Pelastuslaitoksen johtokunta Sivu 1 / 21. Kokoustiedot. Aika torstai klo 17:00-19:30. Paikka Tammisaaren paloasema, Oikotie 7

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 21 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:00-19:30 Paikka Tammisaaren paloasema, Oikotie 7 Saapuvilla olleet jäsenet Heikki Seppä, puheenjohtaja René Blomster Sirpa Hyytiä-Hallenberg Jahn-Christer Karle Kirsti Karlsson Marko Knuutila Marjokaisa Piironen Antti-Jussi Manninen Tuija Piekka Marko Seppä Kai Viherkanto Muut saapuvilla olleet Kirsi Remes Veli-Pekka Ihamäki Minna Branders Kimmo Markkanen Jukka Kilpi Pekka Pöllänen Katariina Kaukonen hallinto- ja kehittämisjohtaja pelastusjohtaja tukipalvelupäällikkö riskienhallintapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 21 Allekirjoitukset Heikki Seppä puheenjohtaja Katariina Kaukonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: René Blomster Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Virastopiha 2 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 21 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 12 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 13 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Onnettomuuksien ehkäisy 6 15 käyttöomaisuusinvestoinnit vuosille Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu 17 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen selvitys 13 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2012 esitettyihin havaintoihin 18 Korkeimman hallinto-oikeuden selityspyyntö virkavalintaa 15 koskevassa asiassa 19 talouden tilannekatsaus huhtikuu Johtokunnan alaisten viranhaltijoiden päätökset 20

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä johtokunnan jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin René Blomster.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Onnettomuuksien ehkäisy Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee saadun selostuksen tiedoksi. Päätös Johtokunta merkitsi saadun selostuksen tiedoksi. Liite Selostus 1 Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisy ja hyvän turvallisuuskulttuurin edistäminen on pelastustoimen keskeinen tavoite. Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on, että onnettomuudet ja niiden seuraukset vähenevät suhteessa väkilukuun Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella. Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaan alueen pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa sekä pelastustoimen valvontatehtävistä. Pelastuslain 78 :n mukaan pelastuslaitoksen on valvottava alueellaan lain 2. (Yleiset velvollisuudet) ja 3. luvun (Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet) säädösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Pelastuslain 79 määrää pelastuslaitoksille tehtäväksi valvontasuunnitelman laadinnan, jossa kerrotaan kuinka 78 :n mukaiset valvontatehtävät suoritetaan. Valvontasuunnitelmassa on määriteltävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava miten suunnitelman

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 21 toteutumista arvioidaan. Valvontasuunnitelman on perustuttava palvelutasopäätökseen. Lisäksi kemikaalilainsäädännöstä tulee valvontavastuita pelastusviranomaiselle. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (2005/390) määrittää pelastusviranomaisen valvontavastuun kemikaaliasioiden osalta. Lisäksi asetukset ja ministeriöiden päätökset määrittävät pelastusviranomaisen valvontavastuusta. Pelastuslain 41 :n mukaan pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta. Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja selvitetään tarvittavassa laajuudessa palon syttymiseen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot ja vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku. Selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Pelastuslain uudistus muutti osittain merkittävästi onnettomuuksien ehkäisytyötä aiempaan käytäntöön verrattuna. Lain perusteella pelastuslaitoksen tulee laatia valvontasuunnitelma, jossa kerrotaan kuinka lakisääteiset valvontatehtävät toteutetaan. Palotarkastukset muuttuivat myös osittain maksullisiksi vuoden 2013 alussa. Lisäksi pientalojen valvonnassa otetaan käyttöön omavalvontakäytäntö. Valvontatoiminnan muutokset vaativat seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia, jotta kyetään reagoimaan uusien käytäntöjen aiheuttamiin haasteisiin. Pelastuslain 42 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Pelastuslaitos osallistuu myös muuhun kuin pelastusalaan kuuluvaan onnettomuuksien ehkäisyyn, muun muassa liikenneturvallisuussuunnitteluun. Tapaturmien torjuntaan pelastuslaitos osallistuu toimittamalla terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) toimittamat tapaturmatilastot kaikkien alueen kuntien käyttöön. Vuosittain turvallisuusviestinnällä on tavoitettu vuodesta 2011 lähtien yli 10 % alueen väestöstä. Määrällistä tavoitetta on nostettu vuodesta 2009 lähtien joka vuosi yhdellä prosentilla, niin että vuonna 2013 oli tavoitteena saavuttaa 10 % alueen asukkaista. Turvallisuusviestintää toteutetaan erilaisten koulutusten, opasmateriaalien ja neuvonnan keinoin. Lisäksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 21 turvallisuusviestintää tehdään joukkoviestintävälineiden ja sosiaalisen median välityksellä. Turvallisuusviestintään kuuluu myös erilaisia yleisötilaisuuksia ja kampanjoita. Koko pelastuslaitoksen henkilökunta osallistuu turvallisuusviestintään omien työtehtäviensä kautta. Turvallisuusviestintää toteutetaan yhteistyössä alueen sopimuspalokuntien kanssa, pelastusalan liittojen ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestijöiden kanssa. Yhteistyö on aktiivista myös Uudenmaan (HIKLU) alueen pelastuslaitosten kesken. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle laadittiin ensimmäinen valvontasuunnitelma vuonna 2011 uuden lain astuttua voimaan. Vuosi 2012 oli muutosvuosi, jolloin siirryttiin asteittain vanhasta käytännöstä valvontasuunnitelman mukaiseen valvontaan. Vuosi 2013 on ensimmäinen vuosi, kun valvontasuunnitelma on kokonaisuudessaan käytössä ja valvonta suoritetaan sen mukaan. Pelastuslaki uudistuksen myötä eräiden valvontatoimenpiteiden maksullisuus otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Pelastustoimen alueella valvontasuunnitelman mukaisia yleisiä palotarkastuksia suoritetaan vuosittain noin 2200 valvontakohteeseen. Asuinrakennuksiin kohdennetaan valvontaa omavalvonnan sekä aluevalvonnan kautta joita täydennetään palotarkastuksilla. Osittain valvontaa suoritetaan asiakirjavalvonnan kautta, esimerkiksi nuohousilmoitusten, poistumisturvallisuusselvitysten ja paloteknisten laitteistojen määräaikaistarkastuspöytäkirjojen kautta. Lisäksi tehdään ennen rakennuksen käyttöönottoa rakennusvalvontaviranomaisen määräämiä erityisiä palotarkastuksia. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään sesonkiaikana ravintoiloihin ja suurmyymälöihin. Ravintoloihin on tehty myös yhteisiä tarkastuksia muiden viranomaisten kanssa. Pelastusviranomainen arvioi saapuvat suurten yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmat ja tarvittaessa palauttaa suunnitelmat täydennettäväksi. Suurimpiin tilaisuuksiin tehdään ylimääräinen palotarkastus. Palotarkastus suoritetaan lisäksi tapahtumiin, joissa käytetään pyroteknisiä erikoistehosteita. Suurena yleisötilaisuutena pidetään vähintään 2000 hengen yleisötilaisuutta. Valvonnassa yhteistyö naapuripelastuslaitosten kanssa (HIKLU) on tiivistä. Ohjeita ja tulkintoja on saatu yhdenmukaistettua ja tämä työ jatkuu edelleen. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / käyttöomaisuusinvestoinnit vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Jyrki Lehtonen, puh. (09) Johanna Elf, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Investointiasian esitteli liiketoimintajohtajan sijaisena hallinto- ja kehittämisjohtaja Kirsi Remes. Johtokunta ehdottaa, että kaupunginhallitus saattaa valtuuston päätettäväksi seuraavat pelastuslaitoksen kone- ja kalustoinvestoinnit vuosille : Menot Tulot Netto Päätös Johtokunta päätti ehdottaa, että kaupunginhallitus saattaa asian valtuuston päätettäväksi. Oheismateriaali Selostus - Investointisuunnitelma Palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön 5 :n mukaan johtokunnan tehtävänä on tehdä esitys liikelaitoksen investoinneista ja pitkävaikutteisista menoista, joita ei voida kattaa liikelaitoksen omalla tulorahoituksella. Investoinneista päättää valtuusto kaupungin taloussuunnitelman yhteydessä. Investointien suunnitelmakauden investointeja koskevat esitykset on toimitettava kaupunginhallitukselle mennessä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 21 Investointiesityksiin budjetoidaan aineettomat investoinnit, kiinteät laitteet, yli euroa maksavat pitkävaikutteiset koneet ja laitteet sekä uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen. Palvelutasopäätöksen ( ) mukaan pelastuslaitoksen ajoneuvokantaa kierrätetään ja uusitaan siten, että pelastuslaitoksen välittömässä valmiudessa olevien sammutus-, raivaus- ja säiliöautojen ikä on enintään 10 vuotta. Autot siirretään viimeistään 10 vuoden käytön jälkeen sopimuspalokuntien käyttöön. Sopimuspalokuntien sammutus- ja säiliöautoja uusitaan siten, että ne ovat hyvässä toimintakunnossa ja enintään 20 vuotta vanhoja. Autoja uusitaan ja kierrätetään niin, että hyväkuntoisimmat ajoneuvot ovat vaativimmissa tehtävissä. Tarkastusautot pyritään uusimaan enintään 5 vuoden ikäisinä ja miehistöautot enintään 10 vuoden ikäisenä. Palvelutasopäätös ( ) on valmisteilla. Investointisuunnitelma on laadittu vanhan voimassaolevan palvelutasopäätöksen linjan mukaisesti huomioiden että valtionavustukset pelastustoimen investoinneille ovat loppuneet ja Palosuojelurahaston avustuksista ei ole varmuutta. Lisäksi vuodelta 2013 siirtyy vuodelle ,2 milj. euron edestä hankintoja, joten sopeutusta on pyritty tekemään kaikille vuosille. Ensihoitopalveluissa on selkeä lisätarve uuden ensihoitoyksikön perustamiselle, jonka johdosta ajoneuvokanta tulee kasvamaan. Tarkempi tämänhetkinen investointisuunnitelma vuosille hankkeittain on oheismateriaalina. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / / Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Karlsson, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee palvelutasopäätöksen valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös Selostus Johtokunta merkitsi palvelutasopäätöksen valmistelutilanteen tiedoksi. johtokunnalle valmistellaan pelastuslain 28 ja 29 mukainen palvelutasopäätös siten, että se voi pelastuslain tarkoittamana alueen pelastustoimen monijäsenisenä toimielimenä tehdä siitä päätöksen kokouksessaan joulukuussa Palvelutasopäätös valmistellaan vuosille Johtokunnalle tullaan antamaan vuoden 2013 kokouksissa tilannekatsauksia palvelutasopäätöksen valmistelusta. Palvelutasopäätöksen alussa oleva yleiskuvaus on myös Espoon strategiarakenteen tarkoittamana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tarina. Palvelutasopäätöksen valmistelu etenee projektiaikataulussaan. Toukokuussa, viikolla 21, pidettiin neljä yleisötilaisuutta Lohjalla, Karjaalla, Hangossa ja Espoossa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli informoida asukkaita palvelutasopäätöksen valmistelusta ja kuulla näkemyksiä ja tarpeita palvelutasopäätöksen valmistelua varten. Samalla informoitiin pelastuslaitoksen toiminnasta laajemminkin. Seuraavaksi palvelutasopäätöksen sisältö sovitetaan yhteen ja ruotsiksi kääntäminen tehdään kesällä. Luonnos versio laitetaan myös kommentoitavaksi Aluehallintovirastoon. Virallinen kuntien, yhteistyökumppanien ja henkilöstön kuuleminen tapahtuu syksyllä. Sisäasiainministeriö on valmistelemassa ohjetta jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa palvelutasopäätösprosessia ja palvelutasopäätöksen sisältöä ja rakennetta. Pelastuslaitokset ovat antaneet ohjeluonnoksesta yhteisen lausunnon. Ohjeen henkeä on jo nyt toteutettu valmisteilla olevan palvelutasopäätöksen valmistelussa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 21 Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / / / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2012 esitettyihin havaintoihin Valmistelijat / lisätiedot: Krister Portman, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta 1 merkitsee liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedoksi 2 antaa kaupunginhallitukselle selostusosan selvityksenä arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Päätös Johtokunta 1 merkitsi liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedoksi 2 antaa kaupunginhallitukselle selostusosan selvityksenä arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Selostus Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti (KuntaL 71.2 ) arvioinut, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Valtuusto on velvoittanut kaupunginhallituksen pyytämään johtokunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi. Selvityksissä

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 21 on kehotettu huomioimaan myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lisäksi valtuusto antoi kaupunginhallitukselle myös tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Selvitykset tulee toimittaa kaupunginhallitukselle mennessä. Tarkastuslautakunta totesi arviointikertomuksessa, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on onnistunut nostamaan tuottavuuttaan ja kehittämään palveluitaan liikelaitoksen perustamisesta alkaen. johtokunnalla ei ole arviointikertomukseen huomautettavaa. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / / Korkeimman hallinto-oikeuden selityspyyntö virkavalintaa koskevassa asiassa Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle selostusosassa esitetyn valitusasiaa koskevan selityksen: Päätös Johtokunta antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle selostusosassa esitetyn valitusasiaa koskevan selityksen. Selostus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pyytää korkeinta hallinto-oikeutta hylkäämään Hannu Willmanin virkavalintaa koskevan valituksen kaikilta osiltaan perusteettomana. Oikeudenkäynti ei johdu hallintolainkäyttölain 74 :ssä tarkoitetulla tavalla viranomaisen tekemästä virheestä, joten myös oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä kaikilta osiltaan. Hannu Willman on vaatinut korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Helsingin hallinto-oikeuden antamaan päätöksen Dnro 01751/12/2206 sekä vaatinut korkeinta hallinto-oikeutta vahvistamaan, että hän on nimitysperusteilla mitattuna virkoihin valittuihin nähden ylivertaisesti ansioitunein henkilö hoitamaan palomestarin virkaa ja että Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos liikelaitoksen sekä pelastusjohtaja on ylittänyt kuntalaissa annetun toimivaltansa sivuuttaessaan hänet palomestarin virkavalinnassa. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluosassa johtopäätöksenään todennut, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos liikelaitoksen pelastusjohtaja on voinut hänellä olevan harkintavallan rajoissa valita virkoihin Danielssonin, Lindqvistin, Mäkelän, Pyökärin ja Tallbergin. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole lainvastainen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos liikelaitoksen on voinut hylätä Willmanin oikaisuvaatimuksen.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 21 näkemyksen mukaan Willman ei ole korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa esittänyt olennaisia uusia todisteita tai tuonut esiin seikkoja, joiden johdosta hallinto-oikeuden esittämien johtopäätöksien perusteella tehdyt päätökset tulisi kumota tai palauttaa Helsingin hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Willman katsoo valituksessaan, että ansioituneisuutta virkaan arvioitaessa hänen työkokemuksensa on sillä tavoin ylivertainen, ettei häntä olisi voitu syrjäyttää virkavalinnassa. Johtokunta korostaa, että virkavalintoihin vaikuttavat muutkin seikat kuin kokemus, ja virkavalintoja koskevat päätökset tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella. Virkavalinta perustuu aina kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista virkanimitysperusteet huomioon ottaen arvioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Willman olettaa virheellisesti, että hakukuulutuksessa ilmoitetut arvostettavat ominaisuudet: työkokemus pelastustoimen päällystötehtävistä ja