Sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 194/02/02/00/2012 SIVLTK 96 Asian valmistelu ja tiedustelut: sivistystoimen talouspäällikkö Jari Railio, puh ja sivistystoimen johtoryhmä Talousarvion 2013 laadintaa varten annetuissa kaupunginhallituksen ohjeissa todetaan, että käyttötalousmenojen raami on edelleen tiukka johtuen erikoissairaanhoidon menopaineista ja toisaalta verorahoituksen menojen kasvua pienemmästä kasvusta. Valtionosuuksien leikkaukset kiristävät myös osaltaan kaupungin taloutta. Kaupungin kokonaismenojen raamiksi on annettu 4,20 prosenttia, mikä sallii menojen kasvuksi 3,68 milj. euroa. Suurin menojen raami 5,51 % on varattu perusturvalautakunnalle (2,67 M ). Sivistyslautakunnalle annettu raami on 2,20 %, mikä sallii euron menojen kasvun. Tulojen kasvuraami on 1,09%. Laadintaohjeiden mukaan palkkojen tarkistusvarauksena talousarvioon otetaan 2,3 %. SIVISTYSLAUTAKUNNAN 2013 TALOUSARVION PERUSTEET Sivistyslautakunnan talousarvion laadinnan lähtökohtia ovat Orimattilan kaupunkistrategia 2020, Sivistystoimen strategia , Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma , toimintaa ohjaavat säädökset ja normit sekä saatu asiakaspalaute. Talousarvioesityksen laadinnan perusteena on kuluvan vuoden talousarvio. Sivistyslautakunnan 2. osavuosikatsaus 6 kuukauden toteutumasta ennustaa vuoden 2012 talousarvion toteutuvan kokonaisuutena käyttösuunnitelman mukaisesti. Opetuspalveluiden henkilöstömenojen lievä ylittyminen voidaan kattaa arvioitua suuremmalla Opetushallituksen hankerahoituksella ja koulukuljetusten säästöillä. Päivähoidon henkilöstömenojen ylitykset katetaan kotihoidontuen säästöillä. Päivähoitomaksutulot ylittävät tuloennusteen. Tämä antaa liikkumavaraa 2013 talousarvioesityksen laadintaan. Sivistyslautakunnan talousarviossa henkilöstömenojen osuus menoista on 75 %. Siksi on tärkeää, että palkkamäärärahat pohjautuva tilinpäätösennusteelle, mikä edellyttää, että palkkamenojen ennuste laaditaan jokaisella (36) kustannuspaikalla. Lukuvuodelle palkattiin lisää 4 määräaikaista koulunkäyntiavustajaa. Näiden kustannusvaikutus kevätlukukaudelle 2013 on suuruusluokkaa euroa.

2 PALVELUKYSYNTÄÄN VASTAAMINEN Lasten yksityisen hoidon kuntalisän nostaminen Sivistystoimen strategiassa varhaiskasvatuspalvelujen kriittisenä menestystekijänä vuoteen 2015 on varhaiskasvatuspalvelujen tarjoaminen lain edellyttämällä tavalla, palvelujen lisääminen ja monipuolistaminen. Yhdeksi varhaiskasvatuksen vuoden 2012 toiminnallisista tavoitteista on asetettu yksityisten päivähoitopalvelujen tukeminen. Yksityinen päivähoito on yksityistä, kunnan valvomaa sosiaalipalvelutoimintaa. Orimattilassa valvontaviranomaisina sen valvonta kuuluu varhaiskasvatusjohtajalle ja päivähoidon ohjaajille. He toimivat yhteistyössä yksityisten päivähoitotoiminnan tuottajien kanssa, seuraavat toimintaa ja antavat toiminnan järjestämiseen tarpeellista ohjausta ja neuvontaa. Orimattilassa yksityisen päivähoidon määrällinen kehitys on ollut maltillista. Tammikuussa 2007 lasten määrä yksityisen hoidon piirissä oli 55 ja toukokuussa 2010 määrä oli 73. Vuoden 2010 lopussa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa oli 643 lasta. Näin ollen varhaiskasvatuspalveluista noin 10 prosenttia tuotetaan yksityisesti, mikä on merkittävä määrä. Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksaminen perustuu Kansaneläkelaitoksen ja Orimattilan kaupungin allekirjoittamaan voimaan tulleeseen sopimukseen. Sopimuksessa kuntalisän suuruuden määräytymisen perusteena on lapsen hoitomuoto. Yksityisessä päiväkodissa ja ryhmäperhepäiväkodissa tapahtuvaa hoitoa tuetaan 235,45 eurolla kuukaudessa lasta kohti ja yksityisessä perhepäivähoidossa 134,55 eurolla. Ympäristökunnissa kuntalisän määräytymisperusteet eivät ole yhtenäiset - perusteena käytetään hoitomuotoa ja / tai lapsen ikää. Syksyllä 2011 tehdyn selvityksen mukaan yksityisessä perhepäivähoidossa kuntalisä oli euroa ja päiväkotihoidossa euroa. Korkeimmat kuntalisät myönnetään Lahdessa. Näin ollen yksityisen hoidon tuen kuntalisä on Orimattilassa selvästi ympäristökuntia pienempi. Tuen korottamisesta on tehty viime vuosina aloitteita, joista viimeisin tehty kuntalaisaloite. Sivistyslautakunta antoi päivähoidon tehtäväksi yksityisen hoidon tuen kuntalisän yhtenäistämisen Lahden seudun kuntien perusteisiin vuoden 2012 talousarvion valmistelussa. Kuntalisän korottaminen jouduttiin kuitenkin poistamaan talousarvioesityksestä sitä karsittaessa. Sivistyslautakunta pyysi kokouksessa varhaiskasvatusjohtajaa selvittämään mahdollisuutta yksityinen hoidon kuntalisän korottamiseen vuoden 2013 talousarviossa sekä yksityisten päivähoitopalvelujen hyödyntämistä. Varhaiskasvatusjohtaja on nyt valmistellut kolme vaihtoehtoista mallia yksityisen hoidon tuen kuntalisän nostamiselle.

