Sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 194/02/02/00/2012 SIVLTK 96 Asian valmistelu ja tiedustelut: sivistystoimen talouspäällikkö Jari Railio, puh ja sivistystoimen johtoryhmä Talousarvion 2013 laadintaa varten annetuissa kaupunginhallituksen ohjeissa todetaan, että käyttötalousmenojen raami on edelleen tiukka johtuen erikoissairaanhoidon menopaineista ja toisaalta verorahoituksen menojen kasvua pienemmästä kasvusta. Val tionosuuksien leikkauk set kiristävät myös osaltaan kaupungin talout ta. Kaupungin kokonaismenojen raamiksi on annettu 4,20 prosent tia, mi kä sallii menojen kasvuksi 3,68 milj. euroa. Suurin menojen raami 5,51 % on varattu perusturvalautakunnalle (2,67 M ). Sivistyslautakunnalle annettu raami on 2,20 %, mikä sallii euron menojen kasvun. Tulojen kasvuraami on 1,09%. Laadintaohjeiden mu kaan palkkojen tar kis tusva rauk sena ta lousar vioon ote taan 2,3 %. SIVISTYSLAUTAKUNNAN 2013 TALOUSARVION PERUSTEET Sivistyslautakunnan talousarvion laadinnan lähtökohtia ovat Orimatti lan kaupunkistrategia 2020, Sivistystoimen strategia , Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma , toi min taa oh jaavat säädökset ja normit sekä saatu asiakaspalaute. Talousarvioesityksen laadinnan perusteena on kuluvan vuoden talousarvio. Sivistyslautakunnan 2. osavuosikatsaus 6 kuukauden toteutumasta en nustaa vuoden 2012 talousarvion toteutuvan kokonaisuutena käyttö suunnitelman mukaisesti. Opetuspalveluiden henkilöstömenojen lie vä ylittyminen voidaan kattaa arvioitua suuremmalla Opetushallituk sen hankerahoituksella ja koulukuljetusten säästöillä. Päivähoi don henkilöstömenojen ylitykset katetaan kotihoidontuen säästöil lä. Päivähoitomaksutulot ylittävät tuloennusteen. Tämä antaa liikkumavaraa 2013 talousarvioesityksen laadintaan. Sivistyslautakunnan talousarviossa henkilöstömenojen osuus menoista on 75 %. Siksi on tärkeää, että palkkamäärärahat pohjautuva tilinpäätösennusteelle, mikä edel lyt tää, et tä palk ka me no jen en nuste laa di taan jokaisella (36) kustannuspaikalla. Lukuvuodelle palkattiin lisää 4 määräaikaista koulunkäyntiavustajaa. Näiden kustannusvaikutus kevätlukukaudelle 2013 on suu ruusluokkaa euroa. PALVELUKYSYNTÄÄN VASTAAMINEN

2 Lasten yksityisen hoidon kuntalisän nostaminen Sivistystoimen strategiassa varhaiskasvatuspalvelujen kriittisenä menestystekijänä vuoteen 2015 on varhaiskasvatuspalvelujen tarjoaminen lain edellyttämällä tavalla, palvelujen lisääminen ja monipuolistaminen. Yhdeksi varhaiskasvatuksen vuoden 2012 toiminnallisista tavoitteista on asetettu yksityisten päivähoitopalvelujen tukeminen. Yk si tyinen päivähoito on yksityistä, kunnan val vo maa so siaali pal velu toimintaa. Orimattilassa valvontaviranomaisina sen valvonta kuuluu varhaiskasvatusjohtajalle ja päivähoidon ohjaa jille. He toimi vat yh teistyössä yksityisten päivähoitotoiminnan tuotta jien kanssa, seuraa vat toimintaa ja antavat toiminnan järjestämiseen tarpeellista ohjaus ta ja neuvontaa. Orimattilassa yksityisen päivähoidon määrällinen kehitys on ollut maltillista. Tammikuussa 2007 lasten määrä yksityisen hoidon piirissä oli 55 ja toukokuussa 2010 määrä oli 73. Vuoden 2010 lopussa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa oli 643 lasta. Näin ollen varhaiskasvatuspalveluista noin 10 prosenttia tuotetaan yksityisesti, mikä on merkittävä määrä. Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksaminen perustuu Kansaneläkelaitoksen ja Orimattilan kaupungin allekirjoittamaan voimaan tulleeseen sopimukseen. Sopimuksessa kuntalisän suuruuden määräytymisen perusteena on lapsen hoitomuoto. Yksityisessä päiväkodissa ja ryhmäperhepäiväkodissa tapahtuvaa hoitoa tuetaan 235,45 eurolla kuukaudessa lasta kohti ja yksityisessä perhepäivähoidossa 134,55 eurolla. Ympäristökunnissa kuntali sän määräytymisperusteet eivät ole yhtenäiset - perusteena käyte tään hoitomuotoa ja / tai lapsen ikää. Syksyllä 2011 tehdyn selvityksen mukaan yksityisessä perhepäivähoidossa kun ta li sä oli euroa ja päiväkotihoidossa euroa. Korkeimmat kuntalisät myönnetään Lahdessa. Näin ol len yksi tyi sen hoi don tuen kun ta li sä on Ori mat ti las sa sel västi ym päris tökuntia pie nempi. Tuen ko rot ta mi ses ta on tehty viime vuosina aloitteita, jois ta vii meisin tehty kun ta lais aloite. Sivistyslautakunta antoi päivähoi don tehtä väksi yksityi sen hoidon tuen kun ta li sän yhtenäistä misen Lahden seudun kuntien perusteisiin vuo den 2012 talousarvion valmistelussa. Kuntalisän korottaminen jouduttiin kuiten kin poistamaan talousarvioesityksestä sitä karsittaessa. Sivistyslautakunta pyysi kokouksessa varhaiskasvatusjoh tajaa selvittä mään mahdollisuutta yksityinen hoidon kuntalisän ko rot tami seen vuo den 2013 talousarviossa sekä yksityisten päivähoito pal velujen hyö dyntämistä. Varhaiskasvatusjohtaja on nyt valmistellut kol me vaihto ehtoista mallia yksityisen hoidon tuen kun talisän nos ta miselle. Kus tannus vaiku tukset on las kettu 80 lapsen hoidon mu kaan. 1. Kaikille tukeen oikeutetuille 250 euroa / lapsi kuukaudessa. Kustannusvaikutus vuodessa on noin euroa.

3 2. Kaikille tukeen oikeutetuille 300 euroa / lapsi kuukaudessa. Kustannusvaikutus vuodessa on noin euroa. 3. Alle 3-vuotiaille perhepäivähoidossa 300 euroa / lapsi kuukaudessa ja yli 3-vuotiaille päiväkodissa 250 euroa / lapsi kuukaudessa. Kustannusvaikutus vuodessa on noin euroa. Talousarvion valmistelulle annettu tiukka raami huomioiden, sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarvioesitykseen on sisällytetty vaihtoehto 1. eli kuntalisän nostaminen kaikille tukeen oikeutetuille 250 euroon lasta kohden kuukaudessa. Korotus otettaisiin käyttöön huhtikuun 2013 alusta, jolloin kustannusvaikutus 9 kuukauden osalta on noin euroa. Myllylän päiväkodin henkilöstölisäykset Myllylän päiväkoti on toiminut 54 paikkaisena. Tilanahtauden vuoksi esiopetusikäisten lasten ryhmän toiminta on siirretty Myllylän kou lun tiloihin ja päiväko din läheisyyteen on jouduttu perustamaan vuokrakiinteistöön pieni ryhmäperhepäiväkoti helpottamaan keskus tan alueen lisääntynyttä päivähoidon tarvetta. Vuonna 1981 rakennetun Myllylän päiväkodin saneeraus ja laajennus aloi tet tiin elokuussa 2012 ja se valmistuu toukokuussa Laajennuksen jälkeen päiväkotipaikkoja on 75, jolloin yksikkö on toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokas. Elokuussa 2013 aloittava uu si 21 op pi laan ryh mä tar vitsee kaksi lastentarhanopettajaa ja yhden hoitajan. Näiden henkilöstökustannukset vuodelle 2013 ovat viiden kuukauden osalta noin euroa ja vuositasolla noin euroa. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen laajentaminen ja päiväkoti Kim pan hen ki lös tö li säys Avoin päiväkoti Kimppa järjestää avoimia varhaiskasvatuspaleluja ar ki päi väisten ongelmien kanssa pohdiskeleville vanhemmille sekä eri laisia toimin ta muotoja alle kouluikäisille lapsille, vanhemmille ja muu alta muutta neille perheille. Kimppa toimii perheiden kohtaamispaikkana ja siellä järjestetään erilaisia kerhoja lapsille ja vanhemmille. Kimpassa las ten on mah dol lis ta tavata mui ta sa man ikäi siä lapsia, jol loin lapsen so si aali set ky vyt kehit ty vät ilman varsinaista päivähoitoa. Kimpan toi minta on onkin vaihtoehto päivähoidolle, jolloin sillä on päivähoidon tarvetta vähentävää vaikutus. Vuonna 2011 avointen varhaiskasva tuspalelujen piirissä oli noin 250 lasta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmassa tavoitteina ovat vanhemmuuden tukeminen ja varhaisen puuttumisen kehittäminen. Varhaiskasvatuspalveluissa on valmisteltu Kimpan päiväkodinjohtajan toimenkuvan muutosta perhekeskeisempään suuntaan, jolloin tehtävään sisältyisi myös kentällä tapahtuvaa varhaisen tukemisen perhetyötä. Viranhaltijalla on korkeakoulututkinnon poh jal ta hy-

4 vät edel ly tykset tähänkin työhön. Päivähoitopalvelujen talousarvioesitykseen sisältyy avointen varhais kasvatuspalvelu jen laajentaminen alkaen perhetyöhön ja siihen tarvittavat henkilöstömäärärahat. Tällöin olisi tarkoi tuksenmukaista, että Kim pan päivä ko dinjohtajan ni mi ke muutettaisiin nimik keeksi var hais kasva tuk sen pal ve lu oh jaa ja. Ni mi ke muutok sella ei ole kustan nusvaikutuksia. Avoin ten varhaiskasvatuspalvelujen laajen taminen edellyttäisi Kimppaan yh den hoita jan toi men elokuusta 2013 al kaen. Kustan nusvaikutus vuo delle 2013 vii den kuukauden osalta on eu roa ja vuosita solla noin euroa TALOUSARVIOESITYS Sivistyslautakunnan talousarvioesitys sisältää em. palvelukysyntään vas taavien toimenpiteiden edellyttämät henkilöstölisäykset 1.8. alkaen viiden kuukauden osalta, yhteensä euroa sekä yksityisen hoidon kuntalisän nostoon huhtikuusta alkaen varattu eu roa. Talousarvioesitys sisältää edelleen myös Jokivarren koulun kokoaikaisen toimistosihteerin palkkausmäärärahat, jotta yli 600 oppilaan ja 80 työntekijän erityisopetuksen sisältävän yhtenäiskoulun toimisto tehtävät voidaan hoitaa asianmukaisesti. Sivistyslautakunnan 2013 talousarvioesityksen menot, tulot, nettomenot ja niiden muutokset sekä talousarvioesitys ja annettu raami on esitetty allaolevassa taulukossa. MENOT TULOT NETTO SivLtk Tae Ta-2012 Muutos ,32% ,96% ,44% SivLtk Tae Raami Ylitys Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty talousarvion laadintalomakkeella. Liite nro 1

5 Sivistyslautakunnan talousarvioesitys tulosalueittain menojen ja tulojen osalta, meno- ja tulolajeittain sekä muutokset vuoden 2012 talousarvion on esitetty liitteissä. Liitteet nro 2-4 INVESTOINNIT Sivistystoimen investointitarpeet taloussuunnitelmaan on esitetty liitteessä. Esitykset perustuvat Sivistystoimen strategiaan lukuun ottamatta Peltolan päiväkodin laajennusta, joka tarvitaan päivähoi don rakennemuutoksesta johtuen. Liite nro 5 Tulosaluekohtaiset henkilöstösuunnitelmat ovat liitteenä. Liite nro 6 Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta päättää esittelyn ja käydyn keskustelun perusteella tehdä kaupunginhallitukselle esityksen sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarviosta ja esityksen investoinneista vuosien taloussuunnitelmaan. Lisäksi sivistyslautakunta hyväksyy vuosien henkilöstösuunnitelman. Sivistyslautakunta pyytää kaupunginhallitukselta lupaa palkata Jokivarren koululle toimistosihteeri kokoaikaiseen työsuhteeseen al kaen ny kyis en toimistosihteerin siirryttyä 40 % osa-aikaeläkkeelle. Ope tus pal velujen tulosalueen henkilöstöresurssista voi daan tä hän koh dis taa tar vit ta vat henkilöstömäärärahat. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.