Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ICT-työryhmän väliraportti ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ICT-työryhmän väliraportti ( )"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ( ) ICT-muutosohjelman / väliraportin muutoshistoria Tekijä Aika Muutos Juhani Heikka Dokumenttirakenne ja alustavat sisällöt Juhani Heikka ICT-näkökulmasta keskeinen lainsäädäntö Juhani Heikka TUVE- ja KEHA-asiat Juhani Heikka Tietojärjestelmät Juhani Heikka ICT-työryhmän täydennyksiä Jari Vanhatalo Tiedolla johtamisen kehittäminen Juhani Heikka ICT-riskit ja varautumistoimenpiteet, ICT-sopimukset Päivi Pietarila ELY-toimialojen tietojärjestelmät ja kehitystarpeet Merja Hauhtonen Arkistointiasiat ja sosiaalitoimen järjestelmät, KANTA-palvelut Juhani Heikka Kokonaisarkkitehtuuriasiat, jatkotoimenpide-esitykset Juhani Heikka Toimenpide-esitykset, versio kommenttikierrokselle Juhani Heikka Veijo Romppaisen, Jaana Siikaluoma-Lehtosaaren ja Merja Hauhtosen kommentit Juhani Heikka Jari Vanhatalon ja Sami Krankin kommentit Juhani Heikka Raportti julkaistu 1

2 Johdon tiivistelmä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ICT-valmistelu käynnistettiin tammikuussa Selvitystä varten organisoitiin ICTtyöryhmä, jossa on ollut kevään 2017 aikana edustus kaikista siirtyvistä organisaatioista sekä henkilöstöryhmien edustus. Tämä raportti on laadittu pääosin ennen ( ) hallituksen päivittämiä aikatauluja, joiden mukaan maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden alkuperäistä aikataulua myöhemmin ( ). Aikataulumuutoksesta johtuen suunnitelmat tullaan päivittämään tiekartan muotoon syksyllä ICT-työryhmä on kevään aikana selvittänyt ja valmistellut kuutta asiakokonaisuutta: 1) maakunnan tietohallinto, 2) toimintaverkostot, 3) tietojärjestelmät, 4) arkistointiratkaisut, 5) palvelujen kehittäminen ja toimintojen digitalisointi ja 6) ICT-palvelujen järjestäminen. ICT-työryhmä kokoontui kevään aikana kuusi kertaa. Lisäksi ICT-työryhmän valmistelutyötä edistämään organisoitiin asiantuntijatyöryhmiä mm. maakunnan kokonaisarkkitehtuurin mallintamiseksi ja tulevan maakunnan ICT-infrastruktuurin suunnittelemiseksi. Suunnittelutyötä tukemaan ICT-työryhmä suoritti viisi kyselyä alueen toimijoille, joissa kartoitettiin mm. ICT-kokonaisuutta (tietohallinto- ja ICT-henkilöstö, ICT-laitteet, sovellukset, kustannukset, ICT-palvelujen järjestäminen), tietoliikennetarpeita, ICT-sopimuksia, digitaalisten palvelujen käyttöönottoa sekä arkistointiratkaisuja. ICT-työryhmän valmistelutyössä on saatu mallinnettua lähtötilanne eri osa-alueiden osalta sekä keskeisiltä osilta esitykset maakunnan etenemisskenaariosta. Toimialasidonnaiset (TOSI, mm. asiakas- ja potilastietojärjestelmät) järjestelmät siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä maakunnan vastuulle. Järjestelmiä konsolidoidaan mahdollisimman paljon siirtymäajan puitteissa. Toimialariippumattomissa (TORI, mm. talous, henkilöstö, asianhallinta, jne) valitaan järjestelmät, jotka tulevat maakunnan käyttöön. TORI-järjestelmiä ei siirretä kunnista maakuntaan. Kansalliset palvelukeskukset voivat tulevaisuudessa tarjota valtakunnallisesti yhteisiä TORI-järjestelmiä. ICT-infrastruktuurin rakentamisessa siirtymäajalla hyödynnetään PPSHP verkko- ja ICT-infrastruktuuria. Tässä dokumentissa on koottuna ICT-työryhmän valmistelutyö sekä eri osa-alueisiin liittyvät jatkotoimenpide-esitykset. ICT-työryhmä esittää (väliaikaiselle toimielimelle), että 1. ICT-työryhmän toimintaa jatketaan 8/ Tiivistetään yhteistyötä maakunnan kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Lisätään tiedonvaihtoa keskeisten kumppanimaakuntien, ministeriöiden ja palvelukeskusten kanssa yhteisten kehityskohteiden tunnistamiseksi. 3. Valmistelutyön vauhdittamiseksi käynnistetään avainvalmistelijoiden rekrytoinnit 8/ Laaditaan kaikki keskeiset ICT-toimenpiteet ja ICT-päätökset yhteenkokoava tiekartta. Tehdään jatkotyönä esitykset maakunnan tietojärjestelmäkokonaisuudesta. 5. Jatketaan ICT-muutosohjelman tarkentamista ja ICT-investointiohjelman kokoamista ( ). 6. Tiivistetään valmisteluyhteistyötä toimialojen valmisteluryhmien (Popster ja maakunnan muut valmisteluryhmät) kanssa. Asioiden mallintamisen viitekehyksenä hyödynnetään kokonaisarkkitehtuurimallia. 7. Otetaan käyttöön ohjelmajohtamisen toimintamalli ICT-projektikokonaisuuden hallitsemiseksi. 8. Selvitetään ICT-palvelujen järjestämisstrategian vaihtoehdot. Vaihtoehdoiksi on tunnistettu 1) oman ICT inhouse yhtiön perustaminen, 2) yhteisen in-house yhtiön perustaminen muiden maakuntien kanssa tai 3) olemassa olevan ICT-in-house yhtiön hyödyntäminen. Tavoitteena, että asiasta voidaan päättää syksyn aikana. 9. Valmistellaan yhteistyösuunnitelma ja työnjako valtakunnallisten palvelukeskusten (ICT, Talous- ja henkilöstöhallinto, kiinteistöt) kanssa vuoden loppuun mennessä. 10. Nostetaan ICT-riskienhallinta johdon tietoisuuteen ja huolehditaan, että tarvittavat toimenpiteet tulevat tehdyksi osana maakunnan jatkovalmistelua. Työryhmän valmistelutyötä ei olisi voitu tehdä ilman alueen kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijoiden panosta. Sujuva yhteistyö on tärkeää myös jatkovalmistelussa, jossa päätökset ja toimenpiteet suoritetaan merkittäviltä osin nykyisissä organisaatioissa. Paras osaaminen on nykyisissä organisaatioissa, joka on valjastettava tulevan maakunnan valmisteluun. Maakunnan ICT- ja muussa toimialavalmistelussa on havaittu selkeä tarve linjausten ja ohjeistuksen tuottamiselle, jotta alueella, kunnissa ja kuntayhtymissä tehtävä valmistelu- ja kehittämistyö ohjautuu kohti yhdessä määriteltyjä tavoitteita. ICT-valmistelun osalta pyritään tuottamaan tiiviit ohjeistukset kuntien ja kuntayhtymien talousarviovalmistelun tueksi elo-syyskuun aikana. 2

3 Sisällys Johdon tiivistelmä... 2 Taustaa valtakunnalliselle maakunta- ja soteuudistukselle... 7 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen organisaatio... 8 ICT-työryhmä... 9 ICT-työryhmän puheenjohtajisto, työjaos ja asiantuntijaryhmät ICT-työryhmän toiminnasta viestiminen ICT-työryhmän työskentely ajalla ICT-työryhmän kokoukset ICT-työryhmän tekemät kartoitukset (tiedonkeruu) ICT-volyymit ja henkilöstö Reksiterinpito ja arkistointi Digipalvelujen käyttöönotto Tietoliikennetarpeet ICT-sopimukset Yhteenveto tiedonkeruusta Väliaikaishallinnon ICT-ratkaisut ja järjestelmät Tulevan POP maakunnan tietojärjestelmät Kunnista maakuntaan siirtyvät tietojärjestelmät Kuntayhtymistä maakuntaan siirtyvät tietojärjestelmät Valtiohallinnosta maakuntien käyttöön siirtyvät tietojärjestelmät Maakunnan toimialariippumattomat järjestelmät (TORI) Henkilöstöhallinto Taloushallinto Asianhallinta Viestintä (Viestintätyöryhmän esitys ) Tietojohtaminen ja raportointi Maakunnan toimialasidonnaiset järjestelmät (TOSI) Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietointegraatio Pelastustoimi Valtiohallinnon ELY-toimiala ICT-infrastruktuuri Maakunnan ICT-infrastruktuurin nykytila

4 Tulevan maakunnan ICT-infrastruktuuri Toimipisteet Internet Palvelut ja palveluverkot Hallinnon turvallisuusverkko (TUVE) pelastuslaitosten ja ensihoidon käyttöön Kansallinen ohjaus ja ICT-palvelukeskus Valtioneuvoston periaatepäätös maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä ( ) Valtioneuvosto Valtiovarainministeriö Toimialojen ministeriöt Sosiaali- ja terveysministeriö Maakunta Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiö SoteDigi kehitysyhtiö Kansaneläkelaitos Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Väestörekisterikeskus VRK Kilpailutilanteessa olevat yhteisöt Toimijoiden roolit väliaikaishallinto- ja käynnistämisvaiheissa Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus ( Vimana Oy ) Valtakunnallisten palvelukeskusten maakuntia koskeva käyttäövelvoite Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen palveluportfolio Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen etenemisaikataulut Maakuntien valmistautuminen ICT-palvelujen järjestämiseen ja yhteistyöhön valtakunnallisen ICTpalvelukeskuksen kanssa Palvelujen kehittäminen ja toimintojen digitalisointi Maakuntien tarve uusille tietojärjestelmille Maakunnan tiedolla johtamisen ratkaisut UNA asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen Kansallisten ICT- ja tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto KANTA-palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen digi-ideat (Popster) Palveluvaakan alueellinen käyttöönotto Verkkokokoukset käyttöön POP maakunnan valmistelussa Keskitetty monikanavainen asiakaspalvelu

5 Palveluseteli toimintamallin laajentaminen POP maakunnan toimijoiden käyttöön Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) Terveyskylä (Virtuaalisairaala 2.0) TE ja ELY digi-ideat ICT-työryhmän tunnistamat keskeisimmät riskit Riski 1: Aikataulu Riski 2: Linjaukset Riski 3: Rahoitus Riski 4: Jatkuvuuden turvaaminen Riski 5: Resurssit Riski 6: Digitalisaation edistäminen ICT-työryhmän ehdotuksia ja vaihtoehtoja väliaikaishallinnolle Maakunnan tietohallinto Toimintaverkostojen määrittäminen Tietojärjestelmät Arkistointiratkaisut Palvelujen kehittäminen ja toimintojen digitalisointi ICT-palvelujen järjestäminen Työryhmän resurssitarve ( ja ) Huomioon otettava lainsäädäntö Maakuntalaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta ( ) Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (TUVE) Alueuudistuksen tiekartta Liitteet

6 Kuva 1. Maakunnan tehtäväkenttä ja tehtäväkokonaisuuksien yhteistyötarpeet kuntien kanssa... 7 Kuva 2. Maakunnan toiminnot ja yhtenäisen asiakas- ja palvelunäkemyksen hahmotelma (Valtiovarainministeriö) Kuva 3. Kansallisen arkkitehtuurityön tavoitteita (Valtiovarainministeriö) Kuva 4. Maakuntien toiminnot poikkileikkaavia toimintakokonaisuuksia (Valtiovarainministeriö) Kuva 5. Maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio Kuva 6. ICT-työryhmän tehtäväkokonaisuudet Kuva 7. ICT-työryhmän kevään työskentelyn tiekartta Kuva 8. Tiedonkeruun tilanne 6/2017 (osa viimeisistä tiedoista päivittämättä) Kuva 9. Maakunnan henkilöstöhallinnon sidosryhmiä ja keskeisiä toimijoita Kuva 10. Maakunnan henkilöstöhallinnon toimijoiden väliset yhteydet Kuva 11. Maakunnan taloushallinnon keskeisiä sidosryhmiä ja toimijoita Kuva 12. Maakunnan taloushallinnon toimijoiden väliset yhteydet Kuva 13. Asianhallinnan päätietoryhmät Kuva 14. POP maakunnan käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät Kuva 15. Skenaario 1: maakunta ja sen omistamat yhtiöt hyödyntävät samoja potilastietojärjestelmiä Kuva 16. Skenaario 2: maakunta ja sen omistamat yhtiöt eivät käytä samoja potilastietojärjestelmiä Kuva 17. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kuva 18. Kansallisella tasolla tietointegraation peruspilarina toimii KANTA-palvelu Kuva 19. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen toiminta-alue Kuva 20. Jokipelastuksen toimintaan liittyviä tietoja Kuva 21. ELY:n vastuualueet Kuva 22. Esimerkkiratkaisu POP maakunnan toimipisteverkon toteuttamisesta Kuva 23. Ratkaisumalli POP ICT-infrastruktuurin internet-liikenteen toteuttamisesta Kuva 24. Esimerkkiratkaisu POP maakunnan palveluverkon toteuttamisesta Kuva 25. Turvallisuusverkkokonseptin keskeiset osa-alueet (Sisäministeriö) Kuva 26. Kansallisen TUVE-suunnitteluprojektin etenemisaikataulu Kuva 27. Pelastustoimen ICT-ratkaisut muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta Kuva 28. Maakuntien ICT-palveluekosysteemin toimijat tavoitetilassa Kuva 29. Valtakunnallisen palvelukeskuksen palveluportfolio ja käyttövelvoitepalvelut (6/2017) Kuva 30. Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen valmisteluaikataulu (2017) Kuva 31. ICT-palvelukeskuksen tiekartta ja aikatauluhahmotelma ( ) Kuva 32. ICT-palveluekosysteemi ja vaihtoehdot POP maakunnan ICT-palvelujen järjestämiseksi Kuva 33. Tietojohtamisen kehittämiskori ja keskeiset hankkeet Kuva 34. UNA-ytimen hankinnan aikataulu ( ) Kuva 35. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston kehittämisaikataulu ( ) Kuva 36. Kanta-palvelukokonaisuudet osa-alueet (arkkitehtuuri) Kuva 37. Popster digi-ideoiden viitekehys Kuva 38. Popster Digi-ideoiden jaottelu pääteemoihin Kuva 39. Popster digi-ideoiden jaottelu nopeisiin ja pitkän tähtäimen toimenpiteisiin Kuva 40. ICT-työryhmän tunnistamat keskeisimmät riskit Kuva 41. POP maakunnan ICT-muutosohjelman teemat Kuva 42. Kansallinen viitekehys maakuntien tietohallintojen suunnitteluun (Valtiovarainministeriö) Kuva 43. Esimerkki IT-päätöksentekomatriisista ja vastuista Kuva 44. POP maakunnan ICT-muutosohjelman alustava salkutusmalli

7 Taustaa valtakunnalliselle maakunta- ja soteuudistukselle Tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä olevassa maakunta- ja soteuudistuksen lakipaketissa on valmistelu maakuntien perustamista, joiden vastuulle siirrettäisiin tehtäviä ja vastuista sekä valtiohallinnosta että kunnilta. Lakiesityksissä maakunnan tehtäväkenttä sisältää 26 tehtäväkokonaisuutta, jotka on tarkoitus siirtää perustettavien 18 maakunnan vastuulle vuoden 2019 alusta alkaen. Kuntaliitto on koonnut maakunnan tehtävät alla olevaan kuvaan, jossa on myös hahmotettu yhteistyörajapintaa tulevaisuuden kuntien kanssa. Kuva 1. Maakunnan tehtäväkenttä ja tehtäväkokonaisuuksien yhteistyötarpeet kuntien kanssa. Maakuntauudistuksen mallintamista ja kokonaisarkkitehtuurityötä on käynnistetty Valtiovarainministeriön toimesta. Tavoitteena on auttaa hahmottamaan muutosta sekä tulevaisuuden toimintamalleja maakuntien suunnittelutyössä mm. toimintojen, asiakkuuksien ja yhteentoimivuuden näkökulmista. Kuva 2. Maakunnan toiminnot ja yhtenäisen asiakas- ja palvelunäkemyksen hahmotelma (Valtiovarainministeriö). Maakuntien yhteisen kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on ohjata mm. kansallisten strategioiden sekä maakunta- ja soteuudistuksen toteuttamista maakunnissa. Maakuntien tehtäväkokonaisuudet ovat lähtö- 7

8 kohtaisesti samanlaisia. Tästä johtuen arkkitehtuurilliseksi viitekehykseksi on otettu replikaatio, jossa itsenäiset maakunnat toteuttavat yhdenmukaisia tehtäväkokonaisuuksia. Replikaatioskenaariossa tavoitellaan toimintaprosessien harmonisointia, joka mahdollistaa standardoidut sekä haluttaessa kansalliset toimintoja tukevat tietojärjestelmät (vrt. valtakunnalliset palvelukeskukset). Kuva 3. Kansallisen arkkitehtuurityön tavoitteita (Valtiovarainministeriö). Yhtenä kansallisena tavoitteena on julkisen hallinnon toimintojen digitalisointi ja asiakaslähtöiset digitaaliset palvelut. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu keskeisiä poikkileikkaavia toimintakokonaisuuksia, joiden avulla muodostetaan asiakkaille yhtenäinen monitoimijainen, toimialariippumaton palvelukokemus. Kuva 4. Maakuntien toiminnot poikkileikkaavia toimintakokonaisuuksia (Valtiovarainministeriö). Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen organisaatio Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua on tehty 11 teemaryhmässä sekä Popsterhankkeessa (12 alatyöryhmää). Tässä raportissa on koottuna ICT-työryhmän kevään 2017 aikana tekemä valmistelu- ja selvitystyö. 8

9 Kuva 5. Maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio. ICT-työryhmä Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen johtoryhmä ( ) ja ohjausryhmä ( ) käsittelivät uusien valmistelutyöryhmien toimintaa. Ohjausryhmä päätti ( ) perustaa tukipalveluja valmistelevat työryhmät, joista yksi on ICT-työryhmä. Ohjausryhmä hyväksyi alueen organisaatioiden nimeämät henkilöt ICT-työryhmän jäseniksi (taulukko 1). Ohjausryhmä nimesi ICT-työryhmän valmistelijaksi Juhani Heikan (Oulun kaupunki). Valmistelija toimii ICT-työryhmän esittelijänä ja vastaa työryhmän työn etenemisestä sekä on maakuntauudisuksen johtoryhmän jäsen. Lisäksi ohjausryhmä merkitsi tiedoksi työryhmän valmistelijoiden esitykset oman työryhmänsä tehtävistä (kuva 2.) Kuva 6. ICT-työryhmän tehtäväkokonaisuudet. 9

10 Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan liitto pyysi jokaista organisaatiota, joista toimintoja siirtyy tulevaan maakuntaan nimeämään edustajansa valmisteluryhmiin (maakuntauudistuksen ohjausryhmä ). Alla on listattu ICT-työryhmän edustajat ( tilanne). VARSINAINEN EDUSTAJA KUNTAEDUSTAJAT Juhani Heikka, (ICT-valmistelija), Oulun kaupunki Jari Vanhatalo, (työryhmän sihteeri), Oulun kaupunki Markku Kilpua, Muhos Arto Marjamaa, Nivala Jarno Somppi, Haapavesi Pekka Kantola, Kuusamo Veli-Pekka Kiviniemi, Oulainen Taina Latvalehto, Taivalkoski Erja Mattila, Raahe Sami Krank, Kalajoen kaupunki Kimmo Honka, Limingan kunta Marja-Leena Lehtopuu, Lumijoki Väinö Kareinen, Kempele Juho Nissilä, Pyhäjärvi Henri Leviäkangas, Tyrnävä KUNTAYHTYMIEN EDUSTUS Veijo Romppainen, Pohjois-Pohjanmaan SHP Markku Boren, Raahen seudun hv-kuntayhtymä Merja Hauhtonen, Kallio PPKY Matti Matero, Oulunkaaren kuntayhtymä Juha Rannanjärvi, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Markku Lipponen, Pohjois-Pohjanmaan liitto PELASTUSLAITOSTEN EDUSTUS Pasi Hintikka, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Juha Alahäivälä, Jokilaaksojen pelastuslaitos VALTIOHALLINNON EDUSTAJAT Seppo Suorsa, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Päivi Pietarila, KEHA-keskus HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT Reima Haukilehto, Kunta-alan unioni Jyty Jaana Siikaluoma-Lehtosaari, Tehy Irja Ervasti, JUKO MUUT EDUSTAJAT Sirkka-Liisa Olli, Popster-hankkeen edustaja Jan Skog, Nordlab OY VARAEDUSTAJA Jari Vanhatalo Rauno Maaninka Liisa Hankonen Seija Mäenpää Tenho Jokelainen Markus Hämäläinen Markku Vanha Tarja Lempeä Juha Korpelainen Kaisa Kinnunen-Luovi Urho Möller Marko Ojala Pekka Röytiö Rauno Malinen Kari Malinen Kimmo Pelkonen Pyry Korhonen Marja-Liisa Junes, PPSHP Osmo Räsänen, Tehy Tuija Sipilä, Oulun kaupunki Markku Tiainen ICT-työryhmän puheenjohtajisto, työjaos ja asiantuntijaryhmät ICT-työryhmän ensimmäisessä kokouksessa ( ) ICT-työryhmä nimesi ohjausryhmän linjausten ( ) mukaisesti keskuudestaan puheenjohtajiston sekä sihteerin. - Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Juhani Heikka (Oulun kaupunki) - 1. varapuheenjohtaja Veijo Romppainen (PPSHP) - 2. varapuheenjohtaja Pekka Kantola (Kuusamon kaupunki) - Työryhmän sihteeriksi nimettiin Jari Vanhatalo (Oulun kaupunki) 10

11 ICT-työryhmän keskuudesta nimettiin ( ) työjaos tukemaan ICT-työryhmän valmistelijan valmistelutyötä (Taulukko 2). Taulukko 2. ICT-työryhmän työjaos. NIMI TITTELI ORGANISAATIO Juhani Heikka, Valmistelija Tietohallintopäällikkö Oulun kaupunki Jari Vanhatalo, Sihteeri Tietohallintoasiantuntija Oulun kaupunki Veijo Romppainen Tietohallintojohtaja Pohjois-Pohjanmaan SHP Pekka Kantola Tietohallintojohtaja Kuusamon kaupunki Matti Matero Tietohallintopäällikkö Oulunkaaren Ky Sami Krank Tietohallintojohtaja Kalajoen kaupunki Merja Hauhtonen Tietohallintopäällikkö Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Markku Boren Tietotekniikkapäällikkö Raahen kaupunki Päivi Pietarila Pääarkkitehti ELY (KEHA keskus) Seppo Suorsa Kehittämispäällikkö AVI Kimmo Hinno Projektijohtaja POP maakuntauudistus Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri Popster-hanke (PPSHP) ICT-työryhmän valmistelua tukemaan kutsuttiin kokoon eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuvia alatyöryhmiä. Taulukko 3. Henkilöstö-kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuneet asiantuntijat. NIMI TAUSTAORGANISAATIO Juha Jääskeläinen PPSHP, POP maakunnan henkilöstövalmistelija Katariina Ervasti PPSHP Minna Vinkki Kempele Mikko Weissenfelt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Jarkko Raatikainen PPSHP, POP maakunnan talousvalmistelija Tuomo Vähäsarja Heta-palvelut Pitkänen Päivi Monetra Männistö Pirjo Kalajoki Torvinen Juha Oulunkaari Markku Kipinä Kuusamo Tuomo Liejumäki PPSHP Hintsala Jari Kuntien Tiera, KA-asiantuntija Taulukko 4. Talous-kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuneet asiantuntijat. NIMI TAUSTAORGANISAATIO Jarkko Raatikainen PPSHP, POP maakunnan talousvalmistelija Tuomo Vähäsarja Heta-palvelut Pitkänen Päivi Monetra Männistö Pirjo Kalajoki Torvinen Juha Oulunkaari Markku Kipinä Kuusamo Tuomo Liejumäki PPSHP Hintsala Jari Kuntien Tiera, KA-asiantuntija 11

12 Taulukko 5. Hallinto-kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuneet asiantuntijat. NIMI TAUSTAORGANISAATIO Sari Haataja PPSHP, POP maakunnan hallintovalmistelija Markku Lipponen PPL Leena Pimperi-Koivisto Oulunkaari Laura Heinonen ELY-keskus Toni Saranpää PPL Kaisa Mutenia PPSHP Sanna-Leena Eskola Oulun kaupunki Hintsala Jari Kuntien Tiera, KA-asiantuntija Taulukko 6. Sote-kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuneet asiantuntijat. NIMI TAUSTAORGANISAATIO Hannu Leskinen Popster selvitysmies Anu Vuorinen Oulunkaari Hannu Kallunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Leena Pimperi-Koivisto Oulunkaari Johanna Kiiskilä Popster-hanke Sirkka-Liisa Olli Oulun kaupunki / Popster Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki / Popster Taulukko 7. ICT-infrastruktuurin valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat. NIMI TAUSTAORGANISAATIO Juhani Heikka Oulun kaupunki Jari Vanhatalo Oulun kaupunki Marko Niskala Oulun kaupunki, Oulun Tietotekniikka -liikelaitos Jussi Nieminen Oulun kaupunki, Oulun Tietotekniikka -liikelaitos Markus Miettunen PPSHP Topias Mainio PPSHP Matti Tauriainen Oulunkaari Mauri Kyllönen Kalajoki Marko Karjalainen Raahe Tenho Jokelainen Kuusamo / Kuntien Tiera Janne Perälä LapIT Markus Saloniemi LapIT Risto Aaltonen LapIT Markku Impiö Asiantuntija, Santa Monica Networks 12

13 ICT-työryhmän toiminnasta viestiminen Tietoa POP maakunnan ICT-työryhmän valmistelun etenemistä internetissä Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntauudistussivustoille on koottu valmistelun ajankohtaiset asiat. ICT-työryhmän työskentely Työryhmän kokousaineistot on jaettuna Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntauudistussivustoilla. Työryhmällä on käytössään Valtorin tarjoama työtila, jonne on koottuna kokousten esityslistat, pöytäkirjat ja esitysaineistot. Lisäksi alueen valmistelun etenemistä on raportoitu kansallisella tasolla Kuntaliiton kokoon kutsumassa Maakunta Digivalmistelijoiden verkostokokouksissa. Ohjaus- ja johtoryhmätyöskentely ICT-työryhmän valmistelun tilanne on esitelty alkuvuoden kaikissa maakuntauudistuksen ohjaus- ja johtoryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän julkiset materiaalit: Johtoryhmän julkiset materiaalit: Sidosryhmäviestintä Työryhmän valmistelutyötä on esitelty lisäksi maakuntauudistuksen uutiskirjeessä sekä ICT-valmistelua koskevassa blogikirjoituksessa. Blogikirjoitus luettavissa: Lisäksi ICT-valmistelua voi halutessaan seurata valmistelijoiden Twitter-tilejä seuraamalla 13

14 ICT-työryhmän työskentely ajalla ICT-työryhmän kokoontui kevään aikana 6 kertaa. Työtä tukemaan nimetty työjaos toimi aktiivisemmin alkutalven, jonka jälkeen valmistelua tehtiin POP-IT hankkeen teemaryhmissä: 1) POP ICT infrastruktuuri, 2) POP maakunnan kokonaisarkkitehtuuri ja sen teemaryhminä 3) hallinto, 4) talous, 5) henkilöstö sekä 6) sote-järjestämisen ryhmät. Työryhmälle laadittiin tiekartta ja aikataulu mitä asioita missäkin kokouksessa käsitellään. Karkealla tasolla kevään selvitystyö käynnistyi eri teemakokonaisuuksien tiedonkeruulla, jonka jälkeen tietoja on koottu yhteen sekä analysoitu alustavasti vaihtoehtoisten etenemisskenaarioiden tunnistamiseksi. Kevään selvitystyöstä on koottu toimenpide-ehdotuksia väliaikaishallinnolle ( muutosohjelma ). Kuva 7. ICT-työryhmän kevään työskentelyn tiekartta. ICT-työryhmän kokoukset ICT-työryhmän kokoukset (6 kpl) klo 9-12 Oulu, kaupungintalo, valtuustosali o Työryhmän järjestäytyminen (puheenjohtajisto, työjaos, kevään kokousaikataulut) o POP maakunnan valmistelun tilanne o Alueen potilas- ja asiakastietojärjestelmät o Kansallisen ICT-palvelukeskus valmistelu o Rekisterinpito ja arkistointi o Valtiohallinnon ICT-palvelut (KEHA/ELY-keskus) klo Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Siikasali o POP maakunnan valmistelun tiekartta o ICT-sopimuskartoitus o POP-IT hankkeen tilannekatsaus o UNA-lomakepalvelu klo 9-12 Oulu, kaupungintalo, kaupunginhallituksen sali o Kansallisen ICT-palvelukeskus valmistelu o Arkistointiselvityksen tulosten läpikäynti o Alueen potilastietojärjestelmien päivityksen tiekartta o Popster Digi- ja hankeideat 14

15 klo 9-12 Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Reykjavik o Maakuntauudistuksen tilannekatsaus o POP maakunnan ICT-infrastruktuuri (POP-IT hanke) o Tietoliikennetarve- ja ICT-sopimustkartoitukset o Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen (POP-IT hanke) o VM esivalmistelun tukirahoituksen hakeminen klo Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Reykjavik o Maakuntauudistuksen tilannekatsaus o Kansallisen ICT-palvelukeskuksen tilannekatsaus o Tietoliikennatarve- ja ICT-sopimuskartoitukset o Maakunnan kokonaisarkkitehtuurikuvaus (POP-IT hanke) o ICT-valmistelun rahoitukset: VM esivalmistelun tuki + vuoden 2018 VM budjettivalmistelut o UNA-hankkeen tilannekatsaus klo 9-12 Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Reykjavik o Maakuntauudistuksen tilannekatsaus o Kansallisen ICT-palvelukeskuksen tilannekatsaus o ja esityksiä väliaikaishallinnolle o Jatkovalmistelu ja rekrytointilinjaukset ICT-työryhmän kokouksiin oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä (Lync/Skype). ICT-työryhmässä tehdyn kevyen seurannan perusteella etäkokousten avulla pystyttiin säästämään matka- ja kokouskustannuksissa keskimäärin 3000 kokous. Etäkokousten ja sähköisen valmistelun edistäminen ja laajentaminen kaikkien valmistelutyöryhmien käyttöön on otettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Etäkokousten käyttöönottoon liittyvät valmistelut on käynnistetty KEHA-keskuksen kanssa. ICT-työryhmän tekemät kartoitukset (tiedonkeruu) ICT-volyymit ja henkilöstö ICT-volyyymeja, kustannuksia ja henkilöstömääriä selvitettiin KEHA-keskuksen tekemässä kansallisessa selvityksessä (määräaika ). Tietoja täydennettiin muutamien organisaatioiden osalta kevään 2017 aikana. Luvuista puuttuvat valtiohallinnon (ELY, KEHA) tiedot. ICT-vuosikustannukset POP maakunnan ICT-vuosikustannukset ovat yhteensä (ilman valtiohallintoa) Organisaatioiden arvio maakuntaan siirtyvästä osuudesta on eli noin 60%. Tietohallinto- ja ICT-henkilöstö POP maakunnan tietohallinto- ja ICT-toiminnoissa työskentelee (ilman valtiohallintoa) yhteensä noin 277 henkilöä. Organisaatioiden arvio maakuntaan siirtyvästä osuudesta on n. 170 henkilöä eli noin 62%. Tietohallinto- ja ICT-henkilöstön osalta haasteena on se, että toiminnot ovat pääsääntöisesti keskitettyjä toimintoja, joissa asiantuntijat palvelevat organisaatiota läpi toimialojen. Tästä johtuen ainoastaan osa henkilöstöstä voidaan tunnistaa suoraan liikkeenluovutuksen piiriin kuuluviksi (tekevät yli 50% työajasta työtä maakuntaan siirtyville toiminnoille). Yllä esitetyt luvut ovat usean organisaation osalta suuntaa antavia ja määrä tarkentuu myöhemmin käytävissä siirtoneuvotteluissa, joissa varmistetaan kuntatoimijoiden toimintakyky ja yleinen resursoinnin tehokkuus kaikissa organisaatioissa. 15

16 Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Tietojen täydentäminen puuttuvien organisaatioiden osalta (kunnat, valtiohallinto). 2) Maakunnan ICT-organisoitumisen ja toimintamallien rakentaminen osana jatkovalmistelua. 3) Siirtyvän henkilöstön tarkentaminen yhteistyössä maakunnan Henkilöstö-työryhmän kanssa. 4) Aktiivinen viestintä ja vuoropuhelu henkilöstölle tulevista muutoksista, niiden suunnittelusta ja muutoksiin valmistautumisesta. Reksiterinpito ja arkistointi POP maakunnan arkistojen tilannetta selvitettiin helmi-maaliskuun aikana. Kartoituksen palautti 14/18 organisaatiota (vastausprosentti oli 78 %). Maakunnan rekisteriin kuuluvien yksityisten ja kolmannen sektorin palvelun tuottajien arkistoja ei selvitetty tässä yhteydessä. Kartoitetut tiedot Organisaatiot kartoittivat kyselyn pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä osin hallinnon osalta: 1) arkistojensa laajuuden 2) tilan 3) muodon (sähköinen/paperi) 4) hallinnassaan olevien entisten rekisterinpitäjien arkistot 5) järjestelmät, joissa passiivi- tai aktiivikäytössä olevat asiakirjat ja tiedot. Kartoituksen tuloksena on laaja excel-tiedosto, joka kertoo maakunnan vastuulla olevien paperi- ja sähköisessä muodossa olevat aineistot. Yhdellä rekisterinpitäjällä voi olla hallussaan useiden edellisten ja päättyneiden rekisterinpitäjien aineistoja jopa 1900-luvun alkupuolelta. Sähköisessä muodossa aineistoja on vuodesta 1990 alkaen. Vanhoja järjestelmiä löytyy mm. Sinuhe, Leponex, Pallas ja Muikku. Vanhojen järjestelmien osaajia ei pian ole saatavilla omassa eikä toimittajan organisaatiossa. Paperisia arkistoja löytyy n. 30 hyllykilometriä. Sekä paperisten että sähköisten arkistojen ylläpitokustannukset voivat olla huomattavia, mutta tähän kysymykseen ei saatu kattavia vastauksia. Kartoituksen perusteella voidaan arvioida arkistoissa ja arkistopalveluissa tarvittava seulontatyö, henkilöresurssitarve ja säilytystilat sekä Kanta-arkistoon siirrettävien tietojen laajuus, siirtotapa, kustannukset sekä vaiheistus. Maakunnan sähköisten rekisterien muodostaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköinen arkistointi keskitetään Kanta-palveluihin. Kanta-palveluiden arkisto on ainoa ratkaisu säilyttää sosiaali- tai terveydenhuollon asiakastyössä syntyneitä ja syntyviä sähköisiä asiakas- ja potilastietoja. Kanta-palveluiden arkistoon siirretyt vanhat tiedot säilytetään pysyvästi ainoastaan sähköisessä muodossa. Tietoja, jotka voidaan siirtää Kanta-palveluiden arkistoon, ei tulosteta paperille tietojärjestelmistä. Paperille tulostetaan ainoastaan ne tiedot, joita ei voida siirtää Kanta-arkistoon. Riippumatta mikä taho päättyvistä arkistoista vastaa, paperiset asiakirjat tulee saattaa päätearkistoon seulottuna ja hävityssuunnitelma tehtynä. Sähköisessä muodossa olevat asiakirjat tulee siirtää Kanta-palvelujen arkistoon. THL laatii Kanta-arkistoon siirrettävän aineiston määritykset; Kanta-palveluun liittymisen jälkeen sekä ennen liittymistä syntyneelle aineistolle. Sekä sosiaali- että terveydenhuollon vanhoja tietoja voidaan siirtää Kanta- 16

17 arkistoon joko ohjelmistotoimittajan tai muun kaupallisen toimittajan toimesta. Siirtotapana voi olla asiakirjat yksitellen tai massasiirto. Siirrosta aiheutuvia kustannusarvioita on selvitetty ohjelmistotoimittajista Tiedon sekä yhden kaupallisen toimittajan kanssa. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä 1) Kuntien ja kuntayhtymien tulee edistää vanhojen tietojen siirtämistä Kanta-arkistoon varmistamaan sote-tiedon käytettävyys kansallisen arkkitehtuurin mukaisesti sekä mahdollistamaan yhteen maakunnan laajuiseen asiakastietojärjestelmään siirtyminen. 2) Organisaatioita ohjeistetaan arkistolain, asetusten ja arkistoa koskevien ohjeiden mukaiseen asiakirjojen käsittelyyn sekä arkistonmuodostussuunnitelmien laatimiseen. 3) Organisaatioiden tulisi myös luopua sähköisten asiakirjojen järjestelmällisestä tulostamisesta muutoin kuin osapuolten välisten sopimusten allekirjoitusasiakirjoissa. 4) Arkistointi- ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan Kansa-hankkeen valmistelutehtäviin tulisi maakunnassa (nykyisistä organisaatioista) nimetään projektiryhmä, jossa edustettuina tehtäväalojensa ja ICT-asiantuntijoita. Molemmissa mukana myös THL:n aluevastaava ja Posken edustajat. 5) Arkistointiasioiden jatkovalmistelun vastuu siirretään Hallinto-työryhmälle ja valmistelua tehdään tiiviissä yhteistyössä ICT-työryhmän asiantuntijoiden kanssa. 6) Sote-tiedonhallinta perustuu Kanta-palvelujen valmistelun ja käyttöönoton kansalliseen vaiheistukseen. Digipalvelujen käyttöönotto POP maakunnan digitaalisten palvelujen kehittämisen ja käyttöönoton tilannetta selvitettiin helmi-maaliskuussa Verkkokyselyn avulla selvitettiin organisaatioiden - Organisaation omia tai alueellisesti käytössä olevia 1) sosiaalihuollon, 2) terveydenhuollon ja 3) muita digitaalisia palveluja - Kansallisten digitaalisten palvelujen käyttöönoton tilannetta (mm. palveluvaaka, parastapalvelua.fi, mielenterveystalo.fi (virtuaalisairaala)) - Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) käyttöönoton tilannetta (mm. puolesta-asiointi, palvelunäkymät, palvelutietovaranto, palveluväylä, tunnistautuminen, viestinvälitys) - Listaus organisaation keskeisimmistä digitalisointi hankkeista. Vastauksia pyydettiin erillisellä kyselyllä 38 organisaatiosta (kunnat 29, kuntayhtymät 7, valtiohallinto 3). Vastauksia saatiin yhteensä 22 organisaatiosta (vastausprosentti 45 %). - Alueellisia digitaalisia palveluja, lähinnä omahoito-palveluja, oli käytössä vain neljässä (4) organisaatiossa (Oulu, Raahe, Oulunkaari, Kallio). - Kansallisista digitaalisista palveluista THL:n palveluvaaka oli otettu käyttöön kuudessa (6) organisaatiossa (Oulu, Oulunkaari, Taivalkoski, PPSHP, Kallio, RASHKY). - Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) käyttöönotto oli aloitettu useimmista vastanneista organisaatioista. Yleisimmin KaPA:n käyttöönotto on aloitettu palvelutietovarannosta (PTV), joka oli aloitettu kahdessakymmenessä (20) organisaatiossa. Kehityshankkeissa teemoina nousi esiin mm. - Tietojohtaminen (BI) - Tiedonohjaussuunnitelmat (TOS) - Potilastietojärjestelmien päivittäminen (Effica LifeCare) 17

18 - Osallistuminen kansalliseen UNA potilas- ja asiakastietojärjestelmien uudistamishankkeeseen. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Kansallisen palveluarkkitehtuurin käyttöönottojen alueellinen ohjaus. Ohjauksella voidaan varmistaa yhteismitallinen tieto maakunnan palveluista loppuasiakkaille (mm. palvelutietovaranto). 2) Maakunnan sähköisen asioinnin konseptoinnin ja suunnittelun käynnistäminen. Konseptin määrittelyssä huomioitava alueella käytössä olevien palvelujen (esim. Omahoito, Parastapalvelua.fi, jne) sekä kansallisten palvelujen rooli tulevaisuudessa (mm. Omakanta, Virtuaalisairaala, Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut (ODA), Palveluvaaka, Suomi.fi, jne). 3) Alueellisten kehityskohteiden tunnistaminen niiltä osin kun niihin ei ole tulossa kansallisia ratkaisuja. Koontitaulukko Tietoliikennetarpeet ICT-infrastruktuurin keskeinen osa-alue, jonka varaan kaikki rakentuu, on oikein mitoitettu ja luotettava tietoliikenneverkko. ICT-työryhmällä ei ole tiedossa miten maakunnan toimipiste- ja palveluverkko muodostuu. Tästä syystä tietoliikennekartoitus päätettiin tehdä kokoamalla kuntatoimijoiden tietoliikenneverkkojen nykytila (tällä hetkellä käytössä olevat kiinteistöt ja yhteydet). ELY-keskusten ICT-palveluja tuottava KEHA-keskus on luvannut toimittaa tietoja ELY-toimialoihin liittyvistä ICT-tiedoista myöhemmin kesän 2017 aikana. Tietoliikennetietojen kartoituksessa selvitettiin kolmea tietokokonaisuutta. 1. Asiakasliittymät, joista kerättiin seuraavat tiedot: a. Liittymän hallinnoija b. Operaattori c. Eri organisaatiot d. Tuote e. SLA f. Käyttäjä g. Käyttäjän osoite h. Postitoimipaikka i. Selite 2. Datakeskusliittymät, joista kerättiin seuraavat tiedot: a. Liittymän hallinnoija b. Operaattori c. Eri organisaatiot d. Tuote e. SLA f. Käyttäjä g. Käyttäjän osoite 18

19 h. Postitoimipaikka i. Selite 3. Ulkoiset yhteydet: a. Liittymän hallinnoija b. Toimija c. Käyttäjä d. Yhteystyyppi e. Kuvaus Vastauksia tietoliikennekartoitukseen saatiin kuudestatoista (16) organisaatiosta. Tietoliikennekartoituksen tuloksia ei ole vielä analysoitu pidemmälle. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Kyselytietojen täydentäminen 8/2017. Täydentämisessä täytyy huomioida myös valtiohallinnon toimialojen tarpeet. Tarkennetaan maakunnan alueella olevien kuntayhtymien tilanne toimintojen siirtymisen osalta (siirtyykö kokonaisuutena vai onko yhteisiä ratkaisujen kuntien kanssa?) Kokonaiskuvan muodostaminen jatkosuunnittelun pohjaksi. 2) ICT-infran jatkosuunnittelu käynnistäminen (ml. tietoliikenneinfrastruktuuri) ja avainvalmistelijoiden rekrytointi mahdollisimman nopeasti kesälomien jälkeen. osalta saadaan käyntiin. 3) Alueellisten kehityskohteiden tunnistaminen niiltä osin kun niihin ei ole tulossa kansallisia ratkaisuja. 4) ICT-palvelujen järjestämisen kokonaissuunnittelu huomioiden mahdolliset alueelliset järjestelyt sekä valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen rooli ja toimijoiden välinen työnjako. ICT-sopimukset POP maakunnan sopimuskartoitus toteutettiin hallintotyöryhmän johdolla. Sopimuskartoituksen määräaika oli Sopimustietoja kerättiin ns. koonti-excel-tiedostoon ja varsinaisia sopimuksia varten perustettiin työtila, jonne on annettu käyttöoikeuksia toimijoiden ilmoittamille vastuuhenkilöille. Sopimusmäärä ja siirtyvät sopimukset ICT-sopimuksia ( tilanne) raportoitiin kahdestakymmenestä (20) organisaatiosta. ICT-sopimuksia tunnistettiin yhteensä 788 kappaletta. Suurimmat sopimuskokonaisuudet löytyvät Oulun kaupungilta (166 sopimusta) ja PPSHP:ltä (120 sopimusta). Tässä vaiheessa ei ole vielä tehty selvitystä mitkä kaikki kootuista kuntapohjaisista sopimuksista siirtyy maakuntaan. Perusperiaatteena on, että kunnista siirtyy vain toimialajärjestelmäsopimukset (TOSI) sekä niihin kiinteästi liittyvät infrasopimukset (TORI, kohteiden tietoliikenne, tarvittavat käyttöpalvelut). Ennen maakunnan perustamista päättyvät sopimukset Suurin osa ICT-sopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia. Ennen maakunnan käynnistymistä sopimuksista on päättymässä noin 70 kpl. Päättyvät sopimukset liittyvät mm. - puhe- ja videoneuvottelupalveluihin - ICT-laitteisiin (PCt, kännykät, jne). 19

20 - pelastustoimen ja ensihoidon järjestelmiin - leasing-sopimuksiin - ICT-toimitiloihin - erilaisiin verkkopalveluihin - ICT-tukipalveluihin - työajanseurantaan - tietoliikenneverkkoon - dokumenttien hallintaan - erilaiset lisenssisopimukset Sopimusten analysointiin ja luokitteluun tullaan tarvitsemaan avainvalmistelijoita sekä lakimiesten konsultaatiota 8/2017 lähtien. Näiden analyysien pohjalta täytyy koota ICT-kilpailutuskalenteri. Kilpailutuskalenteri tullaan läpikäymään yhteistyössä valtakunnallisen palvelukeskuksen kanssa syksyn 2017 aikana. Sopimuksiin sitoutuvat kustannukset Yhteismitallisesta pohjadokumentista (excel) huolimatta esimerkiksi sopimusten kautta tehtävien hankintojen arvot olivat raportoitu erimitallisesti ja puutteellisesti eli tästä kartoituksesta ei voi vielä vetää yhteen tietoja. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) ICT-sopimuskartoituksen tietojen täydentäminen. 2) ICT-sopimusten luokittelu kuntiin jääviin, maakuntaan siirtyviin ja jaettaviin sopimuksiin. 3) ICT-sopimusten ja sopimusehtojen analysointi jatkosuunnittelun tueksi. 4) Siirtymäaikana päättyvien sopimusten läpikäynti sekä niihin liittyen jatkotoimenpiteiden (esim. kilpailuttamispäätökset, kilpailutuskalenteri, muutoksen tiekartta) aikatauluttaminen. 5) ICT-sopimuksiin sitoutuneiden kustannusten tarkentaminen maakunnan tulevaa taloussuunnittelua varten. 6) ICT-toimittajien kanssa käytävien neuvottelujen käynnistäminen avainvalmistelijoiden ja lakimiesten yhteistyönä. 7) ICT-sopimuksiin liittyvät hankilain mahdollisuuksien ja rajoitteiden selvitys ja huomiointi jatkotoimenpiteistä päätettäessä. 8) Sopimushallintajärjestelmän määrittely ja järjestäminen maakunnan tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. Yhteenveto tiedonkeruusta Alla olevaan kuvaan on koottu yhteenvetona ICT-työryhmän organisaatioilta saatujen tietojen tilanne. Osaan kartoituksista on saatu vastauksia myös kunnilta, jotka eivät ole suoraan edustettuna ICT-työryhmässä. Keskeisimmät tarkennettavat kokonaisuudet jatkosuunnittelun osalta ovat tietoliikenne- ja ICT-sopimustiedot. 20

21 VARSINAINEN EDUSTAJA VARAEDUSTAJA ICT-volyymit Tietoliikenne Digi ICT-sopimukset Arkistointi KUNTAEDUSTAJAT Excel (keha) Ppt Excel Excel Excel Excel Juhani Heikka, Oulun kaupunki Jari Vanhatalo Markku Kilpua, Muhos Rauno Maaninka Arto Marjamaa, Nivala Liisa Hankonen Jarno Somppi, Haapavesi Seija Mäenpää Helmi (Haapavesi + Pyhäntä) Pekka Kantola, Kuusamo Tenho Jokelainen Veli-Pekka Kiviniemi, Oulainen Taina Latvalehto, Taivalkoski Erja Mattila, Raahe Sami Krank, Kalajoen kaupunki Markus Hämäläinen Kimmo Honka, Limingan kunta Marja-Leena Lehtopuu, Lumijoki Markku Vanha Väinö Kareinen, Kempele Tarja Lempeä Juho Nissilä, Pyhäjärvi Henri Leviäkangas, Tyrnävä KUNTAYHTYMIEN EDUSTUS Veijo Romppainen, PPPSHP Juha Korpelainen Markku Boren, Raahen seudun hv-kuntayhtymä Kaisa Kinnunen-Luovi Matti Matero, Oulunkaari Marko Ojala Juha Rannanjärvi, Selänne Pekka Röytiö Merja Hauhtonen, Kallio Urho Möller Markku Lipponen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Rauno Malinen PELASTUSLAITOSTEN EDUSTUS Pasi Hintikka, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kari Malinen Juha Alahäivälä, Jokilaaksojen pelastuslaitos Kimmo Pelkonen VALTIOHALLINNON EDUSTAJAT Seppo Suorsa, Pohjois-Suomen AVI Päivi Pietarila, KEHA-keskus Pyry Korhonen MUUT EDUSTAJAT Jan Skog, Nordlab OY Markku Tiainen Kuva 8. Tiedonkeruun tilanne 6/2017 (osa viimeisistä tiedoista päivittämättä). 21

22 Väliaikaishallinnon ICT-ratkaisut ja järjestelmät Väliaikaishallinto rakennetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton alustalle. Työasemat Tarvittavat laitteet hankintaan KL Kuntahankintojen laitesopimusten kautta (toimittaja Dustin.fi) Puhelimet ja liittymät Ostetaan PPL:n toimesta KL Kuntahankintojen puitesopimusta hyödyntäen (toimittaja Telia) Toimistosovellukset Väliaikaishallinnolla on käytössä popmaakunta.fi domain Toimistosovelluksissa on tavoitteena ottaa käyttöön O365-pilvipalvelu. Tässä ensisijaisena vaihtoehtona on osallistua valtakunnallisen palvelukeskuksen starttipaketin pilottiin (KEHA-keskus). Jos tämä ei aikataulullisesti onnistu rakennetaan väliaikainen ratkaisu paikallisesti PPL:n järjestämänä. Valmistellaan pilvistrategia toimisto- ja muiden kokonaisuuksien osalta. Asianhallinta ja päätöksenteko Väliaikaishallinnossa hyödynnetään PPL päätöksentekojärjestelmää (Dynasty / Innofactor) Päätöksentekojärjestelmää päivitetään kattamaan sopimusten hallinnan osio, jonne syötetään POP maakunnan organisaatioista kootut sopimustiedot ja sopimukset (viimeistää 8/2017). Talous- ja henkilöstöhallinto Väliaikaishallinnon talous- ja henkilöstöasiat hoidetaan PPL:n järjestelmiä hyödyntäen. Selvitetään PPL:n liittyminen Monetra OY:n osakkaaksi. Asiantuntijapalvelut Selvitetään PPL:n liittyminen Monetra Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi. Monetran kautta voitaisiin hankkia esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinnon sekä juridiikan ja sopimushallinnan palveluita. Kuntien Tieran kautta voidaan hankkia maakunnan ICT-palveluihin ja kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä asiantuntijapalveluja. 22

23 Tulevan POP maakunnan tietojärjestelmät Tulevien maakuntien toiminta pohjautuu 1) kunnista, 2) kuntayhtymistä ja 3) valtiohallinnosta maakunnan käyttöön siirtyvien tietojärjestelmien ja palvelujen varaan. Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KAPA) käyttövelvoite sekä tietohallintolain kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisvelvoite laajennetaan koskemaan maakuntia. ICT-työryhmän selvitysten mukaan POP maakunnan kuntapohjaisten organisaatioiden käytössä on yli 700 tietojärjestelmää tai sovellusta. Valtiohallinnon toimijoilta ei ole saatu virallista tietoa järjestelmien tai sovellusten määrästä. Seuraavaksi on kuvattu eri skenaarioita tietojärjestelmien siirtämiseen maakunnan vastuulle. Lisäksi on kuvattu eri toimintokokonaisuuksien keskeisimpiin tietojärjestelmiin liittyviä asioita. Kunnista maakuntaan siirtyvät tietojärjestelmät - Kuntien maakuntaan siirtyvissä toiminnoissa (TOSI-järjestelmät, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmät) käytettävät tietojärjestelmät siirtyvät pääsääntöisesti osana liikkeen luovutusta maakunnan vastuulle. - Kuntien toimialojen yhteisessä käytössä olevat tietojärjestelmät (TORI-järjestelmät, esim. talous, henkilöstö, viestintä, raportointi, asianhallinta) jäävät kuntien käyttöön ja vastuulle. - Sellaisissa palveluissa, joita tarvitaan sekä 1) toimintoja luovuttavassa kunnassa että 2) toimintansa käynnistävässä maakunnassa voidaan joutua jakamaan kahteen osaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset puite-, lisenssi tai leasing-sopimukset. Kuntayhtymistä maakuntaan siirtyvät tietojärjestelmät POP maakunnan alueella on erityyppisiä kuntayhtymiä. 1. Kokonaisuudessa POP maakuntaan siirtyvät kuntayhtymät - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Sote-kuntayhtymät (Kallio, Selänne, Raahe) - Pohjois-Pohjanmaan liitto Edellä mainittujen organisaatioiden osalta kaikki toiminnot ja tietojärjestelmät siirtyvät tulevan POP maakunnan vastuulle. Edellä mainitut kuntayhtymät lakkaavat maakuntien aloittaessa toimintonsa ( ). Ratkaisumallit näissä toiminnoissa oleviin päällekkäisiin ratkaisuihin (ml. tietojärjestelmien harmonisointi ja luopuminen) tullaan suunnittelemaan jatkovalmistelussa. Lähtökohtana on yksi tietojärjestelmä/ratkaisu yhteen käyttötarkoitukseen toimintojen ja kustannusten hallittavuuden lisäämiseksi. 2. Osittain POP maakuntaan siirtyvät kuntayhtymät - Oulunkaari (Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala) Oulunkaaren toiminnoista sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät toiminnot ja niihin kytkeytyvät tietojärjestelmät siirtyvät POP maakunnan vastuulle mennessä. Oulunkaari tuottaa omistajakunnilleen myös muita palveluja, esimerkiksi tukipalveluja kuten ICT, palkanlaskenta ja taloushallinto. Näiden osalta kunnat voivat halutessaan jatkaa yhteistyötä jatkossakin Oulunkaaren käyttöön jääviä tietojärjestelmiä ja muita resursseja hyödyntäen. Valtiohallinnosta maakuntien käyttöön siirtyvät tietojärjestelmät Valtiohallinnosta siirretään maakuntiin joukko tehtäväkokonaisuuksia esimerkiksi ELY- ja TE-toimintojen osalta. Tällä hetkellä näissä toiminnoissa käytetään valtakunnallisia tietojärjestelmiä, jotka ovat 1) ministeriöiden, 2) virastojen, 3) KEHA-keskuksen tai 4) Valtorin vastuulla. Nämä järjestelmät tulevat jatkossakin olemaan valtakunnallisia, keskitettyjä ratkaisuja joiden käyttöön maakunnille (18 kpl) asetetaan käyttövelvoite. 23

24 Teknisesti jatkossa palvelujen tuottamisesta voivat vastata 1) ministeriöt, 2) valtori tai 3) perustettava valtakunnallinen ICT-palvelukeskus tai sen tytär- tai osakkuusyhtiönä toimiva in-house toimija (esim. Kasvupalvelut Oy ). Tulevan POP maakunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että valtiohallinnosta maakuntaan siirtyvät henkilöt tulevan olemaan maakunnan työntekijöitä, jotka käyttävät 1) maakunnan ICT-ratkaisuja (PC, sähköposti, TORI-järjestelmät) sekä 2) kansallisia toimialajärjestelmiä (TOSI-järjestelmät). KEHA-keskus ja tuleva ICT-palvelukeskus vastaa valtakunnallisista ratkaisuista, joihin jokaisesta maakunnasta rakennetaan tarvittavat yhteydet (mm. tietoliikenne, käyttöoikeuksienhallinta). Suunnitteluvastuu kokonaisuudesta on tällä hetkellä KEHA-keskuksella. POP maakunta on valmis osallistumaan tulevien ratkaisujen pilotointiin yhteistyössä valtakunnallisen palvelukeskuksen kanssa. Maakunnan toimialariippumattomat järjestelmät (TORI) Lähtötilanne POP maakunnan alueella on jossain määrin konsolidoitu. Aluella toimii esimerkiksi kaksi talousja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavaa in-house toimijaa: 1) Monetra Oy ja 2) Heta palvelut Oy. Strategiseksi tavoitteeksi maakunnassa on otettu, että maakunnalle rakennetaan vuoden 2018 aikana yhteiset hallinnon järjestelmät (periaatteena yksi järjestelmä yhteen käyttötarkoitukseen). Alla on käsitelty keskeisimpiä toiminto- ja tietojärjestelmäkokonaisuuksia, joiden valmistelua jatketaan elokuussa Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto on yksi keskeisistä toimintakokonaisuuksista, joita kartoitettiin osana maakunta- ja ICTvalmistelua. Osana ICT-valmistelua mallinnettiin henkilöstöhallinnon kokonaisarkkitehtuuria (POP-IT hanke) sekä selvitettiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kohdealueen tietojärjestelmiin liittyen. Selvitystyötä on tehty yhteistyössä ICT-työryhmän, Henkilöstö-työryhmän sekä Monetran ja PPSHPn tietohallinnon edustajien kanssa. Henkilöstöhallinnon kokonaisarkkitehtuurikuvaukset löytyvät tarkemmalla tasolla liitedokumentista POP- IT! kokonaisarkkitehtuurin kuvaus. Alla on kuvattu esimerkin omaisesti muutama keskeisin kokonaisarkkitehtuuri kuva henkilöstöhallinnon kohdealueesta. Henkilöstöhallinnon tietoryhmät Seuraavassa taulukossa on kuvattu henkilöstöhallinnon keskeiset tietoryhmät. Jatkovalmistelussa POP maakunnan osalta täytyy tehdä päätökset mikä mastertietojärjestelmä tulee maakunnan käyttöön siirtymäajalla. Pidemmällä aikajänteellä tulee huomioida toimintojen kehittyminen sekä valtakunnalliset palvelukeskukset sekä niiden investointiohjelmat. Taulukko 8. Taloushallinnon tietoryhmät. Jatko työnä päätettävä maakunnan käyttöön tulevat mastertietojärjestelmät. Tietoryhmä Tietojen lähde (master) POP maakunnan päätös käytettävästä master tietojärjestelmästä Organisaatiotiedot Henkilötiedot Henkilöstöhallinto / organisaatiotietojen hallinta VTJ, Henkilöstöhallinto / henkilötietojen hallinta 24

25 Tehtävätiedot Toimialat Palvelussuhdetiedot Henkilöstöhallinto / palvelussuhteen hallinta Työaikatiedot Osaamistiedot Palkkatiedot Työmatkatiedot Henkilöstöhallinto / työajan hallinta Henkilöstöhallinto / osaamisen hallinta Henkilöstöhallinto / palkanlaskenta Henkilöstöhallinto / matkahallinta Henkilöstöhallinnon sidosryhmäkuvaus Maakunnan henkilöstöhallintoon liittyviä sidosryhmiä ja toimijoita on ryhmitelty seuraavaan kaavioon. Maakunnan henkilöstöhallinnon päätoimijoita ovat 1) maakuntakonsernin emoyhteisö, 2) maakuntien omistama kansallinen TAHE-yhtiö ja 3) sen tytär- tai osaomistusyhtiö MAKU TAHE yhtiö (esim. Monetra). Kuva 9. Maakunnan henkilöstöhallinnon sidosryhmiä ja keskeisiä toimijoita. Seuraavaan kaavioon on kuvattu, kenelle kukin toimija tarjoaa henkilöstöhallinnon palveluita, mitä tietoja näiden toimijoiden välillä siirretään, ja kuinka palveluista maksetaan. Henkilöstöhallinnon toimijat voivat hankkia henkilöstöhallinnon palveluita myös ulkopuolisilta palveluntoimittajilta. Maakunnan tytäryhtiöt eivät voi käyttää MAKU TAHE -yhtiön palveluita, joten ne hankkivat henkilöstöhallinnon palveluita yksityiseltä toimijalta. 25

26 Kuva 10. Maakunnan henkilöstöhallinnon toimijoiden väliset yhteydet. Tietojärjestelmien selvittäminen Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan tietojärjestelmien osalta on kevään 2017 kartoitettu kahta päävaihtoehtoa ja niiden soveltuvuutta POP maakunnan tarpeisiin. 1) PPSHP:n käytössä oleva Priman (CGI) 2) Kuntatoimijoiden ja Monetran käytössä oleva Personec (Aditro) Yllä mainittujen toimittajien kanssa on käyty neuvotteluja sekä selvitetty järjestelmiin liittyviä käyttöönotto, käyttö- ja koulutuskustannuksia. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (ml. kaikki tietoryhmät) selvittämistä sekä neuvotteluja toimittajien kanssa jatketaan elokuussa Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Koottava kokonaiskuva henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä sekä eri järjestelmien välisistä integraatioista. 2) Käytävä läpi henkilöstöhallinnon ICT-ratkaisuihin liittyvät ICT-sopimukset. 3) Määriteltävä tehokkain ratkaisu maakunnan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien toteuttamiseen alkaen. Ratkaisu pohjautuu maakunnassa nykyisin käytössä oleviin tietojärjestelmiin. 4) Tavoitteena on, että henkilöstöasiat voidaan hoitaa mahdollisimman pitkälle sähköisesti. Tämä edellyttää kehittämistoimenpiteitä henkilöstöhallinnon järjestelmissä. Nämä on projektoitava, aikataulutettava (tiekartta) ja budjetoitava. 5) Päätökset etenemisestä 9/2017 mennessä, jotta tietojärjestelmien muutostyöt ehditään tehdä hyvissä ajoin (11/2018) ennen maakunnan aloittamista ( ). 26

27 6) Henkilöstöhallinnon tavoitetilan määrittely (2022) ja tavoiteratkaisun kuvaus tehdyn arkkitehtuurin jatkotyönä. Taloushallinto Taloushallinto on toinen keskeisistä toimintakokonaisuuksista, joita kartoitettiin osana maakunta- ja ICT-valmistelua. Osana ICT-valmistelua mallinnettiin taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuria (POP-IT hanke) sekä selvitettiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kohdealueen tietojärjestelmiin liittyen. Selvitystyötä on tehty yhteistyössä ICT-työryhmän, Talous, omaisuus, vastuut ja velat -työryhmän sekä Monetran ja PPSHPn tietohallinnon edustajien kanssa. Taloushallintokokonaisuuteen oleellisena osana liittyy alueellinen taloushallinto in-house yhtiö (Monetra) sekä valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Hetli Oy). Osana kokonaisarkkitehtuurityötä mallinnettiin toimijoiden rooleja ja niiden välisiä tietovirtoja. Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurikuvaukset löytyvät tarkemmalla tasolla liitedokumentista POP-IT! kokonaisarkkitehtuurin kuvaus. Taloushallinnon tietoryhmät Seuraavassa taulukossa on kuvattu henkilöstöhallinnon keskeiset tietoryhmät. Jatkovalmistelussa POP maakunnan osalta täytyy tehdä päätökset mikä mastertietojärjestelmä tulee maakunnan käyttöön siirtymäajalla. Pidemmällä aikajänteellä tulee huomioida toimintojen kehittyminen sekä valtakunnalliset palvelukeskukset sekä niiden investointiohjelmat. Taulukko 9. Taloushallinnon tietoryhmät. Jatko työnä päätettävä maakunnan käyttöön tulevat mastertietojärjestelmät. Tietoryhmä Tietojen lähde (master) POP maakunnan päätös käytettävästä master tietojärjestelmästä Laskentatunnisteet Ostolaskutiedot Myyntilaskutiedot Kirjanpitotapahtumat Maksuaineisto Rahoitustiedot Maksuvalmiustiedot Sisäisen laskennan tiedot Pysyvät vastaavat Talousarvio Tilinpäätöstiedot Taloushallinnon perustiedot Ostolaskujen käsittely Myyntilaskutus Kirjanpito ja tilinpäätös Ostoreskontra Rahoituksen hallinta Kassanhallinta Sisäinen laskenta Pysyvät vastaavat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja tilinpäätös 27

28 Asiakastiedot Asiakkuustiedot Toimittajatiedot Tuotetiedot VTJ, Asiakastietojen hallinta Asiakkuudenhallinta YTJ, Toimittajatietojen hallinta Tuotetietojen hallinta Taloushallinnon sidosryhmäkuvaus Maakunnan taloushallintoon liittyviä sidosryhmiä ja toimijoita on ryhmitelty seuraavaan kaavioon. Maakunnan taloushallinnon päätoimijoina ovat maakuntakonsernin emoyhteisö, maakuntien omistama kansallinen TAHE-yhtiö ja sen tytär- tai osaomistusyhtiö MAKU TAHE yhtiö. Kuva 11. Maakunnan taloushallinnon keskeisiä sidosryhmiä ja toimijoita. Seuraavaan kaavioon on kuvattu, kenelle kukin toimija tarjoaa taloushallinnon palveluita, mitä taloustietoja näiden toimijoiden välillä siirretään, ja kuinka palveluista maksetaan. Taloushallinnon toimijat voivat hankkia taloushallinnon palveluita myös ulkopuolisilta palveluntoimittajilta. Maakunnan (mahdolliset) markkinoilla toimivat tytäryhtiöt eivät voi käyttää MAKU TAHE -yhtiön palveluita, joten ne hankkivat taloushallintopalvelun yksityiseltä toimijalta. 28

29 Kuva 12. Maakunnan taloushallinnon toimijoiden väliset yhteydet Tietojärjestelmien selvittäminen Taloushallinnon tietojärjestelmien osalta on kevään 2017 kartoitettu vaihtoehtoja ja niiden soveltuvuutta POP maakunnan tarpeisiin. Mikäli POP maakunta valitsee paikalliseksi MAKU-TAHE toimijakseen Monetra Oy:n, on tarkoituksen mukaisinta jatkaa Aditron In-Time järjestelmän käyttöä kirjanpidossa. Muiden tietoryhmien osalta jatketaan selvitystyötä elokuussa Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Koottava kokonaiskuva taloushallinnon tietojärjestelmistä ja eri järjestelmien välisistä integraatioista. 2) Käytävä läpi taloushallinnon ICT-ratkaisuihin liittyvät ICT-sopimukset. 3) Määriteltävä tehokkain ratkaisu maakunnan taloushallinnon tietojärjestelmien toteuttamiseen alkaen. Ratkaisu pohjautuu maakunnassa nykyisin käytössä oleviin tietojärjestelmiin. 4) Taloushallinnon suunnitteluun ja toteuttamiseen vaikuttaa merkittävästi tätä raporttia kirjoitettaessa vielä keskeneräinen lainsäädäntö ja toiminnan organisointi, kuten Kelan rooli maksuliikenteen hoitajana? 5) Päätökset etenemisestä 9/2017 mennessä, jotta tietojärjestelmien muutostyöt ehditään tehdä hyvissä ajoin (11/2018) ennen maakunnan aloittamista ( ). 6) Taloushallinnon tavoitetilan määrittely (2022) ja tavoiteratkaisun kuvaus tehdyn arkkitehtuurin jatkotyönä. 29

30 Asianhallinta Asianhallinta toimintakokonaisuutta kartoitettiin osana maakunta- ja ICT-valmistelua. Osana ICT-valmistelua mallinnettiin asianhallinnan kokonaisarkkitehtuuria (POP-IT hanke) sekä selvitettiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kohdealueen tietojärjestelmiin liittyen. Selvitystyötä on tehty yhteistyössä ICT-työryhmän, Hallintotyöryhmän ja PPSHP:n asianhallinnan asiantuntijoiden kanssa. Asianhallinnan tietoryhmät Asianhallinnassa käsiteltävät tiedot on ryhmitelty päätietoryhmiin. Päätietoryhmien sijoittumista tietovarantoihin ja tietojärjestelmiin on kuvattu seuraavaan taulukkoon. Tiedon hallintaa suunniteltaessa päätietoryhmiä tarkennetaan tietoryhmiin, joita käytetään esimerkiksi tietojen luonti-, päivitys- ja lukuoikeuksien määrittelyyn. Kuva 13. Asianhallinnan päätietoryhmät. Taulukko 10. Asianhallinnan tietoryhmät. Jatko työnä päätettävä maakunnan käyttöön tulevat mastertietojärjestelmät. Tietoryhmä Tietojen lähde (master) POP maakunnan päätös käytettävästä master tietojärjestelmästä Tiedonohjaussuunnitelma Asian tiedot Asiakirjat, asiakirjalliset tiedot Henkilötiedot Tiedonohjausjärjestelmä Asiankäsittelyjärjestelmä Asiakirjahallintajärjestelmä HR-järjestelmä Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Asianhallinnan tietojärjestelmäratkaisun toteutus maakunnalle väliaikaishallinnon aloitukseen. 2) Sopimuksenhallinnan tietojärjestelmäratkaisun toteutus maakunnalle. 30

31 3) Maakunnan tavoitteena on täysin sähköinen asiankäsittely ja arkistointi. Ratkaisujen määrittely yhteistyössä mm. Hallinto-työryhmän kanssa. 4) Sähköistä asiankäsittelyä ohjaamaan tarvitaan tiedonohjaussuunnitelmat. 5) Sähköisen asioinnin kehittämistoimenpiteenä otettava käyttöön Suomi.fi-viestinvälityspalvelu. 6) Tavoitteena on sähköinen allekirjoitus tai toimikortin käyttö 7) Mahdollista sähköistä päätöksentekoa varten tarvitaan sähköinen kokousjärjestelmä, yhteydet ja laitteet luottamushenkilöille. 8) Tavoitteena on sähköinen kokousmateriaali 9) Tavoitteena on, että ovat asiakirjapohjat valmiina järjestelmässä Viestintä (Viestintätyöryhmän esitys ) Viestintä on maakuntauudistuksen tärkeä strateginen menestystekijä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun, toteutumisen ja onnistumisen kannalta viestintä on keskeisessä roolissa. Viestintää, toimivia viestintäkanavia ja uuden maakunnan palveluita esitteleviä sisältöjä tarvitaan koko muutosprosessin ajan. Henkilöstöllä tulee olla yhdenmukainen, samanaikainen ja ajankohtainen tieto muutoksesta ja sen vaikutuksista. Muutoksen johtaminen tarvitsee tuekseen viestinnän ammattilaisia. Lisäksi viestinnällisesti on huolehdittava uuden maakunnan palvelujen kilpailukyvystä markkinoilla. Viestinnän toteuttaminen tarvitsee tuekseen viestintäkanavia (mm. verkkopalvelut), viestinnän monipuolista asiantuntemusta sekä taloudellisia ja henkilöresursseja. Intranet Intranet on keskeinen kanava sisäisen viestinnän toteuttamisessa. Intranetin osalta odotetaan vielä ratkaisuja valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen tarjonnasta. Palvelukeskuksen mahdollisesti tarjoama väliaikainen intra ratkaissee intra-alustan tarpeen, mutta väliaikaishallinnon tulee suunnitella ja resursoida sisällöntuotanto ja intra-palvelukokonaisuus. Mikäli valtakunnallinen palvelukeskus ei tarjoa väliaikaista intra-alustaa, se on toteutettava alueellisin resurssein. Uuden maakunnan pysyvämpi intra-ratkaisu on myös suunniteltava, mutta sen toteuttaminen on useamman vuoden projekti. Intranetien rakentuminen toimittajan ns. valmiin konseptin päälle on nykyään myös yleistymässä. Tällöin pitäisi selvittää, soveltuuko joku markkinoilla olevista valmiista konsepteista maakunnan tarpeisiin riittävällä tasolla. Www-sivustot Julkinen verkkopalvelu on keskeisin kanava, jonka kautta maakunnan asukkaat saavat tietoa palveluista. Vaihtoehtoina verkkopalvelun toteuttamisessa on joko täysin uusi verkkopalvelu tai ns. kuoriratkaisuna toteutettava väliaikainen verkkopalvelu (vuoden 2019 alusta). Lisäksi väliaikaishallinto tarvitsee verkkoviestintää ja -kanavat. Verkkopalvelut Verkkopalveluiden osalta täytynee tehdä selvitys, jossa ainakin - kartoitetaan maakunnassa nykyisin käytössä olevat verkkosivu- ja intranet-ratkaisut ja -alustat sekä niiden mahdollinen soveltuvuus tulevan maakunnan verkkosivu- ja intranet-alustoiksi - kartoitetaan tulevan maakunnan eri toimijoiden sisällölliset ja muut tarpeet erityisesti intranet-ratkaisua silmällä pitäen; verkkosivujen osalta olemassa on aika hyvät yleiset käytännöt, joita kannattaa noudattaa 31

32 - selvitetään, miten tulevan maakunnan ICT-ratkaisut vaikuttavat intranet-kokonaisuuteen ja esim. tietotyön kehittämiseen kokonaisuutena (jos esim. puhutaan Office365-pilvipalveluista, tietotyötä olisi syytä kehittää kokonaisuutena, jonka yksi osa on intranet) - valmistellaan tulevat verkkosivu- ja intranet-projektit: tehdään projektisuunnitelmat ja suunnitellaan resursointi ja vastuut. Selvityksen tekemisen jälkeen verkkopalveluille (verkkosivut ja intranet) kannattaa ehkä tehdä omat konseptit. Konseptien tekeminen kannattaa kenties sisällyttää osittain jo selvitysvaiheeseen ainakin jos halutaan, että valmista olisi Aikataulu on todella haasteellinen. Konseptien tekemisessä on varauduttava hyödyntämään ulkopuolista konsulttiapua, jolloin otetaan kumppaniksi esim. joku konsulttitoimisto. Konseptin tekemisen jälkeen käynnistetään konseptin määrittelyn kilpailutusprosessit, jotka maakunnan kokoisella toimijalla ylittävät väistämättä EU-kynnysarvon, ja tämä vie oman aikansa. Kilpailutuksessa voidaan hyödyntää tarvittaessa ulkopuolista apua esim. kilpailutusasiakirjojen teossa. Vaikka teknologia-alusta otettaisiin valmiina jostakin olemassa olevasta organisaatiosta, verkkopalveluiden rakentaminen vie itsessään niin paljon resurssia miltä tahansa toimittajalta, että kilpailutusrajat tulevat joka tapauksessa vastaan. Jatkokehitys ja ylläpito pitää kilpailuttaa samaan aikaan. Kilpailutusten jälkeen päästään uuden toimittajan/uusien toimittajien kanssa varsinaiseen sisältötyöhön ja tekemään verkkopalveluita (verkkosivut ja intranet), eli toteutetaan lopulliset verkkosivustot, sivupohjat ja sitten tuotetaan sisältö yhteistyössä maakunnan asiantuntijoiden kanssa. Näiden prosessien sivussa pitäisi rakentaa paitsi valmiit verkkopalvelut myös niiden hallintamallit, eli määritellä kehittämis- ja ylläpitoprosessit, vastuut sekä kehittämisen ja ylläpidon resurssit. Lisäksi pitäisi myös pohtia muiden verkkoviestinnän/digiviestinnän kanavien käytön pelisäännöt maakunnalle, esim. somen käytön linjaukset, rakentaa maakunnan some-kanavat ylläpitokäytäntöineen ja pelisääntöineen. Verkkoviestinnän kokonaisuuteen kuuluu myös web-analytiikkaan ym. liittyviä asioita, jotka nekin pitäisi pistää jollakin aikavälillä jalalle. Maakuntauudistuksen viestintäryhmä esittää viestinnän resursoimiseksi väliaikaishallinnossa Väliaikaishallintoon tarvitaan vähintään kaksi (2) viestinnän asiantuntijaa (sote, maku) sekä yksi (1) viestintäassistentti. Viestinnän tehtäviä tulee olemaan mm. - muutosviestintä - viestinnän koordinointi, väliaikaishallinnon ulkoinen viestintä, mediaviestintä - verkkoviestintä, some - kansalaisviestintä, vuorovaikutusviestintä - sisäisen viestinnän koordinointi ja toteuttaminen - intranetin sisällöntuotanto - maakunnan brändityö sekä palveluiden tuotteistaminen viestintään - kriisiviestinnän suunnittelu. Lisätietoa: - Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 32

33 1) Avainvalmistelijoiden rekrytointi. 2) Maakunnan viestintäkanavien (mm. intranet, www-sivustot) ja verkkopalvelujen läpikäynti ja suunnittelutyön käynnistäminen. 3) Kartoitetaan maakunnassa nykyisin käytössä olevat verkkosivu- ja intranet-ratkaisut ja -alustat sekä niiden mahdollinen soveltuvuus tulevan maakunnan verkkosivu- ja intranet-alustoiksi 4) Kartoitetaan tulevan maakunnan eri toimijoiden sisällölliset ja muut tarpeet erityisesti intranet-ratkaisua silmällä pitäen 5) Selvitetään, miten tulevan maakunnan ICT-ratkaisut vaikuttavat intranet-kokonaisuuteen ja esim. tietotyön kehittämiseen kokonaisuutena (jos esim. puhutaan Office365-pilvipalveluista, tietotyötä olisi syytä kehittää kokonaisuutena, jonka yksi osa on intranet) 6) Valmistellaan tulevat verkkosivu- ja intranet-projektit: tehdään projektisuunnitelmat ja suunnitellaan resursointi ja vastuut sekä kytketään tekeminen osaksi muutosohjelman tiekarttaa. 7) Huomioidaan kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) mukaiset verkkoviestintäratkaisut, kuten suomi.fi. Tietojohtaminen ja raportointi Tietojohtamisen tarpeita on selvitetty PPL:n Popster-hankkeessa. Kehitystarpeet on kuvattu tämän raportin luvussa Palvelujen kehittäminen ja toimintojen digitalisointi, jossa on kuvattu mm. maakunnan tarve uusille tietojärjestelmäratkaisuille. Maakunnan toimialasidonnaiset järjestelmät (TOSI) Lähtötilanne POP maakunnan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käytettävissä tietojärjestelmissä on hajanainen. Alueella toimii 19 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota, joiden käytössä on 14 tietojärjestelmäkokonaisuutta. Organisaatioiden sisäiset prosessit ja toimintamallit poikkeavat toisistaan. Sote-tietojärjestelmiä käytetään sosiaali- ja terveydenhuoltolain toiminnoissa poikkeavasti ja ristiin. Kuva 14. POP maakunnan käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät. 33

34 Terveyspalvelut POP maakunnan alueella on 16 terveyspalveluja tuottavaa julkista organisaatiota. Organisaatioiden käytössä on neljä (4) eri potilastietojärjestelmää: - perusterveydenhuollossa: 14 Effica (Tieto), 1 Pegasos (CGI), 2 Mediatri (Mediconsult) - erikoissairaanhoidossa: 1 ESKO/Oberon (PPSHP/CGI) Sairaanhoidollisten tukijärjestelmin kartoittaminen tehdään osana tietojärjestelmäkartoituksen tarkentamista. Tavoitteena on linjata mitkä tukijärjestelmät (esim. laboratorio, röntgen, apuvälineet, kuvantaminen, puhelinpalvelut) valikoituvat tulevan maakunnan kattaviksi ratkaisuiksi. Tietojärjestelmien tavoitetilan hahmottelua Tavoitetilaksi siirtymäkaudella ( ) on asetettu ns. kahden tietojärjestelmän strategia. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitetilassa maakunnan käytössä on yksi (1) potilastietojärjestelmä perusterveydenhuollossa ja yksi (1) erikoissairaanhoidossa. Näiden järjestelmien välille rakennettaan tarvittavat ratkaisut esimerkiksi Oulun seudun yhteispäivystyksen tietotarpeet huomioon ottaen. Raportin kirjoittamishetkellä ei ole vielä varmuutta missä muodossa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus tulee toteutumaan. Tästä syystä suunnittelussa on hahmoteltu vaihtoehtoisia malleja tietojärjestelmien järjestämiseksi. - Skenaario 1 perustuu siihen, että maakunta (liikelaitos) ja sen omistamat yhtiöt voisivat hyödyntää samoja tietojärjestelmiä (sote-keskus ja suunterveydenhuollon yhtiöt). - Skenaario 2 kuvaa tilannetta, jossa yhtiöittämis- tai kilpailulliset velvoitteet edellyttävät yhtiöitä omien järjestelmien käyttöä täytyy niihin rakentaa omat installaatiot. Kuva 15. Skenaario 1: maakunta ja sen omistamat yhtiöt hyödyntävät samoja potilastietojärjestelmiä. 34

35 Kuva 16. Skenaario 2: maakunta ja sen omistamat yhtiöt eivät käytä samoja potilastietojärjestelmiä. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Avainvalmistelijoiden rekrytointi. 2) Asiakas- ja potilastietojärjestelmien sekä niiden toimintaa tukevien muiden sairaanhoidollisten tukipalvelujen tietojärjestelmien (mm. kuvantaminen, laboratoriojärjestelmät, ensihoito, jne.) tarkempi läpikäynti, erityisesti tietotasolla eli mitä tietoja käsitellään missäkin tietojärjestelmässä. 3) Suunnittelutyöhön tarvittavien asiantuntijapalvelujen järjestäminen. 4) Potilas- ja asiakastietojärjestelmiin liittyvien ICT-sopimusten läpikäynti. 5) Potilastietojärjestelmien (Esko, Effica) tietointegraation suunnitteluna, projektointi ja rakentaminen. 6) UNA-yhteistyö potilas- ja asiakastietojärjestelmien kehittämisessä. Lomakepalvelun alueellinen käyttöönotto. UNA YDIN-tietojärjestelmän kehittäminen. UNA kehittämisen jatko-organisointi. 7) Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen huomioiden sidokset maakunnallisiin ja valtakunnallisiin toimijoihin ja järjestelmiin. Avataan toimijoiden roolit sekä tietojen liikkuminen ja tietointegraatio. 8) Tiekartan laatiminen huomioiden ICT-muutosohjelman aikataulut, hankitalainvaatimukset sekä kansalliset käyttöönottoaikataulut ja kehittämishankkeet. Sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon nykyinen tiedonhallinta on hajanainen ja sen toteutuminen poikkeaa huomattavasti myös maakunnan organisaatioissa. Sosiaalihuollon palvelutehtäviä tuotetaan useilla eri järjestelmillä, jopa palvelutehtävään sisältyviä sosiaalihuollon palveluja ja palvelun prosesseja voidaan hoitaa eri järjestelmillä, jotka eivät keskustele keskenään. Maakunnan sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilaa selvitettiin alueellisen Kansahankkeen yhteydessä vuonna Maakunnan sosiaalihuollon asiakirjoja ja tietoja tuotetaan seuraavilla järjestelmillä: SosiaaliEffica, KotihoitoEffica, LastenvalvojaEffica, TerveysEffica, ProConsona, ProEco Lastenvalvoja, Pegasos, Mediatri, Ravatar, RaiSoft, Hilkka, PSOP, Aputori, TYP/Ura, Aura, Dynasty, Kuntatoimisto. THL on määritellyt palvelutehtäväkohtaiset prosessit, prosessin vaiheet ja niihin liittyvät asiakirjat sekä käyttöoikeudet. Tietojärjestelmätoimittajat ratkaisevat strategisesti, mihin järjestelmäosaansa ne toteuttavat kansallisten määritysten mukaiset ominaisuudet. POP maakunnan alueella on 16 sosiaalipalveluja tuottavaa julkista organisaatiota. Organisaatioiden käytössä on kuusi (6) eri merkkistä asiakas- ja niitä tukevaa kotihoidon tietojärjestelmää (ks. taulukko edellä): 35

36 - sosiaalihuollossa: 7 Effica (Tieto), 7 ProConsona (CGI) ja 1 ESKO/Oberon (PPSHP/CGI) - kotihoidossa: 12 Effica (Tieto), 1 Pegasos (CGI), 2 Mediatri (Mediconsult) - kotihoidon mobiili: 3 Tiedon ratkaisu ja 4 FastRoi Tietojärjestelmien tavoitetilan hahmottelua Tavoitetilaksi siirtymäkaudella ( ) on asetettu ns. yhden tietojärjestelmän strategia. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitetilassa maakunnan käytössä on yksi (1) sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä. Tietointegraation toteuttamiseksi valitun sosiaalihuollon tietojärjestelmät, perusterveydenhuollon tietojärjestelmä sekö erikoissairaanhoidon tietojärjestelmän välille rakennetaan tarvittavat integraatioratkaisut. Raportin kirjoittamishetkellä ei ole vielä varmuutta missä muodossa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus tulee toteutumaan. Lisäksi ei ole vielä tiedossa missä määrin sosiaalipalveluja annetaan maakunnan liikelaitoksen ulkopuolella, esimerkiksi sote-keskuksissa. Vastaavat skenaariot kuin terveydenhuollon tietojärjestelmissä tulevat selvitettäväksi osana jatkovalmistelua. Kansallisten kehitystoimenpiteiden huomioon ottaminen jatkovalmistelussa Kansallisessa sosiaalihuollon tiedonhallinnassa (Kansa-hanke) kehitetään asiakastietojärjestelmiä niin, että asiakasta koskevat tiedot ovat nykyistä paremmin hyödynnettävissä asiakastyössä sekä Sote-tieto hyötykäyttöön strategian mukaisesti. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tavoitetila on kuvattu sosiaalihuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurissa. Kansa-hankkeessa toteutetaan sosiaalihuollon määrämuotoisen kirjaamisen, asiakasasiakirjalain, asiakastietolain sekä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toimeenpano. Kansa-hanke tukee myös Sote-integraation toteuttamista luomalla edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen saatavuudelle ja tietointegraatiolle Kanta-palvelujen avulla. Kansa I-vaiheen tueksi on laadittu Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ratkaisuarkkitehtuuri. Tavoitteena on, että maakunnassa toimitaan kansallisesti määriteltyjen prosessien, kirjaamiskäytäntöjen sekä käyttövaltuuksien mukaisesti Kansa-hankkeen vaiheistuksen aikataulussa. Tämä mahdollistaa/edellyttää yhteisen järjestelmän hankinnan ja vastaavasti yhteinen järjestelmä mahdollistaa kansallisten toimintamallien käyttöönoton laajasti. Kansa I-vaiheessa 9/2018 alkaen voidaan liittyä Kanta-palveluhin tallentavalla, katseltavalla tai molemmilla tavoilla. Tämä mahdollistaa asiakirjojen siirtämisen Kanta-palveluihin liittymisen jälkeen syntyvien osalta sekä ennen liittymistä syntyneiden. Tietointegraation toteutumisessa merkittävää on myös vanhojen tietojen saatavuus. Vanhat tiedot siirtyvät koosteina, joissa rakenteisuus huomioidaan miniminä ja arkistonmuodostussuunnitelmaa noudattaen. Maakunnan siirtymäaikana organisaatioiden on tärkeää valmistautua Kansa-hankkeen toimeenpanon mukaisesti. Kansallisesti yhtenäiset toimintamallit varmistavat uuden järjestelmän joustavan käyttöönoton laajasti. Kansa II-vaiheen liittyminen on pakollinen mennessä. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Avainvalmistelijoiden rekrytointi. 2) Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tarkempi läpikäynti, erityisesti tietotasolla eli mitä tietoja käsitellään missäkin tietojärjestelmässä (esiselvitys). 3) Esiselvitys alueen sosiaalipuolen tietojärjestelmistä sekä päätökset tulevasta mallista siirtymäajalla ( ) aiemmin tehtyjä selvityksiä täydentäen. 4) Suunnittelutyöhön tarvittavien asiantuntijapalvelujen järjestäminen. 5) Potilas- ja asiakastietojärjestelmiin liittyvien ICT-sopimusten läpikäynti. 36

37 6) Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen huomioiden sidokset maakunnallisiin ja valtakunnallisiin toimijoihin ja järjestelmiin. Avataan toimijoiden roolit sekä tietojen liikkuminen ja tietointegraatio. 7) Tiekartan laatiminen huomioiden ICT-muutosohjelman aikataulut, sekä kansalliset käyttöönottoaikataulut ja kehittämishankkeet. 8) Kansa-hankkeen alueellinen organisointi ja resursointi. 9) Tarkennettava rajapinnat kansallisiin järjestelmiin (Kela, Vero, TYP/TE-palvelut jne) joita käytetään osana sosiaalipalvelujen tuottamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietointegraatio Yksi koko maakunta- ja soteuudistuksen keskeisimmistä uudistuksista on ns. tieto- ja palveluintegraatio. ICTtyöryhmän selvityksessä on sivuttu tietointegraatiot useammasta näkökulmasta. Tämän hetkisen tiedon valossa viralliset potilastietorekisterit ja sote-toimijoiden välinen ei-kiireellinen tiedonsiirto rakentuu kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen varaan (Kelan KANTA-palvelu). Kanta-palveluihin rakentuu kansallisesti maakuntien sote-rekisterit ja tietointegraatiot sen mukaisesti. On huomioitava, että tämä koskee myös palveluja, joita maakunta ei tuota, mutta järjestää. Palveluntuottajina voi olla lukuisia toimijoita, joiden tiedot kuuluvat maakunnan rekisteriin, mutta sijaitsevat omissa tietovarannoissa. Kansallinen arkkitehtuuri tukee näiden tietojen saatavuutta kansallisten maakuntarekisterien avulla (käyttövelvoite kaikilla sote-toimijoilla), ei maakunnassa olevien järjestelmien välisillä erillisillä teknisillä integraatioilla. Kuva 17. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri. Lakiesityksessä järjestäjää (maakunta) velvoitetaan keräämään paljon muita kuin potilas- ja asiakastietoja palvelujen järjestämisen, vertailun ja raportoinnin näkökulmasta. Näitä tarkoituksia varten tullaan tarvitsemaan erilaisia integraatio- ja tietoallas-ratkaisuja maakunnan tietotarpeisiin. Yksi jatkoselvitettävä asia on päivystys ja sen tietotarpeet, jotka eivät tämän hetkisen ymmärryksen perusteella täysin ratkea kansallisten palvelujen avulla osittain toiminnoissa olevista prosessiviiveistä johtuen. 37

38 Kuva 18. Kansallisella tasolla tietointegraation peruspilarina toimii KANTA-palvelu. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Alueen so- ja te-tietojärjestelmien (ESKO, Effica + muut) välisen tietointegraation suunnittelun käynnistäminen. 2) Kansa-hankkeen alueellinen organisointi ja resursointi. Varmistetaan Kanta-vaiheistusasetuksen mukainen järjestelmien päivitys ja käyttöönotto alueella. 3) Tarkennettava rajapinnat kansallisiin järjestelmiin (Kela, Vero, TYP/TE-palvelut jne) joita käytetään osana sosiaalipalvelujen tuottamista. 4) Huomioidaan THL:n suunnitelmat sote-tiedonhallinnasta osana pitkän aikavälin suunnittelua (ml. tietoallasratkaisut, tiedon hyötykäytettävyys eri tahoille ja tiedon lupakäytännöt organisoituminen) 5) Sähköisen asiointikokonaisuuden linkittäminen tiedonhallintaan (omat tiedot). Pelastustoimi POP maakunnan alueella toimii kaksi pelastuslaitosta: 1) Oulu-Koillismaan Pelastuslaitos (liikelaitos, Oulun kaupunki isäntäkuntana) ja 2) Jokipelastus (Isäntäkuntana Ylivieska). Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on yksi Suomen 22 pelastuslaitoksesta. Se tuottaa alueella lakisääteiset onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut. Palvelutuotannosta vastaa noin 385 päätoimista ja noin 380 sivutoimista työntekijää. Nopean avunsaannin turvaa onnettomuusuhkien ja palvelukysynnän tarpeiden mukaisesti sijoitetut 21 paloasemaa. 38

39 Kuva 19. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen toiminta-alue. Jokilaaksojen pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Alueella on 17 kuntaa, joissa on hieman yli asukasta. Jokilaaksojen pelastustoimen alueeseen kuuluu kuntia neljästä eri seutukunnasta. Alueen pinta-ala on km2, josta vesistöä 391 km2. Palotarkastuskohteita on vuosittain liki 7000 ja alueellamme on yli 1000 pelastussuunnitelmavelvollista yritystä, laitosta tai taloyhtiötä. Vuosittain valistettavien määrä on noin Kuva 20. Jokipelastuksen toimintaan liittyviä tietoja. 39

40 Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Maakunta ja kansallisten ratkaisujen yhteentoimivuuden varmistaminen. 2) TUVE-ratkaisujen yhteissuunnittelu Valtorin TUVE-yksikön kanssa. Roolien selkeyttäminen. 3) TORI-järjestelmien harmonisoinnista aiheutuvien integraatiotarpeiden selvittäminen. Erityisesti ensihoidon ja päivystyksen välisten yhteistyökohteiden, järjestelmien ja prosessien tunnistaminen ja kehittäminen. Valtiohallinnon ELY-toimiala Kaikilta valtion aluehallinnon substanssialueilta (kts. kuva alla) on siirtymässä tehtäviä maakunnille, mutta täyttä varmuutta ELY:n substanssialueiden tehtävien lopullisesta jaosta maakuntien, tulevan Luova-viraston sekä TRAFI:n välillä vielä ole. Kuva 21. ELY:n vastuualueet. Elyn vastuualueet muodostuvat: 1) TE-palveluista 2) Elinkeino ja työvoima vastuualueesta 3) Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueesta 4) Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueesta. 5) KEHA-keskus on valtakunnallinen, maantieteellisesti hajautetulla toimintamallilla toimiva ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto. ELY:n yhteiset tietojärjestelmät ELY:n vastuualueilla on käytössään valtion yhteiset taloushallintojärjestelmät, henkilöstöhallintojärjestelmät sekä viestintäratkaisut. Asianhallinnassa, päätöksenteossa ja sähköisessä asioinnissa sekä sähköisenä työympäristönä käytetään aluehallinnon yhteisiä ratkaisuja. Työvoimapalvelut (TE-palvelut) Työvoimapalvelut käyttää substanssitoiminnassaan tätä toimintaa varten rakennettua kansallista ratkaisua, jota ollaan parhaillaan uudistamassa (kts. kohta kehittämishankkeet). 40

41 E-vastuualue E-vastuualueella on käytössään viitisenkymmentä (~50) substanssijärjestelmää. Näistä osan omistaa maaseutuvirasto, elintarviketurvallisuusvirasto sekä Maa- ja metsätalousministeriö. Yritysrahoituksiin ja niiden valvontaan liittyvät järjestelmät omistaa Työ- ja elinkeinoministeriö. L-vastuualue L-vastuualueella on käytössään nelisenkymmentä tiettyyn erityistehtävään tarkoitettua järjestelmää. Suuren osaa näistä järjestelmistä omistaa liikennevirasto. L-vastuualueella hankintojen kilpailutuksessa ja hankehallinnassa ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön ELY:jen yhteiseen käyttöön tarkoitetettua hankehallinnan järjestelmää. Y-vastuualue Y-vastuualuella on käytössään viitisenkymmentä substanssijärjestelmää. Suuren osan näistä järjestelmistä tarjoaa Y-vastuualueen käyttöön Suomen ympäristökeskus (SYKE). ELY-toimialoilla tapahtuva muutos tietojärjestelmissä ja niiden omistajuuksissa maakuntavaiheessa Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien osalta palvelun tuottajat, joita maakunnat käyttävät, käyttävät alkuvaiheessa nykyisiä järjestelmiään. Alustavasti on ajateltu, että esijärjestelmät liitetään TAHE OY:n palveluntuottajan järjestelmiin. Valtiolta siirtyvien järjestelmien selvitystyö on käynnistymässä. Luonnosvaiheessa olevan kasvupalvelu-lakipaketin mukaan kasvupalvelujen järjestelmät tulevat olemaan kansallisia ja niihin tulee maakunnille käyttövelvoite. Kasvupalveluilla tarkoitetaan rekrytointi- ja osaamispalveluja, uraohjausta ja osaamisen kehittämistä sekä yritystoiminnan kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä rahoitukseen liittyviä palveluja. 41

42 ICT-infrastruktuuri Maakunnan ICT-infrastruktuurin nykytila POP maakunnan ICT-volyymeja selvitettiin osana KEHA-keskuksen koordinoimaa kansallista selvitystä joulukuussa Vastauksia kyselyyn saatiin noin 30 organisaatiolta. Yhteenveto POP ICT-Infrastruktuurin tulevista volyymeista (=maakuntaan siirtyvät laitteet): - Työasemat Läppärit Muut PC Mobiili Palvelimet Verkkolaitteet Datakeskukset 9 - Sovelluksia 559 Tällä hetkellä maakunnassa ei ole kattavaa ICT-palveluja tuottavaa toimijaa vaan organisaatiot tuottavat tai järjestävät ICT-palvelut pääsääntöisesti itsenäisesti muutamia yhteistyöpoikkeuksia lukuun ottamatta. Tästä johtuen maakunnan lähtötilanne on hajanainen ja suurimman yhteisen nimittäjän muodostaa PPSHP:n ICTinfrastruktuuri. Tulevan maakunnan ICT-infrastruktuuri Maakunnan ICT-infrastuktuurin esisuunnittelua varten koottiin asiantuntija ryhmä Oulun kaupungin, Oulun Tietotekniikan, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Kalajoen, Kuusamon ja Raahen sekä Oulunkaaren, LapIT, Kuntien Tieran asiantuntijoista. Lisäksi suunnitteluun hankittiin asiantuntijapalvelua POP-IT-hankkeen rahoitusta hyödyntäen. Pohjatietona hyödynnettiin mm. ICT-työryhmän kokoamaan tietoliikennekartoituksen tietoa. Suunnittelun lähtökohtina on mm. - Kuntien, kuntayhtymien ja valtiohallinnot siirtyvät perustettavan maakunnan vastuulle ICT-infrastruktuurin tulee olla valmiina hyvissä ajoin, jotta maakunta voi aloittaa toimintansa luotettavasti ja katkottomasti. - POP maakunnan ICT-infrastruktuurin toteutuksessa hyödynnetään olemassa olevia ratkaisuja. - Asiantuntija työryhmä suositteli, että tulevan maakunnan ICT-infrastruktuuri pohjautuisi PPSHP:n infrastruktuurin ja kyvykkyyksien laajentamiseen koko maakunnan alueelle. - Rakennettava POP ICT-infrastruktuuriratkaisu mahdollistaa nykyisten palvelut toteuttamisen sekä tukee uusien palvelujen suunnittelua ( myös kansalliset palvelut) Asiantuntijaryhmän valmistelussa kartoitettiin POP maakunnan verkkoratkaisua kolmesta näkökulmasta: 1) toimipisteet, 2) internet ja 3) palvelut ja palveluverkot. Toimipisteet Tavoitteena hyödyntää olemassa olevia eri operaattorien tarjoamia yhteyksiä (Netplaza, Lan&Wan, Joki-ICT, jne). Operaattoreilta vuokrataan IP-tason yhteydet toimipisteiden (~500 toimipistettä) ja PPSHP:n välille. Toimipisteiden väliset pyritään rakentamaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman vikasietoisiksi. 42

43 Kuva 22. Esimerkkiratkaisu POP maakunnan toimipisteverkon toteuttamisesta. Internet Internet-liikenne on tarkoitus toteuttaa vikasietoisuuden lisäämiseksi kahden eri operaattorin yhteyksiä hyödyntämällä. Ratkaisusuunnittelussa on huomioitu maakunnan tarpeita mm. etätyöhön liittyen. Kuva 23. Ratkaisumalli POP ICT-infrastruktuurin internet-liikenteen toteuttamisesta. Palvelut ja palveluverkot Yhteydet mm. valtakunnallisesti järjestettyihin tietojärjestelmiin (mm. ICT-palvelukeskus, Kela / KANTA-palvelut) toteutetaan erilaisia palveluverkko hyödyntäen. Yhteyksissä hyödynnetään PPSHP:n operaattorinieluja. 43

44 Kuva 24. Esimerkkiratkaisu POP maakunnan palveluverkon toteuttamisesta. Kustannusten arviointia Kustannuksia on alustavasti koottu osaksi POP maakunnan ICT-investointiohjelmaa. - Verkonhallinta keskitetysti ja toimipisteissä olisi ratkaisumallissa PPSHP:n vastuulla. - Ratkaisumalli edellyttää merkittäviä investointeja mm. o PPSHPn datakeskukseen o palomuureihin o verkonhallintaratkaisuihin o tietoliikennelaitteita kiinteistöihin - Osa nykyisistä tietoliikennekustannuksista siirtyy maakunnan maksettavaksi. - Verkkoratkaisun käyttöönotto: o Siirtyvien liittymien määrä arviolta kpl o Verkkoratkaisun ylläpito: POP maakunnan työntekijämäärä n henkilöä. Yhteenveto tunnistetuista kehitystarpeista - Nykyinen verkkoinfran topologia ei muutostarvetta - Nykyinen Oulaskankaan yhteys ei muutostarvetta - Nykyiset palvelinsalit mahd. päivitystarvetta, täytyy tarkistaa - Internet yhteys nopeuden nosto ja kahdennus - Kumppanuusyhteydet keskeisimmät uudet yhteydet esim. TietoRaahe ja LapIT ) - Uudet etäpisteyhteydet toimipiste ja toimipiste kahdennus tarvittaessa - Etätyöntekijät esim. DAC yhteys, routealltrafficclient - Kumppanipalveluntuottajat F5 ADC tai Citrix - ICT-hallinta tarve tarkistaa työvälineet Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Avainvalmistelijoiden rekrytointi mahdollisimman nopealla aikataululla. 2) Lähtötilannetietojen täydentäminen (puuttuvat kunnat, valtiohallinto, tiedonlaatu) 3) Ratkaisuunnittelun vieminen tarkemmalle tasolle. Toimipisteverkon tarkentaminen. 44

45 4) ICT-sopimusten läpikäynti. 5) Kustannusten kartoittaminen, budjetointi ja projektointi sekä kytkentä tiekarttaan (aikataulutus). Tarvittavien resurssien tunnistaminen (omat asiantuntijat, yhteistyökumppanit, toimittajat). 6) Selvitettävä yhteistyö ja roolitus mm. valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen ja Maakuntien Tilakeskus Oy:n kanssa. 7) TUVE-ratkaisujen yhteensovittaminen POP maakunnan ICT-infrastruktuurin kanssa. 8) Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen samoissa kiinteistöissä olevien toimintojen kanssa (mm. maakunta, kunta, valtiohallinto, ostopalvelut). Hallinnon turvallisuusverkko (TUVE) pelastuslaitosten ja ensihoidon käyttöön Hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) käytöstä on säädetty ns. TUVE-laissa (Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta, 2015). TUVE-lain perusteella turvallisuus verkon käyttövelvoite tulee kattamaan sisäasianministeriön hallinnonalan, valtioneuvoston kanslian ja ministeriöt, puolustusvoimat, Tulli, tasavallan presidentein kanslian sekä jatkossa pelastustoimen ja ensihoidon. Maakuntauudistuksessa kaksi viimeksi mainittua toimintakokonaisuutta (pelastustoimi ja ensihoito) tulee maakuntien vastuulle, joten TUVE-ratkaisut on huomioitava osana POP maakunnan ICT-infrastruktuurin ratkaisusuunnittelua. Kansallinen projekti TUVE-ratkaisun käyttöönottamiseksi maakuntien toiminnoissa Pelastustoimea ja ensihoitoa koskevien TUVE-ratkaisujen käyttöönottoa varten on perustettu kansallinen suunnitteluprojekti, jonka vetovastuu on sisäasianministeriössä. TUVE-käyttöönottoprojektin tavoitteiksi on asetettu: - Hallinnon turvallisuusverkon palveluiden käyttäminen pelastustoimessa turvallisuusverkko lainsäädännön mukaisesti. - Pyrkiä luomaan pelastustoimen (toimialasidonnaiset) ICT-palvelut yhden luukun periaatteella. - Asiakkuusrajapinnan määrittely ja yhteistoiminta VALTORI kanssa hallinnon turvallisuusverkko lain mukaisesti. - TUVE-laajentuminen pelastustoimessa toteutetaan hallitusti kansallisesti suunnitellen siten, että tarkoituksenmukainen kokonaisuus toteutuu TUVE-kokonaisuus muodostuu useasta toisiinsa kytkeytyvästä osa-alueesta. Keskeisiä komponentteja ovat 1) datakeskuspalvelut, jotka sisältävät mm. tietoliikenneratkaisut, konesalikapasiteetin, tietokannat ja järjestelmien väliset integraatiot ja 2) käyttäjäpalvelut, jotka sisältävät mm. päätelaitteet, viestintäsovellukset, käyttövaltuushallinnan ja näihin liittyvät tukipalvelut. 45

46 Kuva 25. Turvallisuusverkkokonseptin keskeiset osa-alueet (Sisäministeriö). Kuva 26. Kansallisen TUVE-suunnitteluprojektin etenemisaikataulu. Pelastustoimien ICT-ratkaisujen nyky- ja tavoitetila Nykytilassa pelastuslaitoksilla on organisaatio- tai aluekohtaisia ja kansallisia ratkaisuja. Yhtenä kehitystyön tavoitteena on yksinkertaistaa ICT-ratkaisurakennetta kolmetasoisen mallin avulla: 1) koota pelastuslaitosten toimialaratkaisut (PELA-TOSI) kansallisesti yhteen, 2) hyödyntää TUVE-alustaa toimintakriittisten tietojärjestelmien pohjana ja 3) mahdollistaa maakuntien toimialariippumattomien (TORI) tietojärjestelmien käyttö TUVE-ympäristöstä (esim. virtualisoinnin avulla). 46

47 Kuva 27. Pelastustoimen ICT-ratkaisut muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Tunnistettava TUVE-käyttöönottojen vaikutukset maakunnissa. 2) Selvitettävä pelastuslaitosten ICT-palvelutarpeet. 3) Kehityskohteiden tunnistaminen, erityisesti ensihoidon ja päivystyksen välisten yhteistyökohteiden, järjestelmien ja prosessien tunnistaminen ja kehittäminen. 47

48 Kansallinen ohjaus ja ICT-palvelukeskus Valtioneuvoston periaatepäätös maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä ( ) Ehdotus toimijoiden vastuista ja tehtävistä Valtioneuvosto Valtioneuvosto päättää julkisen talouden suunnitelmassa maakuntien merkittävien investointien hyväksyttävyydestä sekä maakuntien tehtävien rahoitusta koskevista esityksistä, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen strategisista tavoitteista ja niiden osana digitalisaation hyödyntämistä koskevista tavoitteista ja niitä koskevista valtion toimenpiteistä sekä lainsäädännön mukaisesti tietohallintoa ja yhteentoimivuutta sekä standardointia koskevista yleisistä linjauksista (digitalisointi- ja tietopolitiikan perusteet ja periaatteet). Maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen ja Sotedigi -kehitysyhtiöiden toteuttamat investoinnit näkyvät maakuntien käyttötalouden menoina, jotka katetaan maakuntien yleiskatteisella valtionrahoituksella. Siirtymävaiheessa vuosina investointeihin voidaan osoittaa erillistä rahoitusta. Tehtävien organisoinnissa noudatetaan seuraavia lähtökohtia: Vahvistetaan valtion viranomaisen ohjaustoimintoja ministeriö- ja keskusvirastotasolla sekä perustetaan uusi ohjaustoiminto osaksi maakuntien talouden ja toiminnan ohjausta. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriölle kuuluu lain mukaan julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan sekä siten maakuntien digitalisoinnin, tieto- ja tietohallintopolitiikan yleinen ohjaus ja maakuntien kanssa käytävän neuvottelumenettelyn johtaminen. - Valtiovarainministeriöön kootaan valtioneuvoston yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon ja siihen liittyvien investointien ohjausta varten. Valtiovarainministeriössä ohjaustoimintoa johtaa ministerin ja valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri. - Valtiovarainministeriö vastaa yhtenäistettävistä, luonteeltaan kaikkia maakuntia ja niiden järjestämisvastuulla olevia toimintoja ja niissä toimivia (mm. pakollisesti) koskevista asioista: standardeista ja vaatimuksista, digitalisoinnin ja digitaalisen teknologian hyödyntämisen periaatteista, kokonaisarkkitehtuurista, rajapintavaatimuksista, tietorakenteiden periaatteista, ohjelmistoista, järjestelmistä yms., joihin myöhemmin viitataan termillä yhtenäispolitiikka. - Tehtävänsä toteuttamiseksi valtiovarainministeriö o ylläpitää pysyvästi kansallisen tason arkkitehtuuria, jossa määritetään käyttövelvoitteen piirissä olevat ICT-palvelut sekä yhteentoimivuuden edellyttämät standardit/ spesifikaatiot ja muut toiminnan ja talouden kannalta välttämättömät reunaehdot o vastaa investointi- ja hankintastrategiasta: toimii kansallisen tason ratkaisujen tilaajana silloin kun keskitetty tilaaminen on perusteltua o vastaa kustannuskehityksestä ja muista tavoitteista koko maan tasolla o vastaa maakuntien digi-kehittämiseen liittyvästä kehittämisohjelmasta ja sen tuloksellisesta toimeenpanosta asiasta riippuen päättää itse, tekee esityksiä ja esittelee asioita (mm. säädösehdotuksia, ml. tehtäviensä edellyttämät toimivaltasäädökset) valtioneuvostolle o pyrkii rajaamaan käyttövelvoitteen piirissä olevat yhteiset ICT-palvelut toiminnan ja talouden kannalta välttämättömään ja 48

49 o järjestää toimintansa niin, että syntyy jatkuva, elävä ja mm. ohjauksen ja hankkeiden suunnittelussa hyödynnettävä yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa. Toimialojen ministeriöt Kunkin toimialan ministeriö osallistuu yhtenäispolitiikkaan kuuluvien toimenpide-ehdotusten valmisteluun sekä seurantaan ja arviointiin toimialansa ratkaisujen, erityisesti toimialasidonnaisten ICT-ratkaisujen osalta. Kukin ministeriö huolehtii myös toimialaansa koskevien yhtenäispolitiikan toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät tietojärjestelmät ja tietopolitiikka sekä tiedolla johtaminen ovat hyvin olennainen osa maakuntien tietohallinnon ja digitalisoinnin kokonaisuutta ja kansalaisten palveluita. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee valtiovarainministeriölle yhtenäispolitiikkaa varten tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä koskevat asiat sekä huolehtii maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialasidonnaisten tietojärjestelmien, tietopolitiikan ja tietohallinnon osalta yhtenäispolitiikan toimeenpanosta ja arvioinnista sekä yhtenäispolitiikan puitteissa Kansaneläkelaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu SoteDigi -kehitysyhtiön omistajaohjaukseen valmistelemalla valtiovarainministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan osaamista edellyttämät asiat ja toimii niissä asiantuntijana. Maakunta Maakunta vastaa maakuntatasolla palveluista, toiminnan järjestämisestä ja niitä tukevasta ICT:stä yhtenäispolitiikan vaatimukset huomioon ottaen (mm. vastaa nykyisten ICT-palvelujen järjestämisestä siirtymävaiheessa). Maakuntien tulee huolehtia myös yhteistyöstään tavoitteena riittävä yhtenäisyys ratkaisuissa ja asiakaslähtöisyys niin, että niiden tietojärjestelmät ja ratkaisut muodostavat asukkaille ja palveluiden käyttäjille sekä sidosryhmille mahdollisimman hyvin toimivan, jatkuvasti kehittyvän ja helposti käytettävän palvelualustan. Maakunnat arvioivat ja ratkaisevat maakuntien in-house yhtiöiden käytön: In-house yhtiöissä olevaa osaamista tulee hyödyntää. Maakunnat ratkaisevat miten osaaminen saadaan kustannustehokkaasti käyttöön. Maakunnat voivat tilata kehitystyötä ICT-palvelukeskusyhtiöltä ja Sote-Digi kehitysyhtiöltä. Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiö Maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiö vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin (maakuntahallinnon tietojärjestelmät) liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitä tukevasta kehittämisestä sopeutuen yhtenäispolitiikan puitteisiin ja tarjoaa mm. pakolliset, yhtenäiset järjestelmät jos yhtenäispolitiikka niin edellyttää. Palvelukeskusyhtiö on maakuntien omistama: valtiolle jää osaomistus (10 % ja erityisen äänivallan osakesarja nk. golden share). Yhtiö perii kustannukset kattavia maksuja kaikista, myös käyttövelvoitteen piirissä olevista palveluista. Yhtiö ei toimi markkinoilla. Se voi myydä in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntalaissa määritellyille asiakkaille myös palveluita jotka eivät ole käyttövelvoitteen piirissä. Osaomistajana valtio voi käyttää palveluita. Se tarjoaa laissa säädetyissä tilanteissa palveluita muille toimijoille. Yhtiön tulee järjestää toimintansa niin, että syntyy jatkuva, elävä ja mm. hankkeiden suunnittelussa hyödynnettävä yhteys maakuntatasolla toimivien kanssa. Yhtiö perustetaan 1.7. mennessä ja asiakasneuvottelukunta perustetaan alkusyksyllä

50 SoteDigi kehitysyhtiö SoteDigi kehitysyhtiö vastaa kansallisesti kehitettäviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttamisesta ja niitä tukevasta kehittämisestä yhtenäispolitiikan puitteissa valtioneuvoston toimeksiannosta tai valtioneuvoston tai maakuntien tilauksesta. Yhtiö kehittää ja ylläpitää sen tehtäväksi tulleita järjestelmiä ja palveluja liiketaloudellisin periaattein. Yhtiö rahoittaa investointinsa ottamillaan lainoilla ja tulorahoituksella (asiakkailta perittävillä palvelumaksuilla). Omistajilleen yhtiö tuottaa maltillisen, esim. 3 v keskimääräistä valtionvelan korkoa vastaavan tuoton. Yhtiö voi perustaa tytäryhtiöitä (esimerkiksi sen toiminnassa syntyneiden innovaatioiden ja kehittämistulosten hyödyntämiseksi ja siirtämiseksi markkinoille (ns. Spin off yhtiöitä) ja omistaa niitä alkuvaiheen ajan). Maakuntauudistuksen tultua voimaan yhtiön omistajia ovat maakunnat ja niiden lisäksi myös valtio sen omistuksen tavoitteita vastaavalla osuudella ja ehdoilla. Kaikkien maakuntien on käytettävä yhtiön kehittämiä, yhtenäispolitiikan edellyttämiä yhteisiä palveluita, mikä varmistetaan lailla tai sopimuksin. Yhtiö ei toimi markkinoilla. Se voi myydä palveluita in-house-periaatteella maakunnille ja maakuntien ICT -palvelukeskusyhtiölle sekä valtiolle. Kansaneläkelaitos Kela Kansaneläkelaitos Kela tuottaa ne yhtenäispolitiikan mukaiset pakolliset järjestelmät, jotka sen tehtäväksi on säädetty. Toimii yhtenäispolitiikan toteutuksessa sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii sille säädetystä tiedontuotannosta ja maakuntien sote -arvioinnista ja sille säädetyistä rekisteritehtävistä sekä erityisesti sote-tietosisältöjä koskevista käytännön tietorakenteista ja niiden ohjauksesta. Väestörekisterikeskus VRK Väestörekisterikeskus VRK tarjoaa tunnistamispalvelut ja muut sähköisen asioinnin tukipalvelut valinnanvapaustoimijoiden käyttöön. Kilpailutilanteessa olevat yhteisöt Kilpailutilanteessa olevat yhteisöt hankkivat omat ICT-ympäristönsä ottaen huomioon yhtenäispolitiikan ja maakunnan asettamat vaatimukset: valtion viranomaisella ja maakunnalla tulee olla valta kieltää valinnanvapauspalveluihin osallistuminen jos yhtenäispolitiikkaa ja maakunnan vaatimuksia ei noudateta. Kaikilla kilpailutilanteessa olevilla yhteisöillä on samanlainen velvollisuus ja oikeus käyttää yhteisiä ICT-asioita (kilpailuneutraliteetti). Toimijoiden roolit väliaikaishallinto- ja käynnistämisvaiheissa Maakunnat Maakunnat aloittavat toimintansa hankkien tuotannon pääosin nykyisiltä ICT-tuottajilta. Maakunnat toimivat tässä myös tarvittavassa yhteistyössä keskenään. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tarkoitettujen yhteistyöalueiden puitteissa tehtävä yhteistyö on tärkeää palveluiden kustannustehokkaassa järjestämisessä. Vastuu kaikkien maakuntien yhteisistä ICT-palveluista siirtyy vaiheittain erikseen ohjattavalla tavalla ICT-palvelukeskusyhtiölle. Maakunnat vastaavat palveluista, toiminnan järjestämisestä (mm. toimintatapojen muutoksista) ja niitä tukevan ICT:n kehittämisestä ottaen huomioon yhtenäispolitiikan vaatimukset. Maakunnilla tulee olla velvollisuus ilmoittaa merkittävistä hankinnoista valtiovarainministeriölle riittävän ajoissa ennen hankintapäätöksiä ja myös hankintojen jälkeen. 50

51 Valtiovarainminiteriö Valtiovarainministeriö (ohjaustoiminto) vastaa kehittämistoimiin liittyvistä vaatimuksista: Missä aikataulussa ja mitä vaatimuksia järjestelmien on täytettävä. Lähtökohtana on asteittainen, luonnollista elinkaarta myötäilevä uudistaminen. On tarpeen järjestää valvontaviranomainen, jolle ohjaustoiminto ilmoittaa havaitut puutteet. Valvontaviranomaisella on oltava riittävät keinot pakottaa maakunnallisia toimijoita noudattamaan yhtenäispolitiikan vaatimuksia. ICT-palvelukeskus ja SoteDigi yhtiöt Palvelukeskusyhtiö ja maakunta vastaavat tilanteen mukaan myös kuntien palvelusta järjestelmien käyttöajan ylläpitovastiketta vastaan siihen asti kunnes kuntia koskevaa osa on eriytetty, viimeistään siirtymäajan päättyessä. Maakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö ja SoteDigi -kehitysyhtiö tuottavat maakunnille ne palvelut, jotka yhtenäispolitiikka edellyttää niiden tuottavan. Lisäksi yhtiöt voivat tuottaa maakuntien tilaamia palveluja. Maakunnilla ei pakkoa käyttää palveluja yli yhtenäispolitiikan vaatimusten ja tekemiensä tilausten. Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus ( Vimana Oy ) Lakiesityksen (maakuntalaki 118) mukaan maakunnille perustetaan kolme valtakunnallista palvelukeskusta: 1) kiinteistöjen hallinnointiin, 2) talous- ja henkilöstöhallintoon sekä 3) tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT). Palvelukeskusten valmistelu käynnistyi loppuvuodesta Talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT-palvelukeskusten valmistelusta on vastannut vastaavat palvelut ELY-keskuksille tuottava KEHA-keskus. ICT-palvelukeskuksen valmistelussa on ollut kaksi kansallista työryhmää, joista ensimmäinen on vastannut varsinaisen palvelukeskuksen valmistelusta Heikki Heikkilän johdolla ja toinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisyhtiön ja kansallisen kehittämissalkun kokoamisesta Urpo Karjalaisen johdolla. Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen perustaminen Kansalliselle ICT-palvelukeskukselle on haettu perustamislupa valtioneuvostosta Yhtiölle on hahmoteltu liiketoimintasuunnitelma ja toimintamalli. Yhtiö perustetaan valtion toimesta. Myöhemmässä vaiheessa kun maakunnat on perustettu siirretään 90% yhtiön osakekannasta maakunnille. Valtio jää ICTpalvelukeskuksen omistajaksi 10% osuudella. Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen toimintamalli Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen valmistelu käynnistyi toimintamallivaihtoehtojen arvionilla. Valmistelun pohjaksi päätettiin ottaa ns. ekosysteemimalli, joka perustuu usean ICT-in-house yhtiön verkostomaiseen yhteistyöhön (ei yksi valtakunnallinen yhtiö vrt. Valtori). Varsinainen valtakunnallinen emoyhtiö on tavoitteena pitää ohuena ja se keskittyyy tehtävissään kokonaisuuden koordinointiin, hankitoihin sekä kehittämiseen. Varsinaiset palvelut maakunnille tuotetaan verkostossa toimivien in-house yhtiöiden kautta. 51

52 Kuva 28. Maakuntien ICT-palveluekosysteemin toimijat tavoitetilassa. Ekosysteemimallin käytännön toteuttaminen tarkoittaa omistusjärjestelyitä. Palveluita tuottavat in-house yhtiöt ovat valtakunnallisen palvelukeskuksen tytär- tai osakkuusyhtiöitä. Lausuntokierroksilla esiin noussut kunta-maakuntakunta yhteistyö tukipalveluissa on mahdollista osakkuusyhtiöissä, joissa omistajina voivat olla maakuntien tai valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen lisäksi kuntia. Valtakunnallisten palvelukeskusten maakuntia koskeva käyttövelvoite Kansallisten palvelukeskusten palveluihin tullaan määrittelemään valtioneuvoston asetuksella käyttövelvoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että valtakunnallisen palvelukeskuksen palvelut, jotka ovat palveluvelvoitteen piirissä on otettava käyttöön maakunnissa. Muiden palvelujen osalta maakunnilla on vapausasteita tehdä yhteistyötä muiden maakuntien tai kuntien kanssa tai hankkia palvelut suoraan markkinoilta. Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen palveluportfolio Lakiesityksessä valtakunnallisen palvelukeskuksen tehtäviksi on määritelty seuraavat palvelukokonaisuudet. Kuva 29. Valtakunnallisen palvelukeskuksen palveluportfolio ja käyttövelvoitepalvelut (6/2017). 52

53 Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen etenemisaikataulut Kuva 30. Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen valmisteluaikataulu (2017). Maakuntien valmistautuminen ICT-palvelujen järjestämiseen ja yhteistyöhön valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen kanssa Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen valmistelusta vastaava työryhmä on työstänyt ohjeet maakunnille ICT-palvelukeskusyhteistyöhön valmistautumiseksi (toimitettu maakuntiin ) 1. Ohjeistuksen yksi keskeinen viesti on, että vastuu maakuntien ICT-palvelujen järjestämisestä on maakuntien nimeämillä valmisteluorganisaatioilla. ICT-palvelukeskus käynnistää toimintansa näillä näkyminen loppukesästä 2017 hyvin ohuella palveluportfoliolla. Tavoitteena on, että ICT-palvelukeskus on saanut rakennettua maakuntakohtaiset etenemissuunnitelmat jokaisen maakunnan kanssa vuoden 2017 loppuun mennessä. Yhteisessä tiekartassa määritellään mahdolliset siirtymäaikataulut maakunnittain sekä kootaan yhteen erilaiset kilpailutustarpeet (kilpailutuskalenteri) 1 Maakuntien ICT- palvelukeskuksen perustamisprojekti - Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille ( ) 53

54 Kuva 31. ICT-palvelukeskuksen tiekartta ja aikatauluhahmotelma ( ). Siirtymäkauden ICT-palvelut ja niiden turvaaminen Siirtymäkaudella on ensisijaisesti tavoitteena ICT-palveluiden jatkuvuuden turvaaminen. Kunkin maakunnan valmisteluorganisaatio päättää, miten ICT- palvelut järjestetään olemassa oleviena rakenteita ja tuottajia käyttäen. Tämä tapahtuu suurimmassa osassa tulevia maakuntia olemassa olevien toimijoiden kautta. Tämän hetkisen tiedon mukaan maakunnat voivat järjestää ICT- palvelutuotantonsa vanhoilla sopimuksilla eli mm. nykyisten in-house- yhtiöiden kautta vuoden 2019 loppuun saakka. Jos maakunta katsoo tarpeelliseksi kyseisen in-house- toimijan palvelujen käytön jatkamisen, on tämä mahdollista tietyin edellytyksin. Jotta inhouse- asema säilyy on ICT- palvelukeskuksen ja nykyisen in-house- yhtiön välillä tehtävä omistusjärjestelyjä siten, että ICT- palvelukeskuksesta tulee vähintään nykyisen inhouse- toimijan osaomistaja. Palvelusopimuksia joudutaan todennäköisesti myös joiltakin osilta siirtämään. Olennaista on se, että jo hyvissä ajoin 2018 aikana suunnitellaan yhdessä maakuntien valmisteluorganisaatioiden ja palvelukeskuksen välillä etenemissuunnitelmasta maakunnittain. KEHA-keskus ja uusi ICT-palvelukeskus huolehtivat ELY/TE- järjestelmien käytön mahdollistamisesta maakunnan verkosta ja sovittujen palvelujen siirrosta KEHA- keskukselta palvelukeskukselle mennessä. 54

55 Kuva 32. ICT-palveluekosysteemi ja vaihtoehdot POP maakunnan ICT-palvelujen järjestämiseksi. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) Käynnistettävä jatkoselvitys ICT-palvelujen järjestämisestä POP maakunnan alueella. 2) Kartoitetaan 3 vaihtoehtoa nopealla aikataululla: 1) oman yhtiön perustaminen, 2) yhteisen yhtiön perustaminen toisen maakunnan kanssa ja 3) kumppanoituminen olemassa olevan ICT-in-house toimijan kanssa (osakkuus- ja liikkeenluovutusjärjestelyt). Palvelujen kehittäminen ja toimintojen digitalisointi Maakuntien tarve uusille tietojärjestelmille Alla olevaan osaan on koottuna maakunnan tarpeita uusille tietojärjestelmille sekä kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotoille. Maakunnan tiedolla johtamisen ratkaisut Popster-projektin johdolla tehtiin syksyllä 2016 esiselvitys sote-järjestäjän tietotarpeista sekä valmiuksista käynnistää projekti ns. tietojohtamisen kehittämiseksi POP maakunnan ennen varsinaista maakunta uudistusta. Järjestäjän tarpeet perustuvat suurelta osin kustannusten seurantaan ja kustannusvertailuun eri näkökulmista. Toki myös toiminnallisilla tiedoilla on oma merkityksensä samoin toimintaympäristön tiedoilla. Järjestäjän tietotarpeiden näkökulmasta Oulun kaupunki osallistui Popster-projektin johdolla SITRAn palvelupakettityön kommentointiin ja testaukseen keväällä Tarkoituksena on hyödyntää kokemuksia ja malleja maakunnan järjestäjän tiedolla johtamisessa. Eteneminen edellyttää kuitenkin ensin maakunnan yhteistä kirjanpitoa sekä sisäistä laskentaa eli vyörytystä. Samoin toimintatiedot on saatava kerättyä asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Tiedolla johtaminen on otsikkona laaja, vaikeasti konkretisoitava sekä projektoitavaa ja etenkin ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavaa projektia on ollut erittäin vaikea rakentaa. Esim. Lapissa KurSut-projekti on em. syystä johtuen täysin sairaanhoitopiirirahoitteinen. Tiedolla johtamisen asian edelleen viemiseksi olisi ehkä syytä palastella asioita sekä sidosryhmiä: 55

56 1. Tiedon keruu: Tiedon keruu tapahtuu tietojärjestelmien ja käyttäjien toimesta. Laatua on valvottava ja sovitun tiedon keruuseen on kannustettava. Järjestelmien pääkäyttäjillä on suuri merkitys tiedonkeruussa ja järjestelmien parametroinneissa. 2. Tiedon johtaminen: Tiedon johtaminen on ICT-tekninen asia eli miten tiedot saadaan eri järjestelmistä tietovarastoon ja sitä kautta käyttäjien käytettäväksi. Tähän liittyy (API) rajapinnat, tietojen interointi, siirto ja prosessointi (ETL), liiketoimintatiedon hallinta ja hyödyntäminen (BI), tietoallas, tietovarasto (DW) ja analytiikka. Em. osa-alueet ovat tyypillisesti ICT-ammattilaisten osaamisalue. Keskusteluissa tämä on ollut pääpainossa koska ensin täytyy olla tiedot käytettävissä, jotta voidaan siirtyä tiedolla johtamiseen. Tästä syystä on esitetty, että jo ennen maakunnan käynnistymistä pyritään keräämään asiakas- ja potilastietojärjestelmien toiminnalliset tunnusluvut sekä maakuntaa kuvaavat väestötiedot yhteen tietovarastoon (PoPDW). Näin olisi luotu jo pohjaa tietojohtamiselle. Tätä varten on rakennettava maakunnan tiekartta keskeisistä kehittämistoimenpiteistä. 3. Tiedolla johtaminen: Jakaantuu tiedon käyttöön ja mittarien hyödyntämiseen sekä tutkimustyöhön, avoimeen dataan/tiedon esittämiseen ja tilastointiin. 3.1 Asiantuntijat, suunnittelijat tarvitsevat tietolähteitä, tietoa työnsä tekemiseen. Tietojen on oltava ns. ad hoc saatavissa sekä valmiina raportteina. Esim. OLAP eli kuutioraportointi toimii hyvin tällaisten tietotarpeiden tyydyttämisessä. 3.2 Päälliköt ja johto tarvitsevat mittareita, vertailutietoa aikasarjana ja muihin vastaaviin organisaatioihin. Esitysmuodon on oltava tiivis, yksinkertainen ja visuaalinen. Tarvittaessa on voitava porautua sekä toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeviin tietoihin sekä alueen väestöä on pystyttävä tarkastelemaan kokonaisuutena (yhdistäminen). 3.3 Tutkimustyö tarvitsee ns. datatason tietoa, jota käytetään vain tutkimusluvan mukaisen aineiston analyysissä. Tällaisen tiedon tarve ja käyttö tulee laajenemaan. 3.4 Tiedon esittäminen esim. netissä (tietoportaali) tai avoimena datana (rajapinnat) on myös huomioitava. 3.5 Tilastot, raportit yms. valtakunnalliset tehtävät, joihin organisaatiot toimittavat keräämänsä tiedot ja saavat hyödynnettäväksi muiden keräämät tiedot. Tämä prosessi on usein ns. taloushallinnon tehtävä koska tilastoissa ja raporteissa taloustiedot ovat merkittävässä roolissa. 4. Tiedolla työn tekeminen: Tiedolla työn tekeminen liittyy siihen miten tietoja eri lähteistä (lain sallimissa rajoissa) voidaan kerätä työntekijöille, asiantuntijoille, suunnittelijoille yms. työn tekemistä varten. Liittyy hyvin läheisesti UNA asiakkuudenhallintaan. Tieto-yksikkö liiketoiminnan johtamisen osaamiskeskus Koska kyse on kuvatusta laajasta kokonaisuudesta ja tämän lisäksi ns. raportointia tapahtuu jokaisessa toiminnassa (esim. talous, henkilöstö) ja tietojärjestelmissä on myös omat raportoinnit koordinointia varten tarvittaneen ns. BICC (Business Intelligence Competence Center), tietopalvelu, tietohuolto tms. yksikkö, joka ei ole ict-tekninen yksikkö, vaan nimenomaan toiminnallinen yksikkö. Yksikkö hallinnoi tietoa (tietoarkkitehtuuri) ja avustaa toimintaa tiedon ja tiedolla johtamisessa. 56

57 Kuva 33. Tietojohtamisen kehittämiskori ja keskeiset hankkeet. UNA asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. Kyseessä on siis hallittu ja vaiheistettu etenemispolku tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvittavan asiakaslähtöisen sote-tietojärjestelmien kokonaisuuden luomiseksi. Yhdessä kansallisten Kanta-palveluihin pohjaavien ratkaisujen kanssa UNA muodostaa kansallisen sote-tietojärjestelmäekosysteemin ytimen. UNA -hanketta viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä valtakunnallista sote- ja maakuntauudistusta valmistelevien tahojen kanssa. Myös yhteistyö keskeisten sidoshankkeiden kanssa on entisestään tiivistymässä. Kuva 34. UNA-ytimen hankinnan aikataulu ( ). 57

58 Lisätietoa UNA-yhteistyöstä: - Kansallisten ICT- ja tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto KANTA-palvelut Maakunta on asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitäjä lukien. Maakunta on rekisterinpitäjä myös yhtiöitetyille toiminnoille ja tietojen tulee näkyä myös näille ja päinvastoin. Rekisterit muodostetaan valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Sote-tietointegraation perustana on, että asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kautta. Asiakas- ja potilastietoja on voitava käyttää aina, kun potilaan hoito tai palvelu sitä edellyttää. Riippumatta mikä taho päättyvistä arkistoista vastaa, paperiset asiakirjat tulee saattaa päätearkistoon seulottuna ja hävityssuunnitelma tehtynä. Sähköisessä muodossa olevat asiakirjat tulee siirtää Kanta-palvelujen arkistoon. Kuva 35. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston kehittämisaikataulu ( ). Maakuntauudistus tukee kansallista arkkitehtuuria. Vanhojen asiakirjojen tulee olla käytettävissä maakunnan liikelaitoksella ja sen yhtiöitetyillä toimijoilla, yksityisillä ja kolmannen sektorin toimijoilla. Asiakkaita ja potilaita siirtyy maakunnan sisällä, jolloin hoito- ja palvelutilanteissa tarvitaan aikaisempia historiatietoja. 58

59 Maakunnassa on useita eri järjestelmiä ja tietokantoja, joissa on vanhoja asiakas- ja potilastietoja. Kantaarkisto on paikka, mistä rekisterinpitäjän asiakas- ja potilastiedot löytyvät keskitetysti, kun ne eivät ole samassa tietokannassa. Kanta-arkisto tukee myös järjestelmämuutoksia. Yksityisillä toimijoilla on myös lakisääteinen velvollisuus liittyä Kanta-palveluihin. Kuva 36. Kanta-palvelukokonaisuudet osa-alueet (arkkitehtuuri). Sosiaali- ja terveyspalvelujen digi-ideat (Popster) Popster-hankkeen digi-ideat kerättiin työryhmittäin. Ideoita tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1) Sähköinen valmistelu, 2) Ammattilaisten tehokas työskentely ja 3) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit. Kuva 37. Popster digi-ideoiden viitekehys. 59

60 Popster-valmisteluryhmistä tunnistetut kehitysideat (~70 kpl) jaoteltiin yhdeksään teemakoriin, jotka muodostivat kolme pääfokusaluetta: 1) tietojärjestelmien hyödyntäminen, 2) sähköiset palvelut ja 3) monituottajuuden edistäminen. Kuva 38. Popster Digi-ideoiden jaottelu pääteemoihin. Kevään 2017 pyrittiin rakentamaan alueellista yhteistyötä digi-ideoiden eteenpäin viemiseksi. Tavoitteena oli löytää ns. nopeita lähtöjä uudistuksen suunnan ja etenemisen demonstroimiseksi eri sidosryhmille. Kuva 39. Popster digi-ideoiden jaottelu nopeisiin ja pitkän tähtäimen toimenpiteisiin. ICT-työryhmän ns. digikummi-toiminnassa työryhmän asiantuntijat vierailivat Popster-valmisteluryhmissä facilitoimassa digi-ideoiden tunnistamista ja jatkojalostamista hankekorteiksi. Alla on kuvattu esimerkinomaisesti neljä Popster-ryhmistä nousutta digi-ideaa. 60

61 Palveluvaakan alueellinen käyttöönotto Tämän hetkinen status: - THL on ilmoittanut, että palveluvaaka-järjestelmän kehittäminen päättyy ja sote-palvelutuottajatiedot tullaan jatkossa kokoamaan kansallisen palveluarkkitehtuurin palvelutietovarantoon (PTV). Palveluvaa an käyttöönottoa ei viedä alueellisesti eteenpäin. 61

62 POPmaakunta Verkkokokoukset käyttöön POP maakunnan valmistelussa Tämän hetkinen status: - Väliaikaishallinnolle sekä Pohjois-Pohjanmaan liitolle rakennetaan moderni O365 digitaalinen toimintaympäristö. Käyttöönotto 8/2017. Keskitetty monikanavainen asiakaspalvelu Tämän hetkinen status: - Toteutukselle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Edistetään eri organisaatioiden omana toimintana. 62

63 Palveluseteli toimintamallin laajentaminen POP maakunnan toimijoiden käyttöön Tämän hetkinen status: - Popster johtoryhmässä tehty esitys, että POP maakunnan toimijat osallistuvat valinnanvapaus kokeiluun ja parastapalvelua-ratkaisu (PSOP) otettaisiin käyttöön koko maakunnann aluelle. - Kelan kanssa käynnistetty keskustelut PSOPin hyödyntämisestä kansallisena valinnanvapauden ratkaisuna henkilökohtaisessa budjetissa sekä asiakas/palveluseteleissä. - Esitetty jatkokehittämisen rahoitus osaksi SoteDigi Oy:n kehityssalkkua. - Mikäli vv-pilotti toteutuu se käynnistyy syksyllä Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) Projekti on hallitusohjelmaa sekä Sotetieto hyötykäyttöön -strategiaa toteuttava kärkihanke. Omat digiajan hyvinvointipalvelut -projektin toteutusvaihe on alkanut Projektissa mukana olevat kuntatoimijat: Espoo (isäntäkunta), Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Lahti, Porvoo, Sodankylä, Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ODA:n älykkään tietämyskannan ja sisältöjen toteuttajana toimii Kustannus Oy Duodecim ja teknisestä toteutuksesta sekä käyttöliittymistä vastaa Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n konsortio ODA-palvelut tulevat osaksi Kanta-palveluita. Asiakkaiden näkökulmasta tämä yksinkertaistaa kansalaispalvelujen viidakkoa, jossa jo nykyisellään on lukuisia eri palveluja, brändejä ja verkko-osoitteita. Omakanta on monille suomalaisille jo tuttu, sillä monet meistä ovat jo mm. pyytäneet reseptien uusimista tätä kautta ja tarkistanut laboratoriotuloksiaan. Omakanta-palvelussa on kuukausittain noin puoli miljoonaa eri kävijää ja 63

64 Kanta-palveluita pidetään luotettavina ja turvallisina. Vuoden 2016 lopulla julkaistun Taloustutkimuksen tutkimuksen (Verkkobrändin arvostus Suomessa 2016) mukaan Kanta.fi oli 2. arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Kanta-palvelut tuntevista käyttäjistä lähes 80 % antaa palvelulle vähintään hyvän arvosanan. Lisätietoa: - Terveyskylä (Virtuaalisairaala 2.0) Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Terveyskylän palvelut sopivat erityisen hyvin elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen sekä pitkäaikaisen sairauden kanssa elämiseen. Palvelut täydentävät perinteisiä hoitopolkuja. Niiden myötä ennakoivan hoidon merkitys kasvaa ja ihmisten mahdollisuudet oman terveyden ylläpitämiseen lisääntyvät merkittävästi. Terveyskylä on aina avoinna, ja sinne pääsee mistä tahansa, kunhan käytössä on verkkoyhteys ja tietokone, tabletti tai älypuhelin. Terveyskylässä on pian yli 20 taloa. Tällä hetkellä Terveyskylään on avattu: - Mielenterveystalo - Painonhallintatalo - Harvinaissairauksien talo - Naistalo - Kuntoutumistalo - Kivunhallintatalo - Helsingin Biopankki Rakenteilla ovat myös: Lasten-, Vertais-, Ihotauti-, Nivel-, Sydän-, Aivo-, Reuma-, Verisuoni-, Diabetes-, Syöpä-, Allergia- ja astma- ja Lääketalot sekä ammattilaisten osio. Vuoden 2018 loppuun mennessä avoinna on yli 20 taloa. Ketkä rakentavat Terveyskylää? Terveyskylää rakennetaan osana Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta. Se on HUS:n koordinoima ja Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen projektikokonaisuus, johon on saatu rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä. Terveyskylä on sairaanhoidon huippuasiantuntijoiden kehittämä ja ylläpitämä palvelu ja se on tiukasti kytköksissä yliopistolliseen tutkimukseen, mikä takaa hoidon ja tiedon luotettavuuden. Palveluiden rakentamisessa tehdään yhteistyötä myös kansallisia eterveyspalveluita kehittävien hankkeiden, potilaiden ja potilasjärjestöjen sekä eri korkeakoulujen kanssa. Lisätietoa:

65 TE ja ELY digi-ideat ELY-toimialan järjestelmäratkaisuihin liittyvät kehittämishankkeet Hallituksen työllisyys ja kilpailukyky -kokonaisuuteen kuuluvan kärkihankkeen 4 tehtävänä on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Yhtenä tämän kärkihankkeen toimenpiteenä uudistetaan sähköiset TE -palvelut ja digitalisoidaan toiminta mahdollisimman kattavasti. Tämän digitalisointityön tuloksen nykyisestä TE-palvelujen käytössä olevasta URA/VAPA-tietojärjestelmäkokonaisuudesta luovutaan ja maakunta-vaihetta varten rakennetaan uusi järjestelmäkokonaisuus. Tunnistettuja jatkotoimenpiteitä: 1) POP maakunnan kehittämissalkun toimintamallien luominen ja hankeaihioiden kokonaminen. 2) Toimintakokonaisuuksien kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen. 3) Kehittämishankkeiden käynnistäminen yhteistyössä toimialojen valmistelusta vastaavien kanssa. 65

66 ICT-työryhmän tunnistamat keskeisimmät riskit ICT-työryhmä on tehnyt kevään 2017 aikana riskiarvioita keskeisimmistä maakuntauudistuksen ICT-ratkaisuihin liittyvistä riskeistä. Alla olevaan kuvioon on koottu vain keskeisimmät. Kuva 40. ICT-työryhmän tunnistamat keskeisimmät riskit. Riski 1: Aikataulu Riskin nimi Aikataulut ovat äärimmäisen kireät (1) Riskin kuvaus ICT-muutosten toteuttamisen näkökulmasta vuoden 2017 loppuun mennessä on tehtävä aikataulutus, resursointisuunnitelma sekä kartoitus keskeisistä päätöksistä aikatauluineen. Jotta maakunta voi aloittaa toimintansa 2019 alusta, on ICT-muutosohjelman pakolliset projektit saatava valmiiksi hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta Riskin vaikutus Riskin vaikutukset on arvioitu vakaviksi ja todennäköisyys korkeaksi. Seuraukset Mikäli ICT-muutosohjelman kannalta kriittisiä päätöksiä ei saada tehtyä syksyn 2017 aikana, vaarantuu maakunnan aloitusaikataulu. Puutteellisilla ICT-ratkaisulla vaarannetaan hyvän hallinnon toteutuminen ja pahimmassa tapauksessa potilasturvallisuus. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 1. Laaditaan ICT-muutosohjelman aikataulu / tiekartta, jossa havainnollistetaan kriittiset päätöksentekopisteet, jotta asiat pysyvät aikataulussa. 2. Priorisoidaan ICT-muutosohjelman toimenpiteet ja varmistetaan kriittisimpien projektien resurssit. 3. Viestitään aktiivisesti aikatauluista päätöksentekijöille sekä muille valmisteluryhmille, joiden tekeminen on sidoksissa ICT-toimenpiteiden toteuttamiseen. 4. Varmistetaan, että ICT-toimittajilla on resurssit kriittisten projektien toteutukseen määritellyssä aikaikkunassa. 5. Pyritään vaikuttamaan kansallisiin aikatauluihin, jotta ne ovat maakuntavalmistelun näkökulmasta realistisia ja toteutettavissa olevia. 66

67 Riski 2: Linjaukset Riskin nimi Linjausten ja päätösten puuttuminen (2) Riskin kuvaus Tällä hetkellä on valtavasti auki olevia asioita, joilla on suora vaikutus ICT-muutosohjelman suunnitteluun. ICT-suunnittelussa tarvitaan mahdollisimman nopeasti päätöksiä koskien mm. valinnanvapautta, mahdollisia yhtiöittämisiä, maakunnan organisoitumista, palveluverkkoa koskevat muutokset tai kehittämistoimet, käynnistettävät kehittämishankkeet. Ilman tietoa yllä olevista ei voida viedä ICT-muutosohjelman suunnittelua seuraavalla tarkemmalle tasolle. Lisäksi erilaisten riippuvuuksien tunnistaminen on vaikeaa, joka lisää toteutusaikatauluihin liittyviä riskejä. Riskin vaikutus Riskin vaikutukset on arvioitu vakaviksi ja todennäköisyys korkeaksi. Seuraukset ICT-muutosohjelman suunnittelussa ei voida edetä tarvittavalla nopeudella. Lisäksi asioiden välisten riippuvuuksien tunnistaminen ja aikatauluttaminen sekä resurssien optimaalinen kohdentaminen on mahdotonta. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 1. Nostetaan asiat, joihin tarvitaan linjauksia ja päätöksiä johdon ja päättäjien tietoon heti kun ne tunnistetaan. 2. ICT-asioiden nostaminen keskeisten kokousten agendalle riittävällä painoarvolla (johto-, ohjaus- ja valmisteluryhmät). 3. Kannustetaan rohkeaa päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Myös ICT-työryhmässä pitää olla valmius linjausten tekemiseen ja valmisteluun/esittämiseen. 4. Kriittiset päätökset lisätään ICT-muutosohjelman tiekartalle sekä myös muiden valmistelutyöryhmien aikatauluihin. Riski 3: Rahoitus Riskin nimi Riskin kuvaus Riskin vaikutus Seuraukset Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Valmisteluun tarvittavan rahoituksen epävarmuus ICT-valmistelua on kevään 2017 tehty kuntien ja kuntayhtymien resursseilla ja rahoituksella. ICT-valmisteluun tarvitaan merkittävä joukko asiantuntijoita sekä laaja investointiohjelman (~30 M ), jonka rahoitus täytyy tulla kansalliselta tasolta muutostukiohjelmien kautta (STM/VM). Tällä hetkellä on tiedossa rahoitusta vain esivalmisteluvaiheeseen eli vuoden 2017 loppuun asti. Tämä (VM) rahoitus ei riitä kattamaan edes pakollisten muutosvalmistelujen suunnitteluun tarvittavia resursseja. Riskin vaikutukset on arvioitu vakaviksi ja todennäköisyys korkeaksi. Ilman rahoitusta ICT-valmistelu pysähtyy eikä ICT-muutoksia kyetä toteuttamaan aikataulussa, jolloin maakunnan aloitus vaarantuu. 1. Tällä hetkellä valmisteluun on kaksi erillisrahoitusta (PPL POP- IT 100 K hanke ja VM esivalmistelun tukihanke 220 K ). 2. Aktiivinen vaikuttaminen ministeriöihin jatkovalmistelurahoituksen saamiseksi yhteistyössä muiden maakuntien ja Kuntaliiton kanssa. 3. Budjetoinnin tarkentaminen jatkotyönä huomioiden aikataulutukset (tiekartta). 4. Neuvotteluvoiman kokoaminen suhteessa ICT-toimittajiin ja projektitoimitusten ja lisenssihintojen neuvottelut. 5. Rahoitushakemusten valmistelu hyvissä ajoin ja varasuunnitelmat eri rahoituskanavien hyödyntämiseen. 67

68 Riski 4: Jatkuvuuden turvaaminen Riskin nimi Riskin kuvaus Riskin vaikutus Seuraukset Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Palvelutuotannon jatkuvuuden turvaaminen muutostilanteessa Maakunnan palvelut ovat yhteiskunnan toimivuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta kriittisiä, joiden jatkuvuus muutostilanteessa on turvattava perusteellisella suunnittelulla sekä laadukkaalla toteutuksella. Pakollisten muutosten ei tulisi juurikaan näkyä asiakkaille. Tämä tarkoittaa, että jokainen yksikkö pystyy jatkamaan palvelutuotantoa vähintään samalla tasolla millä sitä on tehty ennen uudistusta. Keskeisintä on varmistaa potilasturvallisuuden sekä tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten toteutuminen kaikissa olosuhteissa. Riskin vaikutukset on arvioitu vakaviksi ja todennäköisyys korkeaksi. Puutteellisilla ICT-ratkaisulla vaarannetaan hyvän hallinnon toteutuminen ja pahimmassa tapauksessa potilasturvallisuus. 1. Kriittisten ICT-muutosprojektien tunnistaminen ja aikatauluttaminen. 2. Priorisointi niin, että kriittiset ICT-muutosprojektit tehdään ensimmäisenä. Ensimmäinen kokonaisuus on saada maakunnan ICT-infrastruktuuri rakennettua, jonka varaan kaikki tietojärjestelmäpalvelut ja palvelujen käyttö nojaavat. 3. Resursoidaan kriittiset ICT-muutosprojektit parhailla asiantuntijoilla. 4. Kriittiset projektit otetaan erityisseurantaan ICT-organisaatiossa. 5. Etsitään parhaat kumppanit ICT-muutosprojektien toteuttamiseksi. 6. Valmisteluorganisaatiossa huomioidaan tietoturva- ja tietosuojan osaamisalue. 7. Tarvitaan selkeät linjaukset toimialoilta miten toiminnan siirtyminen maakunnan vastuulle on suunniteltu ja aikataulutettu. Keskeistä on tunnistaa oleellisimmat muutokset, jotka edellyttävät ICT-muutoksia. 8. Valtiohallinnon osalta tiivis yhteistyö valtakunnallisen ICTpalvelukeskuksen (Vimana) kanssa. 9. Talous- ja henkilöstöhallinnossa tiivis yhteistyö Monetra Oyn kanssa jatkuvuuden turvaamiseksi. Riski 5: Resurssit Riskin nimi Riskin kuvaus Riskin vaikutus Resurssien irrottaminen ICT-muutosohjelman toteuttamiseen Kevään 2017 ICT-valmistelu on tehty pääsääntöisesti kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijoiden OTO-työnä muutamia asiantuntijapalveluhankintoja lukuun ottamatta. Tämän hetkisen suunnitelman mukaisesti ICT-muutosohjelman valmistelussa tarvitaan useita avainvalmistelijoita ja asiantuntijoita 8/2017 eteenpäin. Tätä varten tarvitaan kansallisesti turvattu rahoitus jatkovalmisteluun. Rahoitukseen liittyvän epävarmuuden lisäksi haasteena on tarvittavien ICT-asiantuntijoiden irtautuminen perustehtävistä ICT-muutosohjelman toteuttamiseen. Riskin vaikutukset on arvioitu vakaviksi ja todennäköisyys korkeaksi. 68

69 Seuraukset Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Mikäli resursointi epäonnistuu aikataulut tulevat viivästymään. Lisäksi keskeneräiset ICT-ratkaisut aiheuttavat epäluuloa ja tehottomuutta työntekijöissä, jota tulee välttää. 1. Vahvistetaan ICT-vastuuvalmistelija väliaikaishallinnon toimesta 2. Valmistellaan motivoivat työnkuvat ICT-muutosohjelman toteutuksessa. 3. Käynnistetään avainhenkilöiden rekrytoinnit 8/ Pyritään edesauttamaan, että avainhenkilöiden ja asiantuntijoiden kotiorganisaatiot myöntävät tarvittaessa virka-apua ja virkavapaata, jotta valmistelu saadaan tehokkaasti toteutettua. 5. Varmistetaan rahoitus monikanavaisesti eri rahoituslähteitä hyödyntäen (VM/STM/PPL). Riski 6: Digitalisaation edistäminen Riskin nimi Riskin kuvaus Riskin vaikutus Seuraukset Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Palvelujen kehittämiseen ja digitalisaation edistämisen ei riitä resursseja Julkisen hallinnon kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisyyden edistäminen vaatii merkittäviä panostuksia palvelujen kehittämiseen ja digitalisointiin. Näin merkittävässä muutostilanteessa suurin osa osaajista on kiinni pakollisten muutosten toteuttamisessa ja toimintojen jatkuvuuden turvaamisessa. Näin ollen riskinä on, että maakunnalla ei riitä osaajia eikä resursseja palvelujen kehittämiseen, joka voi huonontaa kilpailukykyä ja houkuttelevuutta asiakkaiden näkökulmasta. Riskin vaikutukset on arvioitu kohtalaiseksi ja todennäköisyys korkeaksi. Ei-asiakaslähtöiset ja ei-nykyaikaiset palvelut eivät houkuttele asiakkaita valinnanvapaustilanteessa. Palveluverkkoa ei pystytä kehittämään eikä toiminnat tehostu tavoitteiden mukaisesti. 1. Digitaalisuuden nostaminen maakunnan strategiseksi kärkitavoitteeksi (DIGI = LIKI). 2. Strategisesti tärkeiden kehittämiskohteiden tunnistaminen, joilla on keskeinen vaikutus asiakkaiden arkeen ja palvelutuottajansa valintaan (valinnanvapauden toteutuessa). 3. Digitaalisuuden painoarvon varmistaminen jatkovalmistelussa ja maakunnan organisoinnissa. 4. Kärkihankkeiden tunnistaminen ideamassasta. Tavoitteena 3-5 kärkihanketta maakunnassa, joiden toteuttaminen varmistetaan tarvittavin keinoin. 5. Kärkihankkeiden käynnistäminen ja edistäminen rohkeasti tarvittaessa omalla riskillä / maakunnan omalla rahalla. 6. Aktiivinen verkostoituminen keskeisten kehityskumppanien kanssa. 7. SoteDigi kehityssalkun hyödyntäminen viitekehyksenä ja potentiaalisena rahoituslähteenä sekä yhteistyön alustana. 69

70 ICT-työryhmän ehdotuksia ja vaihtoehtoja väliaikaishallinnolle Kuva 41. POP maakunnan ICT-muutosohjelman teemat. Maakunnan tietohallinto 1. Maakunnan tietohallinnon käynnistämiseen haetaan rahoitusta Valtiovarainministeriöstä (Maakuntien perustamiseen liittyvä lisärahoitus, jossa ICT-valmisteluun on kohdennettuna 10 M vuodelle 2017). Hakemus on toimitettava VM:n mennessä. Kuva 42. Kansallinen viitekehys maakuntien tietohallintojen suunnitteluun (Valtiovarainministeriö). 2. Käynnistetään tietohallinnon toiminta- ja päätöksentekomallin rakentaminen (IT Governance). Hyödynnetään kansallisia (tietohallintomalli, Valtiovarainministeriö) ja kansainvälisesti tunnustettuja parhaita käytäntöjä. Päätöksentekomallissa huomioidaan tulevan maakunnan konsernirakenne ja sekä vastuut. Tietohallinnon päätösmatriisin muodostamisessa (ITG) hyödynnetään yleisesti hyväksi 70

71 todistettuja menestyvien organisaatioiden referenssimalleja (ks. kuva alla). Tunnistetaan kriittiset tietohallinnolliset osaamiset (mm. tietoturva, tietosuoja, arkkitehtuurit, toiminnan kehittämisen ja digitalisoinnin tuki). 3. Toimintamallin rakentamisessa huomioidaan sidokset YTA- ja kansalliselle tasolle. Kuva 43. Esimerkki IT-päätöksentekomatriisista ja vastuista. KA-periaatteita Palveluiden digitalisointi Palveluihin pääsy paikkariippumattomasti Tieto hallinnassa Tietoturva Tietosuoja JHS 179 Yhteiset palvelut ja ratkaisut Arkkitehtuuri on yksinkertainen Toimenpiteitä Maakunnan toimii mahdollisimman laajasti sähköisesti ja tiedot käsitellään sähköisessä muodossa. Palvelut toteutetaan mahdollisuuksien mukaan pilvipalveluina. Tieto tuotetaan yhdesti, sitä hallitaan huolellisesti ja käytetään yhteisesti. Tietoturvallisuus otetaan huomioon tiedon elinkaaren ajan. Suojakriittiset palvelut toteutetaan omassa ympäristössä. Tietosuoja otetaan huomioon tiedon elinkaaren ajan. Tuleva tietosuoja-asetus huomioidaan arkkitehtuurin suunnittelussa Maakunnan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä käytetään JHS 179 suosituksen menetelmiä ja arkkitehtuurikuvauksissa sovelletaan suosituksen kuvauspohjia ja notaatiota. Maakunnan palveluissa hyödynnetään kansallisia yhteisiä palveluja ja ratkaisuja, kuten kansallinen palveluväylä, Kanta-palvelut ja UNA. Maakunnan kokonaisarkkitehtuurin tulee olla helppo ymmärtää ja hyödyntää. Arkkitehtuuri jäsennetään hallittaviksi kokonaisuuksiksi ja kuvataan yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Kuva 44. POP-IT arkkitehtuuriperiaatteita (luonnos). Toimintaverkostojen määrittäminen 1. Maakunnan sote-toimialan yhteistyöalueen toiminta- ja yhteistyöverkostojen määrittäminen lain ja muiden yhteistyötarpeiden näkökulmasta. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen alueella (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi (+Lansi-Pohja), Kainuu ja Keski-Pohjanmaa) on toiminnassa Pohjois-Suomen tietohallintoyhteistyö -toimintamalli, joka kytkeytyy Kuntaliiton AKUSTI-foorumin toimintaan. 71

72 2. Valtiohallinnon toimintojen osalta yhteistyö- ja erityisvastuualueiden kokoaminen ja tarvittaessa kytkentä POP maakunnan tietohallinto- ja ICT-toimintoihin. 3. Mahdolliset tai tarvittavat yhteistyöverkostot POP maakunnan ja alueen kuntien kanssa määrittäminen jatkovalmistelussa. 4. Kytkeytyminen valtakunnallisiin ICT-toimijoihin ja toimielimiin a. ICT-palvelukeskuksen hallitus ja asiakasneuvottelukunta b. SoteDigi Oy:n hallitus ja asiakasneuvottelukunta c. UNA ja YO-sairaala yhteistyö 5. Sote- ja maakuntauudistuksen digimuutoksen ja toimeenpanon ohjaaminen a. Strateginen ohjausryhmä b. Hanketoimiston johtoryhmä c. Hanketoimisto Tietojärjestelmät 1. Vahvistetaan etenemisstrategiat kunkin toimintakokonaisuuden osalta ja päätetään POP maakunnan käyttöön tulevat tietojärjestelmät siirtymäajalla ( ). 2. Käynnistetään esiselvitys- ja suunnitteluprojektit osana POP maakunnan ICT-muutos/investointiohjelman toteuttamista. Arkistointiratkaisut 1. Arkistointiasioiden jatkovalmistelu siirretään Hallinto-työryhmän alaisuuteen. 2. Varmistetaan tiivis yhteistyö ICT- ja Hallintotyöryhmien välillä. 3. Käynnistetään kehityshankkeet ja sekä niiden alueellinen koordinointi (mm. KANTA/KANSA käyttöönotot). 4. Päivitetään eteneminen osaksi POP maakunnan ICT-muutosohjelman tiekarttaa. Palvelujen kehittäminen ja toimintojen digitalisointi 1. Rakennetaan väliaikaishallintoon valmiudet ja edellytykset tukemaan eri työryhmien digitalisointitarpeita ja hankkeita. 2. Alueellisten kehityskohteiden tunnistaminen niiltä osin kun niihin ei ole tulossa kansallisia ratkaisuja. Priorisoidaan kehittämishankkeet ja varmistetaan niiden rahoitus ja resursointi. 3. Luodaan toimintamallit ja rakenteet digitalisaation edistämiseksi (DIGI = LIKI) osana maakuntakonsernin organisoitumista. 4. Valmistellaan digitalisoinnin strategiset tavoitteet osaksi maakunnan ohjaavia asiakirjoja (mm. maakuntastrategia, yhteistyöalueen yhteistyösopimus, konserniohje, palvelulupaus). 5. Käynnistetään kansallisen palveluarkkitehtuurin käyttöönottojen alueellinen ohjaus. Ohjauksella voidaan varmistaa yhteismitallinen tieto maakunnan palveluista loppuasiakkaille (mm. palvelutietovaranto). 6. Maakunnan sähköisen asioinnin konseptoinnin ja suunnittelun käynnistäminen. Konseptin määrittelyssä huomioitava alueella käytössä olevien palvelujen (esim. Omahoito, Parastapalvelua.fi, jne) sekä kansallisten palvelujen rooli tulevaisuudessa (mm. Omakanta, Virtuaalisairaala, Omhoito ja Digitaaliset Arvopalvelut (ODA), Palveluvaaka, Suomi.fi, jne). ICT-palvelujen järjestäminen 1. ICT-työryhmä esittää kevään selvitysten perusteella, että siirtymäkaudella POP maakunnan ICTinfrastruktuuri rakennetaan PPSHP ICT-infrastruktuurin varaan. Esitystä puoltaa se, että PPSHP ICTinfrastruktuuri muodostaa suurimman yhtenäisen kokonaisuuden ja käytännössä jo nykytilassa esimerkiksi tietoliikenneyhteyksiä on rakennettu kaikkien maakunnan kuntien alueelle kansallista 72

73 KANTA-palvelua varten. Näitä ratkaisuja laajentamalla kyetään rakentamaan maakunnan toimialojen tarvitsemat perusratkaisut (tietoliikenne, päätelaitteet, tietoturva, palvelinkapasiteetti, jne.). 2. ICT-palvelujen järjestämistä ohjaajat linjaukset maakuntavalmistelussa ja lainsäännössä ohjaavat maakuntia yhtiömuotoisten ICT-tuottajien hyödyntämiseen. ICT-työryhmä esittää, että maakunnan ICT-palvelujen alueelliseksi järjestämiseksi selvitetään seuraavat vaihtoehdot: a. Vaihtoehto 1: POP maakunnan oman ICT-tuotantoyhtiön perustaminen b. Vaihtoehto 2: POP maakunnan ja muiden vastaavassa tilanteessa olevien maakuntien yhteisyhtiön perustaminen c. Vaihtoehto 3: Olemassa olevan maakunnan toimialoille ICT-palveluja tuottavan yhtiön osakkaaksi liittyminen. 3. Kohdan 2 vaihtoehtojen kartoittamiseksi tehdään kattava vertailu eri skenaarioista ja kutsutaan keskeiset ICT-in-house toimijat esittelemään (esim. Medbit + Medi-IT, Istekki, Lapit, Tiera) toimintansa ja yhteistyömahdollisuudet elo-syyskuussa Tavoite päätöksentekoaikataululle on

74 Työryhmän resurssitarve ( ja ) Osana ICT-työryhmän valmistelua on arvioitu resurssitarpeita (henkilöstö, investoinnit, asiantuntijapalvelut, kehittämisprojektit) alueellisen ICT-muutosohjelman toteuttamiseksi. Resurssitarpeen tarkentaminen edellyttää päätöksiä etenemisestä sekä tulevasta palveluverkosta (ml. toimipisteverkosto). Väliaikaisen valmistelutoimielimen ensimmäisiä tehtäviä on valita POP maakunnan muutosjohtaja ja nimetä keskeisimmät vastuuvalmistelijat (ml. ICT-vastuuvalmistelija). Tämän jälkeen rekrytoidaan tarvittavat projektipäälliköt eri vastuukokonaisuuksille (8/2017 ). Kuva 44. POP maakunnan ICT-muutosohjelman alustava salkutusmalli. 74

75 Taulukko 4. Arvio ICT-muutosohjelman toteuttamiseen tarvittavista resursseista (5/2017). Tämän hetkinen arvio on, että toteutusvaihe tulee siirtymään lakivalmistelun aikataulujen myöhästymisestä johtuen. 75

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5)

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5) POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, ICT-työryhmä 1/2017 Aika: ke klo: 9.02-12.03 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali (kirkkokatu 2 A) Läsnä: Varsinainen jäsen Juhani

Lisätiedot

POPmaakunta Asialista 1 (5)

POPmaakunta Asialista 1 (5) POPmaakunta Asialista 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, ICT-työryhmä 8/2017 Aika: ke 15.11.2017 klo: 13.00 15.50 Paikka: skype-kokous Läsnä: (Pj) Juhani Heikka, ICT-vastuuvalmistelija, PPL Jari

Lisätiedot

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5)

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5) POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, ICT-työryhmä 2/2017 Aika: ke klo: 13.00 15.58 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Siikasali (Technopolis, Sepänkatu 20) + lync osallistumismahdollisuus

Lisätiedot

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5)

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5) POPmaakunta Pöytäkirja 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, ICT-työryhmä 7/2017 Aika: pe klo: 09.02 11.55 Paikka: skype-kokous Läsnä (lihavoiduissa tapahtunut henkilömuutos, kaikki osallistujat eivät

Lisätiedot

ICT-työryhmän tilannekatsaus

ICT-työryhmän tilannekatsaus ICT-työryhmän tilannekatsaus Maakuntauudistuksen ohjausryhmä 24.4.2017 Juhani Heikka Pääteemat 1. Esivalmistelun eteneminen 2. POP-IT hankkeen keskeisimpiä tuloksia 3. ICT-palvelujen järjestäminen 4. Rahoitusmahdollisuudet

Lisätiedot

POPmaakunta Asialista 1 (5)

POPmaakunta Asialista 1 (5) POPmaakunta Asialista 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, henkilöstötyöryhmä Aika: 18.1.2017 klo: 9.00-12.00 Paikka: OYS, luentosali 1 (sisäänkäynti B1, 2. krs) Läsnä: Juha Jääskeläinen Eija Ahola

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan (POP) maakuntauudistuksen ICT-muutoksen suunnittelu

Pohjois-Pohjanmaan (POP) maakuntauudistuksen ICT-muutoksen suunnittelu Pohjois-Pohjanmaan (POP) maakuntauudistuksen ICT-muutoksen suunnittelu Sosiaalihuollon tiedonhallinnan Kanta työpaja 4.5.2017 POP ICT-työryhmän puheenjohtaja Juhani Heikka POP maakunnan ICT-valmistelun

Lisätiedot

ICT-työryhmän tilannekatsaus

ICT-työryhmän tilannekatsaus ICT-työryhmän tilannekatsaus Maakuntauudistuksen ohjausryhmä 19.12.2016 Juhani Heikka, ICT-työryhmän valmistelija ICT-työryhmän viralliset jäsenet (15.12.2016) Valmistelija: tietohallintopäällikkö Juhani

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä ke 12.12.2017 klo 1415-16, skype-kokous Juhani Heikka, ICT-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus / Pohjois-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (6)

POPmaakunta Muistio 1 (6) POPmaakunta Muistio 1 (6) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, henkilöstötyöryhmä Aika: klo: 9.00-11.10 Paikka: OYS, luentosali 1 (sisäänkäynti B1, 2. krs) Läsnä: Juha Jääskeläinen Eija Ahola Jouni Aitto-oja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ohjausryhmä 20.2.2017 Valmistelija Juha Jääskeläinen Henkilöstötyöryhmä Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) POPmaakunta

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) POPmaakunta Maakuntauudistus Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 19.12.2016 Työryhmän kokoonpano Työryhmän valmistelija: Talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP. Työskentelee

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (5)

POPmaakunta Muistio 1 (5) POPmaakunta Muistio 1 (5) Pohjois Pohjanmaan maakuntauudistus, henkilöstötyöryhmä Aika: klo: 9.00 11.03 Paikka: Technopolis, Oulun keskusta, Sepänkatu 20, kokoustila Reykjavik Läsnä: Juha Jääskeläinen

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (5)

POPmaakunta Muistio 1 (5) POPmaakunta Muistio 1 (5) Pohjois Pohjanmaan maakuntauudistus, taloustyöryhmä Aika: klo: 13.00 15.29 Paikka: Technopolis, Oulun keskusta, Sepänkatu 20, kokoustila Reykjavik Läsnä: Jarkko Raatikainen Sirpa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ohjausryhmä

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ohjausryhmä Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ohjausryhmä ICT-työryhmän tilannekatsaus Ma 20.2.2017 klo 13-16, ODL, Wegelius-sali Juhani Heikka Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ICT-valmistelun organisoituminen ja

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (6)

POPmaakunta Muistio 1 (6) POPmaakunta Muistio 1 (6) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, taloustyöryhmä Aika: klo: 13.00-14.53 Paikka: Technopolis, Oulun keskusta, Sepänkatu 20, kokoustila Reykjavik Läsnä: Jarkko Raatikainen Sirpa

Lisätiedot

POP maakunnan ICT-valmistelu

POP maakunnan ICT-valmistelu POP maakunnan ICT-valmistelu Tietojärjestelmätoimittajien tapaaminen 4.4.2018 Valtiovarainministeriössä Juhani Heikka, ICT-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus (PPL) Esityksen sisältö

Lisätiedot

ICT-valmistelun tilannekatsaus Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh:

ICT-valmistelun tilannekatsaus Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh: ICT-valmistelun tilannekatsaus 20.12.2018 Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh: 040 685 4041 Juhani.heikka@popmaakunta.fi Twitter:@JuhaniHeikka www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (5)

POPmaakunta Muistio 1 (5) POPmaakunta Muistio 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, taloustyöryhmä Aika: klo: 13.00-14.38 Paikka: Technopolis, Oulun keskusta, Sepänkatu 20, kokoustila Reykjavik Läsnä: Jarkko Raatikainen Sirpa

Lisätiedot

SOTE ICT tilannekatsaus

SOTE ICT tilannekatsaus SOTE ICT tilannekatsaus Sote johdon kokous 20.2.2018 Pekka Kantola, projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus (Pohjois-Pohjanmaan liitto) SOTE ICT valmistelun tilanne 20.2.2018 SOTE ICT ohjausryhmä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen johtoryhmä ICT-työryhmän tilannekatsaus To 2.3.2017 klo 13-16, PPL, Reykjavik-sali Juhani Heikka Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ICT-valmistelun organisoituminen ja

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus Maakuntauudistus Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus 24.4.2017 Työryhmän kokoonpano Työryhmän puheenjohtaja: Talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP.

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3. Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.2019 Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh: 040 685 4041

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2. Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)

Lisätiedot

Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi

Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi 27.3.2017 Johanna Tulander-Välkki www.omahäme.fi Valtakunnallisen ict-palvelukeskuksen palvelutarjooma ennen 2019 Keskitytään kolmeen palvelukokonaisuuteen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset

Maakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset Maakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset 15.5.2017 Soteprojektiryhmä Tomi Hytönen Minna Saario 1 11.5.2017 ICT valmistelun alueita Valmisteltu ICTpalvelukeskuksen asetusluonnos (ML 119 ) Tehtävät

Lisätiedot

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Palvelukeskusvalmistelun tilanne Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella

Lisätiedot

HALLINNON TYÖRYHMÄ. Maakuntavalmistelun ohjausryhmä Tilannekatsaus, Sari Haataja. POPmaakunta

HALLINNON TYÖRYHMÄ. Maakuntavalmistelun ohjausryhmä Tilannekatsaus, Sari Haataja. POPmaakunta HALLINNON TYÖRYHMÄ Maakuntavalmistelun ohjausryhmä 20.2.2017 Tilannekatsaus, Sari Haataja Hallintoryhmän tehtävät esivalmistelun aikana Maakunnan / palvelukeskusten vastuulle siirtyvien sopimusten kartoittaminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali)

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä Aika klo: 09:00 11.30 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali) Läsnä Helisten Petteri puheenjohtaja Haapanen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmän tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmän tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmän tilannekatsaus Esitykset maakuntauudistuksen jatkovalmisteluun (29.5.2017) Juhani Heikka 1. POP maakunnan ICT-valmistelun eteneminen Lakien

Lisätiedot

Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset. Vimana Oy. Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen

Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset. Vimana Oy. Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset Vimana Oy Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen 7.9.2017 1 31.1.2017 Ministerivaliokunnan linjaukset ICTpalvelukeskuksista Toimijoiden vastuut

Lisätiedot

HALLINNON TYÖRYHMÄ. Valmistelija Riitta Pitkänen Maakuntauudistuksen johtoryhmä POPmaakunta

HALLINNON TYÖRYHMÄ. Valmistelija Riitta Pitkänen Maakuntauudistuksen johtoryhmä POPmaakunta HALLINNON TYÖRYHMÄ Valmistelija Riitta Pitkänen Maakuntauudistuksen johtoryhmä 8.6.2017 HALLINNON TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT ESIVALMISTELUN AIKANA (30.6.2017 SAAKKA) 1) Maakunnan vastuulle siirtyvien sopimusten

Lisätiedot

SoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén

SoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén SoteDigi Oy tilannekatsaus 1 23.4.2018, SOTE KA -kokous Marco Halén SoteDigi Oy, toiminta-ajatus Yhtiön toiminta-ajatuksena on kehittää ja hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus

Sote ja maakuntauudistus Sote ja maakuntauudistus Pohjois Pohjanmaa 13.1.2017 1 P P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaa 13.1.2017 P-P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Maakunnan ICT-palvelut ja ICTsopimusten

Maakunnan ICT-palvelut ja ICTsopimusten Maakunnan ICT-palvelut ja ICTsopimusten siirtyminen Mikko Rotonen, ICT-hankejohtaja, Uusimaa2019-hanke Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Maakuntaparlamentti 23-24.11.2017 ICT-muutoksen onnistumisen

Lisätiedot

Esivalmisteluln sote-tiimin kokous ICT-ryhmän tehtävät ja alustava työsuunnitelma

Esivalmisteluln sote-tiimin kokous ICT-ryhmän tehtävät ja alustava työsuunnitelma Esivalmisteluln sote-tiimin kokous 23.3.2017 ICT-ryhmän tehtävät ja alustava työsuunnitelma Mikko Rotonen Helena Ylisipola ESIVALMISTELU -30.6.2017 Valmistelun vaiheet Luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (6)

POPmaakunta Muistio 1 (6) POPmaakunta Muistio 1 (6) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, henkilöstötyöryhmä Aika: klo: 9.00-10.48 Paikka: Technopolis, Oulun keskusta, Sepänkatu 20, kokoustila Reykjavik Läsnä: Juha Jääskeläinen

Lisätiedot

POP SOTE ICT toimialasidonnaiset järjestelmät. Sote johton kokous Merja Hauhtonen Pekka Kantola

POP SOTE ICT toimialasidonnaiset järjestelmät. Sote johton kokous Merja Hauhtonen Pekka Kantola POP SOTE ICT toimialasidonnaiset järjestelmät Sote johton kokous 8.6.2018 Merja Hauhtonen Pekka Kantola Tilannekatsaus Sosiaalihuollon asiakastietomalli ja asiakirjat maakunnan käyttöön Sote ICT muutosohjelma

Lisätiedot

Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa

Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa Marjukka Turunen ja Maritta Korhonen Kela Kelan rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa - lainsäädäntöpohja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaa, maakuntajohtaja 10.1.2017 P-P liitto POPELY PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja

Lisätiedot

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Johtavien viranhaltijoiden kokous 16.5.2017 KUNTIEN TIETOHALLINTO- JA ICT-PALVELUT MAAKUNNAN TIETOHALLINTO JA ICT- PALVELUT Hankkeen päävaiheet

Lisätiedot

Talousteemaryhmän väliraportti

Talousteemaryhmän väliraportti Talousteemaryhmän väliraportti 23.2.2017 28.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 1 Teemaryhmän tehtävät, tekijät ja aikataulu Tehtävä 1 Seurata ja tukea valtakunnallisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA

AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA Mikko Huovila STM OHO DITI SOTE digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittämispolut vuosille 2019-2023 SOTE kokonaisarkkitehtuurityön organisoituminen SOTE kokonaisarkkitehtuurityön

Lisätiedot

SOTE- ja Maakuntauudistus

SOTE- ja Maakuntauudistus SOTE- ja Maakuntauudistus ICT-työryhmä Kaupungin johtoryhmä 23.11.2016 Työvaliokunta 25.11.2016 Ict-ohjausryhmä 29.11.206 Ict-työryhmä 30.11.2016 Tietohallintojohtaja Arto Jalkanen Työryhmiä sote ict-valmistelussa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali)

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali) POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2017 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä Aika 11.01.2017 klo: 09:00 11.15 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Maakuntakierros, Kymenlaakso 19.10.2017 295 Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5. Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/ (10) Pohjois-Pohjanmaan liitto, kokoushuone Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/ (10) Pohjois-Pohjanmaan liitto, kokoushuone Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/2018 1 (10) Maakuntauudistuksen johtoryhmä Aika 14.11.2018 klo 13:05-16:13 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, kokoushuone Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Harju

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN POHJOIS-SUOMEN TILANNEKATSAUS JUHA KORPELAINEN HALLINTOYLILÄÄKRI, PPSHP TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN OHJAUS- RYHMÄ 20.2.2015 1. Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (6)

POPmaakunta Muistio 1 (6) POPmaakunta Muistio 1 (6) Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistus Henkilöstö- ja taloustyöryhmä Aika: klo: 12.00-13.19 Paikka: Monetra Oy (auditorio), Nuottasaarentie 5, 90400 Oulu Läsnä: Juha Jääskeläinen

Lisätiedot

SoteDigi Oy. Tilannekatsaus , IHE Finland Marco Halén

SoteDigi Oy. Tilannekatsaus , IHE Finland Marco Halén SoteDigi Oy Tilannekatsaus 12.6.2018, IHE Finland Marco Halén 1 SoteDigi Oy Rooli ja taustaa Kehitysyhtiö, perustettu lokakuussa 2017 Kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja yhtenäispolitiikan

Lisätiedot

Maakuntauudistus missä mennään?

Maakuntauudistus missä mennään? Maakuntauudistus missä mennään? Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Miksi maakuntauudistus tehdään? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1 Maakuntauudistus, Poliittisen ohjauksen neuvottelukunta Kokousaika 09.03.2018 kello 14:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Maakuntien järjestämistehtävissä tarvitsemat digipalvelut ja SOTE-tiedolla johtaminen

Maakuntien järjestämistehtävissä tarvitsemat digipalvelut ja SOTE-tiedolla johtaminen Maakuntien järjestämistehtävissä tarvitsemat digipalvelut ja SOTE-tiedolla johtaminen 19.06.2018 Tuija Kuusisto, VM 1 20.6.2018 Etunimi Sukunimi Päätösseminaari - esityslista 19.6.2018 klo 08.30-16.00,

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1 Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1 Kokousaika 24.3.2017 kello 13:00-14.23 Kokouspaikka Tuma, Sammonkatu 12,50130 Mikkeli Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Maakuntauudistuksen ajankohtaista

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tietojärjestelmien ja sopimusten yhtenäistäminen ja uudistaminen. Case Pirkanmaa

Tietojärjestelmien ja sopimusten yhtenäistäminen ja uudistaminen. Case Pirkanmaa Tietojärjestelmien ja sopimusten yhtenäistäminen ja uudistaminen Case Pirkanmaa Rami Nurmi ICT-vastuuvalmistelija Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistushanke 5.11.2018 1 www.pirkanmaa2021.fi 79 23 KUNTAA

Lisätiedot

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous ESITYSLISTA 9.11.2016 1(5) Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous Aika: ma 14.11.2016, klo 13-16 Paikka: Cygnaeustalo, kokoustila Veranta, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Tahe Pohjois-Savo projekti 3/ /2020

Tahe Pohjois-Savo projekti 3/ /2020 Tahe Pohjois-Savo projekti 3/2018 6 /2020 Projektipäällikkö Hannele Pöykkölä Monetra Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt Pohjois-Savossa info- ja keskustelutilaisuus 28.5.2018 Paikka: Pohjois-Savon

Lisätiedot

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh Kaupunginhallitus 31 29.01.2018 Kaupunginhallitus 48 12.02.2018 Kaupunginhallitus 66 26.02.2018 Kaupunginhallitus 86 12.03.2018 Kaupunginhallitus 103 26.03.2018 Kaupunginhallitus 111 09.04.2018 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 27.5.2016 JUHANI HEIKKA OULUN KAUPUNKI / KOORDINAATIORYHMÄN PJ. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lakivalmistelun

Lisätiedot

Mitä palvelukeskukset tekevät?

Mitä palvelukeskukset tekevät? Mitä palvelukeskukset tekevät? Kuntamarkkinat 14.9.2017 Muutosjohtaja 1 20.9.2017 Tukipalvelumuutos ja Uusi maakunta Maakunta on hankintayksikkö Suhteet kuntiin hankintalain mukaiset Uudelleen järjestelytarve

Lisätiedot

KYMENLAAKSON MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS. Kymenlaakson Tietohallinto- ja ICT valmistelutyöryhmän esivalmisteluvaiheen loppuraportti 27.5.

KYMENLAAKSON MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS. Kymenlaakson Tietohallinto- ja ICT valmistelutyöryhmän esivalmisteluvaiheen loppuraportti 27.5. KYMENLAAKSON MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Kymenlaakson Tietohallinto- ja ICT valmistelutyöryhmän esivalmisteluvaiheen loppuraportti 27.5.2019 Toimeksianto esivalmistelusuunnitelmassa 1/2 Työryhmän tehtävät

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT- hankkeen tilannekatsaus

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT- hankkeen tilannekatsaus Maakuntahallitus 11 12.02.2018 Maakuntahallitus 123 04.06.2018 Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT- hankkeen tilannekatsaus 510/04.00.02/2016, 15/00.00.00/2018 MHS 12.02.2018 11 Tiivistelmä Tulevan Uudenmaan

Lisätiedot

SoteDigi Oy tilannekatsaus

SoteDigi Oy tilannekatsaus SoteDigi Oy tilannekatsaus 7.5.2018 1 SoteDigi Oy, toiminta-ajatus Yhtiön toiminta-ajatuksena on kehittää ja hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja ja uusia palvelutapoja. Niillä

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Kuntamarkkinat 14.9.2017 Muutosjohtaja 1 Miksi maakuntauudistus tehdään? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikuttamismahdollisuudet

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

TAHE-projekti Kymenlaaksossa

TAHE-projekti Kymenlaaksossa TAHE-projekti Kymenlaaksossa I. valinnanvapauspilotti 1.7.2018 II. vapaaehtoinen sote ky 1.1.2019 III.sote- ja maakunta 1.1.2020 1.1.2017-31.1.2019 Tähän mennessä TAHE-tietojärjestelmä Tehty esiselvitykset

Lisätiedot

POPmaakunta 1(12) Projektipäällikkö, toimialariippumattomat tietojärjestelmät

POPmaakunta 1(12) Projektipäällikkö, toimialariippumattomat tietojärjestelmät POPmaakunta 1(12) Projektipäällikkö, toimialariippumattomat tietojärjestelmät Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen projektipäällikköä (toimialariippumattomat tietojärjestelmät) valmistelemaan sote ja maakunta

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

Kansallinen muutostuki ja ohjaus

Kansallinen muutostuki ja ohjaus Kansallinen muutostuki ja ohjaus Vesa Lipponen Erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 2.10.2017 - Etunimi Sukunimi Maakuntauudistus on Suomen kunnianhimoisin Digitalisaatiohanke

Lisätiedot

SoteDigi Oy. SoteDigi Oy:n tehtävistä, tämänhetkisestä tilanteesta ja etenemisen stepeistä Tuija Kuusisto

SoteDigi Oy. SoteDigi Oy:n tehtävistä, tämänhetkisestä tilanteesta ja etenemisen stepeistä Tuija Kuusisto SoteDigi Oy SoteDigi Oy:n tehtävistä, tämänhetkisestä tilanteesta ja etenemisen stepeistä 17.11.2017 Tuija Kuusisto 1 20.11.2017 Tuija Kuusisto Miksi SoteDigi Oy? 2 20.11.2017 Tuija Kuusisto Kehittämistoiminta

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Uudenmaan maakunnan ICTvalmistelu

Uudenmaan maakunnan ICTvalmistelu Uudenmaan maakunnan ICTvalmistelu Palvelukeskukset maakunta- ja soteuudistuksessa 19.1.2018 Pertti Mäkelä Johtaja ICT-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja HUS-Tietohallinto Uusimaa2019 ICT-hanke Uusimaa

Lisätiedot

Maakuntien palvelukokonaisuudet. Maakuntauudistuksen projektiryhmä

Maakuntien palvelukokonaisuudet. Maakuntauudistuksen projektiryhmä Maakuntien palvelukokonaisuudet Maakuntauudistuksen projektiryhmä 20.12.2016 1 20.12.2016 - Pekka Häkkinen Johtopäätöksiä nykytilanteen kuvauksen perusteella Sote- ja maakuntauudistus ovat osa Suomen digiloikkaa

Lisätiedot

Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019

Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019 Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja Tammikuu 2019 Toiminta-alueemme on koko Suomi Kehitämme sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia palveluja. Asiakkaitamme ovat tulevat

Lisätiedot

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tiera lyhyesti Tiera on kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö, joka järjestää palveluita omistajilleen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus 24.4.2017 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Valmistelija Juha Jääskeläinen 2 Työryhmän tavoitteet ja tehtävä Henkilöstötyöryhmän

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistuksen. digimuutosohjelma. Huhtikuu

Maakunta- ja soteuudistuksen. digimuutosohjelma. Huhtikuu Maakunta- ja soteuudistuksen digimuutosohjelma Huhtikuu 2018 1 Mitä maakunta- ja sote-uudistuksella tavoitellaan? Nykyistä yhdenvertaisemmat palvelut Kustannusten kasvun hillitseminen Hyvinvointija terveyserojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä ke 15.11.2017 klo 13-16, skype-kokous Juhani Heikka, ICT-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus / Pohjois-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Maakunnan tietohallinto ja ICTpalvelutuotannon

Maakunnan tietohallinto ja ICTpalvelutuotannon Maakunnan tietohallinto ja ICTpalvelutuotannon organisointi Karri Vainio Pohjois-Savon maakuntatilaisuus 16.5.2018 ICT-muutoksen onnistumisen edellytykset 1.Tunnistetaan maakunnittain eroava lähtötilanne,

Lisätiedot

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (3)

POPmaakunta Pöytäkirja 1 (3) Pöytäkirja 1 (3) 25.1.2018 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus, ICT-työryhmä 9 (25.1.2018) Aika: to 25.1.2018 klo: 09.00 10:55 Paikka: skype-kokous Läsnä (lihavoiduissa tapahtunut henkilömuutos): Varsinainen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdyn ICT-valmistelun jatkuvuus

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdyn ICT-valmistelun jatkuvuus Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdyn ICT-valmistelun jatkuvuus Yhteenveto maakuntadigivalmistelijoiden verkoston 13.3.2019 ja AKUSTI-foorumin johtoryhmän 15.3.2019 pohjalta 28.2.2019 Alueella

Lisätiedot

Pirkanmaa2021 -tilannekatsaus

Pirkanmaa2021 -tilannekatsaus Pirkanmaa2021 -tilannekatsaus Katsaus ICT-valmistelun tilanteeseen 5.9.2018 -Heikki Valtonen, ICT projektipäällikkö, Pirkanmaan maakunta 5.9.2018 1 www.pirkanmaa2021.fi 23 KUNTAA 512 000 ASUKASTA 25 LUOVUTTAVAA

Lisätiedot

Henkilöstöryhmän kokous , Karstula. Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja

Henkilöstöryhmän kokous , Karstula. Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja Henkilöstöryhmän kokous 17.11.2016, Karstula Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja 22.11.2016 Järjestäytyminen Läsnäolijat Aikataulu 9-11 oma kokous, Kunnatalo 11-12 mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ICT-työryhmä pe 6.10.2017 klo 9-12, skype-kokous Juhani Heikka, ICT-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus / Pohjois-Pohjanmaan liitto Asialista

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (5)

POPmaakunta Muistio 1 (5) POPmaakunta Muistio 1 (5) Maakuntauudistukseen liittyvä ammattijärjestötapaaminen Aika tiistai 10.1.2017 klo 9.00 10.26 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kurkikabinetti Kutsutut Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja,

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus Asko Peltola 16.3.2018 Maakunta- ja sote-uudistusvalmistelu 3 / 2018 Lakipaketit saatu nyt suurimmalta osin eduskunnan käsittelyyn Maakunta(konserni)strategian

Lisätiedot

Järjestöt maakunnan digikumppanina

Järjestöt maakunnan digikumppanina Järjestöt maakunnan digikumppanina Digitalisaation tehtävä maakuntavalmistelussa Luodaan Lappiin tiivis palveluverkko ja saavutettavat palvelut digitalisaatiota hyödyntämällä ja sähköisiä palveluita kehittämällä

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (5)

POPmaakunta Muistio 1 (5) POPmaakunta Muistio 1 (5) Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistus Henkilöstö- ja taloustyöryhmä Aika: klo: 12.00-14.16 Paikka: Monetra Oy (auditorio), Nuottasaarentie 5, 90400 Oulu Läsnä: Juha Jääskeläinen

Lisätiedot

Asiakkaille palveluja, tietoa ja osallistumismahdollisuuksia

Asiakkaille palveluja, tietoa ja osallistumismahdollisuuksia Kymenlaakson sivusto Asiakkaille palveluja, tietoa ja osallistumismahdollisuuksia Esitys Vatelle 9.5.2018 25.4.2018 Esityksen valmistelleet (Matti Ahola, Sami Ahokas, Anni Björklund, Tarja Nousiainen,

Lisätiedot