3 Kustannusvaikutukset on laskettu 80 lapsen hoidon mukaan. 1. Kaikille tukeen oikeutetuille 250 euroa / lapsi kuukaudessa. Kustannusvaikutus vuodessa on noin euroa. 2. Kaikille tukeen oikeutetuille 300 euroa / lapsi kuukaudessa. Kustannusvaikutus vuodessa on noin euroa. 3. Alle 3-vuotiaille perhepäivähoidossa 300 euroa / lapsi kuukaudessa ja yli 3-vuotiaille päiväkodissa 250 euroa / lapsi kuukaudessa. Kustannusvaikutus vuodessa on noin euroa. Talousarvion valmistelulle annettu tiukka raami huomioiden, sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarvioesitykseen on sisällytetty vaihtoehto 1. eli kuntalisän nostaminen kaikille tukeen oikeutetuille 250 euroon lasta kohden kuukaudessa. Korotus otettaisiin käyttöön huhtikuun 2013 alusta, jolloin kustannusvaikutus 9 kuukauden osalta on noin euroa. Myllylän päiväkodin henkilöstölisäykset Myllylän päiväkoti on toiminut 54 paikkaisena. Tilanahtauden vuoksi esiopetusikäisten lasten ryhmän toiminta on siirretty Myllylän koulun tiloihin ja päiväkodin läheisyyteen on jouduttu perustamaan vuokrakiinteistöön pieni ryhmäperhepäiväkoti helpottamaan keskustan alueen lisääntynyttä päivähoidon tarvetta. Vuonna 1981 rakennetun Myllylän päiväkodin saneeraus ja laajennus aloitettiin elokuussa 2012 ja se valmistuu toukokuussa Laajennuksen jälkeen päiväkotipaikkoja on 75, jolloin yksikkö on toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokas. Elokuussa 2013 aloittava uusi 21 oppilaan ryhmä tarvitsee kaksi lastentarhanopettajaa ja yhden hoitajan. Näiden henkilöstökustannukset vuodelle 2013 ovat viiden kuukauden osalta noin euroa ja vuositasolla noin euroa. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen laajentaminen ja päiväkoti Kimpan henkilöstölisäys Avoin päiväkoti Kimppa järjestää avoimia varhaiskasvatuspaleluja arkipäiväisten ongelmien kanssa pohdiskeleville vanhemmille sekä erilaisia toimintamuotoja alle kouluikäisille lapsille, vanhemmille ja muualta muuttaneille perheille. Kimppa toimii perheiden kohtaamispaikkana ja siellä järjestetään erilaisia kerhoja lapsille ja vanhemmille. Kimpassa lasten on mahdollista tavata muita samanikäisiä lapsia, jolloin lapsen sosiaaliset kyvyt kehittyvät ilman varsinaista päivähoitoa. Kimpan toiminta on onkin vaihtoehto päivähoidolle, jolloin sillä on päivähoidon tarvetta vähentävää vaikutus. Vuonna 2011 avointen varhaiskasvatuspalelujen piirissä oli noin 250 lasta.

