasolla. Lain mukaan rahasto ei saa sijoittaa jäsenpankkiensa liikkeeseen laskemiin arvopapereihin. Rahaston taseen koko oli 890,6 miljoonaa euroa (764,4 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Rahaston sijoitettujen varojen markkina-arvo oli 909,8 miljoonaa euroa (770,5 miljoonaa euroa ). Sijoitusvarallisuuden kasvu johtui pääosin vuotuisten kannatusmaksujen sijoittamisesta ja aiemmilta vuosilta oikaistujen verojen palautumisesta rahaston sijoitussalkun piiriin. Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 3,3 % (4,6 % vuonna 2011). Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli vuonna 2012 hieman salkun pitkän aikavälin tuotto-odotusta matalampi, mikä johtui lähinnä poikkeuksellisen matalasta korkotasosta. Varat olivat vuoden lopussa sijoitettuina euromääräisiin Suomen ja muiden valtioiden vastuulla oleviin sitoumuksiin, suomalaisten kuntien vastuulla oleviin sitoumuksiin, rahamarkkinarahastoihin, Talletussuojarahastoon kuulumattomien luottolaitosten sitoumuksiin ja muiden yhteisöjen sitoumuksiin. Rahaston sijoitussalkku koostuu joukkovelkakirjalainoista ja rahamarkkinasijoituksista. Sijoitusjakauma vuoden lopussa oli seuraava: Omaisuuslaji Osuus salkusta (%) Osuus salkusta (%) Pitkät korkosijoitukset 65,4 73,3 Valtionobligaatiot ja 40,2 56,2 julkisyhteisöjen joukkolainat Yritysten joukkolainat 25,2 17,0 Lyhyet korkosijoitukset 34,6 26,7 Rahamarkkinainstrumentit 34,6 25,8 Käteinen 0,1 1,0 YHTEENSÄ Rahaston sijoitussalkun korkoriskiä kuvaava modifioitu duraatio oli 2,1 (vuotta aiemmin 2,2).

7 TALLETUSSUOJARAHASTO 7 8 Rahaston velat 9 Rahaston vastuut Varojen sijoittamisesta on tehty varainhoitosopimus Danske Capital, Danske Bank Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n, SEB Varainhoito Suomi Oy:n sekä Tapiola Varainhoito Oy:n ( alkaen LähiTapiola Varainhoito Oy) kanssa. Mikäli kannatusmaksuin kerätyt rahastoidut varat eivät yksin riitä korvausten suorittamiseen tallettajille, voi Talletussuojarahasto lain mukaan tarvittaessa lisäksi ottaa luottoa. Talletussuojarahasto ei ole nostanut luottoa toimintaansa varten. Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy kuitenkin sijoitustoimintaan liittyvä lyhytaikainen ostovelka, jonka määrä on 1,9 miljoonaa euroa. Lyhytaikainen ostovelka aiheutui yksittäisen varainhoitajan sijoitusprosessissa tapahtuneesta virheestä. Talletussuojan piirissä olevien, rahaston varoista jäsenpankin maksukyvyttömyystilanteessa katettavaksi tulevien nk. suojattujen talletusten määrä kussakin jäsenpankissa selviää vuosittain kannatusmaksukyselyjen tuloksena. Rahasto ei julkista suojatun talletuskannan kehitystä jäsenpankkikohtaisesti, vaan ainoastaan koko kotimaisen pankkisektorin yhteismääränä. Suojattu talletuskanta selviää vuoden 2013 kannatusmaksukyselyjen tuloksena keväällä Vuoden 2011 lopussa talletuskannan kokonaismäärä rahaston jäsenpankeissa oli 131 miljardia euroa (119 miljardia euroa vuotta aiemmin). Suojattujen talletusten kokonaismäärä oli vuoden 2011 lopussa 77 miljardia euroa (74 miljardia euroa vuotta aiemmin). Suomalaisten talletuspankkien talletuskanta kasvoi vuonna 2012 noin 6,4 %. Talletussuojarahaston vastuiden ei arvioida kasvaneen vuoden 2012 aikana poikkeuksellisesti. Rahastointiaste eli rahaston sijoitusomaisuuden suhde koko pankkisektorin suojattuun talletuskantaan oli 1,0 prosenttia. Suhdeluvun arvioidaan mennessä kasvaneen 1,1 prosenttiin. Rahastointiaste on kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla. Korvaustapauksen hoitamiseksi on rahastolla lisäksi tarvittaessa rajoittamaton oikeus ottaa luottoa.

8 TALLETUSSUOJARAHASTO 8 10 Rahaston hallinto Rahaston jäsenet nimeävät rahaston valtuuskunnan. Valtuuskunta piti kaksi kokousta vuonna Talletussuojarahaston valtuuskunnan jäseninä vuoden 2012 lopussa toimivat: Nimi Yhtiö Toimikausi alk. Markku Haapasalmi Nordea Pankki Suomi Oyj 2007 Heikki Honkanen Tapiola Pankki Oy 2010 Pasi Kämäri Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit 2010 Kirsi Lauslahti POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit 2010 Hannu Lanteri Itella Pankki Oy 2012 Riikka Littunen Danske Bank Oyj 2012 Maarit Miettinen Eufex Pankki Oyj 2012 Erik Palmén OP-Pohjola osk:n jäsenpankit 2012 Veli-Matti Parmala S-Pankki Oy 2007 Ari Pauna Suomen AsuntoHypoPankki Oy 2004 Anne-Maria Salonius Ålandsbanken Abp 2010 Jussi Sokka FIM Pankki Oy 2010 Jarl Sved Aktia Pankki Oyj 2004 Bengt Wahlström Evli Pankki Oyj 2010 Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Heikki Vitie saakka ja siitä alkaen Erik Palmén. Valtuuskunnan varapuheenjohtajana toimi Markku Haapasalmi saakka valtuuskunnan jäseninä toimivat myös Hannele Koskela (Danske Bank Oyj), Terhi Markula (eq Pankki Oy) ja Sakari Wuolijoki (SEB Gyllenberg Private Bank Oy). Vastaavasti valtuuskunnan nykyisistä jäsenistä Hannu Lanteri, Riikka Littunen ja Maarit Miettinen ovat aloittaneet toimikautensa Talletussuojarahaston hallituksen jäseninä vuoden 2012 lopussa toimivat: Nimi Yhtiö Toimikausi alk. Heikki Alanen Nordea Pankki Suomi Oyj 2006 Kenneth Kaarnimo Danske Bank Oyj 2012 Taina Kallio OP-Pohjola osk:n jäsenpankit 2006 Hannele Koskela Danske Bank Oyj 2012

9 TALLETUSSUOJARAHASTO 9 Helena Laine Finanssialan Keskusliitto ry 2010 Harri Luhtala OP-Pohjola osk:n jäsenpankit 2007 Harri Mattinen Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit 2009 Raimo Mäkilä Nordea Pankki Suomi Oyj Valvonta ja tarkastus 12 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 13 Arvio tulevasta kehityksestä Hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Luhtala ja varapuheenjohtajana Heikki Alanen. Hallituksella oli yhteensä 12 kokousta vuonna saakka hallituksen jäseninä toimivat myös Juha Hammarén ja Jukka Huotari (molemmat Danske Bank Oyj:stä). Vastaavasti hallituksen nykyisistä jäsenistä Kenneth Kaarnimo ja Hannele Koskela ovat aloittaneet toimikautensa Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäseninä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä, joten niillä ei ole hallituksessa edustajaa. Talletussuojarahaston asiamiehenä on alkaen toiminut OTK Mirjami Kajander-Saarikoski. Vara-asiamiehenä on alkaen toiminut OTK Tuomas Majuri, joka on alkaen ilmoittanut luopuvansa tehtävästä. Rahaston vara-asiamieheksi alkaen on nimitetty OTK Johanna Palin. Talletussuojarahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Talletussuojarahaston tilintarkastajana toimi KHT Raija-Leena Hankonen ja varatilintarkastajana KHT Tiia Kataja. Rahasto on tilikauden päättymisen jälkeen saanut Sofia Pankki Oyj:ltä (selvitystilassa) jako-osuutena 0,7 miljoonaa euroa. Rahaston Sofia Pankin selvityspesältä olevan takautumissaatavan kokonaismäärä on siten laskenut 3,2 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 taloudellisen toimintaympäristön ja rahoitusmarkkinoiden epävakauden arvioidaan jatkuvan euroalueella. Talouskasvun vaimeus on pitkittyessään omiaan lisäämään järjestämättömiä saamisia, joista voi myöhemmin aiheutua pankeille luottotappioita. Pitkään matalana jatkunut korkotaso rasittaa edelleen pankkien korkokatetta. Taloudellinen toimeliaisuus maassamme riippuu myös kotimaisten

10 TALLETUSSUOJARAHASTO 10 yritysten vientinäkymien kehittymisestä. Lisäksi euroalueen kriisien mahdollinen kärjistyminen uudelleen voi heijastua kotimaisiin pankkeihin rahoitusmarkkinoiden kautta. Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta kotimaisen pankkisektorin tilanteen odotetaan kuitenkin edelleen pysyvän vakaana johtuen hyvän vakavaraisuussuhteen synnyttämästä pääomapuskurista. Tallettajien turvaamiseksi säädettyjen lakisääteisten määräaikojen jatkuva lyhentyminen edellyttää Talletussuojarahastolta jatkossa aiempaa laajempaa etukäteisvalmistautumista mahdollisen korvaustilanteen varalta. Lisäksi talletussuojaa koskeva eurooppalainen normisto edellyttänee jatkossa, että rahasto (korvausten maksun vaihtoehtona) muillakin tavoin turvaa tallettajien asemaa mahdollisissa tulevissa pankkikriiseissä. Rahaston sijoitustoiminnan tuoton arvioidaan vuonna 2013 jäävän olennaisesti salkun pitkän aikavälin tuotto-odotusta matalammaksi. Tämä johtuu siitä, että vuosikymmeniä jatkuneen joukkovelkakirjojen suotuisan arvonkehityksen odotetaan tyrehtyvän. Lisäksi euroalueen korkotaso on edelleen poikkeuksellisen matala, ja tarkastelukaudella mahdollisesti tapahtuva korkotason nousu on omiaan laskemaan turvaavien korko-omaisuuslajien markkina-arvoa lyhyellä tähtäimellä. Rahaston perustehtävästä johtuen sen sijoitustoiminnan erityispiirteenä on, ettei lisätuottoa voida tavoitella heikomman likviditeetin omaavilla omaisuuslajeilla taikka salkun riskitasoa muutoin nostamalla. Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2013 Talletussuojarahaston hallitus