1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

Transkriptio

1 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-, Karviainen, Kirkkonummi, LOST ja Hanko ja Raasepori. 3.1 Keski- Keski-Uuteenmaahan kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on asukasta ( , Tilastokeskus). Asukasluvultaan suurin on Hyvinkää lähes 45 asukkaallaan. Järvenpäässä ja Nurmijärvellä asukkaita on noin 39, Tuusulassa 36 ja Keravalla 34. Mäntsälässä asukkaita on lähes Alueen kunnista pienin on Pornainen vajaalla 5 asukkaalla. Tiheimmin asuttuja kuntia ovat Järvenpää (18,6 asukasta/maa-km2) ja Kerava (95,6 asukasta/maa-km2), harvimmin asuttuja puolestaan Mäntsälä (33,4 asukasta/maa-km2) ja Pornainen (34 asukasta/maa-km2). Hyvinkää (139,4 asukasta/maa-km2), Nurmijärvi (7,8 asukasta/maakm2) ja Tuusula (165,7 asukasta/maa-km2) jäävät asukastiheydeltään näiden väliin. (29, Kuntaliitto.) Kuuma-yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkäätä lukuun ottamatta ovat muodostaneet seudullisen yhteistyön pohjaksi KUUMA-kumppanuusohjelman. KUUMA-kunnat ja Hyvinkää tekevät kuitenkin yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisen palvelutuotannon valmistelussa ja ohjauksessa sekä alueen palvelutuotannon laadullisessa ja asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Syyskaudella 28 valmistui KUUMA Soster-palvelustrategia. Soster-palvelustrategia ohjaa yhteistoiminnan toteuttamista vuoteen 215 asti. Paras-hankkeeseen liittyen Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalue eli Mustijoen perusturvaksi nimetty alue käynnisti toimintansa Palvelujen tuottajana on Mäntsälä isäntäkuntaperiaatteella, ja toimintaa ohjaa kuntien yhteinen lautakunta Väestönkehitys Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kuntien väkiluku on ollut kasvussa sekä 9- että 2-luvun ajan. Tarkasteltaessa muuttoliikettä kymmenen vuoden ajanjaksolla voidaan todeta, että kunnat ovat olleet jatkuvasti muuttovoittoisia lukuun ottamatta Järvenpäätä, jonka nettomuutto oli vuosina negatiivinen ja Keravaa, joka kävi nollan alapuolella vuosina 1998 ja 2. (SOTKAnet.) Väestöennusteen mukaan kaikkien Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku tulee kasvamaan (kuvio 3.1). Kuntien keskinäinen suuruusjärjestys tulee pysymään ennallaan. Väestön määrän prosentuaalinen kasvu suhteessa nykyiseen asukaslukuun on etenkin Mäntsälässä (+19 %), Nurmijärvellä (+2 %) ja Pornaisissa (+34 %) muihin Uudenmaan kuntiin verrattuna keskimääräistä (+12 %) nopeampaa. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tai muiden sellaisten tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Vuonna 27 tehty 1

2 ennuste vuoden 22 väestön määrästä on muuttunut edellisessä Hyvinvointikertomuksessa (27) raportoidusta vuonna 24 tehdystä ennusteesta. Uudemman ennusteen mukaan etenkin Pornaisten väkiluku tulee kasvamaan selvästi aiemmin arvioitua suuremmaksi. Kuvio 3.1. Keski-Uudenmaan väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle 22. Lähde: SOTKAnet. Keski-Uudenmaan väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle Väestö Väestö Väestöennuste vuodelle 22 (27) Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Eri ikäryhmien osuus väestöstä Keski-Uudellamaalla 6-vuotiaiden lasten määrä on ollut 2-luvun ensimmäisinä vuosina vielä laskussa, mutta kääntynyt nousuun vuonna 22, jonka jälkeen alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut alueella yhteensä tuhannella hengellä. Kasvu ei ole kuitenkaan tapahtunut samassa tahdissa Keski-Uudenmaan koko väestömäärän nousun kanssa. Alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus Keski-Uudenmaan kuntien väkiluvusta onkin pienentynyt yhteensä,7 prosenttiyksikköä 2-luvulla. (Kuvio 2.) Ikäryhmän osuus kuntien väestöstä vaihtelee kunnittain 8,1 prosentin ja 12,1 prosentin välillä. Uudellamaalla 6-vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi (8,1 %) kuin koko maassa (7,7 %). Keski-Uudellamaalla eniten heitä on Pornaisissa (12,1 %), vähiten Keravalla ja Hyvinkäällä (8,1 8,2 %). (Kuvio 6.) Kehitys on kunnissa erisuuntaista. -6-vuotiaiden osuus väestöstä on viime vuosina pienentynyt juuri Pornaisissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa, muissa kunnissa osuus taas on hienoisessa nousussa. (SOTKAnet.) 2

3 Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. -6-vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä ,5 9,5 9 8,5 8 7,5 7 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia -6 vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko -6 vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko vuotiaiden absoluuttinen määrä on ollut 2-luvun alkupuoliskolla Keski-Uudellamaalla kasvussa, mutta kääntynyt laskuun vuodesta 26 alkaen. Ikäryhmän suhteellinen osuus koko alueen väestöstä on laskenut 2-luvun alusta puolen prosenttiyksikön verran. (Kuvio 3.3.) Kouluikäisten osuus kuntien väestöstä vaihtelee suuresti kunnittain. Vähiten kouluikäisiä on Keravalla, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä (n. 11 prosenttia asukasluvuista). Pornaisissa ikäryhmä muodostaa lähes 17 prosenttia kuntien asukkaista. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kouluikäisiä on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3.6) Ainoastaan Pornaisissa 7 15-vuotiaiden osuus kunnan väkiluvusta näyttää olevan kasvussa. Muissa Keski-Uudenmaan kunnissa ikäryhmän osuus on ollut 2-luvun alkuvuosien jälkeen laskussa (SOTKAnet). Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä , , ,5 11,5 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia 7-15-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 7-15-vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko Työikäisen väestön eli vuotiaiden absoluuttinen määrä on noussut Keski-Uudellamaalla tasaisesti koko 2-luvun yhteensä 13 asukkaan verran. Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on kuitenkin hieman laskenut (,7 prosenttiyksikköä). Vuonna 28 alueen väestöstä kaksi kolmasosaa oli työikäisiä. (Kuvio 4.) 3

4 16 24-vuotiaiden osuus alueen kuntien väestöstä on ollut 2-luvun puolivälistä alkaen nousussa kaikissa kunnissa Pornaista lukuun ottamatta. Pornaisissa ja Järvenpäässä sen sijaan vuotiaiden osuus väestöstä on hienoisesti 2-luvulla noussut, muissa kunnissa laskenut vuotiaiden osuus kuntien väestöstä vaihtelee kunnittain 8,4 prosentin ja 11,9 prosentin välillä (kuvio 3.6). Vähiten heitä on Pornaisissa ja Tuusulassa, eniten Järvenpäässä ja Keravalla. Myös vuotiaita on eniten Järvenpäässä ja Keravalla (57,2 57,3 prosenttia väestöstä, mikä vastaa Uudenmaan keskitasoa) sekä vähiten Pornaisissa (52,5 % väestöstä). Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 63 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko Eläkeikäisen väestön määrä Keski-Uudellamaalla on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteessa muuhun väestökehitykseen. 2-luvun aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus muusta väestöstä on kasvanut Keski-Uudellamaalla lähes kahdella prosenttiyksiköllä. (Kuvio 3.5.) Absoluuttisesti eläkeikäisten määrä on kasvanut 64 hengellä, mikä on noin puolet työikäisten asukkaiden määrän kasvusta. Kehitys on ollut noususuuntainen kaikissa alueen kunnissa. 65 vuotta täyttäneitä on Keski-Uudellamaalla (12,1 % alueen asukkaista, kuvio 5) kuten Uudellamaalla ylipäätään (13 %, kuvio 3.6) kuitenkin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (16,8 %). Suhteellisesti vähiten heitä on Pornaisissa ( %) ja eniten Hyvinkäällä (15,3 %) (kuvio 3.6). Kuvio vuotta täyttäneiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. 65 vuotta täyttäneiden määrä Keski-Uudellamaalla Absoluuttinen määrä Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia 65 vuotta täyttäneiden määrä, vasemmanpuoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden %- osuus, oikeanpuoleinen asteikko 4

5 Kuvio 3.6. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna 28. Lähde: SOTKAnet. % 9 % Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna 28 15, ,1,8, ,8 8 % 7 % 57,3 54,9 57, ,7 52,5 6 % 56,6 57,3 54,2 5 % 4 % 8,4 3 % 9 9,1 8,9,7 11,9 11,8 11,4 11,1 2 % 16,9 13,8 14, ,4,8,2,3 % 8,1 8,5 8,2,2,7 12,1 9,7 8,1 7,7 % Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä -6 -vuotiaat, % väestöstä Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut 2-luvulla kasvussa kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla vieraskielisiä on väkilukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 3.7), mutta vieraskieliset eivät ole erityisemmin keskittyneet Keski-Uudellemaalle. Keski-Uudenmaan kunnista vieraskielisiä oli vuonna 28 eniten Keravalla ja Hyvinkäällä, missä heidän osuutensa väestöstä on pikemminkin valtakunnallista kuin Uudenmaan tasoa. Pornaisissa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa vieraskielisten osuus jää alle kahden prosentin väestöstä. (Kuvio 3.7.) Kuvio 3.7. Vieraskielisten osuus Keski-Uudenmaan väestöstä Lähde: SOTKAnet. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / asukasta Keski-Uudellamaalla , ,6 36,1 33,7 26,4 27,8 24,3 17,2 18,4 25,8 4,1 21,5 13,4 11,1 25,4 2,5 2,8 12,1 13,1 19,5 4,9 8,9 9,7 11,4 5,1 8,3 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula

6 3.1.2 Väestön sosiaalinen ympäristö Asuminen ja asunnottomuus Ahtaasti asuminen 1 on vähentynyt Keski-Uudellamaalla samoin kuin koko maassa koko 2-luvun ajan. Vuonna 27 koko maassa 9,3 prosenttia asuntokunnista lukeutui tähän ryhmään. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä vaihteli Keski-Uudellamaalla kunnittain (kuvio 3.8). Järvenpäätä ja Keravaa lukuun ottamatta alueen kunnissa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli suhteellisesti enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. Suhteellisesti eniten ahtaita asuntokuntia oli Pornaisissa, missä 13,6 prosenttia asuntokunnista sijoittui tähän ryhmään. Kuvio 3.8. Ahtaasti asuvat asuntokunnat Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 27 Pornainen Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Hyvinkää Kerava Järvenpää,9,6 9,9 9,8 9,3 9 8,9 12,2 13, Myös ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus on pienentynyt 2-luvulla (SOTKAnet). Vuonna 27 kaikista maan lapsiasuntokunnista ahtaasti asui 3 prosenttia ja Uudellamaalla 29 prosenttia. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Hyvinkäätä lukuun ottamatta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3.9.) Kuvio Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 27 Hyvinkää Nurmijärvi Pornainen Kerava Mäntsälä Tuusula Järvenpää 3,9 3 29,3 28, ,8 26,7 25,8 25, Enemmän kuin yksi vakinaisesti asunnossa asuva henkilö huonetta kohden kun keittiötä ei lasketa mukaan (Tilastokeskus). 6

7 Yksinasuvien määrä on puolestaan noussut Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina Tosin Pornaisissa yhden hengen asuntokuntien määrä on 9-luvun lopulla ja 2-luvun alussa vähentynyt, mutta kääntynyt viime vuosina jälleen pieneen nousuun. Yksinasuvia on Pornaisissa kuitenkin edelleen harvakseltaan, 47 prosenttia vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Eniten yhden hengen asuntokuntia oli vuonna 27 Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla, joissa näiden asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli lähellä 4 prosenttia ja koko maan keskiarvoa. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa on kuitenkin vähemmän yksinasuvia kuin Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3..) Kuvio 3.. Yhden hengen asuntokunnat Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista ,4 39,1 41,7 4,4 3,4 26,9 28,2 22,2 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Asunnottomia yksinäisiä oli vuonna 27 koko maassa 1,4 tuhatta asukasta kohden. Suurin osa asunnottomuudesta keskittyy Uudellemaalle, missä asunnottomia yksinäisiä olikin yli kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa, 3,1 tuhatta asukasta kohden. Keski-Uudellamaalla asunnottomia yksinäisiä oli vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta Hyvinkäällä ja Järvenpäässä koko maan keskiarvoa enemmän (kuvio 3.11). Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Kuvio Asunnottomat yksinäiset Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Asunnottomat yksinäiset / asukasta, 27 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Nurmijärvi Pornainen,7,7,8 1 1,4 1,6 1,8 3,1,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 7

8 Lapsiperheiden määrä ja perhemuodot Lapsiperheitä on Keski-Uudellamaalla runsaasti. Kaikissa alueen kunnissa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on yli koko maan tai Uudenmaan keskiarvon. Pornaisissa ja Nurmijärvellä lapsiperheitä on yli puolet kunnissa asuvista perheistä (kuvio 3.12). Pidemmän aikavälin tarkastelussa huomataan, että lapsiperheiden määrä on kuitenkin Pornaista lukuun ottamatta laskussa. Etenkin Järvenpäässä ja Keravalla lasku on ollut merkittävä: vuonna 27 lapsiperheiden osuus perheistä oli Järvenpäässä 6,5 prosenttiyksikköä ja Keravalla 5,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin kymmentä vuotta aiemmin. (SOTKAnet.) Kuvio Lapsiperheet Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheet, % perheistä 27 Pornainen Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Järvenpää Kerava Hyvinkää 55,3 51,7 49,9 47,4 46,9 44,9 44,1 43,8 4, Yksinhuoltajaperheiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa suhteessa lapsiperheiden kokonaismäärään (SOTKAnet). Näissä kunnissa Tuusulaa lukuun ottamatta yksinhuoltajaperheitä on yli viidennes kaikista lapsiperheistä, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 3.13). Uudellamaalla yksinhuoltajaperheitä on ylipäätään enemmän kuin maassa keskimäärin. Keski- Uudenmaan kunnista Pornaisissa yksinhuoltajaperheitä on kuitenkin poikkeuksellisen vähän: 8,7 prosenttia lapsiperheistä. Kuvio Yksinhuoltajaperheet Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 27 Kerava Hyvinkää Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen 8,7 14,7 14,6 15,4 23,2 22, ,

9 Työttömyys ja elatussuhde Työttömyys on 2-luvulla merkittävästi vähentynyt 199-luvun huippulukemista. 9-luvun laman seurauksena työttömyys nousi korkeimmilleen vuonna 1994, jolloin koko maassa työttömyysaste oli 2,5. Uudellamaalla työttömyysaste oli tätä alhaisempi, 17,2 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnissa työttömyys ei noussut valtakunnalliselle tasolle, mutta Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Mäntsälässä työttömyysaste oli Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. (SOTKAnet.) 2-luvulle tultaessa työttömyysaste oli jo laskenut selvästi ja vuonna 28 se vaihteli Keski-Uudenmaan kunnissa kolmen ja kuuden prosentin välissä, kun koko maassa työttömiä oli 8 prosenttia työvoimasta (kuvio 3.14). Työttömyys on kuitenkin talouskriisin myötä lähtenyt nopeasti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (12/29, TEM) mukaan vuoden 29 työttömyysaste oli keskimäärin jo 9,8 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Kuvio Työttömyysaste Keski-Uudellamaalla Lähde: TEM; SOTKAnet. Työttömät, % työvoimasta ,9 18, ,9 15,2 15,9 17,2 2, ,3 4,1 4,4 3,2 3,1 3 5,4 8 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä nousi Keski-Uudellamaalla korkeimmilleen Nurmijärvellä, missä vuonna 1998 pitkäaikaistyöttömiä oli 35,8 prosenttia työttömistä. Myös Järvenpäässä (33,9 % 1996) ja Mäntsälässä (32,1 % 1995) ja Hyvinkäällä (32,8 1997) pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä nousi korkeimmillaan noin kolmannekseen työttömistä. (SOTKAnet.) Vuonna 28 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli koko maassa 21,4 prosenttia ja Uudellamaalla tätä korkeampi, 22,8 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnista pitkäaikaistyöttömiä oli tätä enemmän Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Keravalla pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä on sen sijaan ollut 2-luvun alkuvuosiin asti selvästi muita kuntia matalampi. (Kuvio 3.15.) 9

10 Kuvio Pitkäaikaistyöttömyys Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Keski-Uudellamaalla Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää suhteessa työllisiin ilmaistaan elatussuhteella eli taloudellisella huoltosuhteella. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde ilmaisee näiden määrän sataa työllistä kohti. Viimeisin tieto on vuodelta 26, jolloin koko maassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia oli enemmän kuin työllisiä elatussuhteen ollessa 128,1. Uudellamaalla tilanne oli parempi elatussuhteen ollessa 1,9. (SOTKAnet.) Ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin on kuitenkin pienentynyt vuodesta 1996, jolloin elatussuhde oli sekä koko maassa että Uudellamaalla 21 prosenttia korkeampi (SOTKAnet). Vuonna 26 Keski-Uudenmaan kunnissa tilanne oli talouden kantokyvyn kannalta paras Järvenpäässä ja Keravalla, missä työllisiä oli enemmän kuin työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia (Kuvio 3.16). Kuvio Elatussuhde Keski-Uudellamaalla 1996 ja 26. Lähde: SOTKAnet. Elatussuhde 1996 ja 26 Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava 128,1 116,7 114,2 113,7 4,8 125,4 3,6 128,5 1,9 128,4 98, ,1 119,6 162,2 146,8 149,3 143,

11 Toimeentulotuki ja pienituloisuusaste Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa 9-luvun loppuun verrattuna. Verrattaessa vuoden 27 tietoja vuoden 1997 tietoihin nähdään, että suurin pudotus on tapahtunut Mäntsälässä (-8,5 prosenttiyksikköä) ja Järvenpäässä (-7,9 prosenttiyksikköä). ssa vastaavana ajanjaksona vuoden aikana toimeentulotukea saaneiden määrä on laskenut viidellä prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan pienituloisuusaste 2 on noussut muutamilla prosenttiyksiköillä. (SOTKAnet.) Toimeentulotukea vuoden aikana saaneita henkilöitä oli vuonna 27 Keski-Uudellamaalla eniten Keravalla ja Hyvinkäällä, missä heidän määränsä suhteutettuna kunnan asukaslukuun oli koko maan ja Uudenmaan tasoa. Keski-Uudellamaalla pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus kunnan asukkaista oli kaikissa kunnissa valtakunnallista tasoa alhaisempi (Uudenmaan keskiarvoa ei ole saatavilla). Pienituloisuusaste oli Keski-Uudellamaalla korkein Hyvinkäällä (12 %) ja Mäntsälässä (11,4 %). (Kuvio 3.17.) Kuvio Toimeentulotukea saaneet ja pienituloisuusaste Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. 16 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet ja pienituloisuusaste ,4 9,2 8,7 9,7 6,4 5,6 6,6 6,7 6,7 6,5 6,4 3,8 3,6 2,3 1,6 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % väestöstä Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvat henkilöt, % väestöstä Koulutustaso Keski-Uudenmaan kunnissa väestö on keskimääräistä koulutetumpaa Järvenpäässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Keravalla. Koulutustasoa on mitattu perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkeä kohden osoittavalla koulutustasomittaimella. Tällä mittarilla Keski-Uudenmaan väestön koulutustaso jää kuitenkin Uudenmaan keskiarvon alapuolelle. (Kuvio 3.18.) Koulutustaso on noussut koko maassa vuonna 27 vuodesta 1997 keskimäärin 2 prosenttia. Keski-Uudellamaalla koulutustaso on noussut tätä nopeammin Tuusulassa ja Nurmijärvellä (26 %), Mäntsälässä (27 %) ja eniten Pornaisissa (3 %). 2 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. 11

12 Kuvio Väestön koulutustaso Keski-Uudellamaalla 1997 ja 27. Lähde: SOTKAnet. Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Hyvinkää Pornainen Mäntsälä Koulutustasomittain Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti Talouden tunnuslukuja Yleistä Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 28 yli 4 prosentissa Suomen kuntia tilikauden tulos oli negatiivinen, kun vuosikate ei riittänyt poistoihin. 14 prosentissa kuntia jo vuosikate oli negatiivinen, jolloin toimintamenot olivat käyttötuloja suuremmat eikä tulorahoitus siten riittänyt edes juokseviin menoihin. Uudellamaalla tilanne oli muuta maata parempi kuntien vuosikatteen ollessa keskimäärin yli 14 prosenttia poistoista. (Kuntaliitto, Kuntien tilipäätökset vuonna 28; Tilastokeskus.) Myös kuntien lainakanta asukasta kohden oli vuonna 28 Uudellamaalla keskimäärin pienempi kuin koko maassa. Taloustilanteen heikkeneminen ei näkynyt vielä vuonna 28 kertyneissä verotuloissa tai valtionosuuksissa, mitkä kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä kasvoi hieman. (Tilastokeskus.) Keski-Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 29 korkein tuloveroprosentti oli Pornaisissa ja Mäntsälässä, 19,5 prosenttia. Tuloveroprosenttia on nostettu koko Uudenmaan alueen kunnissa viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin,8 prosenttiyksiköllä. Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä ovat nostaneet tuloveroprosenttiaan vastaavana ajanjaksona,25,75 prosenttiyksiköllä. Muut neljä Keski-Uudenmaan kuntaa ovat pitäneet tuloveroprosenttinsa samana. (Taulukko 3.1.) Yleisesti heikentyneen taloustilanteen myötä keskustelua kunnallisveroprosentin nostosta tultaneen käymään useimmissa kunnissa. 12

13 Taulukko 3.1. Tuloveroprosentti vuosina Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkää 18 18,5 18,5 18,5 Järvenpää 18,25 18,25 18,25 19 Kerava Mäntsälä 18,75 19,5 19,5 19,5 Nurmijärvi 18,75 18,75 18,75 18,75 Pornainen 19,5 19,5 19,5 19,5 Tuusula Lähteet: Tilastokeskus & Kuntaliitto; Verohallitus. Verotettavia tuloja oli vuoden 27 tilinpäätöstietojen pohjalta asukasta kohden laskettuna Keski- Uudenmaan kunnissa vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta Mäntsälää ja Pornaisia lukuun ottamatta enemmän kuin koko maan kunnissa keskimäärin (kuvio 3.19). Mäntsälässä ja Pornaisissa asuu siten verotettavien tulojen perusteella pienituloisempia asukkaita kuin muissa alueen kunnissa. Kuvio Verotettavat tulot asukasta kohden Keski-Uudenmaan kunnissa 27. Lähde: Kuntaliitto; Verohallinto. Verotettavat tulot, /asukas 27 Kerava Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Myös kertyneet verotulot asukaslukuun suhteutettuna jäivät Keski-Uudellamaalla vuonna 27 Uudenmaan keskiarvoa pienemmiksi. Edelleen vähiten verotuloja asukasta kohti kertyi Mäntsälässä ja Pornaisissa, missä verotulojen suhteellinen määrä oli noin 3 prosenttia pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (kuvio 3.2). 13

14 Kuvio 3.2. Uudenmaan kuntien verotulot asukasta kohti 27. Lähde: Tilastokeskus. Verotulot, /asukas 27 Tuusula Kerava Järvenpää Nurmijärvi Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Tiedot verotettavista tuloista vuodelta 28 julkistetaan vasta marraskuussa 29, mutta vuoden 28 tilinpäätöksistä saatujen ennakkotietojen perusteella sekä verotuloja että valtionosuuksia kertyi vuonna 28 edellisvuoteen verrattuna enemmän kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Myös toimintakulut kasvoivat kaikissa kunnissa. Uudenmaan kunnissa toimintakulut ovat keskimäärin suuremmat kuin koko maassa, mutta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa toimintakulut olivat sekä vuonna 27 että 28 pienemmät kuin Uudenmaan tai koko maan kunnissa keskimäärin. Pornaisissa rahaa toimintaan käytettiin asukasta kohti 73 prosenttia ja Hyvinkäällä 9 prosenttia siitä, mitä Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio Toimintakulut asukasta kohti Keski-Uudenmaan kunnissa Lähde: Tilastokeskus. Toimintakulut, /asukas Hyvinkää Järvenpää Tuusula Kerava Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen Toimintakulujen noususta huolimatta Keski-Uudenmaan kuntien tulorahoitus oli kuitenkin siinä määrin riittävä, että kunnissa sekä vuosikate että tilikauden tulos olivat positiivisia kumpanakin tarkasteluvuonna (taulukko 3.2). Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa vuoden 28 vuosikate ja tilikauden tulos kuitenkin pienenivät edellisvuoteen verrattuna kuten koko Uudellamaallakin keskimäärin (taulukko 3.3). 14

15 Taulukko 3.2. Keski-Uudenmaan kuntien talouden tunnuslukuja Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Toimintakulut, /asukas Toimintakate, /asukas Verotettavat tulot, /asukas * 1743 * 1763 * 1346 * * * * Verotulot yht., /asukas Valtionosuudet yht., /asukas Lainakanta , /asukas 1628 * 116 * 186 * 1966 * 1597 * 2531 * 297 * Vuosikate, /asukas Tilikauden tulos, /asukas Lähteet: verotettavat tulot: Kuntaliitto; Verohallitus. Muut: Tilastokeskus. * Vuoden 28 tiedot julkistetaan 11/9 Taulukko 3.3. Uudenmaan talouden tunnuslukuja Toimintakulut, /asukas Toimintakate, /asukas Verotettavat tulot, /asukas * Verotulot yht., /asukas Valtionosuudet yht., /asukas Vuosikate, /asukas Lainakanta , /asukas 1461 * Tilikauden tulos, /asukas Lähteet: verotettavat tulot: Kuntaliitto; Verohallitus. Muut: Tilastokeskus. * Vuoden 28 tiedot julkistetaan 11/9 Uudenmaan kunnilla oli vuonna 27 asukaslukuun suhteutettuna vähemmän velkaa (1461 /asukas) kuin kunnilla koko maassa keskimäärin (1548 /asukas, Tilastokeskus). Keski- Uudenmaan kunnilla oli kuitenkin Järvenpäätä ja Tuusulaa lukuun ottamatta vuoden 27 tilinpäätöstietojen perusteella enemmän velkaa asukasta kohti kuin Uudenmaan kunnilla keskimäärin. (taulukko 3.2 ja 3.3). Pornaisilla velkaa oli yli 7 prosenttia enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta Tuusulalla velkaa oli vain viidennes Uudenmaan keskiarvosta. Kuntien velan määrää suhteessa käyttötuloihin (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet) kuvataan suhteellista velkaantuneisuutta osoittavalla mittarilla (kuvio 3.22). Kun koko maassa kuntien 15

16 velkaantumisaste oli vuonna 27 keskimäärin 42,5 prosenttia, Uudellamaalla velkaantumisaste oli hieman matalampi 4,2 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnissa jälleen Tuusulaa ja Järvenpäätä lukuun ottamatta velkaantumisaste oli suurempi kuin koko maan tai Uudenmaan kunnissa keskimärin etenkin Pornaisten velkaantumisaste on huomattavan korkea, 77,6 prosenttia. Sen sijaan Tuusulalla velan suhde käyttötuloihin on muihin kuntiin verrattuna poikkeuksellisen vähäinen. Kuvio Keski-Uudenmaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 27. Lähde: Tilastokeskus. 9 Keski-Uudenmaan kuntien velkaantumisaste 27 Suhteellinen velkaantuneisuus, % ,7 37,8 4,2 43,7 47,4 49,2 57,9 77,6 Tuusula Järvenpää Hyvinkää Nurmijärvi Kerava Mäntsälä Pornainen n ka. 42,5 % 3.2 Karviainen Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti ovat muodostaneet perusturvakuntayhtymä Karviaisen alkaen. Alueen kunnista suurin on Vihti 27 6 asukkaallaan. Karkkilassa asukkaita on noin 9 ja Nummi- Pusulassa noin 6. ( , Tilastokeskus.) Yhteensä alueella asuu 42 7 asukasta. Kunnista tiheimmin asuttu on Vihti (52,9 asukasta/maa-km2). Karkkila (37,4 asukasta/maa-km2) ja Nummi- Pusula (12,8 asukasta/maa-km2) ovat harvaan asuttuja. (29, Lähde: Kunnat.net.) Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Kuntayhtymä aloitti toimintansa Väestönkehitys Karviaisen kunnista Vihdin asukasluku on ollut 9- ja 2-luvuilla jatkuvassa kasvussa. Sen sijaan Karkkilassa väkiluku hieman laski 9-luvulla ja kääntyi 2-luvulla jälleen hitaaseen nousuun ollen vuonna 16

17 28 samoissa lukemissa kuin vuonna Nummi-Pusulan asukasluku on kasvanut jokseenkin tasaisesti mutta hitaasti, vuonna 28 väkiluku oli 5,6 % suurempi vuoteen 199 verrattuna. Kuntien asukaslukuun suhteutettu nettomuutto on ollut Vihdissä vuosia 1995 ja 1996 lukuun ottamatta positiivinen. Sen sijaan Karkkila oli 9-luvun alkupuolella selvästi muuttotappioinen kunta. 2-luvulla tilanne on kääntynyt muuttovoittoiseksi vuotta 21 lukuun ottamatta. Nummi-Pusulassa tilanne on heilahdellut muuttovoittoisesta muuttotappioiseksi koko 9- ja 2-luvun ajan ollen kuitenkin pääsääntöisesti muuttovoittoinen. Kuvio Karviaisen väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle 22. Lähde: SOTKAnet. Karviaisten väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle Karkkila Nummi-Pusula Vihti Väestö Väestö Väestöennuste vuodelle 22 (27) Vuonna 27 tehdyn väestöennusteen mukaan Karviaisen kunnista väkiluku tulee kasvamaan vuoteen 22 mennessä vain hieman Karkkilassa (+ 4 % verrattuna vuoden 28 väkilukuun) ja Nummi-Pusulassa (+ 5 %). Vihdissä väkiluku on ennusteen mukaan vuonna 22 noussut 16 prosenttia nykyisestä, jolloin väkiluku ylittäisi 3 asukkaan rajan. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tai vastaavien tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Eri ikäryhmien osuus väestöstä Karviaisen alueella 6-vuotiaiden lasten määrä on 2-luvun alkuvuosien jälkeen ollut kasvussa. Lasten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut yhtä nopeasti muun alueen väestömäärän kanssa, joten 6-vuotiaiden osuus väestöstä on ollut 2-luvulla enimmäkseen laskusuuntainen. (Kuvio 3.24.) Vuoden 27 jälkeen ikäryhmän osuus on kuitenkin noussut lähes vuoden 2 tasolle ja oli vuonna 28 koko alueella 8,9 prosenttia väestöstä, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (8,1 %). Karviaisen kunnista -6-vuotiaita oli eniten Vihdissä (9,6 %). Sen sijaan Nummi-Pusulassa alle kouluikäisten lasten suhteellinen määrä on ollut koko 2-luvun laskussa ja oli vuonna 28 tippunut 7,3 prosenttiin. (Kuvio 3.28.) 17

18 Kuvio vuotiaiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. -6-vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä ,5 9,5 9 8,5 8 7,5 7 Osuus Karviaisten koko väestöstä -6-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko -6-vuotiaiden %- osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko Myös peruskouluikäisten lasten absoluuttinen määrä on Karviaisessa ollut noususuuntainen 2-luvulla viime vuoteen asti. Ikäryhmän osuus koko alueen väestöstä on sen sijaan tarkasteltuna ajanjaksona tasaisesti laskenut 13,1 prosentista 12,2 prosenttiin. Laskua on tapahtunut kaikissa Karviaisen kunnissa vuotiaiden osuus on kuitenkin Nummi-Pusulassa ja Vihdissä ollut koko 2-luvun selvästi suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuonna vuotiaita oli suhteellisesti eniten Vihdissä (12,9 %) (kuvio 3.28). Kuvio vuotiaiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , ,5 11,5 Osuus Karviaisten koko väestöstä 7-15-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 7-15-vuotiaiden %-osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko vuotiaiden absoluuttinen määrä Karviaisessa on 2-luvulla kasvanut aivan viime vuosiin asti, vuosina 2 28 yhteensä 27 hengellä. Kasvu on myös tapahtunut samassa suhteessa koko väestönkasvuun nähden työikäisen väestön osuus on Karviaisessa pysynyt koko 2-luvun lähes samalla tasolla, noin 65 prosentin tuntumassa. (Kuvio 3.26.) Vuonna 28 työikäisten osuus Karviaisen väestöstä oli 64,8 prosenttia, mikä oli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin ikäryhmän suhteellinen koko Uudellamaalla keskimäärin (68,7 %) (kuvio 3.28). Suhteellisesti eniten työikäisiä vuonna 28 oli Vihdissä (65,9 %), Nummi-Pusulassa (61,7 %) ja Karkkilassa (64 %) taas jäätiin jopa alle koko maan keskiarvon (65,3 %). (Kuvio 3.28.) 18

19 Kuvio Työikäisten määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 62 Osuus Karviaisten koko väestöstä vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko vuotiaiden %-osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden määrä on Karviaisessa noussut 2-luvulla sekä suhteessa muuhun väestöön että absoluuttisesti mitattuna. Muiden ikäryhmien kehitykseen verrattuna 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on muuttunut 2-luvulla eniten sen noustua yli prosenttiyksikön verran. (Kuvio 3.27.) Kuntakohtaisesti tarkasteltuna 65 vuotta täyttäneiden väestöön suhteutettu määrä vaihtelee paljon. Vähiten heitä on Vihdissä, jossa ikäryhmän osuus väestöstä oli 11,7 % vuonna 28. Sen sijaan Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa ikäryhmän osuus on suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Nummi-Pusulassa lähes joka viides kunnan asukkaista on täyttänyt 65 vuotta. (Kuvio 3.28). Kuvio vuotta täyttäneiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. 65 vuotta täyttäneiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 11 Osuus Karviaisten koko väestöstä 65 vuotta täyttäneiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden %- osuus Karviaisten väestöstä, oikean 19

20 Kuvio Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Karviaisen alueella vuonna 28. Lähde: SOTKAnet. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Karviaisten alueella vuonna 28 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % % 17,9 19,2 54,5 53,7 9,5 8,2 11,9 11, ,8 56,3 57,3 9,5 12,9 54,2 11,4 11,1,2,3 7,9 7,3 9,6 8,1 7,7 Karkkila Nummi- Pusula Vihti 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä -6 -vuotiaat, % väestöstä Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut 2- luvulla kasvussa kaikissa Karviaisen kunnissa. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Karviaisen kunnissa vieraskielisten osuus on kuitenkin Uudenmaan keskiarvoa selvästi pienempi. Eniten vieraskielisiä on Karkkilassa, missä he muodostavat 3,2 prosenttia väestöstä. Karkkilassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien suhteellinen määrä on myös kasvanut alueen kunnista voimakkaimmin 2-luvun aikana. Muissa kunnissa jäädään selvästi sekä Uudenmaan että koko maan keskiarvon alapuolelle. Kuvio Vieraskielisten osuus väestöstä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / asukasta Karviaisissa vuosina ,2 52 4,1 36,1 32,2 25,8 21,5 18,3 19,5 14,8 12,2 11,9 8,3 7,1 8,8 Karkkila Nummi-Pusula Vihti