4 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmassa tavoitteina ovat vanhemmuuden tukeminen ja varhaisen puuttumisen kehittäminen. Varhaiskasvatuspalveluissa on valmisteltu Kimpan päiväkodinjohtajan toimenkuvan muutosta perhekeskeisempään suuntaan, jolloin tehtävään sisältyisi myös kentällä tapahtuvaa varhaisen tukemisen perhetyötä. Viranhaltijalla on korkeakoulututkinnon pohjalta hyvät edellytykset tähänkin työhön. Päivähoitopalvelujen talousarvioesitykseen sisältyy avointen varhaiskasvatuspalvelujen laajentaminen alkaen perhetyöhön ja siihen tarvittavat henkilöstömäärärahat. Tällöin olisi tarkoituksenmukaista, että Kimpan päiväkodinjohtajan nimike muutettaisiin nimikkeeksi varhaiskasvatuksen palveluohjaaja. Nimikemuutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen laajentaminen edellyttäisi Kimppaan yhden hoitajan toimen elokuusta 2013 alkaen. Kustannusvaikutus vuodelle 2013 viiden kuukauden osalta on euroa ja vuositasolla noin euroa TALOUSARVIOESITYS Sivistyslautakunnan talousarvioesitys sisältää em. palvelukysyntään vastaavien toimenpiteiden edellyttämät henkilöstölisäykset 1.8. alkaen viiden kuukauden osalta, yhteensä euroa sekä yksityisen hoidon kuntalisän nostoon huhtikuusta alkaen varattu euroa. Talousarvioesitys sisältää edelleen myös Jokivarren koulun kokoaikaisen toimistosihteerin palkkausmäärärahat, jotta yli 600 oppilaan ja 80 työntekijän erityisopetuksen sisältävän yhtenäiskoulun toimistotehtävät voidaan hoitaa asianmukaisesti. Sivistyslautakunnan 2013 talousarvioesityksen menot, tulot, nettomenot ja niiden muutokset sekä talousarvioesitys ja annettu raami on esitetty allaolevassa taulukossa. MENOT TULOT NETTO Ta-2012 Muutos ,32% ,96% ,44% Raami Ylitys

5 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty talousarvion laadintalomakkeella. Liite nro 1 Sivistyslautakunnan talousarvioesitys tulosalueittain menojen ja tulojen osalta, meno- ja tulolajeittain sekä muutokset vuoden 2012 talousarvion on esitetty liitteissä. Liitteet nro 2-4 INVESTOINNIT Sivistystoimen investointitarpeet taloussuunnitelmaan on esitetty liitteessä. Esitykset perustuvat Sivistystoimen strategiaan lukuunottamatta Peltolan päiväkodin laajennusta, joka tarvitaan päivähoidon rakennemuutoksesta johtuen. Liite nro 5 Tulosaluekohtaiset henkilöstösuunnitelmat ovat liitteenä. Liite nro 6 Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta päättää esittelyn ja käydyn keskustelun perusteella tehdä kaupunginhallitukselle esityksen sivistyslautakunnan vuoden 2013 talousarviosta ja esityksen investoinneista vuosien taloussuunnitelmaan. Lisäksi sivistyslautakunta hyväksyy vuosien henkilöstösuunnitelman. Sivistyslautakunta pyytää kaupunginhallitukselta lupaa palkata Jokivarren koululle toimistosihteeri kokoaikaiseen työsuhteeseen alkaen nykyisen toimistosihteerin siirryttyä 40 % osa-aikaeläkkeelle. Opetuspalvelujen tulosalueen henkilöstöresurssista voidaan tähän kohdistaa tarvittavat henkilöstömäärärahat. SIVLTK 117 Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. TALOUSARVIOESITYKSEN KARSINTA Talouden suunnitteluryhmä on käsitellyt talousarvioesityk-

6 siä. Tämän perusteella se edellyttää sivistyslautakunnalta euron karsintaa 2013 talousarvioesityksestä. Tällöin menojen raamiksi muodostuu 1,26 %. Uusi taloussuunnitteluohjelma Budnetti ei ollut henkilöstömenojen osalta käytettävissä talousarvioesitystä laadittaessa. Ohjelman tavoitteena oli laskea vakituisen henkilöstön palkkasummat korotuksineen Populus -palkkahallinto-ohjelmasta, mutta tämä ei toteutunut. Vakituisen henkilöstön palkat oli saatu selvitetyksi Budnettiin vasta , minkä jälkeen sinne voitiin syöttää määräaikaisten ja sijais ten palkat siten, että loppusummat vastaavat sivistyslautakunnan alkuperäistä esitystä. Sosiaalivakuutusmaksut muo dos tui vat opetuspalveluissa euroa pienemmiksi (4,8%) kuin alkuperäisessä ta lo usar vioesityksessä, koska opettajien palkkasummaa oli kohdistet tu enem män Kuel - eläkemaksujärjestelmään, jossa maksuprosentti on 4,5 pie nempi kuin Vael järjestelmässä. Myös päivähoidossa sosi aali va kuutusmaksut muodostuivat euroa (3,6%) pienemmiksi kuin ta lous ar vion laadintaohjeiden perusteella lasketussa al ku pe räi sessä talousarvioesityksessä. Talousarvioesityksessä investointeihin oli esitetty euroa koulujen atk-hankintoihin. Talousjohtajan ohjeistuksesta summa on nyt siir ret ty käyt tötalouteen opetuspalveluihin perusteena, että yksittäinen tie tokone ei täytä euron investointirajaa. Em. muutosten perusteella talousarvioesitys muodostui euroa pienemmäksi kuin lautakunnan alkuperäinen talousarvioesitys. Ta-2012 Muutos MENOT TULOT NETTO ,84 % 0,96% 1,92% Raami Alitus Ylitys Sivistyslautakunnan 2013 talousarvioesitys mahtuu talousarvion laadintaohjeissa lautakunnalle menoille annettuun 2,20 prosentin raamiin. Tar kentunut talousarvioesitys tulosalueittain on liitteenä. Muutokset vuodesta 2011 tulosalueittain ovat omana liitteenä. Liitteet nro 7 ja 8 Sivistyslautakunnalle osoitetusta euron karsíntavelvoitteesta on jäljellä Sivistystoimen johtoryhmä on kartoittanut mahdollisia karsintakohteita. Karsinta tulee ensisijaisesti aloittaa esitetyistä uusista toiminnoista. Näistä saatava summa on kuitenkin

7 vain runsaat euroa. Täysimääräinen karsinta edellyttäisi joidenkin olemassa olevien palvelujen lopettamista. Tämä heikentäisi merkittä västi las ten ja perheiden elämää. Liite nro 9 Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta on tarkentuneessa talousarvioesityksessä päässyt sille talousarvion laadintaohjeissa annettuun raamiin sen alit taen. Näin ol len lautakunnalle asetettu täysimääräinen eu ron karsintavelvoite on kohtuuton. Lautakunta harkitsee johtoryhmän esittämältä listaukselta mahdolliset karsinta kohteet. Päätös: Sivistyslautakunta sai selvityksen sivistystoimen määräaikaisesta henkilöstöstä ja talousarvion muista kuin henkilöstömenoista. Tämän jälkeen lautakunta kävi tu los aluei den esi mies ten kans sa lä vit se ta lousar vio esi tyk siin si säl ty vät uudet toiminnot ja merkittävimmät määrärahojen lisäysesitykset. Sivistyslautakunta päätti yksimieli ses ti keskustelun jälkeen, ettei olemassaolevasta palvelutuotannos ta karsita, koska se johtaisi palvelutuotannon merkittävään heikkenemiseen. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti karsia uusista esityksistä päivähoidon tulosalueelle esitetyt yksityisen hoidon kuntalisän korotuksen euroa ja Avoin päiväkoti Kimpan hoitajan euroa. Li säk si lau takunta karsi esitetyistä määrärahan lisäyksistä yhteensä euroa. Kar sinnat on esitetty liitteessä. Liite nro 9A Näiden yhteensä euron karsinnan jälkeen talousarvioesitys muodostuu menojen osalta euroa alkuperäistä talousarvioesitystä pienemmäksi. MENOT TULOT NETTO Ta-2012 Muutos ,49% ,96% ,54% SivLtk Tae.2013 Raami Alitus

8 Ylitys 550 Karsittu talousarvioesitys tulosalueittain ja muutokset vuodesta 2011 tuloalueittain ovat liitteinä. Liitteet nro 10 ja 11