käytännön kokemus pelastusmuodostelmien johtamisesta, molempien kotimaisten kielten hyvä osaaminen sekä muu kielitaito, muu soveltuva koulutus ja työkokemus olisivat tarkoittaneet valintaprosessissa yksinomaan pelastustoimen päällystötehtävien työkokemuksen vertailua. Edellä mainittuja ominaisuuksia ei valintapäätöstä tehtäessä välttämättä edellytetty, mutta niitä arvostettiin. Kaikilla valituilla oli riittävästi näitä ominaisuuksia, joissa arvioitiin myös muitakin tekijöitä kuin pelastustoimen johtamiskokemusta mm. yhteistyökykyä ja asennoitumista työhön. Willman on ollut yksi haastateltavista ja haastattelut ovat olleet kokonaisarvioinnin kannalta oleellinen osa arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta haettavaan toimeen. Haastattelussa oli myös arvioitavissa, kuinka kukin hakijoista asennoitui hakemaansa tehtävään ja millaiset yhteistyötaidot hänellä saattaisi olla. Haastattelussa Willman vähätteli onnettomuuksien ehkäisyn osuutta palomestarintyön oleellisena osa-alueena työn sisällöistä keskusteltaessa. Hänestä palomestarin työn oleellinen sisältö olisi pelastustöiden johtaminen. Haastattelussa ilmeni lisäksi muun muassa, että Willman ei ollut halukas hoitamaan palomestarin virkaa Tammisaaren eikä Hangon paloasemilla. Lisäksi Willman oli eri mieltä haastattelijoiden kanssa siitä, miten hänen harrastuneisuutensa vaikuttaisi virkatehtävien hoitoon. Willman kertoi haastattelussa oman toimensa ohella tehneensä korvausta vastaan mm. kiinteistöille pelastuslain mukaan kuuluvia pelastussuunnitelmia. Palomestarin virassa hän joutuisi itse mahdollisesti tarkastamaan tekemiänsä suunnitelmia. Willman ei nähnyt itseään esteelliseksi asiassa. Muut haastatellut hakijat ilmoittivat, etteivät tee samankaltaisia sivutoimia tai tekivät niitä oman pelastuslaitoksen alueen ulkopuolella koska niistä saataisi aiheutua jääviysongelmia. Vaikka palomestarin työssä pelastustoimen johtamisella onkin tärkeä merkitys, on myös muilla työhön liittyvillä osa-alueilla, kuten onnettomuuksien ennaltaehkäisy tai henkilöstöhallinto sekä

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 21 kokonaisuuksien hallinnalla ml. jääviysongelmien hahmottamisella vähintään yhtä suuri rooli. Näistä syistä haastatteluryhmä päätyi arvioon, ettei Willman ollut yhteistyötaitojensa tai asennoitumisensa osalta hakijoiden parhaimmistoa Willman on myös tulkinnut, että pelastusjohtajan tekemässä valintapäätöksessä perusteena olisi ollut yksinomaan koulutus ja että olisi käyttänyt eri kriteeriä arvioidessaan hakijoita koulutuksen soveltuvuuden mukaan. Kuitenkin kummassakin päätöksessä on arvioitu hakijoiden kokonaissoveltuvuutta tehtäviin, eikä sen yksittäisiä osatekijöitä erilaisin perustein. Willman katsoo, että nykymuotoinen koulutus (AMK insinööri) ei voi antaa sellaisenaan parempia edellytyksiä toimia avoimina olleissa viroissa. Johtokunta katsoo, että kokonaisarvioissa koulutustason tulee olla eräs tekijöistä kokemuksen ja muiden ominaisuuksien ohella eikä se ole ratkaisutoiminnassaan tarkastellut pelkästään koulutuksen tuomaa lisäarvoa ansioituneisuuteen tai taitoihin. Nykyistä ammattikorkeakoulututkintoa voidaan kuitenkin pitää selvästi laajempana sekä ajanmukaisempana kuin aiempaa palomestarin tutkintoa ja vastaavan paremmin haettavassa toimessa vaadittuja taitoja. Palopäällystön kelpoisuuden antava nykyinen insinöörikoulutus (amk), joka on neljällä hakijoista, on alempi korkeakoulututkinto, laajuudeltaan 240 op (tavoiteaika 4 vuotta), ja Willmanin vuonna 1987 suorittama palomestarin tutkinto on puolitoistavuotinen ammatillinen tutkinto, jonka laajuutta voidaan arvioida siten, että siitä on enimmillään hyvitetty insinöörin (amk) tutkintoon noin 86 op (muunto suoritettu opintoviikkojen kautta käyttäen ammattikorkeakoulujen yleistä muuntokerrointa 1,5). organisaatiomuutoksen, joka astui voimaan , yhteydessä palomestareiden virat täytettiin väliaikaisesti sen hetken käsityksen mukaan. johtokunnan lausunnossa Helsingin hallinto-oikeudelle toteaa, että nyt tehdyssä, muutoksenhaun kohteena olevassa valinnassa otettiin huomioon myös menestyminen näissä väliaikaisissa tehtävissä. Willman katsoo tulleensa kohdelluksi valintapäätöksessä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti, koska hänen menestymistään väliaikaisena palomestarina arvioitiin pitkän sairauspoissaolon jälkeiseltä lyhyeksi jääneeltä ajalta ennen valintapäätöksen tekemistä. Johtokunta katsoo, ettei sairauspoissaolo ole vaikuttanut valintaan millään tavoin eikä hakijaa ole näin ollen syrjitty terveydentilansa perusteella. Valinta ei myöskään perustunut pelkästään arvioon menestymisestä väliaikaisen toimessa vaan kaikkia hakijoita koskevaan kokonaisarvioon. Lopuksi pelastuslaitoksen haluaa korostaa, että virkavalinta perustuu aina kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista virkanimitysperusteet huomioon ottaen arvioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Palomestareiden virkavalinnan kokonaisarvioinnissa päädyttiin sellaiseen lopputulokseen, että Hannu Willman ei tullut virkaan valituksi. Näin menetellessään pelastusjohtaja tai pelastuslaitoksen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 21 eivät ole ylittäneet lailla sallittua harkintavaltaansa. Valituksi tulleet ovat kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä, joilla katsottiin kokonaisarvioinnin perusteella olevan parhaat edellytykset virkojen menestykselliseen hoitamiseen. Edellä esitettyihin seikkoihin, Helsingin hallinto-oikeudelle toimitettuun aikaisemmin toimitettuun lausuntoon sekä asiassa oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä julkituomiinsa seikkoihin viitaten Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen katsoo, että Hannu Willman ei ole valituksessaan esittänyt mitään sellaista, jonka perusteella valituksenalainen päätös tulisi kumota tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Oikeudenkäynti ei johdu hallintolainkäyttölain 74 :ssä tarkoitetulla tavalla viranomaisen tekemästä virheestä, joten myös oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä kaikilta osiltaan. Tiedoksi Hannu Willman Korkein hallinto-oikeus

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / / / talouden tilannekatsaus huhtikuu 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee talouden tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Johtokunta merkitsi talouden tilannekatsauksen tiedoksi. - Talouden kuukausiraportti Tavoitteiden ja talouden toteutumista seurataan kuukausiraportein ja seurantaraportein. Kuukausiraportit tehdään helmikuun lopun tilanteesta lähtien, poikkeuksena kesä-, heinä- ja joulukuun tilanteet, joista ei erillistä kuukausiraporttia laadita. Kuukausiraportti on tietyn ajankohdan mukainen tulos- ja rahoituslaskelma. Tulojen ja menojen kertymistä seurataan kuukausittain tehtävistä raporteista. Raportin tiedot ovat suuntaa antavia, koska tulot ja menot eivät kaikilta osin jakaudu tasaisesti koko vuoden ajalle. Kuukausiraportti on seurantatyökalu, mutta pelkästään sen perusteella ei voi suoraan päätellä pelastuslaitoksen taloudellista tilannetta koko vuoden osalta. Toukokuun osalta raportti on laadittavissa vasta esityslistan lähettämisen jälkeen, joten materiaali jaetaan kokouksessa pöydälle. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / Johtokunnan alaisten viranhaltijoiden päätökset Päätös Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki: Johtokunta ei käytä hallintosäännön 14 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Pelastuspäällikkö/Palvelutuotanto - Lauri Jaakkola Henkilöstöasiat 8 / Lupa puomitikkaan käyttöön -Tillstånd för användning av hävare Pelastuspäällikkö/Palvelutuotanto - Lauri Jaakkola Henkilöstöasiat 7 / Sijaisuusrahan maksaminen paloesimiesten, lääkintäesimiesten ja palomestareiden lyhytaikaisissa sijaisuuksissa Pelastusjohtaja - Veli-Pekka Ihamäki Talousasiat 2 / Laskujen hyväksymisoikeudet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitoksessa Pelastusjohtaja - Veli-Pekka Ihamäki Henkilöstöasiat 1 / Pysyvien sijaisten määrääminen eräille viranhaltijoille Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 21 / 21 Muutoksenhakuohje ( 12-20) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.