Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen valmistelu

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen valmistelu ALY-työryhmä Ympäristöterveydenhuollon alatyöryhmä Loppuraportti Työryhmä: Hallikainen Katariina, tarkastusinsinööri Kaliste Eila, ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö, ylitarkastaja Rajala Taina, terveystarkastaja Roine Päivi, terveysvalvonnan johtaja Räsänen Ilkka, ympäristöjohtaja Sihvo Elina, seutueläinlääkäri Siitonen Sini, I kaupungineläinlääkäri Suur-Hamari Sirpa, ympäristöjohtaja Imatran seudun ympäristötoimi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, pj Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Imatran seudun ympäristötoimi Imatran seudun ympäristötoimi, vara-pj

2 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 1(16) Sisällys 1 Kuvaus palveluiden nykytilasta Palvelukokonaisuuden keskeiset tulevaisuuden haasteet/ muutokset palveluissa Sote/maku lakiesitysten vaikutukset palveluihin Muu aiemmin päätetty tai uusi lainsäädäntö Toimintaympäristön muutosten keskeisimmät vaikutukset Palveluiden tarjonta uudessa mallissa: merkittävät / suurimmat asiakasryhmät ja heidän palvelujensa (asiointi, prosessit) tarjoaminen uudessa maakuntamallissa Palvelujen sujuvuus, merkittävät rajapinnat ja toimivuus Palveluverkko ja sen kehittäminen Digitaalisuus palveluissa Asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa Järjestäjä-tuottaja-malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen Organisoinnissa huomioitavaa palveluiden näkökulmasta Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen Sidosryhmäyhteistyö (erityisesti kuntayhteistyön toteuttaminen) Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan Muutokseen valmistautuminen Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi Muutokseen varautuminen ennen vuotta Tiivistelmä Tehtäväkokonaisuus onko selvä vai onko selvitettäviä/epäselviä rajapintoja Tehtävän järjestämistapa Muuta jatkossa huomioon otettavaa? Liite lyhyet tehtäväkuvaukset... 12

3 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 2(16) 1 Kuvaus palveluiden nykytilasta Maakuntahallintoon siirtyvät tehtävät, joita käsitellään tässä raportissa, tuotetaan nykyisin kahdessa seudullisessa yksikössä joiden vastuukunnat ovat Imatra ja Lappeenranta sekä aluehallintovirastossa. Seudullisten yksiköiden siirtyvä henkilöstömäärä on 42 henkilöä, ja aluehallintovirastosta siirtyy arviolta 0,5-1,5 htv:tä ympäristöterveydenhuollon alueelta ja alkoholihallinnosta noin 1 htv. Seudullisten ympäristöterveydenhuoltojen tehtävät ovat pääosin seuraavat: Elintarvikelain mukaiset viranomaistehtävät, valvonta pellolta pöytään periaatteella, mukaan lukien kaiken valvonnan elintarviketuotannon alkutuotannosta, kontaktimateriaalitoimijoista, ravintoloihin ja kauppoihin. Terveydensuojelulain mukaisessa viranomaistoiminnassa valvotaan mm. huoneistojen (koulut, päiväkodit, vanhainkodit jne. )terveellisiä olosuhteita, talous- ja uimaveden laatua, asumisterveyttä Tupakan ja nikotiinikorvaustuotteiden myyntilupien käsittely, myynnin ja mainonnan valvonta, tupakoinnista aiheutuvien haittojen valvonta, tupakointikieltojen määrääminen asuntoyhtiöihin. Kunnallisten eläinlääkäripalveluiden tuotanto, eläinten terveyden ja sairauden hoito, terveydenhuoltotoiminta, eläinlääkäripäivystys 24/7 Eläinsuojelulain vaatimusten täyttymisen valvonta ilmoituksiin perustuvat tarkastukset ja ammattimaiset kohteet, eläintautien torjunta, eläimistä peräisin olevien sivutuotteiden valvonta Seudullisten ympäristöterveydenhuoltojen elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun ja tupakkalain mukaisen valvonnan suunnitelmallisen valvonnan valvontakohteiden lukumäärä on yhteensä Imatran ja Lappeenrannan alueella noin kohdetta. Eläinlääkintähuollon vastaanotoilla on vuosittain noin käyntiä ja eläinlääkärit tekevät sen lisäksi noin tilakäyntiä. Eläintauti-/suojelukäyntiä tehdään vuosittain noin 250 kappaletta. Vuoden 2016 talousarviossa oli varattu Imatran ja Lappeenrannan ympäristöterveydenhuollon menoihin yhteensä , ja tuloja arvioitiin saatavan Aluehallintovirastosta siirtyy maakunnan tehtäväksi lukuisia eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin alalle kuuluvia tehtäviä, mm. eläintautien selvittäminen ja leviämisen ehkäiseminen, eläintautivalmius, eläinten hyvinvoinnin ja EU:n täydentävien ehtojen valvontaan liittyvät otantatarkastukset ja johtopäätökset, eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta, eläinten laittoman maahantuonnin valvonta, eläinten kuljetusvalvonta ja eläinten lääkitsemisen valvonta tuotantotiloilla. Koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella em. tehtävien suoritteita on n. 600, näistä Etelä-Karjalan alueelle kohdistuvia arviolta kpl.

4 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 3(16) Aluehallintovirastosta siirtyy maakuntaan myös alkoholihallinnon tehtävät. Niitä ovat mm. alkoholijuomien anniskelulupien myöntäminen, alkoholijuomien vähittäismyyntilupien käsittely, Alkon myymälöiden hyväksymiset sekä Alkon luovutuspaikkalupien käsittelyt. Aluehallintovirasto valvoo alkoholijuomien anniskelua, vähittäismyyntiä sekä alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa. Valvontaan kuuluu myös ilta- ja yöaikaan tehtävä kenttävalvonta. Nämä tehtävät siirtyvät myös maakunnan tehtäviksi. Valvontakohteita Etelä-Karjalassa alueella oli 2016 vuoden lopussa 366 ja lisäksi tilapäisiä valvontakohteita 213. Tarkastuksia tehtiin viime vuonna 100 ja päätöksiä 208. Alkoholihallinnon tehtäviin kuuluvat lisäksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuminen alkoholielinkeinossa, kuittilain valvonta sekä ehkäisevä päihdetyö. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin liittyy runsaasti myös lähitoimistopalveluja vaativia toimintoja: valvontatehtävät pääosin ovat maksullisia, niihin liittyvä laskutus ja laskutuksen oheistoiminnot vaativat työpanosta, samoin asiakirjahallinto, tietojen siirrot keskusviranomaisille ym. Ympäristöterveydenhuollon ja aluehallintoviraston maakuntiin siirtyvien tehtävien asiakkaina ovat mm. kuntien eri toimialat, valtion keskusviranomaiset, kuntalaiset, matkailijat, yritykset ja yhteisöt sekä eläinten omistajat. Viranomaisvalvonnan kohteiden kirjo on laaja ja hyvin moninainen. Raportin liitteenä on lyhyesti ympäristöterveydenhuollon tehtävien kuvaus. 2 Palvelukokonaisuuden keskeiset tulevaisuuden haasteet/ muutokset palveluissa 2.1 Sote/maku lakiesitysten vaikutukset palveluihin Maakuntalakiluonnoksessa esitetään maakunnan tehtäviksi mm. ympäristöterveydenhuolto, mutta kunnallisesta ympäristönsuojelusta lakiluonnoksessa on sanottu, että toiminto voidaan siirtää maakunnan tehtäväksi, jos kaikki maakunnan kunnat asiasta niin sopivat. Etelä-Karjalassa konsensusta ympäristönsuojelun siirtämisestä maakuntaan ei näyttäisi syntyvän, mikä tarkoittaa sitä, että niin Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kuin myös Imatran seudun ympäristötoimi tulevat hajoamaan. Nykyinen hyvinkin läheinen ja toimiva yhteistyö ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun välillä tulee häiriintymään. Eläinlääkintähuollon tehtävissä on viranomaistehtäviä ja puhtaita palveluntuotannon tehtäviä. Nämä tehtävät hoidetaan nykyisin samassa organisaatiossa siten, että jokainen kunnallinen eläinlääkäri on virassa ja hänellä on mahdollisuus sitä kautta myös hoitaa esim. eläinsuojeluun ja eläintautitilanteisiin liittyviä virkatehtäviä. Eläinlääkäreiden praktiikkaan liittyvät tehtävät ovat osittain eläinlääkintähuoltolain kunnan järjestettäväksi määriteltyjä kiireellistä apua tarvitsevien hoitotoimenpiteitä joko päiväsaikaan tai päivystyksessä, mutta osittain myös palveluita, joita yksityiset eläinlääkärit tarjoavat. Viimeksi mainituissa tehtävissä kunnalliset eläinlääkärit saat-

5 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 4(16) tavat joissakin tilanteissa kilpailla yksityisten eläinlääkäreiden kanssa. Eläinlääkäreiden tehtävien järjestäminen niin, että toiminta täyttää kilpailulainsäädännön ja eläinlääkintähuoltolain vaateet ollen samalla tehtävänä tekijälleen mielekäs ja tuottava on hyvin haasteellista. Maakunnan tehtäväksi on aluehallintovirastosta siirtymässä eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin tehtäviä, joiden tuottaminen jokaisesta maakunnasta ei ole järkevää, joten erityisesti näissä tehtävissä on tarpeen käydä maakuntien välistä yhteistyösuunnittelua. Aluehallintavirastolta siirtyy myös alkoholihallinnon tehtävät, joissa myös on osa-alueita, joita ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa jokaisesta maakunnasta. 2.2 Muu aiemmin päätetty tai uusi lainsäädäntö Ympäristöterveydenhuollon substanssilainsäädännön ensimmäiset luonnokset ovat tulleet lausunnolle Viranomainen on määritelty Maa- ja metsätalousministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa lainsäädäntöluonnoksessa eri tavoin: MMM määrittelee viranomaiseksi vain maakunnan, mutta STM:n alaisessa lainsäädännössä viranomainen on monijäseninen toimielin. Ennen lakien lopullista hyväksyntää ympäristöterveydenhuollon alan substanssiviranomaista ei pystytä määrittelemään. 2.3 Toimintaympäristön muutosten keskeisimmät vaikutukset Kaikessa päätöksenteossa on jatkossakin otettava huomioon ympäristön terveellisyys- ja turvallisuus näkökohta. Kun ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisaatiot eroavat on asiaan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi ekologisuus on tavoiteltavaa, mutta ei aina valitettavasti johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen mm. elintarviketuotteiden säilyvyyden suhteen eikä näin ollen tue terveellistä kehitystä. Toisaalta ympäristötietoisuus tulee koko ajan kasvamaan ja sitä kautta kyky suojella ja säilyttää ihmisille tarpeellisia elementtejä vahvistuu, esim. pohja- ja pintavesiensuojelu, ilmansuojelu, maaperän puhtauden vaalinta ovat asioita joita yhä enemmän ja laajemmalla tiedolla hoidetaan. Digitalisoitumisen kehittyminen johtaa sujuvampaan työn suorittamiseen, asianhallintaan ja raportointiin. Tarkastustoiminta tulee muuttumaan valvontasektorillakin entistä enemmän erilaisten ohjelmien mahdollistamaan suoraraportointiin kohteesta keskusviraston- tai oman keskushallinnonjärjestelmiin. Toiminnanharjoittajien osaaminen ja tietotaito kasvaa samoin viranhaltijoiden. Työ ei ole välttämättä aika- tai paikkasidonnaista. Palveluntarjonnassa tulee kuitenkin huomioida tarve riittäviin lähipalveluihin. Etelä-Karjalassa olemme edelleen kuitenkin valtakunnan ja EU:n rajamaakunta. Se tuottaa joitain uhkakuvia, joiden todentumisen varalta on syytä varautua. Eläintautiuhkat aika-ajoin eskaloituvat ja uusia, meille tuntemattomia eläintauteja nousee esiin. Laajalla eläintautiepidemialla voi olla eläintenterveyden ja ihmisten terveyden ja henkisen hädän lisäksi laajoja taloudellisia vaikutuksia, pahimmillaan valtakunnan elintarvikeviennin pysähtyminen. Eläintautivalmiuden ylläpito on näin ollen ensiarvoisen tärkeää.

6 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 5(16) 3 Palveluiden tarjonta uudessa mallissa: merkittävät / suurimmat asiakasryhmät ja heidän palvelujensa (asiointi, prosessit) tarjoaminen uudessa maakuntamallissa 3.1 Palvelujen sujuvuus, merkittävät rajapinnat ja toimivuus Uusi maakuntamalli ei välttämättä tuo muutoksia perustyöhön, valvontaprosesseihin. Edelleenkin valvontaohjaus tulee lainsäädännöstä ja keskusvirastojen ohjauksesta. Suunnittelu- ja toteutumisraportoinnin vaade saattaa keventyä, mutta itse lupakäytänteet, ilmoitusten vastaanottamiset ja valvonta pysynevät hyvin samankaltaisena. Kun ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntaorganisaatioon, irtaantuu se samalla kuntien toimintojen läheisyydestä. Yhteyden säilyttämisestä sidosryhmiin, kuten ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan ja kaavoitukseen on erityisesti huolehdittava. Toimiminen kuntien moniammatillisissa työryhmissä, kuten esim. sisäilmatyöryhmissä tulee entistä tärkeämmäksi ja niiden toimivuudesta on pidettävä erityistä huolta. Varautuminen erityistilanteisiin on ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä erittäin tärkeä osa-alue. Ympäristöterveydenhuollolla on rooli monenlaisessa erityistilanteessa ja/tai niiden jälkiselvittelyissä kuten esim. talousveden saastuminen, laajat ruokamyrkytysepidemiat, eläintautiepidemiat ja muut välitöntä terveysvaaraa aiheuttamat tilanteet, jälkiselvittelytyöt mm. ympäristökatastrofeissa, säteilyonnettomuustilanteissa. Epidemiayhteistyö on luotava maakuntaorganisaatiossa uudelleen. Maakunnassa yhteydet terveydenhoitoon ja pelastuslaitokseen saattavat olla sujuvammat kuin nykyisellään, mutta toisaalta kuntien yhteistyötahot (esim. vesilaitokset, ruokahuolto) etääntyvät. Häiriötilanteissa toimimisen onnistuminen edellyttää kitkatonta yhteistyötä monen eri tahon kanssa ja toimivaa vuorovaikutusta. Tähän pääseminen edellyttää etukäteistä varautumista, suunnittelua ja harjoittelua. Kaikkia palveluita ei välttämättä ole järkevää tarjota joka maakunnasta. Ympäristöterveydenhuollon sektorillakin, erityisesti aluehallintovirastosta siirtyvissä tehtävissä, on palveluita, joiden tuottamisessa kannattaa luoda maakuntien välistä verkostoa. Tämän takia yhteydenpito lähimaakuntien kanssa toimialojen sisällä on tärkeää. Toisaalta myös yhteyksien luominen keskusvirastoihin on palveluiden ohjaamisen ja tuottamisen kannalta merkittävää, erityisesti eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarvikevalvonnan osalta yhteydet Eviraan tulee luoda sujuviksi. 3.2 Palveluverkko ja sen kehittäminen Etelä-Karjalan maakunta on malliltaan pitkänomainen. Valvontatehtävät ovat pääasiassa kohteessa tehtäviä tarkastustehtäviä. Näistä syistä johtuen ei lähtökohtaisesti ole järkevää koota henkilökuntaa yhteen pisteeseen, josta joka aamu lähdetään eri puolille maakuntaa tarkastustehtäviin. Voi olla, että on järkevämpää, ainakin aluksi, pitää yllä kahta toimipistettä. Työn muututtua vähemmän paikkasidonnaiseksi tulee toimipisteasiaa tarkastella uudelleen.

7 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 6(16) Eläinlääkintähuollon vastaanottopisteitä, niiden määrää, sijaintia ja varustelua on tarkoituksenmukaista tarkastella. 3.3 Digitaalisuus palveluissa Ympäristöterveydenhuollon raportointi ja tietotekniikan käyttö valvontatyössä on pitkälti kiinni keskusviraston ohjauksesta ja kehittämisestä. Kaikki tieto tulee saada siirrettyä keskusviraston tietojärjestelmiin, joten mitään erityisesti omaehtoisia kehityssuuntia digitalisoinnin saralla ei oikeastaan ole mahdollisuus tehdä, mutta keskitetyssä digi-kehityksessä tulee kulkea mukana toivotussa aikataulussa. Toimiva digitaalisuus edellyttää koko toimintaketjun kytkemistä digitaaliseen ympäristöön lähitulevaisuudessa. 3.4 Asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus Toimijoiden osuus ympäristöterveydenhuollon valvontatyössä kanavoituu omavalvontakäytänteiden kautta. Mitä laadukkaampi, paremmin toteutettu ja onnistuneempi omavalvonta sitä vähemmän poikkeamia tarkastuksissa löytyy. Toimijoiden osaamisen kehittyminen ja luovat ratkaisut valvontakohteissa vievät toiminnan laadukkuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta eteenpäin. 4 Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa 4.1 Järjestäjä-tuottaja-malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen Ympäristöterveydenhuollon valvontatoimintaan tilaus tulee lainsäädännön ja keskusvirastojen valvontaohjelmien kautta. Paikallisella järjestäjällä ei ole sellaista merkitystä kuin toiminnoissa, joissa tuotantoa voi säädellä omaehtoisesti. Kuntayksiköissä (esim. Tampere ja Hämeenlinna) on kokemuksia ns. tilaaja-tuottaja-malleista ja sopimusohjausmalleista, jotka ovat purettu resursseja hukkaavana ja toimimattomina. Ympäristöterveydenhuolto tulee säilyttää maakuntaorganisaatiossa yhtenä kokonaisuutena, omana hallinnollisena yksikkönään, jolloin synergiahyödyt eri valvontasektoreiden välillä voidaan parhaiten hyödyntää ja yhteistyö moninaisten sidosryhmien kanssa on sujuvinta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat pääosin viranomaistehtäviä, joten monituottajuus ei tule kysymykseen vaan tuotanto, joka on lupa- ja ilmoituskäsittelyä, valvontaa, viranomaislausuntoja jne. tulee tuottaa viranomaisyksiköstä, jonka toimivaltuutta säätää monijäseninen viranomaiselin (nykyisen lainsäädännön mukaan). Ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnan hallinnollinen sijainti maakunnassa asettuu parhaiten järjestäjä-osuuteen.

8 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 7(16) 4.2 Organisoinnissa huomioitavaa palveluiden näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon substanssilainsäädännön ensimmäiset luonnokset ovat tulleet lausunnolle Viranomainen on määritelty Maa- ja metsätalousministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa lainsäädäntöluonnoksessa eri tavoin: MMM määrittelee viranomaiseksi vain maakunnan, mutta STM:n alaisessa lainsäädännössä viranomainen on monijäseninen toimielin. Ennen lakien lopullista hyväksyntää ympäristöterveydenhuollon alan substanssiviranomaista ei pystytä määrittelemään. Ympäristöterveydenhuolto on hyvä säilyttää maakunnan järjestäjän puolella yhtenä kokonaisuutena. Tällöin palvelut saadaan tuotettua parhaiten, voidaan käyttää järkeväksi katsotuissa tapauksissa esim. yhteistarkastuksia, jolloin asiakas kohtaa tarkastustilanteita harvemmin ja valvonnassa voidaan järkevöittää resurssien käyttöä. Aluehallintovirastosta on siirtymässä maakuntahallintoon eläimiin liittyvien tehtävien lisäksi myös alkoholihallinnon tehtävät. Nämä sopisivat melko hyvin palvelutavoiltaan, lupahallinta ja valvonta, ympäristöterveydenhuollon yhteyteen. Lähes kaikki alkoholihallinnon kohteet ovat myös tavalla tai toisella ympäristöterveydenhuollon valvontakohteita. Löytöeläintenhoidon järjestäminen siirtyy maakunnan tehtäväksi. Ympäristöterveydenhuollon tulee valvoa, että maakunta tältä osin täyttää eläinsuojelulaissa sille asetetun velvoitteen. Tästä syystä ko. toimintaa ei voida organisoida ympäristöterveydenhuollon yhteyteen. 4.3 Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen Nykyisten ympäristöterveydenhuoltojen ja aluehallintovirastosta maakuntaan siirtyvien tehtävien onnistunut johtaminen edellyttää hyvää alan lainsäädännön tuntemusta ja keskusviraston ohjauksen tiedostamista ja huomioon ottamista. Tiedot paikallisista valvontakohteista tulee olla käytettävissä samoin kuin kohteiden riskitaso. Eläinlääkintähuollon asiakkaiden määrä, heidän pääasialliset palvelutarpeet ja sijoittuminen maakunnan alueelle tulee tiedostaa. Myös yksityisen eläinlääkintähuollon palvelutarjonnan saatavuus ja sijoittuminen on huomioitava. Nämä kaikki asiat ovat jo kerättynä ja hallinnassa nykyisissä toimintayksiköissä. Ympäristöterveydenhuolto siirtyy uuteen organisaatioon kokonaisena kaikkine tehtävineen ja työntekijöineen, joten palvelutoiminta näiltä osin jatkuu kohtuullisen helposti. Eläinlääkintähuollon mahdollinen viranomaistoiminnan ja praktiikkapalvelun erottaminen tulee aiheuttamaan resurssitarvetarkastelua. Aluehallintovirastosta on siirtymässä joukko tehtäviä, joiden jakautuminen eri maakuntiin ei vielä ole tarkalleen tiedossa. Tältä osin tulee tehdä osaamistarpeen kartoitusta, resurssitarpeen mitoitusta ja maakuntien välisen yhteistyön mahdollisuuden tutkimista. Toimintaympäristö muuttuu, maakuntaan tulee toimijoita, joiden kanssa ympäristöterveydenhuollon yhteistyö on ollut vähäisempää. Toiminta-alue muuttuu entisistä seuduista maakunnan kokoiseksi, mahdollisesti henkilöiden tehtäväkuviin tulee muutoksia, asiakaskunta voi muuttua entisestä. Mitkä tulevat olemaan maakunnan yhteiset strategiat, johtamisjärjestelmät,

9 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 8(16) tukipalvelutavat, henkilöstöjohtaminen, esimiesten ohjaaminen? Kaikki tuo tarvitsee perehtymistä, sopeutumista ja muuntautumista, joka taas edellyttää aikaa ja resursseja. Maakuntaorganisaation alkuvuosille tulee pystyä varautumaan lisäresursseilla, jotta muutos saadaan mahdollisimman kivuttomasti ja nopeasti hoidettua. 4.4 Sidosryhmäyhteistyö (erityisesti kuntayhteistyön toteuttaminen) Ympäristöterveydenhuollolla on useita tahoja kuntatoimijassa joihin on yhteistyön tarvetta. Kunnat eivät vähene, mutta ympäristöterveydenhuollot vähenevät kahdesta yhteen, joten yhteistyötahot uuden muodostuvan yksikön näkökulmasta lisääntyvät. Jokaisessa kunnassa mm. rakennusvalvonnat, vesilaitokset, kaavoitukset, tilahallinnat, ympäristönsuojelut, ruokahuolto jne. ovat tahoja joiden kanssa on rakennettava yhteistyö uudelta pohjalta. Toimivien väylien synnyttäminen on erityisen tärkeää mm. häiriötilanteita silmällä pitäen. Maakunnan sisällä olevien toimijoiden välisen yhteistyön synnyttämisessä on aivan uusi asetelma. Todennäköisesti yhteistyö esim. pelastuslaitoksen ja maaseutuasioita hoitavien tahojen kanssa on uudessa organisaatiossa helpompaa. Terveydenhuollon yhteistyötahoja on edelleen yksi, Eksote. Silläkin on kuitenkin oma sisäinen muutos menossa ja henkilöiden tehtäväkuvat ja vastuut voivat muuttua, joten sekin tuo omat muutostarpeensa esim. epidemiatyöryhmän kokoonpanoon. Tarvittavien yhteistyökuvioiden synnyttäminen maakuntien väliseen toimintaan saattaa olla haasteellisempi. Luontevat suunnat maakuntien väliseen yhteistyöhön Etelä-Karjalasta ovat Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon. Yhteistyön keskusviranomaisten suuntaan uskomme muotoutuvat helpommaksi ja suoraviivaisemmaksi kuin nykyisin. Noin 60 ympäristöterveydenhuollon yksikön sijaan keskusvirastojen tarvitsee seurustella enää 18 maakuntatoimijan kanssa. Ohjaus, suunnittelu, raportointi helpottuu, samoin kouluttaminen, neuvottelut jne. Toivomme, että keskusvirastot eivät lähde luomaan tähän mitään väliporrasta vaan näkevät suoran vuorovaikutuksen mahdollisena ja mahdollisuutena. Valvontakohteet, erilaiset toimijat eivät välttämättä tulevaa muutosta edes havaitse, mikäli se kyetään tekemään siten, että resurssit tarvittavien tehtävien suorittamiseen ja palveluiden tarjoamiseen säilyvät ennallaan. Alkuvaiheessa olisikin hyvin tärkeää, että muutokset asiakassuhteissa tehtäisiin maltillisesti. 4.5 Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan Ympäristöterveydenhuollon raportointi keskusvirastojen suuntaan on hyvin vankasti sieltä ohjattua ja mallinnettua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut kehitteillä ohjaustyökaluja ja raportointijärjestelmiä joiden toimivuutta kunnat ovat olleet omalta osaltaan tukemassa monilla miljoonilla euroilla. Nyt vaikuttaa siltä, että valtio on ottanut ohjauksen paremmin hallintaan ja on luomassa ohjelmaa, johon kuntien (maakuntien) ei ehkä tarvitse itse tuottaa vastakapuloita, vaan se on kerralla valmis tiedonkeruutyökalu. Vuoden 2019 alusta se olisi suunni-

10 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 9(16) telmien mukaan käytössä ja siinä kohti toivottavasti voidaan luopua omasta tiedonkeruuohjelmasta. Tämä edellyttää, että eläinlääkintähuollon vastaava tiedonkeruuohjelma valtion taholta valmistuu samanaikaisesti. Jotta kaksinkertaisesta tiedonkeruusta ja kirjaamisesta vältyttäisiin, tulee tulevan ohjelman palvella myös maakunnan valvontayksikköä, siitä johtuen on erittäin tärkeää, että tuossa ohjelmatyössä kuullaan koko ajan ympäristöterveydenhuollon toimijoita, ja pidetään heitä mukana kehitystyössä. Valvontakohteet ovat yksi lenkki raportoinnissa. Heidän saama ja tarvitsema tieto tulee myös pystyä välittämään kivuttomasti ja mutkitta raportointijärjestelmästä. Digitaalisuus kasvaa ja edistyy monella sektorilla, se tulee ottaa huomioon ja kantavaksi ajatukseksi myös ympäristöterveydenhuollon raportointiin. Raportointi on vaatinut ja vaatii paneutumista ja resursointia. Resurssit voidaan käyttää joko vanhan toimintamallin toteuttamiseen tai uuden kevyemmän ja paremman luomiseen. Tässä organisaatiomuutoksessa pitää pystyä kohdentamaan uusien toimivampien toimintojen kehittämiseen osaamista, tekijöitä, laitteita ja aikaa. Se tuo pitemmällä aikavälillä säästöjä ja toimivuutta. Tältä osin maakuntahallinto ei alkutaipaleellaan voi säästää vaan päinvastoin panostaa lisää. 5 Muutokseen valmistautuminen 5.1 Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi Toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen on varattava alkuvaiheeseen aikaa ja resursseja. Ympäristöterveydenhuollon seutuorganisaatioiden yhdistäminen yhdeksi maakunnan kokoiseksi toimijaksi ja osan aluehallintoviraston tehtävistä siirtyminen maakuntatasolle sisältää uusia toimintamallimahdollisuuksia. Niiden näkeminen ja käytäntöön ottaminen vaatii kuitenkin kehittelyä, mutta luo varmaan myös tehokkuutta. Ympäristöterveydenhuollolla on merkittävästi oikeusharkintaa vaativia tehtäviä, tehdyillä päätöksillä voi olla myös isoja taloudellisia vaikutuksia. Näistä syistä tarvitaan ko. asioihin perehtynyttä lakimiestukea. Sitä tulee olla tarjolla maakuntaorganisaatiossa. Ympäristöterveydenhuollolta edellytetään laatujärjestelmää, sen luominen yhteiseen organisaatioon kahden yksikön laatu- ja/tai asiahallintajärjestelmää yhdistämällä on vaativa työ. Pelkkä asiakirjojen yhdistäminen ei riitä, täytyy käydä henkilöstön kanssa myös toimintojen yhdistämisprosessi. Kahden osin kolmen eri organisaation henkilöstö yhdistyy uudeksi työyhteisöksi, se vaatii johtamiselta paljon läsnä olevaa johtamista ja vuorovaikutusta. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen on muutosvaiheessa kiinnitettävä erityistä huomiota.

11 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 10(16) 5.2 Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019 Maakuntaan organisoituminen muuttaa yhteistyökuvioita joiltain osin. Joihinkin asioihin on luotava uusia yhteistyömalleja, kuten esim. maakuntien väliset yhteistyötarpeet. Näiden yhteistyöjärjestelyjen tekeminen on hyvä ajoittaa jo ennen yhdistymistä. Monet näistä, kuten esim. erityistilanteisiin varautuminen ja toimintavaltuudet sekä eläintautivalvontaan liittyvät tehtävät on oltava toimintavalmiina heti maakuntaorganisaation alettua työnsä. Ennen varsinaiseen uuteen maakuntaorganisaatioon siirtymistä on katselmoitava nykyisiä toimintatapoja ja asiakirjoja. Mikäli mahdollista, niin etukäteen tehdyt harmonisoinnit helpottavat uuden toiminnan alkua. Hyvissä ajoin ennen yhteistoiminnan aloittamista on hyvä myös suunnitella minkälaisilla tehtävänkuvilla henkilöstö aloittaa työnsä uudessa organisaatiossa, yksiköiden esimiehet tulee määritellä. Tukipalveluiden järjestämisestä pitää sopia, ympäristöterveydenhuolto tarvitsee lähipalveluita varten riittävästi tukipalveluhenkilöstöä. Toimivaltakysymykset tulee myös määritellä ja saattaa voimaan ennen vuoden 2019 alkua - tai ainakin valmistella päätettäväksi heti ensimmäisillä viikoilla. Muutos on aina henkilökohtainen, jokainen työntekijä kokee sen omalla tavallaan. On tärkeää huomioida henkilöstö muutoksessa, järjestettävä koulutusta muutoksen sietämiseen, tiedotettava tarpeeksi muutoksen etenemisestä, osallistettava mahdollisimman paljon, sitoutettava henkilöstö tehtyihin valintoihin. Maakuntaan siirtyy paljon henkilöstöä, joka ei ole entuudestaan tuttua keskenään, on tärkeää järjestää tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus tutustua muihin henkilöstöryhmiin ja hahmottaa maakunnan koko tehtäväkenttää. 6 Tiivistelmä 6.1 Tehtäväkokonaisuus onko selvä vai onko selvitettäviä/epäselviä rajapintoja Tehtäväkokonaisuus pääosin ympäristöterveydenhuollon osalta on selvä: kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan maakuntiin, aluehallintoviraston tehtävistä siirtyvät eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tehtävät sekä alkoholihallinnon tehtävät. Ympäristöterveydenhuolto tärkeää säilyttää kokonaisuutena ja omana elinympäristön turvallisuuden yksikkönä Selvitettävää: alkoholihallinnon tehtävistä ehkäisevän päihdetyön osuus, mihin yhteyteen asettuisi maakuntahallinnossa parhaiten: ympäristöterveydenhuollon yhteyteen vai sote-puolelle? ELY-keskuksesta siirtyvien elintarviketurvallisuustehtävien osuus (mm. kasvintuotannon torjunta-aineiden valvonta, luomuvalvonta) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sote-puolen tehtävien linkittyminen tähän elinympäristön turvallisuus-yksikköön Löytöeläinten hoidon järjestämisen vastuutaho maakunnassa selvitettävä (tehtävää ei ole mahdollista organisoida ympäristöterveydenhuollon yhteyteen, sillä ympäristöterveydenhuolto valvoo eläinsuojelulain perusteella maakunnan täyttävän velvollisuutensa tältä osin eikä valvoja voi olla sama kuin järjestäjä)

12 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 11(16) 6.2 Tehtävän järjestämistapa järjestäjä-tuottaja-jako a. Ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät tarkoituksenmukaista asemoida maakunnan järjestäjä-osuuteen. b. Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen (eläinten terveyden- ja sairaanhoito) vaatii erillistä tarkastelua maakuntien yhteistyötarve a. Maakuntien välistä yhteistyötä tarvitaan mm. aluehallintovirastolta siirtyvien tehtävien osalta siirtyvät resurssit näiden tehtävien osalta ovat edelleen epäselvät, tarkasteltava asiaa syvemmin näiden selvittyä b. Eläinsuojelu- ja eläintautilakiluonnoksissa mainitun ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän luominen c. Joidenkin valvonnan erityisosaamista vaativien tehtävien osalta yhteistyötarve kuntien kanssa a. Kuntien kanssa yhteistyötä tarvitaan eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa: mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kaavoitus, kuntien sisäilmatyöryhmät, hyvinvointipalvelut, ruokahuolto, vesilaitokset, kuntien erityistilanneorganisaatiot ja viestintä muuta? a. Ympäristöterveydenhuolto tärkeää säilyttää kokonaisuutena ja omana elinympäristön turvallisuuden yksikkönä, johon voi liittää mahdollisesti muita kokonaisuuteen soveltuvia tehtäviä 6.3 Muuta jatkossa huomioon otettavaa? Ympäristöterveydenhuollolla on merkittävä rooli varautumisessa, joka on huomioitava maakunnan varautumisessa Toimivaltuudet oltava viranomaistehtävän osalta oltava kunnossa jo heti toiminnan alussa Maakuntahallinnossa tulee olla käytettävissä lakiasiaintuntemusta: ympäristöterveydenhuollolla on merkittävästi oikeusharkintaa vaativia tehtäviä, tehdyillä päätöksillä voi olla isoja taloudellisia vaikutuksia Johtotehtävien vastuut ja henkilöt määriteltävä hyvissä ajoin ennen maakuntahallinnon aloitusta

13 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 12(16) 7 Liite lyhyet tehtäväkuvaukset Lyhyet tehtäväkuvaukset ELINTARVIKEVALVONTA Alkutuotannon valvonta: valvontasuunnitelman mukaisten elintarvikelain mukaisten tarkastusten tekeminen kasvintuotannossa ja kotieläintuotannossa, näytteenotto alkutuotannon kohteissa Elintarvikkeita valmistavien tuotantolaitosten valvonta: elintarvikelain mukainen suunnitelmallinen valvonta (mm. tuotanto- ja elintarvikehygienian valvonta, ravintolisien ja terveysväittämien valvonta, pakkausmerkintöjen valvonta, jäljitettävyyden valvonta), elintarvikehuoneistoilmoitusten ja -hakemusten käsittely, todistusten ja päätösten anto, tarvittaessa viranomaispakkokeinojen käyttö Elintarvikkeiden vähittäismyynnin ja tarjoilun valvonta: elintarvikelain mukainen suunnitelmallinen valvonta (mm. tuotanto- ja elintarvikehygienian valvonta, ravintolisien ja terveysväittämien valvonta, pakkausmerkintöjen valvonta, jäljitettävyyden valvonta), elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittely, tarvittaessa viranomaispakkokeinojen käyttö Elintarvikekontaktimateriaalien valvonta: elintarvikelain mukainen suunnitelmallinen valvonta, elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittely, tarvittaessa viranomaispakkokeinojen käyttö Elintarvikkeiden kuljetusten, liikkuvan kaupan ja tilapäisten tapahtumien valvonta: elintarvikelain mukainen suunnitelmallinen ja asiakaslähtöinen valvonta Elintarvikkeiden viennin ja tuonnin valvonta: vientilaitoksiin liittyvä erityisvalvonta (esim. vientimaiden asettamat erityisvaatimukset), vientitodistusten anto, sisämarkkinakaupan ehtojen valvonta Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen: monialaisen selvitystyöryhmän tehtävänä on elintarvikkeiden tai veden välityksellä tapahtuvien epidemioiden selvittäminen epidemiologisin tutkimuksin, tarkastusten ja näytteenoton avulla yhteistyössä toiminnanharjoittajien, asiakkaiden ja terveydenhuollon kanssa. Lisäksi tehtävänä on estää epidemian mahdollinen leviäminen. Lausuntojen anto: elintarvikkeiden valmistukseen ja käsittelyyn liittyvien lausuntojen anto toisille viranomaisille (esim. rakennuslupalaunnot) ja muille tahoille Elintarvikkeisiin liittyvien valitusten ja yhteydenottojen käsittely: kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen yhteydenottoihin vastaaminen Neuvonta ja ohjaus: kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen neuvonta ja ohjaus elintarviketurvallisuuteen liittyvissä asioissa

14 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 13(16) TERVEYDENSUOJELUN VALVONTA Talousveden valvonta: vedenottamoiden ja vesilaitosten suunnitelmallinen valvonta, valvontatutkimusohjelmien laadinta yhteistyössä vesilaitosten kanssa, talousveden laadun seuraaminen (näytetulokset), vesilaitoshakemusten ja ilmoitusten käsittely, tarvittaessa määräysten anto talousveden käsittelystä tai käytöstä Huoneistojen valvonta: koulujen, päiväkotien, vanhainkotien, lastenkotien ja muiden hoitolaitosten, majoitustilojen, liikuntatilojen ym. valvonta terveydellisten olojen osalta valvontasuunnitelman mukaisesti, ilmoitusten käsittely, tarvittaessa hallinnollisten pakkokeinojen käyttö, sisäilma-ongelmien selvittely yhdessä sisäilmatyöryhmien, toimijoiden, terveydenhuollon ja asianosaisten kanssa Uimaveden valvonta: uimarantojen, uimahallien ja kylpylöiden uimaveden laadun suunnitelmallinen valvonta ja näytteenottotulosten seuranta, ilmoitusten käsittely, tarvittaessa määräysten tai kieltojen anto Asumisterveyden valvonta: Asuntojen terveydellisten olojen valvonta yhteydenottopyyntöjen perusteella esim. sisäilmaongelmat asunnoissa Talous- ja uimavesivälitteisten epidemioiden selvittäminen: monialaisen selvitystyöryhmän tehtävänä on elintarvikkeiden tai veden välityksellä tapahtuvien epidemioiden selvittäminen epidemiologisin tutkimuksin, tarkastusten ja näytteenoton avulla yhteistyössä toiminnanharjoittajien, asiakkaiden, vesilaitoksen ja terveydenhuollon kanssa. Lisäksi tehtävänä on estää epidemian mahdollinen leviäminen. Yleisten alueiden terveydellisten olojen valvonta, hautaamiseen liittyvän terveyshaitan valvonta: esim. tarvittaessa määräys tuhoeläinten hävittämiseen yleisiltä alueilta, hautaamisesta aiheutuvan terveyshaitan arvionti, haudatun ruumiin siirtämiseen ja kuljettamiseen liittyvien terveydellisten, elinympäristöön liittyvien riskien arviointi, solariumien säteilyvalvonta, kansainvälisen liikenteen laivojen hygieniatodistusten myöntäminen Erityistilanteisiin varautuminen: ennaltavarautuminen mitä moninaisempoien erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen yhdessä muiden viranomaisten kanssa Terveysvaaraepäilyiden ja muiden yhteydenottojen käsittely: kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen yhteydenottoihin vastaaminen

15 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 14(16) Lausuntojen anto: lausuntojen anto toisille viranomaisille, kuten kaavoittajalle, ympäristönsuojeluviranomaiselle, rakennusvalvontaviranomaiselle, arvioitaessa tehtävien ratkaisujen elinympäristöön liittyviä riskejä Neuvonta ja ohjaus: kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen neuvonta ja ohjaus elinympäristön terveellisyyteen liittyvissä asioissa TUPAKAN, NIKOTIININESTEIDEN JA NIKOTIINIKORVAUSTUOTTEIDEN VALVONTA Myyntilupien käsittely: Tupakan, nikotiininesteiden ja nikotiinikorvaustuotteiden myyntiin vaadittavien lupien valmistelu ja myöntäminen Myynnin valvonta: tupakan, nikotiininesteiden ja nikotiinikorvaustuotteiden myynnin ja toimijan omavalvonnan valvonta suunnitelmallisella tarkastustoiminnalla, mainonnan valvonta Tupakoinnista aiheutuvien haittojen valvonta: tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamisen valvonta, tarvittaessa tupakointikieltojen määrääminen asuntoyhteisöille Neuvonta ja ohjaus: kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen neuvonta ja ohjaus elinympäristön terveellisyyteen liittyvissä asioissa ALKOHOLIHALLINNON PALVELUT Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntilupien käsittely: Ravintolat ja kaupat tarvitsevat alkoholiluvan voidakseen myydä alkoholijuomia. Lupa on toimipaikkakohtainen. Lupaharkinnassa arvoideen sekä luvanhakijan että toimipaikaan asianmukaisuutta. Lisäksi ravintoloille myönnetään jatkoaikalupia, jolloin voivat pitää anniskellla klo jälkeen Alkon myymälöiden hyväksyminen ja Alkon luovutuspaikkalupien käsittely: Alkon myymälöiden osalta menettely on kevyempi kuin edellä. Hyväksymispäätöstä harkittaessa arvioidaan lähinnä myymälän sijainnin sopivuutta

16 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 15(16) Alkoholijuomien anniskelun, vähittäismyynnin ja mainonnan valvonta: Valvotaan, että elinkeinonharjoittajat toimivat alkoholilain mukaisesti sekä noudattavat alkoholilupansa ehtoja. Tehdään myös ilta- ja yöaikaan kenttävalvontana. Valvonta pyritään toteuttamaan yhteistyössä poliisin kanssa. Alkoholimainonta on tiukasti säänelty. Valvontaa tehdään ilmoitusten perusteella, internet- ja sosiaalisen median valvontana sekä kenttävalvonnan ohessa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuminen alkoholielinkeinossa: Elinkeinonharjoittajalla tulee olla taloudellinen luotettavuus. Tämä tarjoittaa, että alkoholilain ohella elinkeinonharjoittajan tulee noudattaa kirjanpitolakia, osakeyhtiölakia, verolainsäädäntöä sillä uhalla, että lupa voidaan peruutta. Valvontaa tehdään yhteistyössä verottajan ja poliisin kanssa Kuittilain valvonta: Koskee alkoholihallinnon tehtävänä vain ravintoloita. Ravintolatarkastusten yhteydessä valvotaan, että asiakkaat saavat ostoksistaan kuitin ja kuitissa on lain edellyttämät tiedot Ehkäisevä päihdetyö: Aluehallintovirastojen tehtävänä alueellaan on ehkäisevän päihdetyön yleinen johto, ohjaus, seuranta ja valvonta. Koskee alkoholin lisäksi, tupakkatuotteiden sekä huumeiden ja muiden päihtymistarkoituksessa kulutettavien aineiden käyttöön ( ml. lääkkeiden väärinkäyttö) sekä rahapelaamiseen liittyviä haittoja. ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA Eläinten terveyden luvat: terveysluokkapäätökset (MV ja BKD - taudeissa), kalojen ylisiirtoluvat, spermavaraston ja oriin sperman keräysluvat, lupa rajoittavista määräyksistä poikkeamiseen, karanteenipaikkojen hyväksyminen Eläinten terveyden valvonta: eläintautiepäilyissä tehtävä diagnosointi näytteenottoineen, epidemiologinen selvitys, saneeraussuunnitelman laatiminen, rajoittavien määräysten ym. antaminen, eläinten tuonnin ja viennin valvonta (vientitodistukset, hallinnolliset päätökset näihin liittyen), kalanviljelylaitosten ja luonnonravintolammikoiden säännölliset tarkastukset, pakollisiin ja vapaaehtoisiin terveysvalvontaohjelmiin liittyvät tarkastukset (esim. salmonellavalvonta kanaloissa) Eläintautivarautuminen: eläintautivarautumisen valmiussuunnitelman laadinta ja ylläpito, valmiusharjoitusten järjestäminen, eläintautivalmiusvaraston ylläpito

17 LOPPURAPORTTI/ALY-työryhmä/Ympäristöterveydenhuolto 16(16) Eläinten hyvinvoinnin luvat ja ilmoitukset: lupien myöntäminen eläinnäyttelyille ym., eläinkuljettajille tai eläimen lopettajalle, hyväksymistodistusten myöntäminen eläinten kuljetusvälineille, ammattimaisen eläintenpidon ilmoitusten käsittely Eläinten hyvinvoinnin valvonta: eläinten hyvinvointiin liittyvä valvonta sekä epäilyjen perusteella että säännöllisenä valvontana (ammattimaisen toiminnan osalta), tarvittaessa hallinnollisten pakkokeinojen käyttö (määräykset, kiellot, kiireelliset toimet eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi) Eläinten lääkitsemisen valvonta: eläinten pitopaikassa tapahtuva säännöllinen valvonta, epäilyyn perustuva valvonta (esim. antibioottimaitoa todetaan meijerissä), vierasainevalvonta Eläinten rekisteröinnin ja merkinnän valvonta, täydentävien ehtojen valvonta: tilapäisen pitopaikkatunnuksen tai eläinvälittäjättunnuksen myöntäminen, ID-valvontatulosten käsittely, otantatarkastukset tiloille, täydentävien ehtojen valvonnan hallinnollinen laajentaminen Sivutuotevalvonnan hyväksynnät ja rekisteröinnit: haaskatoimijoiden ja tilarehustamoiden rekisteröinti, polttolaitosten hyväksyminen Sivutuotevalvonta:Eläinten hävittämisen valvonta, eläinten hautaamisen valvonta, eläinperäisten elintarvikkeiden hävittämisen valvonta, sivutuotetoimijoiden suunnitelmallinen valvonta Neuvonta ja ohjaus: kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen neuvonta ja ohjaus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT Kiireellinen eläinlääkärinapu: Ympärivuorokautinen hätätapauspäivystys sekä pien- että suureläimille jokaisena vuoden päivänä Eläinlääkäripalvelut tuotantoeläimille: tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito, ennaltaehkäisevä terveydenhuoltotyö tuotantoeläintiloilla Eläinlääkäripalvelut seura- ja harrastuseläimille: seura- ja harrastuseläinten terveyden- ja sairaanhoito, ennaltaehkäisevä työ (rokotukset, terveystarkastukset ym.) Neuvonta ja ohjaus: kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen neuvonta ja ohjaus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa