1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä"

Transkriptio

1 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-, Karviainen, Kirkkonummi, LOST ja Hanko ja Raasepori. 3.1 Keski- Keski-Uuteenmaahan kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on asukasta ( , Tilastokeskus). Asukasluvultaan suurin on Hyvinkää lähes 45 asukkaallaan. Järvenpäässä ja Nurmijärvellä asukkaita on noin 39, Tuusulassa 36 ja Keravalla 34. Mäntsälässä asukkaita on lähes Alueen kunnista pienin on Pornainen vajaalla 5 asukkaalla. Tiheimmin asuttuja kuntia ovat Järvenpää (18,6 asukasta/maa-km2) ja Kerava (95,6 asukasta/maa-km2), harvimmin asuttuja puolestaan Mäntsälä (33,4 asukasta/maa-km2) ja Pornainen (34 asukasta/maa-km2). Hyvinkää (139,4 asukasta/maa-km2), Nurmijärvi (7,8 asukasta/maakm2) ja Tuusula (165,7 asukasta/maa-km2) jäävät asukastiheydeltään näiden väliin. (29, Kuntaliitto.) Kuuma-yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkäätä lukuun ottamatta ovat muodostaneet seudullisen yhteistyön pohjaksi KUUMA-kumppanuusohjelman. KUUMA-kunnat ja Hyvinkää tekevät kuitenkin yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisen palvelutuotannon valmistelussa ja ohjauksessa sekä alueen palvelutuotannon laadullisessa ja asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Syyskaudella 28 valmistui KUUMA Soster-palvelustrategia. Soster-palvelustrategia ohjaa yhteistoiminnan toteuttamista vuoteen 215 asti. Paras-hankkeeseen liittyen Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalue eli Mustijoen perusturvaksi nimetty alue käynnisti toimintansa Palvelujen tuottajana on Mäntsälä isäntäkuntaperiaatteella, ja toimintaa ohjaa kuntien yhteinen lautakunta Väestönkehitys Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kuntien väkiluku on ollut kasvussa sekä 9- että 2-luvun ajan. Tarkasteltaessa muuttoliikettä kymmenen vuoden ajanjaksolla voidaan todeta, että kunnat ovat olleet jatkuvasti muuttovoittoisia lukuun ottamatta Järvenpäätä, jonka nettomuutto oli vuosina negatiivinen ja Keravaa, joka kävi nollan alapuolella vuosina 1998 ja 2. (SOTKAnet.) Väestöennusteen mukaan kaikkien Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku tulee kasvamaan (kuvio 3.1). Kuntien keskinäinen suuruusjärjestys tulee pysymään ennallaan. Väestön määrän prosentuaalinen kasvu suhteessa nykyiseen asukaslukuun on etenkin Mäntsälässä (+19 %), Nurmijärvellä (+2 %) ja Pornaisissa (+34 %) muihin Uudenmaan kuntiin verrattuna keskimääräistä (+12 %) nopeampaa. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tai muiden sellaisten tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Vuonna 27 tehty 1

2 ennuste vuoden 22 väestön määrästä on muuttunut edellisessä Hyvinvointikertomuksessa (27) raportoidusta vuonna 24 tehdystä ennusteesta. Uudemman ennusteen mukaan etenkin Pornaisten väkiluku tulee kasvamaan selvästi aiemmin arvioitua suuremmaksi. Kuvio 3.1. Keski-Uudenmaan väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle 22. Lähde: SOTKAnet. Keski-Uudenmaan väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle Väestö Väestö Väestöennuste vuodelle 22 (27) Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Eri ikäryhmien osuus väestöstä Keski-Uudellamaalla 6-vuotiaiden lasten määrä on ollut 2-luvun ensimmäisinä vuosina vielä laskussa, mutta kääntynyt nousuun vuonna 22, jonka jälkeen alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut alueella yhteensä tuhannella hengellä. Kasvu ei ole kuitenkaan tapahtunut samassa tahdissa Keski-Uudenmaan koko väestömäärän nousun kanssa. Alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus Keski-Uudenmaan kuntien väkiluvusta onkin pienentynyt yhteensä,7 prosenttiyksikköä 2-luvulla. (Kuvio 2.) Ikäryhmän osuus kuntien väestöstä vaihtelee kunnittain 8,1 prosentin ja 12,1 prosentin välillä. Uudellamaalla 6-vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi (8,1 %) kuin koko maassa (7,7 %). Keski-Uudellamaalla eniten heitä on Pornaisissa (12,1 %), vähiten Keravalla ja Hyvinkäällä (8,1 8,2 %). (Kuvio 6.) Kehitys on kunnissa erisuuntaista. -6-vuotiaiden osuus väestöstä on viime vuosina pienentynyt juuri Pornaisissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa, muissa kunnissa osuus taas on hienoisessa nousussa. (SOTKAnet.) 2

3 Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. -6-vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä ,5 9,5 9 8,5 8 7,5 7 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia -6 vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko -6 vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko vuotiaiden absoluuttinen määrä on ollut 2-luvun alkupuoliskolla Keski-Uudellamaalla kasvussa, mutta kääntynyt laskuun vuodesta 26 alkaen. Ikäryhmän suhteellinen osuus koko alueen väestöstä on laskenut 2-luvun alusta puolen prosenttiyksikön verran. (Kuvio 3.3.) Kouluikäisten osuus kuntien väestöstä vaihtelee suuresti kunnittain. Vähiten kouluikäisiä on Keravalla, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä (n. 11 prosenttia asukasluvuista). Pornaisissa ikäryhmä muodostaa lähes 17 prosenttia kuntien asukkaista. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kouluikäisiä on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3.6) Ainoastaan Pornaisissa 7 15-vuotiaiden osuus kunnan väkiluvusta näyttää olevan kasvussa. Muissa Keski-Uudenmaan kunnissa ikäryhmän osuus on ollut 2-luvun alkuvuosien jälkeen laskussa (SOTKAnet). Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä , , ,5 11,5 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia 7-15-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 7-15-vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko Työikäisen väestön eli vuotiaiden absoluuttinen määrä on noussut Keski-Uudellamaalla tasaisesti koko 2-luvun yhteensä 13 asukkaan verran. Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on kuitenkin hieman laskenut (,7 prosenttiyksikköä). Vuonna 28 alueen väestöstä kaksi kolmasosaa oli työikäisiä. (Kuvio 4.) 3

4 16 24-vuotiaiden osuus alueen kuntien väestöstä on ollut 2-luvun puolivälistä alkaen nousussa kaikissa kunnissa Pornaista lukuun ottamatta. Pornaisissa ja Järvenpäässä sen sijaan vuotiaiden osuus väestöstä on hienoisesti 2-luvulla noussut, muissa kunnissa laskenut vuotiaiden osuus kuntien väestöstä vaihtelee kunnittain 8,4 prosentin ja 11,9 prosentin välillä (kuvio 3.6). Vähiten heitä on Pornaisissa ja Tuusulassa, eniten Järvenpäässä ja Keravalla. Myös vuotiaita on eniten Järvenpäässä ja Keravalla (57,2 57,3 prosenttia väestöstä, mikä vastaa Uudenmaan keskitasoa) sekä vähiten Pornaisissa (52,5 % väestöstä). Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 63 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko Eläkeikäisen väestön määrä Keski-Uudellamaalla on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteessa muuhun väestökehitykseen. 2-luvun aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus muusta väestöstä on kasvanut Keski-Uudellamaalla lähes kahdella prosenttiyksiköllä. (Kuvio 3.5.) Absoluuttisesti eläkeikäisten määrä on kasvanut 64 hengellä, mikä on noin puolet työikäisten asukkaiden määrän kasvusta. Kehitys on ollut noususuuntainen kaikissa alueen kunnissa. 65 vuotta täyttäneitä on Keski-Uudellamaalla (12,1 % alueen asukkaista, kuvio 5) kuten Uudellamaalla ylipäätään (13 %, kuvio 3.6) kuitenkin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (16,8 %). Suhteellisesti vähiten heitä on Pornaisissa ( %) ja eniten Hyvinkäällä (15,3 %) (kuvio 3.6). Kuvio vuotta täyttäneiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. 65 vuotta täyttäneiden määrä Keski-Uudellamaalla Absoluuttinen määrä Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia 65 vuotta täyttäneiden määrä, vasemmanpuoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden %- osuus, oikeanpuoleinen asteikko 4

5 Kuvio 3.6. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna 28. Lähde: SOTKAnet. % 9 % Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna 28 15, ,1,8, ,8 8 % 7 % 57,3 54,9 57, ,7 52,5 6 % 56,6 57,3 54,2 5 % 4 % 8,4 3 % 9 9,1 8,9,7 11,9 11,8 11,4 11,1 2 % 16,9 13,8 14, ,4,8,2,3 % 8,1 8,5 8,2,2,7 12,1 9,7 8,1 7,7 % Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä -6 -vuotiaat, % väestöstä Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut 2-luvulla kasvussa kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla vieraskielisiä on väkilukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 3.7), mutta vieraskieliset eivät ole erityisemmin keskittyneet Keski-Uudellemaalle. Keski-Uudenmaan kunnista vieraskielisiä oli vuonna 28 eniten Keravalla ja Hyvinkäällä, missä heidän osuutensa väestöstä on pikemminkin valtakunnallista kuin Uudenmaan tasoa. Pornaisissa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa vieraskielisten osuus jää alle kahden prosentin väestöstä. (Kuvio 3.7.) Kuvio 3.7. Vieraskielisten osuus Keski-Uudenmaan väestöstä Lähde: SOTKAnet. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / asukasta Keski-Uudellamaalla , ,6 36,1 33,7 26,4 27,8 24,3 17,2 18,4 25,8 4,1 21,5 13,4 11,1 25,4 2,5 2,8 12,1 13,1 19,5 4,9 8,9 9,7 11,4 5,1 8,3 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula

6 3.1.2 Väestön sosiaalinen ympäristö Asuminen ja asunnottomuus Ahtaasti asuminen 1 on vähentynyt Keski-Uudellamaalla samoin kuin koko maassa koko 2-luvun ajan. Vuonna 27 koko maassa 9,3 prosenttia asuntokunnista lukeutui tähän ryhmään. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä vaihteli Keski-Uudellamaalla kunnittain (kuvio 3.8). Järvenpäätä ja Keravaa lukuun ottamatta alueen kunnissa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli suhteellisesti enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. Suhteellisesti eniten ahtaita asuntokuntia oli Pornaisissa, missä 13,6 prosenttia asuntokunnista sijoittui tähän ryhmään. Kuvio 3.8. Ahtaasti asuvat asuntokunnat Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 27 Pornainen Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Hyvinkää Kerava Järvenpää,9,6 9,9 9,8 9,3 9 8,9 12,2 13, Myös ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus on pienentynyt 2-luvulla (SOTKAnet). Vuonna 27 kaikista maan lapsiasuntokunnista ahtaasti asui 3 prosenttia ja Uudellamaalla 29 prosenttia. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Hyvinkäätä lukuun ottamatta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3.9.) Kuvio Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 27 Hyvinkää Nurmijärvi Pornainen Kerava Mäntsälä Tuusula Järvenpää 3,9 3 29,3 28, ,8 26,7 25,8 25, Enemmän kuin yksi vakinaisesti asunnossa asuva henkilö huonetta kohden kun keittiötä ei lasketa mukaan (Tilastokeskus). 6

7 Yksinasuvien määrä on puolestaan noussut Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina Tosin Pornaisissa yhden hengen asuntokuntien määrä on 9-luvun lopulla ja 2-luvun alussa vähentynyt, mutta kääntynyt viime vuosina jälleen pieneen nousuun. Yksinasuvia on Pornaisissa kuitenkin edelleen harvakseltaan, 47 prosenttia vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Eniten yhden hengen asuntokuntia oli vuonna 27 Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla, joissa näiden asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli lähellä 4 prosenttia ja koko maan keskiarvoa. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa on kuitenkin vähemmän yksinasuvia kuin Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3..) Kuvio 3.. Yhden hengen asuntokunnat Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista ,4 39,1 41,7 4,4 3,4 26,9 28,2 22,2 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Asunnottomia yksinäisiä oli vuonna 27 koko maassa 1,4 tuhatta asukasta kohden. Suurin osa asunnottomuudesta keskittyy Uudellemaalle, missä asunnottomia yksinäisiä olikin yli kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa, 3,1 tuhatta asukasta kohden. Keski-Uudellamaalla asunnottomia yksinäisiä oli vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta Hyvinkäällä ja Järvenpäässä koko maan keskiarvoa enemmän (kuvio 3.11). Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Kuvio Asunnottomat yksinäiset Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Asunnottomat yksinäiset / asukasta, 27 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Nurmijärvi Pornainen,7,7,8 1 1,4 1,6 1,8 3,1,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 7

8 Lapsiperheiden määrä ja perhemuodot Lapsiperheitä on Keski-Uudellamaalla runsaasti. Kaikissa alueen kunnissa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on yli koko maan tai Uudenmaan keskiarvon. Pornaisissa ja Nurmijärvellä lapsiperheitä on yli puolet kunnissa asuvista perheistä (kuvio 3.12). Pidemmän aikavälin tarkastelussa huomataan, että lapsiperheiden määrä on kuitenkin Pornaista lukuun ottamatta laskussa. Etenkin Järvenpäässä ja Keravalla lasku on ollut merkittävä: vuonna 27 lapsiperheiden osuus perheistä oli Järvenpäässä 6,5 prosenttiyksikköä ja Keravalla 5,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin kymmentä vuotta aiemmin. (SOTKAnet.) Kuvio Lapsiperheet Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheet, % perheistä 27 Pornainen Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Järvenpää Kerava Hyvinkää 55,3 51,7 49,9 47,4 46,9 44,9 44,1 43,8 4, Yksinhuoltajaperheiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa suhteessa lapsiperheiden kokonaismäärään (SOTKAnet). Näissä kunnissa Tuusulaa lukuun ottamatta yksinhuoltajaperheitä on yli viidennes kaikista lapsiperheistä, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 3.13). Uudellamaalla yksinhuoltajaperheitä on ylipäätään enemmän kuin maassa keskimäärin. Keski- Uudenmaan kunnista Pornaisissa yksinhuoltajaperheitä on kuitenkin poikkeuksellisen vähän: 8,7 prosenttia lapsiperheistä. Kuvio Yksinhuoltajaperheet Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 27 Kerava Hyvinkää Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen 8,7 14,7 14,6 15,4 23,2 22, ,

9 Työttömyys ja elatussuhde Työttömyys on 2-luvulla merkittävästi vähentynyt 199-luvun huippulukemista. 9-luvun laman seurauksena työttömyys nousi korkeimmilleen vuonna 1994, jolloin koko maassa työttömyysaste oli 2,5. Uudellamaalla työttömyysaste oli tätä alhaisempi, 17,2 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnissa työttömyys ei noussut valtakunnalliselle tasolle, mutta Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Mäntsälässä työttömyysaste oli Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. (SOTKAnet.) 2-luvulle tultaessa työttömyysaste oli jo laskenut selvästi ja vuonna 28 se vaihteli Keski-Uudenmaan kunnissa kolmen ja kuuden prosentin välissä, kun koko maassa työttömiä oli 8 prosenttia työvoimasta (kuvio 3.14). Työttömyys on kuitenkin talouskriisin myötä lähtenyt nopeasti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (12/29, TEM) mukaan vuoden 29 työttömyysaste oli keskimäärin jo 9,8 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Kuvio Työttömyysaste Keski-Uudellamaalla Lähde: TEM; SOTKAnet. Työttömät, % työvoimasta ,9 18, ,9 15,2 15,9 17,2 2, ,3 4,1 4,4 3,2 3,1 3 5,4 8 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä nousi Keski-Uudellamaalla korkeimmilleen Nurmijärvellä, missä vuonna 1998 pitkäaikaistyöttömiä oli 35,8 prosenttia työttömistä. Myös Järvenpäässä (33,9 % 1996) ja Mäntsälässä (32,1 % 1995) ja Hyvinkäällä (32,8 1997) pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä nousi korkeimmillaan noin kolmannekseen työttömistä. (SOTKAnet.) Vuonna 28 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli koko maassa 21,4 prosenttia ja Uudellamaalla tätä korkeampi, 22,8 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnista pitkäaikaistyöttömiä oli tätä enemmän Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Keravalla pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä on sen sijaan ollut 2-luvun alkuvuosiin asti selvästi muita kuntia matalampi. (Kuvio 3.15.) 9

10 Kuvio Pitkäaikaistyöttömyys Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Keski-Uudellamaalla Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää suhteessa työllisiin ilmaistaan elatussuhteella eli taloudellisella huoltosuhteella. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde ilmaisee näiden määrän sataa työllistä kohti. Viimeisin tieto on vuodelta 26, jolloin koko maassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia oli enemmän kuin työllisiä elatussuhteen ollessa 128,1. Uudellamaalla tilanne oli parempi elatussuhteen ollessa 1,9. (SOTKAnet.) Ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin on kuitenkin pienentynyt vuodesta 1996, jolloin elatussuhde oli sekä koko maassa että Uudellamaalla 21 prosenttia korkeampi (SOTKAnet). Vuonna 26 Keski-Uudenmaan kunnissa tilanne oli talouden kantokyvyn kannalta paras Järvenpäässä ja Keravalla, missä työllisiä oli enemmän kuin työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia (Kuvio 3.16). Kuvio Elatussuhde Keski-Uudellamaalla 1996 ja 26. Lähde: SOTKAnet. Elatussuhde 1996 ja 26 Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava 128,1 116,7 114,2 113,7 4,8 125,4 3,6 128,5 1,9 128,4 98, ,1 119,6 162,2 146,8 149,3 143,

11 Toimeentulotuki ja pienituloisuusaste Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa 9-luvun loppuun verrattuna. Verrattaessa vuoden 27 tietoja vuoden 1997 tietoihin nähdään, että suurin pudotus on tapahtunut Mäntsälässä (-8,5 prosenttiyksikköä) ja Järvenpäässä (-7,9 prosenttiyksikköä). ssa vastaavana ajanjaksona vuoden aikana toimeentulotukea saaneiden määrä on laskenut viidellä prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan pienituloisuusaste 2 on noussut muutamilla prosenttiyksiköillä. (SOTKAnet.) Toimeentulotukea vuoden aikana saaneita henkilöitä oli vuonna 27 Keski-Uudellamaalla eniten Keravalla ja Hyvinkäällä, missä heidän määränsä suhteutettuna kunnan asukaslukuun oli koko maan ja Uudenmaan tasoa. Keski-Uudellamaalla pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus kunnan asukkaista oli kaikissa kunnissa valtakunnallista tasoa alhaisempi (Uudenmaan keskiarvoa ei ole saatavilla). Pienituloisuusaste oli Keski-Uudellamaalla korkein Hyvinkäällä (12 %) ja Mäntsälässä (11,4 %). (Kuvio 3.17.) Kuvio Toimeentulotukea saaneet ja pienituloisuusaste Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. 16 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet ja pienituloisuusaste ,4 9,2 8,7 9,7 6,4 5,6 6,6 6,7 6,7 6,5 6,4 3,8 3,6 2,3 1,6 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % väestöstä Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvat henkilöt, % väestöstä Koulutustaso Keski-Uudenmaan kunnissa väestö on keskimääräistä koulutetumpaa Järvenpäässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Keravalla. Koulutustasoa on mitattu perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkeä kohden osoittavalla koulutustasomittaimella. Tällä mittarilla Keski-Uudenmaan väestön koulutustaso jää kuitenkin Uudenmaan keskiarvon alapuolelle. (Kuvio 3.18.) Koulutustaso on noussut koko maassa vuonna 27 vuodesta 1997 keskimäärin 2 prosenttia. Keski-Uudellamaalla koulutustaso on noussut tätä nopeammin Tuusulassa ja Nurmijärvellä (26 %), Mäntsälässä (27 %) ja eniten Pornaisissa (3 %). 2 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. 11

12 Kuvio Väestön koulutustaso Keski-Uudellamaalla 1997 ja 27. Lähde: SOTKAnet. Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Hyvinkää Pornainen Mäntsälä Koulutustasomittain Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti Talouden tunnuslukuja Yleistä Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 28 yli 4 prosentissa Suomen kuntia tilikauden tulos oli negatiivinen, kun vuosikate ei riittänyt poistoihin. 14 prosentissa kuntia jo vuosikate oli negatiivinen, jolloin toimintamenot olivat käyttötuloja suuremmat eikä tulorahoitus siten riittänyt edes juokseviin menoihin. Uudellamaalla tilanne oli muuta maata parempi kuntien vuosikatteen ollessa keskimäärin yli 14 prosenttia poistoista. (Kuntaliitto, Kuntien tilipäätökset vuonna 28; Tilastokeskus.) Myös kuntien lainakanta asukasta kohden oli vuonna 28 Uudellamaalla keskimäärin pienempi kuin koko maassa. Taloustilanteen heikkeneminen ei näkynyt vielä vuonna 28 kertyneissä verotuloissa tai valtionosuuksissa, mitkä kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä kasvoi hieman. (Tilastokeskus.) Keski-Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 29 korkein tuloveroprosentti oli Pornaisissa ja Mäntsälässä, 19,5 prosenttia. Tuloveroprosenttia on nostettu koko Uudenmaan alueen kunnissa viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin,8 prosenttiyksiköllä. Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä ovat nostaneet tuloveroprosenttiaan vastaavana ajanjaksona,25,75 prosenttiyksiköllä. Muut neljä Keski-Uudenmaan kuntaa ovat pitäneet tuloveroprosenttinsa samana. (Taulukko 3.1.) Yleisesti heikentyneen taloustilanteen myötä keskustelua kunnallisveroprosentin nostosta tultaneen käymään useimmissa kunnissa. 12

13 Taulukko 3.1. Tuloveroprosentti vuosina Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkää 18 18,5 18,5 18,5 Järvenpää 18,25 18,25 18,25 19 Kerava Mäntsälä 18,75 19,5 19,5 19,5 Nurmijärvi 18,75 18,75 18,75 18,75 Pornainen 19,5 19,5 19,5 19,5 Tuusula Lähteet: Tilastokeskus & Kuntaliitto; Verohallitus. Verotettavia tuloja oli vuoden 27 tilinpäätöstietojen pohjalta asukasta kohden laskettuna Keski- Uudenmaan kunnissa vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta Mäntsälää ja Pornaisia lukuun ottamatta enemmän kuin koko maan kunnissa keskimäärin (kuvio 3.19). Mäntsälässä ja Pornaisissa asuu siten verotettavien tulojen perusteella pienituloisempia asukkaita kuin muissa alueen kunnissa. Kuvio Verotettavat tulot asukasta kohden Keski-Uudenmaan kunnissa 27. Lähde: Kuntaliitto; Verohallinto. Verotettavat tulot, /asukas 27 Kerava Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Myös kertyneet verotulot asukaslukuun suhteutettuna jäivät Keski-Uudellamaalla vuonna 27 Uudenmaan keskiarvoa pienemmiksi. Edelleen vähiten verotuloja asukasta kohti kertyi Mäntsälässä ja Pornaisissa, missä verotulojen suhteellinen määrä oli noin 3 prosenttia pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (kuvio 3.2). 13

14 Kuvio 3.2. Uudenmaan kuntien verotulot asukasta kohti 27. Lähde: Tilastokeskus. Verotulot, /asukas 27 Tuusula Kerava Järvenpää Nurmijärvi Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Tiedot verotettavista tuloista vuodelta 28 julkistetaan vasta marraskuussa 29, mutta vuoden 28 tilinpäätöksistä saatujen ennakkotietojen perusteella sekä verotuloja että valtionosuuksia kertyi vuonna 28 edellisvuoteen verrattuna enemmän kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Myös toimintakulut kasvoivat kaikissa kunnissa. Uudenmaan kunnissa toimintakulut ovat keskimäärin suuremmat kuin koko maassa, mutta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa toimintakulut olivat sekä vuonna 27 että 28 pienemmät kuin Uudenmaan tai koko maan kunnissa keskimäärin. Pornaisissa rahaa toimintaan käytettiin asukasta kohti 73 prosenttia ja Hyvinkäällä 9 prosenttia siitä, mitä Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio Toimintakulut asukasta kohti Keski-Uudenmaan kunnissa Lähde: Tilastokeskus. Toimintakulut, /asukas Hyvinkää Järvenpää Tuusula Kerava Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen Toimintakulujen noususta huolimatta Keski-Uudenmaan kuntien tulorahoitus oli kuitenkin siinä määrin riittävä, että kunnissa sekä vuosikate että tilikauden tulos olivat positiivisia kumpanakin tarkasteluvuonna (taulukko 3.2). Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa vuoden 28 vuosikate ja tilikauden tulos kuitenkin pienenivät edellisvuoteen verrattuna kuten koko Uudellamaallakin keskimäärin (taulukko 3.3). 14

15 Taulukko 3.2. Keski-Uudenmaan kuntien talouden tunnuslukuja Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Toimintakulut, /asukas Toimintakate, /asukas Verotettavat tulot, /asukas * 1743 * 1763 * 1346 * * * * Verotulot yht., /asukas Valtionosuudet yht., /asukas Lainakanta , /asukas 1628 * 116 * 186 * 1966 * 1597 * 2531 * 297 * Vuosikate, /asukas Tilikauden tulos, /asukas Lähteet: verotettavat tulot: Kuntaliitto; Verohallitus. Muut: Tilastokeskus. * Vuoden 28 tiedot julkistetaan 11/9 Taulukko 3.3. Uudenmaan talouden tunnuslukuja Toimintakulut, /asukas Toimintakate, /asukas Verotettavat tulot, /asukas * Verotulot yht., /asukas Valtionosuudet yht., /asukas Vuosikate, /asukas Lainakanta , /asukas 1461 * Tilikauden tulos, /asukas Lähteet: verotettavat tulot: Kuntaliitto; Verohallitus. Muut: Tilastokeskus. * Vuoden 28 tiedot julkistetaan 11/9 Uudenmaan kunnilla oli vuonna 27 asukaslukuun suhteutettuna vähemmän velkaa (1461 /asukas) kuin kunnilla koko maassa keskimäärin (1548 /asukas, Tilastokeskus). Keski- Uudenmaan kunnilla oli kuitenkin Järvenpäätä ja Tuusulaa lukuun ottamatta vuoden 27 tilinpäätöstietojen perusteella enemmän velkaa asukasta kohti kuin Uudenmaan kunnilla keskimäärin. (taulukko 3.2 ja 3.3). Pornaisilla velkaa oli yli 7 prosenttia enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta Tuusulalla velkaa oli vain viidennes Uudenmaan keskiarvosta. Kuntien velan määrää suhteessa käyttötuloihin (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet) kuvataan suhteellista velkaantuneisuutta osoittavalla mittarilla (kuvio 3.22). Kun koko maassa kuntien 15

16 velkaantumisaste oli vuonna 27 keskimäärin 42,5 prosenttia, Uudellamaalla velkaantumisaste oli hieman matalampi 4,2 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnissa jälleen Tuusulaa ja Järvenpäätä lukuun ottamatta velkaantumisaste oli suurempi kuin koko maan tai Uudenmaan kunnissa keskimärin etenkin Pornaisten velkaantumisaste on huomattavan korkea, 77,6 prosenttia. Sen sijaan Tuusulalla velan suhde käyttötuloihin on muihin kuntiin verrattuna poikkeuksellisen vähäinen. Kuvio Keski-Uudenmaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 27. Lähde: Tilastokeskus. 9 Keski-Uudenmaan kuntien velkaantumisaste 27 Suhteellinen velkaantuneisuus, % ,7 37,8 4,2 43,7 47,4 49,2 57,9 77,6 Tuusula Järvenpää Hyvinkää Nurmijärvi Kerava Mäntsälä Pornainen n ka. 42,5 % 3.2 Karviainen Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti ovat muodostaneet perusturvakuntayhtymä Karviaisen alkaen. Alueen kunnista suurin on Vihti 27 6 asukkaallaan. Karkkilassa asukkaita on noin 9 ja Nummi- Pusulassa noin 6. ( , Tilastokeskus.) Yhteensä alueella asuu 42 7 asukasta. Kunnista tiheimmin asuttu on Vihti (52,9 asukasta/maa-km2). Karkkila (37,4 asukasta/maa-km2) ja Nummi- Pusula (12,8 asukasta/maa-km2) ovat harvaan asuttuja. (29, Lähde: Kunnat.net.) Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Kuntayhtymä aloitti toimintansa Väestönkehitys Karviaisen kunnista Vihdin asukasluku on ollut 9- ja 2-luvuilla jatkuvassa kasvussa. Sen sijaan Karkkilassa väkiluku hieman laski 9-luvulla ja kääntyi 2-luvulla jälleen hitaaseen nousuun ollen vuonna 16

17 28 samoissa lukemissa kuin vuonna Nummi-Pusulan asukasluku on kasvanut jokseenkin tasaisesti mutta hitaasti, vuonna 28 väkiluku oli 5,6 % suurempi vuoteen 199 verrattuna. Kuntien asukaslukuun suhteutettu nettomuutto on ollut Vihdissä vuosia 1995 ja 1996 lukuun ottamatta positiivinen. Sen sijaan Karkkila oli 9-luvun alkupuolella selvästi muuttotappioinen kunta. 2-luvulla tilanne on kääntynyt muuttovoittoiseksi vuotta 21 lukuun ottamatta. Nummi-Pusulassa tilanne on heilahdellut muuttovoittoisesta muuttotappioiseksi koko 9- ja 2-luvun ajan ollen kuitenkin pääsääntöisesti muuttovoittoinen. Kuvio Karviaisen väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle 22. Lähde: SOTKAnet. Karviaisten väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle Karkkila Nummi-Pusula Vihti Väestö Väestö Väestöennuste vuodelle 22 (27) Vuonna 27 tehdyn väestöennusteen mukaan Karviaisen kunnista väkiluku tulee kasvamaan vuoteen 22 mennessä vain hieman Karkkilassa (+ 4 % verrattuna vuoden 28 väkilukuun) ja Nummi-Pusulassa (+ 5 %). Vihdissä väkiluku on ennusteen mukaan vuonna 22 noussut 16 prosenttia nykyisestä, jolloin väkiluku ylittäisi 3 asukkaan rajan. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tai vastaavien tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Eri ikäryhmien osuus väestöstä Karviaisen alueella 6-vuotiaiden lasten määrä on 2-luvun alkuvuosien jälkeen ollut kasvussa. Lasten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut yhtä nopeasti muun alueen väestömäärän kanssa, joten 6-vuotiaiden osuus väestöstä on ollut 2-luvulla enimmäkseen laskusuuntainen. (Kuvio 3.24.) Vuoden 27 jälkeen ikäryhmän osuus on kuitenkin noussut lähes vuoden 2 tasolle ja oli vuonna 28 koko alueella 8,9 prosenttia väestöstä, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (8,1 %). Karviaisen kunnista -6-vuotiaita oli eniten Vihdissä (9,6 %). Sen sijaan Nummi-Pusulassa alle kouluikäisten lasten suhteellinen määrä on ollut koko 2-luvun laskussa ja oli vuonna 28 tippunut 7,3 prosenttiin. (Kuvio 3.28.) 17

18 Kuvio vuotiaiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. -6-vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä ,5 9,5 9 8,5 8 7,5 7 Osuus Karviaisten koko väestöstä -6-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko -6-vuotiaiden %- osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko Myös peruskouluikäisten lasten absoluuttinen määrä on Karviaisessa ollut noususuuntainen 2-luvulla viime vuoteen asti. Ikäryhmän osuus koko alueen väestöstä on sen sijaan tarkasteltuna ajanjaksona tasaisesti laskenut 13,1 prosentista 12,2 prosenttiin. Laskua on tapahtunut kaikissa Karviaisen kunnissa vuotiaiden osuus on kuitenkin Nummi-Pusulassa ja Vihdissä ollut koko 2-luvun selvästi suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuonna vuotiaita oli suhteellisesti eniten Vihdissä (12,9 %) (kuvio 3.28). Kuvio vuotiaiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , ,5 11,5 Osuus Karviaisten koko väestöstä 7-15-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 7-15-vuotiaiden %-osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko vuotiaiden absoluuttinen määrä Karviaisessa on 2-luvulla kasvanut aivan viime vuosiin asti, vuosina 2 28 yhteensä 27 hengellä. Kasvu on myös tapahtunut samassa suhteessa koko väestönkasvuun nähden työikäisen väestön osuus on Karviaisessa pysynyt koko 2-luvun lähes samalla tasolla, noin 65 prosentin tuntumassa. (Kuvio 3.26.) Vuonna 28 työikäisten osuus Karviaisen väestöstä oli 64,8 prosenttia, mikä oli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin ikäryhmän suhteellinen koko Uudellamaalla keskimäärin (68,7 %) (kuvio 3.28). Suhteellisesti eniten työikäisiä vuonna 28 oli Vihdissä (65,9 %), Nummi-Pusulassa (61,7 %) ja Karkkilassa (64 %) taas jäätiin jopa alle koko maan keskiarvon (65,3 %). (Kuvio 3.28.) 18

19 Kuvio Työikäisten määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 62 Osuus Karviaisten koko väestöstä vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko vuotiaiden %-osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden määrä on Karviaisessa noussut 2-luvulla sekä suhteessa muuhun väestöön että absoluuttisesti mitattuna. Muiden ikäryhmien kehitykseen verrattuna 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on muuttunut 2-luvulla eniten sen noustua yli prosenttiyksikön verran. (Kuvio 3.27.) Kuntakohtaisesti tarkasteltuna 65 vuotta täyttäneiden väestöön suhteutettu määrä vaihtelee paljon. Vähiten heitä on Vihdissä, jossa ikäryhmän osuus väestöstä oli 11,7 % vuonna 28. Sen sijaan Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa ikäryhmän osuus on suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Nummi-Pusulassa lähes joka viides kunnan asukkaista on täyttänyt 65 vuotta. (Kuvio 3.28). Kuvio vuotta täyttäneiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. 65 vuotta täyttäneiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 11 Osuus Karviaisten koko väestöstä 65 vuotta täyttäneiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden %- osuus Karviaisten väestöstä, oikean 19

20 Kuvio Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Karviaisen alueella vuonna 28. Lähde: SOTKAnet. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Karviaisten alueella vuonna 28 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % % 17,9 19,2 54,5 53,7 9,5 8,2 11,9 11, ,8 56,3 57,3 9,5 12,9 54,2 11,4 11,1,2,3 7,9 7,3 9,6 8,1 7,7 Karkkila Nummi- Pusula Vihti 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä -6 -vuotiaat, % väestöstä Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut 2- luvulla kasvussa kaikissa Karviaisen kunnissa. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Karviaisen kunnissa vieraskielisten osuus on kuitenkin Uudenmaan keskiarvoa selvästi pienempi. Eniten vieraskielisiä on Karkkilassa, missä he muodostavat 3,2 prosenttia väestöstä. Karkkilassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien suhteellinen määrä on myös kasvanut alueen kunnista voimakkaimmin 2-luvun aikana. Muissa kunnissa jäädään selvästi sekä Uudenmaan että koko maan keskiarvon alapuolelle. Kuvio Vieraskielisten osuus väestöstä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / asukasta Karviaisissa vuosina ,2 52 4,1 36,1 32,2 25,8 21,5 18,3 19,5 14,8 12,2 11,9 8,3 7,1 8,8 Karkkila Nummi-Pusula Vihti

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013

Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013 Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013 Väestö ja väestömuutokset Asuntokunnat ja perheet Toukokuu 2013 Väestö ja väestönmuutokset Espoossa asui vuoden 2013 alussa 256 824 asukasta Vuoden 2012 aikana

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot