Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7007 Loutenvaara-Roninsuo, Kajaani, Kainuu

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7007 Loutenvaara-Roninsuo, Kajaani, Kainuu

2 Sijainti Kohde sijaitsee Kajaanin eteläosassa, noin 22 km etelään Kajaanin keskustasta. Pinta-ala Kohteen pinta-ala on 1784 ha. Maanomistus UPM pääosin, Heinisuo-Pirkonsuon länsipuolella rajaukseen sisältyy hieman myös valtion omistamia alueita. Yleiskuvaus Loutenvaara-Roninsuon luontoalueelta löytyy arvokkaita ojittamattomia soita, arvokkaita pienvesiä sekä merkittäviä määriä myös METSO-arvoja omaavia kangasmetsiä, korpia ja rämeitä. Näiden lisäksi aluerajaukseen sisältyy huomattava määrä tavanomaisempia talousmetsiä. Aluekokonaisuus jakaantuu useisiin osa-alueisiin. Tässä koosteessa alueelta on erotettu seuraavat osa-alueet: Loutenvaaran alue, Petäjäpuron luoteispuoliset suot ja metsät, Pirttisuo, PetäjäsuoPetäjäpuro, Roninsuo, Heinisuo-Ruunapuro sekä Pirkonsuo-Rimpisuo. Loutenvaaran alue Loutenvaaran osa-alueelta löytyy luonteeltaan vaihtelevia metsiä sekä pääosin ojitettuja soita. Osaalueen pohjoisosissa on lisäksi viehättävä luhtarantainen suolampi. Noin viidesosa osa-alueen kangasmetsistä on vanhoja kuusi- tai mäntyvaltaisia metsiä. Edustavimmat vanhan metsän alueet keskittyvät alueen läpi kulkevan metsäautotien ympäristöön, mutta yksittäisiä vanhan metsän kuvioita on myös muualla. Pääosa alueen vanhemmista metsistä on luonnontilaisen kaltaisia tuoreita tai kuivahkoja kankaita, myös rehevämpiä metsiä löytyy. Osassa kuusivaltaisista metsistä kasvaa merkittävästi haapaa, raitaa tai koivua. Pääosa alueen vanhemmista metsistä on nykyisin melko lahopuustoisia, lahopuuna on lähinnä kuusta ja koivua. Vanhojen metsien lisäksi Loutenvaaran osa-alueen aluerajauksen sisällä on erilaisia nuoria ja varttuneita metsiä. Luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaita ovat koillisosan ilman harvennushakkuita kehittyneet sekapuustoiset ja lehtipuuvaltaiset nuoret metsät. Alueella on jopa muutaman hehtaarin laajuinen lehdon ja lehtomaisen kankaan kuvio, jonka alueella valtapuusto on haapavaltaista. Alueen pohjois-koillisosassa on myös useita hienoja muurain- ja metsäkortekorpia. Pääosa alueen varttuneista ja vanhoista metsistä sekä merkittävä osa nuorista metsistä täyttää METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (luokkien I, II ja III kuvioita). Alue rajoittuu lounaassa Loutelammen alueeseen, jonka Metsähallitus on suojellut osana METSO-ohjelmaa. Petäjäpuron luoteispuoliset suot ja metsät Osa-alue sisältää Petäjäpuron luoteispuolisen erittäin pienipiirteisen ja edustavan neva-, räme- ja korpisoiden sekä kangasmaasaarekkeiden mosaiikin. Alueen soilta on havaintoja yli 20 neva-, räme- ja korpisuoluontotyypistä. Rämeistä havaintoja on karuista lyhytkorsi-, sara-, pallosara-, kangas-, korpi- ja tupasvillarämeistä sekä mesotrofisista lyhytkorsi-, sara- ja rimpinevarämeistä. Alueelta löytyy myös lettonevarämettä. Alueella on myös useita pienialaisia karuja ja mesotrofisia lyhytkorsi-, kalvakka- ja suursaranevoja. Korvista havaintoja on muurain-, puolukka-, mustikka-, metsäkorte-, sara- ja kangaskorvista. Monilla osa-

3 alueen rämeillä ja nevoilla tapaa mesotrofiaa, jota ilmentävät muun muassa siniheinän, metsätähden, katajan, rimpivihvilän, mähkän ja suopunakämmekän esiintyminen. Hyyrönsuon alueella on hieman kuivahtanutta mesotrofista rimpinevaa, johon liittyy itäosassa noro sekä siihen liittyviä lajistorikkaita mesotrofisia rämeitä. Osa-alueen metsät ovat pääosin nuorta tai varttunutta puustoa kasvavia tuoreita ja kuivahkoja kankaita, jonkun verran löytyy myös vanhapuustoisuutta. Pääosa saarekkeista oli saanut kehittyä ilman harvennuksia, jolloin metsien puusto oli melko monipuolista, ekologista merkitystä oli myös soistuneiden reunojen hyvin suurella määrällä. Paikoin metsissä on näkyvästi ohuempaa lahopuuta. Pirttisuo Pirttisuon alueella vallitsevia soita ovat vähäpuustoiset oligotrofiset lyhytkorsi- ja sararämeet sekä tupasvillarämeet, lisäksi alueella on merkittäviä määriä puustoisempia isovarpu- ja korpirämeitä. Paikoin tapaa myös pienialaisia lyhytkorsinevalaikkuja sekä kangasrämeitä, Osalla soista esiintyy mesotrofiaa, mitä ilmentävät siniheinän ja metsätähden esiintyminen. Petäjäpuron varressa on luonnontilaisia muurain-, mustikka- ja metsäkortekorpia. Rehevintä havaittua suoluontoa osa-alueella edustavat eteläosasta (Palokankaasta 0,4 km pohjoisluoteeseen) löytyvän meso-eutrofisen lähteen lähisuot. Alueella on ainakin mesotrofista, rimpistä lyhytkorsinevaa sekä mesotrofista sararämettä. Yllä mainittujen soiden lajistoon kuuluvat ainakin kultasirppisammal, mähkä, rimpivesiherne, suopunakämmekkä, suovalkku ja vilukko. Osa-alueen metsät ovat lähinnä nuorta ja varttunutta puustoa kasvavia tuoreen, kuivahkon ja kuivan kankaan metsiä, vanhempaa puustoa löytyy kuitenkin koillisosan saarekkeista. Myös osa rämeistä on vanha- ja lahopuustoisia. Petäjäpuron varren korvet ovat puustoltaan monipuolisia sekametsiä. Petäjäsuo-Petäjäpuro Osa-alue sisältää Petäjäpuron reunakorpineen sekä tämän kaakkoispuolisen suovaltaisen alueen, jota rajaavat idässä ja etelässä metsäautotie sekä kaakossa Petäjäsalonkangas. Petäjäsuon länsiosa on laajalti oligotrofista suursaranevaa, jonka laidoilla on lyhytkorsinevaa. Keskellä vetisintä nevaosaa on pieni hetteikköalue, jossa kasvaa runsaasti kalvaskuirisammalta. Petäjäsalonkankaan laidassa on lyhytkorsi- ja tupasvillarämettä. Nevaosan itäkaakkoisosassa on mesotrofista saranevaa ja -rämettä, jolla kasvaa mm. rimpivesihernettä, rimpivihvilää, siniheinää sekä hieman myös katajaa ja mähkää. Osa-alueen koillisosassa on kangasmaiden, soistumien, korpien ja rämeiden mosaiikkia, joka lännempänä vaihettuu karuiksi lyhytkorsi-, sara- ja tupasvillarämeiksi. Lähempänä puroa on monipuolisia muurain-, mustikka- ja puolukkakorpia sekä korpirämeitä. Petäjäpuro on luonnontilaisena säilynyt puro, jonka varrella on monipuolisia korpimetsiä ja soistuneita kankaita. Korvissa vallitsevia ovat muurain-, mustikka-, metsäkorte- ja mustikkakangaskorvet, pienialaisesti löytyy myös metsä- ja isoalvejuuren luonnehtimia saniaiskorpia sekä pajuja, kastikoita ja kurjenjalkaa kasvavia ruoho- ja heinäkorpia. Petäjäpuron varresta ja osa-alueen koillisosasta löytyy merkittävä määrä vanhapuustoisia, luonnontilaisen kaltaisia metsiä. Osassa näistä (lähinnä puronvarressa) oli merkittävästi myös lahopuuta. Lisäksi alueella on nuoria, useimmiten mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Roninsuo Osa-alue sisältää Roninsuon ojittamattoman suoalueen sekä siihen länsi- ja luoteispuolelta liittyviä

4 kangasmetsiä, korpia ja ojikoita. Roninsuon keski- ja pohjoisosan suot ovat lähinnä rahka-, tupasvilla- ja lyhytkorsirämeitä. Osaalueen lounaisosassa kulkeva kaakkoluodesuuntainen suojuote sisältää oligotrofista suursaranevaa sekä sara- ja tupasvillarämettä. Länteen päin siirryttäessä rämealueen reunassa, suolle lännestä tunkevan niemekkeen ympärillä, on laaja luonnontilaisen kaltaista varttunutta sekapuustoa kasvava muurain-, puolukka-, mustikka- ja metsäkortekorpien alue. Osa-alueen länsiosa puron länsi- ja itäpuolella sisältää puustoltaan monipuolisia varttuneita ja päätehakkuuikäisiä kangas- ja korpimetsiä. Alueen metsät ovat lähinnä kolmen puulajin tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Näiden välissä on mustikkakangas-, metsäkorte-, muurain- ja mustikkakorpia. Paikoin metsissä on merkittävästi lahopuuta. Pääosa korvista on vesitaloudeltaan luonnontilaisia, mutta osaa on ojitettu yksittäisillä ojilla. Itse puro on pääosin uomaltaan luonnontilaisen kaltainen, mutta tien lähellä sitä on kaivettu. Heinisuo-Ruunapuro Osa-alue kattaa noin neliökilometrin laajuisen alueen Roninsuon lounaispuolella. Alue sisältää puron- ja joenvarsisoita sekä erikokoisten metsäsaarekkeiden kirjomaa räme- ja nevasoiden aluetta. Pääosa alueen kangasmetsistä on nykyisin lähinnä uudistushakkuualoja tai nuoria taimikoita. Metsien hakkuut on kuitenkin toteutettu käyttämällä kapeita suojavyöhykkeitä ja jättämällä soistuneita reunoja käsittelemättä, mikä on säilyttänyt hyvin suoluonnon arvot. Ruunapuron itäpuolella on kapean joenvarsikorpien ja -luhtien vyöhykkeen takana lyhytkorsi-, tupasvilla-, rahka-, sara- ja isovarpurämeitä sisältävä alue. Ruunapuroon pohjoisesta laskevan, kartalla näkyvän noron ympärillä on oligotrofista suursaranevaa ja sararämettä. Tämän itäpuolella, luoteesta tulevan ajouran ympärillä, on melko laajalti mesotrofisia sarakorpia ja -rämeitä. Alueella on myös muutaman aarin laajuinen lähdevaikutteinen suo, jossa kasvaa runsaasti pajuja. Osa-alueen luoteisosassa (71021:35332) on meso-eutrofinen lähde, jonka ympäristössä sekä lähteeseen liittyvän meso-eutrofisen sararämeen alueella kasvaa muun muassa siniheinää, kultakuirisammalta, kultasirppisammalta ja rassisammalta. Ruunapuron varsilta, osa-alueen länsi- ja luoteisosasta, on havaintoja pienialaisista, yleensä kastikkavaltaisista ruoho- ja heinäkorvista, luhtaisista sarakorvista sekä luoteisosasta (pohjoiseen kohdasta, jossa pohjoisesta tuleva puro kääntyy virtaamaan kaakkoon) myös runsaslahopuustoisesta metsäkortekorvesta. Lisäksi puron varrella on paikoin pajuja koivuluhtia. Lammen kohdalla nämä aukenevat puuttomiksi sara- ja heinäluhdiksi, joihin liittyy luhtanevaa sekä vetistä oligomesotrofista saranevaa. Ruunapuron ja Loutejoen risteyksessä on edustavaa runsaslahopuustoista koivuluhtaa, joka vaihettuu myöhemmin runsaslahopuustoiseksi tulvametsäksi. Pitkäaikainen majavavaikutus näkyy melko kattavasti Ruunapuron ja Loutejoen alueella. Pirkonsuo-Rimpisuo Osa-alue sisältää Loutenvaaran länsipuolisen suoalueen, jonka kaakkoisluodesuuntaiset ojat jakavat kahteen ojittamattomaan altaaseen. Soiden pinta viettää vahvasti luoteeseen kohti Loutejokea. Itäisempi allas (Rimpineva) sisältää lievästi kuivahtaneita oligo-mesotrofisia lyhytkorsinevoja sekä lyhytkorsi- ja tupasvillarämeitä. Kartallakin näkyvien allikoiden ympärillä on säilynyt pienehkö oligo-mesotrofinen rimpineva, jonka ympärillä on kaistale vastaavan rehevyystason suursaranevaa. Reunoilla on erilaisia rämeojikoita ja -muuttumia. Ojitusten etävaikutus näkyy myös ojittamattomalla suolla vaihtelevana metsittymisenä sekä rimpien kuivumisena. Läntisempi allas (Pirkonsuon itäosa) on lähinnä oligo-mesotrofista lyhytkorsinevaa.

5 METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Kohteella on säilynyt merkittävä määrä METSO-ohjelman tavoitteiden kannalta arvokkaita luokkien I, II ja III kangasmetsiä, korpia ja rämeitä. Loutenvaaran säilyneillä vanhoilla metsillä on erityistä merkitystä vanhojen metsien ja niiden lajiston suojelulle, mutta arvokkaita kangasmetsiä löytyy myös muualta alueelta. Alueen länsiosan ojittamattomien soiden kokonaisuus on soidensuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas ja samalla osa-alueella on vähintään alueellista merkitystä myös luonnontilaisten puro- ja jokivesistöjen sekä vähäisemmässä määrin myös pienvesien (lähteet ja norot) suojelulle. Lajisto Suojeluesityksen lajisto tunnetaan puutteellisesti, mutta on ilmeiset perusteet väittää alueen vanhoja metsiä ja soita lajistollisesti arvokkaiksi. Satunnaisilla luonto- ja lajiharrastajien retkeilyillä etenkin Loutenvaaran alueen vanhoista metsistä on kertynyt melko paljon havaintoja vaateliaista vanhan metsän lajeista. Loutenvaaralla elää muun muassa luontodirektiivin suojelemiin lajeihin kuuluva liito-orava (NT). Alueen lintulajistoon kuuluvat puolestaan ainakin pohjantikka, kuukkeli (RT), metso, pyy, teeri sekä palokärki. Alueelta on havaintoja myös useista uhanalaisista tai vaateliaista kääväkäs-, jäkälä- ja sammallajeista. Loutenvaaralta havaittuun vaateliaampaan metsälajistoon kuuluvat ainakin aarnikääpä, aarnisammal (NT), haavanarinakääpä, harmaanokijäkälä (NT), harsukääpä, karikekääpä, kermakarakääpä, korokääpä, korpiluppo (NT), kuusenkääpä, kuusenneulajäkälä (NT), lumokääpä (NT), nukkamunuaisjäkälä (NT), oravuotikka, pikireunakääpä, raidankeuhkojäkälä (NT), raidannappijäkälä (NT), raidanpiilojäkälä (NT), raidantuoksukääpä (NT), riukukääpä, ruostekääpä, rusokantokääpä (NT), ryväsjäkälä (NT), samettikesijäkälä (NT), silomunuaisjäkälä (NT), siperiankääpä, sirppikääpä (NT) ja talikääpä (VU). Petäjäpuron varrelta on puolestaan havaintoja lumokäävästä, riukukäävästä sekä ruostekäävästä, Roninsuon länsipuoliselta kankaalta on havainto seudulla harvinaisesta haavanarinakäävästä. Pirttisuon alueelta on puolestaan havaintoja korpiluposta, samettikesijäkälästä sekä silomunuaisjäkälästä, Petäjäpuron ja Hyyrönsuon välistä on tuore havainto raidankeuhkojäkälästä. Alueen soilta on havaittu vaateliaista putkilokasveista ainakin suopunakämmekkää (VU, Petäjäsuon itäosa, Petäjäpuron ja Hyyrönsuon väliset suot, Hyyrönsuo, Tervamäen eteläpuoliset suot), suovalkkua (NT, Petäjäsuon itäosa ja Hyyrönsuon länsiosa), mähkää (Petäjäsuon itäosa, Hyyrönsuon itäosa, Hyyrönsuon itäpuoliset rehevät suot), rimpivihvilää (Petäjäsuon itäosa, Tervamäen eteläpuoli, Hyyrönsuo), vaaleasaraa (Hyyrönsuo)sekä vilukkoa (Petäjäsuon itäosa, Hyyrönsuo, Hyyrönsuon itäpuoliset suot). Soilta havaittuja vaateliaita sammalia ovat heterahkasammal (mm. Hyyrönsuon itäpuoliset kultakuirisammal (Heinisuon luoteisosa), kultasirppisamma (Heinisuon luoteisosan sekä Petäjäsuon lähteiden ympäristöt), lettorahkasammal (Hyyrönsuo, Hyyrönsuon itäpuoliset lettonevarämeet) ja rassisammal (Heinisuon luoteisosa). Soilta ja niihin rajoittuvista metsistä vuosina havaittuja lintuja ovat puolestaan kapustarinta, kurki, keltavästäräkki (NT), kuukkeli (NT, Petäjäpuron korpi), liro (NT), metso, metsähanhi (VU, Loutejoen varret), palokärki sekä riekko (VU) Yhteenveto suojeluarvoista Loutenvaara-Roninsuolla on huomattavaa merkitystä suo-, metsä- ja vesistöluonnon suojelulle. Erityistä arvoa on alueen hyvin säilyneillä suometsämosaiikeilla sekä sillä, että soiden ja

6 kangasmaiden väliset soistuneet vaihettumisvyöhykkeet ovat pääosin hyvin säilyneitä. Alueen arvoa suojelukohteena lisää sen sijainti Etelä-Kajaanissa alueella, josta puuttuvat isommat metsä- ja suoarvoja sisältävät suojelualueet, mutta jossa soiden ojitusaste on valtakunnallisestikin arvioiden hyvin korkea. Muuta Kohde sisältyy Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton vuonna 2008 UPM:lle tekemään suojeluesitykseen. Lisäksi Loutenvaaran metsien suojelun puolesta on vedottu yhtiöön jo yli 20 vuoden ajan. Alueen suot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi soidensuojelun täydennysohjelman valmistelussa. Tietolähteet Alueen soiden osalta päätietolähteenä ovat toimineet Keijo Savolan vuonna 1999 tekemät selvitykset, joita on täydennetty Savolan 2003, 2008 ja 2014 (jolloin mukana myös Kirsi Eskelinen) tekemillä maastokäynneillä. Loutenvaraan metsien osalta on käytetty myös muilta luonto- ja lajiharrastajilta saatuja aineistoja. Kuva Keijo Savola Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: verkkosivut: