1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä"

Transkriptio

1 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-, Karviainen, Kirkkonummi, LOST ja Hanko ja Raasepori. 3.1 Keski- Keski-Uuteenmaahan kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on asukasta ( , Tilastokeskus). Asukasluvultaan suurin on Hyvinkää lähes 45 asukkaallaan. Järvenpäässä ja Nurmijärvellä asukkaita on noin 39, Tuusulassa 36 ja Keravalla 34. Mäntsälässä asukkaita on lähes Alueen kunnista pienin on Pornainen vajaalla 5 asukkaalla. Tiheimmin asuttuja kuntia ovat Järvenpää (18,6 asukasta/maa-km2) ja Kerava (95,6 asukasta/maa-km2), harvimmin asuttuja puolestaan Mäntsälä (33,4 asukasta/maa-km2) ja Pornainen (34 asukasta/maa-km2). Hyvinkää (139,4 asukasta/maa-km2), Nurmijärvi (7,8 asukasta/maakm2) ja Tuusula (165,7 asukasta/maa-km2) jäävät asukastiheydeltään näiden väliin. (29, Kuntaliitto.) Kuuma-yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkäätä lukuun ottamatta ovat muodostaneet seudullisen yhteistyön pohjaksi KUUMA-kumppanuusohjelman. KUUMA-kunnat ja Hyvinkää tekevät kuitenkin yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisen palvelutuotannon valmistelussa ja ohjauksessa sekä alueen palvelutuotannon laadullisessa ja asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Syyskaudella 28 valmistui KUUMA Soster-palvelustrategia. Soster-palvelustrategia ohjaa yhteistoiminnan toteuttamista vuoteen 215 asti. Paras-hankkeeseen liittyen Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalue eli Mustijoen perusturvaksi nimetty alue käynnisti toimintansa Palvelujen tuottajana on Mäntsälä isäntäkuntaperiaatteella, ja toimintaa ohjaa kuntien yhteinen lautakunta Väestönkehitys Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kuntien väkiluku on ollut kasvussa sekä 9- että 2-luvun ajan. Tarkasteltaessa muuttoliikettä kymmenen vuoden ajanjaksolla voidaan todeta, että kunnat ovat olleet jatkuvasti muuttovoittoisia lukuun ottamatta Järvenpäätä, jonka nettomuutto oli vuosina negatiivinen ja Keravaa, joka kävi nollan alapuolella vuosina 1998 ja 2. (SOTKAnet.) Väestöennusteen mukaan kaikkien Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku tulee kasvamaan (kuvio 3.1). Kuntien keskinäinen suuruusjärjestys tulee pysymään ennallaan. Väestön määrän prosentuaalinen kasvu suhteessa nykyiseen asukaslukuun on etenkin Mäntsälässä (+19 %), Nurmijärvellä (+2 %) ja Pornaisissa (+34 %) muihin Uudenmaan kuntiin verrattuna keskimääräistä (+12 %) nopeampaa. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tai muiden sellaisten tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Vuonna 27 tehty 1

2 ennuste vuoden 22 väestön määrästä on muuttunut edellisessä Hyvinvointikertomuksessa (27) raportoidusta vuonna 24 tehdystä ennusteesta. Uudemman ennusteen mukaan etenkin Pornaisten väkiluku tulee kasvamaan selvästi aiemmin arvioitua suuremmaksi. Kuvio 3.1. Keski-Uudenmaan väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle 22. Lähde: SOTKAnet. Keski-Uudenmaan väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle Väestö Väestö Väestöennuste vuodelle 22 (27) Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Eri ikäryhmien osuus väestöstä Keski-Uudellamaalla 6-vuotiaiden lasten määrä on ollut 2-luvun ensimmäisinä vuosina vielä laskussa, mutta kääntynyt nousuun vuonna 22, jonka jälkeen alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut alueella yhteensä tuhannella hengellä. Kasvu ei ole kuitenkaan tapahtunut samassa tahdissa Keski-Uudenmaan koko väestömäärän nousun kanssa. Alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus Keski-Uudenmaan kuntien väkiluvusta onkin pienentynyt yhteensä,7 prosenttiyksikköä 2-luvulla. (Kuvio 2.) Ikäryhmän osuus kuntien väestöstä vaihtelee kunnittain 8,1 prosentin ja 12,1 prosentin välillä. Uudellamaalla 6-vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi (8,1 %) kuin koko maassa (7,7 %). Keski-Uudellamaalla eniten heitä on Pornaisissa (12,1 %), vähiten Keravalla ja Hyvinkäällä (8,1 8,2 %). (Kuvio 6.) Kehitys on kunnissa erisuuntaista. -6-vuotiaiden osuus väestöstä on viime vuosina pienentynyt juuri Pornaisissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa, muissa kunnissa osuus taas on hienoisessa nousussa. (SOTKAnet.) 2

3 Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. -6-vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä ,5 9,5 9 8,5 8 7,5 7 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia -6 vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko -6 vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko vuotiaiden absoluuttinen määrä on ollut 2-luvun alkupuoliskolla Keski-Uudellamaalla kasvussa, mutta kääntynyt laskuun vuodesta 26 alkaen. Ikäryhmän suhteellinen osuus koko alueen väestöstä on laskenut 2-luvun alusta puolen prosenttiyksikön verran. (Kuvio 3.3.) Kouluikäisten osuus kuntien väestöstä vaihtelee suuresti kunnittain. Vähiten kouluikäisiä on Keravalla, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä (n. 11 prosenttia asukasluvuista). Pornaisissa ikäryhmä muodostaa lähes 17 prosenttia kuntien asukkaista. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kouluikäisiä on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3.6) Ainoastaan Pornaisissa 7 15-vuotiaiden osuus kunnan väkiluvusta näyttää olevan kasvussa. Muissa Keski-Uudenmaan kunnissa ikäryhmän osuus on ollut 2-luvun alkuvuosien jälkeen laskussa (SOTKAnet). Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä , , ,5 11,5 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia 7-15-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 7-15-vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko Työikäisen väestön eli vuotiaiden absoluuttinen määrä on noussut Keski-Uudellamaalla tasaisesti koko 2-luvun yhteensä 13 asukkaan verran. Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on kuitenkin hieman laskenut (,7 prosenttiyksikköä). Vuonna 28 alueen väestöstä kaksi kolmasosaa oli työikäisiä. (Kuvio 4.) 3

4 16 24-vuotiaiden osuus alueen kuntien väestöstä on ollut 2-luvun puolivälistä alkaen nousussa kaikissa kunnissa Pornaista lukuun ottamatta. Pornaisissa ja Järvenpäässä sen sijaan vuotiaiden osuus väestöstä on hienoisesti 2-luvulla noussut, muissa kunnissa laskenut vuotiaiden osuus kuntien väestöstä vaihtelee kunnittain 8,4 prosentin ja 11,9 prosentin välillä (kuvio 3.6). Vähiten heitä on Pornaisissa ja Tuusulassa, eniten Järvenpäässä ja Keravalla. Myös vuotiaita on eniten Järvenpäässä ja Keravalla (57,2 57,3 prosenttia väestöstä, mikä vastaa Uudenmaan keskitasoa) sekä vähiten Pornaisissa (52,5 % väestöstä). Kuvio vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Keski-Uudellamaalla 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 63 Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko vuotiaiden %- osuus, oikean puoleinen asteikko Eläkeikäisen väestön määrä Keski-Uudellamaalla on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteessa muuhun väestökehitykseen. 2-luvun aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus muusta väestöstä on kasvanut Keski-Uudellamaalla lähes kahdella prosenttiyksiköllä. (Kuvio 3.5.) Absoluuttisesti eläkeikäisten määrä on kasvanut 64 hengellä, mikä on noin puolet työikäisten asukkaiden määrän kasvusta. Kehitys on ollut noususuuntainen kaikissa alueen kunnissa. 65 vuotta täyttäneitä on Keski-Uudellamaalla (12,1 % alueen asukkaista, kuvio 5) kuten Uudellamaalla ylipäätään (13 %, kuvio 3.6) kuitenkin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (16,8 %). Suhteellisesti vähiten heitä on Pornaisissa ( %) ja eniten Hyvinkäällä (15,3 %) (kuvio 3.6). Kuvio vuotta täyttäneiden määrä Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. 65 vuotta täyttäneiden määrä Keski-Uudellamaalla Absoluuttinen määrä Osuus Keski-Uudenmaan koko väestöstä, prosenttia 65 vuotta täyttäneiden määrä, vasemmanpuoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden %- osuus, oikeanpuoleinen asteikko 4

5 Kuvio 3.6. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna 28. Lähde: SOTKAnet. % 9 % Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna 28 15, ,1,8, ,8 8 % 7 % 57,3 54,9 57, ,7 52,5 6 % 56,6 57,3 54,2 5 % 4 % 8,4 3 % 9 9,1 8,9,7 11,9 11,8 11,4 11,1 2 % 16,9 13,8 14, ,4,8,2,3 % 8,1 8,5 8,2,2,7 12,1 9,7 8,1 7,7 % Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä -6 -vuotiaat, % väestöstä Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut 2-luvulla kasvussa kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla vieraskielisiä on väkilukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 3.7), mutta vieraskieliset eivät ole erityisemmin keskittyneet Keski-Uudellemaalle. Keski-Uudenmaan kunnista vieraskielisiä oli vuonna 28 eniten Keravalla ja Hyvinkäällä, missä heidän osuutensa väestöstä on pikemminkin valtakunnallista kuin Uudenmaan tasoa. Pornaisissa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa vieraskielisten osuus jää alle kahden prosentin väestöstä. (Kuvio 3.7.) Kuvio 3.7. Vieraskielisten osuus Keski-Uudenmaan väestöstä Lähde: SOTKAnet. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / asukasta Keski-Uudellamaalla , ,6 36,1 33,7 26,4 27,8 24,3 17,2 18,4 25,8 4,1 21,5 13,4 11,1 25,4 2,5 2,8 12,1 13,1 19,5 4,9 8,9 9,7 11,4 5,1 8,3 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula

6 3.1.2 Väestön sosiaalinen ympäristö Asuminen ja asunnottomuus Ahtaasti asuminen 1 on vähentynyt Keski-Uudellamaalla samoin kuin koko maassa koko 2-luvun ajan. Vuonna 27 koko maassa 9,3 prosenttia asuntokunnista lukeutui tähän ryhmään. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä vaihteli Keski-Uudellamaalla kunnittain (kuvio 3.8). Järvenpäätä ja Keravaa lukuun ottamatta alueen kunnissa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli suhteellisesti enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. Suhteellisesti eniten ahtaita asuntokuntia oli Pornaisissa, missä 13,6 prosenttia asuntokunnista sijoittui tähän ryhmään. Kuvio 3.8. Ahtaasti asuvat asuntokunnat Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 27 Pornainen Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Hyvinkää Kerava Järvenpää,9,6 9,9 9,8 9,3 9 8,9 12,2 13, Myös ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus on pienentynyt 2-luvulla (SOTKAnet). Vuonna 27 kaikista maan lapsiasuntokunnista ahtaasti asui 3 prosenttia ja Uudellamaalla 29 prosenttia. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Hyvinkäätä lukuun ottamatta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3.9.) Kuvio Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 27 Hyvinkää Nurmijärvi Pornainen Kerava Mäntsälä Tuusula Järvenpää 3,9 3 29,3 28, ,8 26,7 25,8 25, Enemmän kuin yksi vakinaisesti asunnossa asuva henkilö huonetta kohden kun keittiötä ei lasketa mukaan (Tilastokeskus). 6

7 Yksinasuvien määrä on puolestaan noussut Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina Tosin Pornaisissa yhden hengen asuntokuntien määrä on 9-luvun lopulla ja 2-luvun alussa vähentynyt, mutta kääntynyt viime vuosina jälleen pieneen nousuun. Yksinasuvia on Pornaisissa kuitenkin edelleen harvakseltaan, 47 prosenttia vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Eniten yhden hengen asuntokuntia oli vuonna 27 Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla, joissa näiden asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli lähellä 4 prosenttia ja koko maan keskiarvoa. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa on kuitenkin vähemmän yksinasuvia kuin Uudellamaalla keskimäärin. (Kuvio 3..) Kuvio 3.. Yhden hengen asuntokunnat Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista ,4 39,1 41,7 4,4 3,4 26,9 28,2 22,2 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Asunnottomia yksinäisiä oli vuonna 27 koko maassa 1,4 tuhatta asukasta kohden. Suurin osa asunnottomuudesta keskittyy Uudellemaalle, missä asunnottomia yksinäisiä olikin yli kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa, 3,1 tuhatta asukasta kohden. Keski-Uudellamaalla asunnottomia yksinäisiä oli vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta Hyvinkäällä ja Järvenpäässä koko maan keskiarvoa enemmän (kuvio 3.11). Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Kuvio Asunnottomat yksinäiset Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Asunnottomat yksinäiset / asukasta, 27 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Nurmijärvi Pornainen,7,7,8 1 1,4 1,6 1,8 3,1,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 7

8 Lapsiperheiden määrä ja perhemuodot Lapsiperheitä on Keski-Uudellamaalla runsaasti. Kaikissa alueen kunnissa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on yli koko maan tai Uudenmaan keskiarvon. Pornaisissa ja Nurmijärvellä lapsiperheitä on yli puolet kunnissa asuvista perheistä (kuvio 3.12). Pidemmän aikavälin tarkastelussa huomataan, että lapsiperheiden määrä on kuitenkin Pornaista lukuun ottamatta laskussa. Etenkin Järvenpäässä ja Keravalla lasku on ollut merkittävä: vuonna 27 lapsiperheiden osuus perheistä oli Järvenpäässä 6,5 prosenttiyksikköä ja Keravalla 5,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin kymmentä vuotta aiemmin. (SOTKAnet.) Kuvio Lapsiperheet Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheet, % perheistä 27 Pornainen Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Järvenpää Kerava Hyvinkää 55,3 51,7 49,9 47,4 46,9 44,9 44,1 43,8 4, Yksinhuoltajaperheiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa suhteessa lapsiperheiden kokonaismäärään (SOTKAnet). Näissä kunnissa Tuusulaa lukuun ottamatta yksinhuoltajaperheitä on yli viidennes kaikista lapsiperheistä, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (kuvio 3.13). Uudellamaalla yksinhuoltajaperheitä on ylipäätään enemmän kuin maassa keskimäärin. Keski- Uudenmaan kunnista Pornaisissa yksinhuoltajaperheitä on kuitenkin poikkeuksellisen vähän: 8,7 prosenttia lapsiperheistä. Kuvio Yksinhuoltajaperheet Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 27 Kerava Hyvinkää Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen 8,7 14,7 14,6 15,4 23,2 22, ,

9 Työttömyys ja elatussuhde Työttömyys on 2-luvulla merkittävästi vähentynyt 199-luvun huippulukemista. 9-luvun laman seurauksena työttömyys nousi korkeimmilleen vuonna 1994, jolloin koko maassa työttömyysaste oli 2,5. Uudellamaalla työttömyysaste oli tätä alhaisempi, 17,2 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnissa työttömyys ei noussut valtakunnalliselle tasolle, mutta Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Mäntsälässä työttömyysaste oli Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. (SOTKAnet.) 2-luvulle tultaessa työttömyysaste oli jo laskenut selvästi ja vuonna 28 se vaihteli Keski-Uudenmaan kunnissa kolmen ja kuuden prosentin välissä, kun koko maassa työttömiä oli 8 prosenttia työvoimasta (kuvio 3.14). Työttömyys on kuitenkin talouskriisin myötä lähtenyt nopeasti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (12/29, TEM) mukaan vuoden 29 työttömyysaste oli keskimäärin jo 9,8 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Kuvio Työttömyysaste Keski-Uudellamaalla Lähde: TEM; SOTKAnet. Työttömät, % työvoimasta ,9 18, ,9 15,2 15,9 17,2 2, ,3 4,1 4,4 3,2 3,1 3 5,4 8 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä nousi Keski-Uudellamaalla korkeimmilleen Nurmijärvellä, missä vuonna 1998 pitkäaikaistyöttömiä oli 35,8 prosenttia työttömistä. Myös Järvenpäässä (33,9 % 1996) ja Mäntsälässä (32,1 % 1995) ja Hyvinkäällä (32,8 1997) pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä nousi korkeimmillaan noin kolmannekseen työttömistä. (SOTKAnet.) Vuonna 28 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli koko maassa 21,4 prosenttia ja Uudellamaalla tätä korkeampi, 22,8 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnista pitkäaikaistyöttömiä oli tätä enemmän Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Keravalla pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä on sen sijaan ollut 2-luvun alkuvuosiin asti selvästi muita kuntia matalampi. (Kuvio 3.15.) 9

10 Kuvio Pitkäaikaistyöttömyys Keski-Uudellamaalla Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Keski-Uudellamaalla Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää suhteessa työllisiin ilmaistaan elatussuhteella eli taloudellisella huoltosuhteella. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde ilmaisee näiden määrän sataa työllistä kohti. Viimeisin tieto on vuodelta 26, jolloin koko maassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia oli enemmän kuin työllisiä elatussuhteen ollessa 128,1. Uudellamaalla tilanne oli parempi elatussuhteen ollessa 1,9. (SOTKAnet.) Ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin on kuitenkin pienentynyt vuodesta 1996, jolloin elatussuhde oli sekä koko maassa että Uudellamaalla 21 prosenttia korkeampi (SOTKAnet). Vuonna 26 Keski-Uudenmaan kunnissa tilanne oli talouden kantokyvyn kannalta paras Järvenpäässä ja Keravalla, missä työllisiä oli enemmän kuin työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia (Kuvio 3.16). Kuvio Elatussuhde Keski-Uudellamaalla 1996 ja 26. Lähde: SOTKAnet. Elatussuhde 1996 ja 26 Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava 128,1 116,7 114,2 113,7 4,8 125,4 3,6 128,5 1,9 128,4 98, ,1 119,6 162,2 146,8 149,3 143,

11 Toimeentulotuki ja pienituloisuusaste Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa 9-luvun loppuun verrattuna. Verrattaessa vuoden 27 tietoja vuoden 1997 tietoihin nähdään, että suurin pudotus on tapahtunut Mäntsälässä (-8,5 prosenttiyksikköä) ja Järvenpäässä (-7,9 prosenttiyksikköä). ssa vastaavana ajanjaksona vuoden aikana toimeentulotukea saaneiden määrä on laskenut viidellä prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan pienituloisuusaste 2 on noussut muutamilla prosenttiyksiköillä. (SOTKAnet.) Toimeentulotukea vuoden aikana saaneita henkilöitä oli vuonna 27 Keski-Uudellamaalla eniten Keravalla ja Hyvinkäällä, missä heidän määränsä suhteutettuna kunnan asukaslukuun oli koko maan ja Uudenmaan tasoa. Keski-Uudellamaalla pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus kunnan asukkaista oli kaikissa kunnissa valtakunnallista tasoa alhaisempi (Uudenmaan keskiarvoa ei ole saatavilla). Pienituloisuusaste oli Keski-Uudellamaalla korkein Hyvinkäällä (12 %) ja Mäntsälässä (11,4 %). (Kuvio 3.17.) Kuvio Toimeentulotukea saaneet ja pienituloisuusaste Keski-Uudellamaalla 27. Lähde: SOTKAnet. 16 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet ja pienituloisuusaste ,4 9,2 8,7 9,7 6,4 5,6 6,6 6,7 6,7 6,5 6,4 3,8 3,6 2,3 1,6 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % väestöstä Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvat henkilöt, % väestöstä Koulutustaso Keski-Uudenmaan kunnissa väestö on keskimääräistä koulutetumpaa Järvenpäässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Keravalla. Koulutustasoa on mitattu perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkeä kohden osoittavalla koulutustasomittaimella. Tällä mittarilla Keski-Uudenmaan väestön koulutustaso jää kuitenkin Uudenmaan keskiarvon alapuolelle. (Kuvio 3.18.) Koulutustaso on noussut koko maassa vuonna 27 vuodesta 1997 keskimäärin 2 prosenttia. Keski-Uudellamaalla koulutustaso on noussut tätä nopeammin Tuusulassa ja Nurmijärvellä (26 %), Mäntsälässä (27 %) ja eniten Pornaisissa (3 %). 2 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. 11

12 Kuvio Väestön koulutustaso Keski-Uudellamaalla 1997 ja 27. Lähde: SOTKAnet. Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Hyvinkää Pornainen Mäntsälä Koulutustasomittain Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti Talouden tunnuslukuja Yleistä Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 28 yli 4 prosentissa Suomen kuntia tilikauden tulos oli negatiivinen, kun vuosikate ei riittänyt poistoihin. 14 prosentissa kuntia jo vuosikate oli negatiivinen, jolloin toimintamenot olivat käyttötuloja suuremmat eikä tulorahoitus siten riittänyt edes juokseviin menoihin. Uudellamaalla tilanne oli muuta maata parempi kuntien vuosikatteen ollessa keskimäärin yli 14 prosenttia poistoista. (Kuntaliitto, Kuntien tilipäätökset vuonna 28; Tilastokeskus.) Myös kuntien lainakanta asukasta kohden oli vuonna 28 Uudellamaalla keskimäärin pienempi kuin koko maassa. Taloustilanteen heikkeneminen ei näkynyt vielä vuonna 28 kertyneissä verotuloissa tai valtionosuuksissa, mitkä kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä kasvoi hieman. (Tilastokeskus.) Keski-Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 29 korkein tuloveroprosentti oli Pornaisissa ja Mäntsälässä, 19,5 prosenttia. Tuloveroprosenttia on nostettu koko Uudenmaan alueen kunnissa viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin,8 prosenttiyksiköllä. Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä ovat nostaneet tuloveroprosenttiaan vastaavana ajanjaksona,25,75 prosenttiyksiköllä. Muut neljä Keski-Uudenmaan kuntaa ovat pitäneet tuloveroprosenttinsa samana. (Taulukko 3.1.) Yleisesti heikentyneen taloustilanteen myötä keskustelua kunnallisveroprosentin nostosta tultaneen käymään useimmissa kunnissa. 12

13 Taulukko 3.1. Tuloveroprosentti vuosina Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkää 18 18,5 18,5 18,5 Järvenpää 18,25 18,25 18,25 19 Kerava Mäntsälä 18,75 19,5 19,5 19,5 Nurmijärvi 18,75 18,75 18,75 18,75 Pornainen 19,5 19,5 19,5 19,5 Tuusula Lähteet: Tilastokeskus & Kuntaliitto; Verohallitus. Verotettavia tuloja oli vuoden 27 tilinpäätöstietojen pohjalta asukasta kohden laskettuna Keski- Uudenmaan kunnissa vähemmän kuin koko Uudellamaalla keskimäärin, mutta Mäntsälää ja Pornaisia lukuun ottamatta enemmän kuin koko maan kunnissa keskimäärin (kuvio 3.19). Mäntsälässä ja Pornaisissa asuu siten verotettavien tulojen perusteella pienituloisempia asukkaita kuin muissa alueen kunnissa. Kuvio Verotettavat tulot asukasta kohden Keski-Uudenmaan kunnissa 27. Lähde: Kuntaliitto; Verohallinto. Verotettavat tulot, /asukas 27 Kerava Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Myös kertyneet verotulot asukaslukuun suhteutettuna jäivät Keski-Uudellamaalla vuonna 27 Uudenmaan keskiarvoa pienemmiksi. Edelleen vähiten verotuloja asukasta kohti kertyi Mäntsälässä ja Pornaisissa, missä verotulojen suhteellinen määrä oli noin 3 prosenttia pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (kuvio 3.2). 13

14 Kuvio 3.2. Uudenmaan kuntien verotulot asukasta kohti 27. Lähde: Tilastokeskus. Verotulot, /asukas 27 Tuusula Kerava Järvenpää Nurmijärvi Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Tiedot verotettavista tuloista vuodelta 28 julkistetaan vasta marraskuussa 29, mutta vuoden 28 tilinpäätöksistä saatujen ennakkotietojen perusteella sekä verotuloja että valtionosuuksia kertyi vuonna 28 edellisvuoteen verrattuna enemmän kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Myös toimintakulut kasvoivat kaikissa kunnissa. Uudenmaan kunnissa toimintakulut ovat keskimäärin suuremmat kuin koko maassa, mutta kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa toimintakulut olivat sekä vuonna 27 että 28 pienemmät kuin Uudenmaan tai koko maan kunnissa keskimäärin. Pornaisissa rahaa toimintaan käytettiin asukasta kohti 73 prosenttia ja Hyvinkäällä 9 prosenttia siitä, mitä Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio Toimintakulut asukasta kohti Keski-Uudenmaan kunnissa Lähde: Tilastokeskus. Toimintakulut, /asukas Hyvinkää Järvenpää Tuusula Kerava Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen Toimintakulujen noususta huolimatta Keski-Uudenmaan kuntien tulorahoitus oli kuitenkin siinä määrin riittävä, että kunnissa sekä vuosikate että tilikauden tulos olivat positiivisia kumpanakin tarkasteluvuonna (taulukko 3.2). Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa vuoden 28 vuosikate ja tilikauden tulos kuitenkin pienenivät edellisvuoteen verrattuna kuten koko Uudellamaallakin keskimäärin (taulukko 3.3). 14

15 Taulukko 3.2. Keski-Uudenmaan kuntien talouden tunnuslukuja Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Toimintakulut, /asukas Toimintakate, /asukas Verotettavat tulot, /asukas * 1743 * 1763 * 1346 * * * * Verotulot yht., /asukas Valtionosuudet yht., /asukas Lainakanta , /asukas 1628 * 116 * 186 * 1966 * 1597 * 2531 * 297 * Vuosikate, /asukas Tilikauden tulos, /asukas Lähteet: verotettavat tulot: Kuntaliitto; Verohallitus. Muut: Tilastokeskus. * Vuoden 28 tiedot julkistetaan 11/9 Taulukko 3.3. Uudenmaan talouden tunnuslukuja Toimintakulut, /asukas Toimintakate, /asukas Verotettavat tulot, /asukas * Verotulot yht., /asukas Valtionosuudet yht., /asukas Vuosikate, /asukas Lainakanta , /asukas 1461 * Tilikauden tulos, /asukas Lähteet: verotettavat tulot: Kuntaliitto; Verohallitus. Muut: Tilastokeskus. * Vuoden 28 tiedot julkistetaan 11/9 Uudenmaan kunnilla oli vuonna 27 asukaslukuun suhteutettuna vähemmän velkaa (1461 /asukas) kuin kunnilla koko maassa keskimäärin (1548 /asukas, Tilastokeskus). Keski- Uudenmaan kunnilla oli kuitenkin Järvenpäätä ja Tuusulaa lukuun ottamatta vuoden 27 tilinpäätöstietojen perusteella enemmän velkaa asukasta kohti kuin Uudenmaan kunnilla keskimäärin. (taulukko 3.2 ja 3.3). Pornaisilla velkaa oli yli 7 prosenttia enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta Tuusulalla velkaa oli vain viidennes Uudenmaan keskiarvosta. Kuntien velan määrää suhteessa käyttötuloihin (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet) kuvataan suhteellista velkaantuneisuutta osoittavalla mittarilla (kuvio 3.22). Kun koko maassa kuntien 15

16 velkaantumisaste oli vuonna 27 keskimäärin 42,5 prosenttia, Uudellamaalla velkaantumisaste oli hieman matalampi 4,2 prosenttia. Keski-Uudenmaan kunnissa jälleen Tuusulaa ja Järvenpäätä lukuun ottamatta velkaantumisaste oli suurempi kuin koko maan tai Uudenmaan kunnissa keskimärin etenkin Pornaisten velkaantumisaste on huomattavan korkea, 77,6 prosenttia. Sen sijaan Tuusulalla velan suhde käyttötuloihin on muihin kuntiin verrattuna poikkeuksellisen vähäinen. Kuvio Keski-Uudenmaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 27. Lähde: Tilastokeskus. 9 Keski-Uudenmaan kuntien velkaantumisaste 27 Suhteellinen velkaantuneisuus, % ,7 37,8 4,2 43,7 47,4 49,2 57,9 77,6 Tuusula Järvenpää Hyvinkää Nurmijärvi Kerava Mäntsälä Pornainen n ka. 42,5 % 3.2 Karviainen Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti ovat muodostaneet perusturvakuntayhtymä Karviaisen alkaen. Alueen kunnista suurin on Vihti 27 6 asukkaallaan. Karkkilassa asukkaita on noin 9 ja Nummi- Pusulassa noin 6. ( , Tilastokeskus.) Yhteensä alueella asuu 42 7 asukasta. Kunnista tiheimmin asuttu on Vihti (52,9 asukasta/maa-km2). Karkkila (37,4 asukasta/maa-km2) ja Nummi- Pusula (12,8 asukasta/maa-km2) ovat harvaan asuttuja. (29, Lähde: Kunnat.net.) Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Kuntayhtymä aloitti toimintansa Väestönkehitys Karviaisen kunnista Vihdin asukasluku on ollut 9- ja 2-luvuilla jatkuvassa kasvussa. Sen sijaan Karkkilassa väkiluku hieman laski 9-luvulla ja kääntyi 2-luvulla jälleen hitaaseen nousuun ollen vuonna 16

17 28 samoissa lukemissa kuin vuonna Nummi-Pusulan asukasluku on kasvanut jokseenkin tasaisesti mutta hitaasti, vuonna 28 väkiluku oli 5,6 % suurempi vuoteen 199 verrattuna. Kuntien asukaslukuun suhteutettu nettomuutto on ollut Vihdissä vuosia 1995 ja 1996 lukuun ottamatta positiivinen. Sen sijaan Karkkila oli 9-luvun alkupuolella selvästi muuttotappioinen kunta. 2-luvulla tilanne on kääntynyt muuttovoittoiseksi vuotta 21 lukuun ottamatta. Nummi-Pusulassa tilanne on heilahdellut muuttovoittoisesta muuttotappioiseksi koko 9- ja 2-luvun ajan ollen kuitenkin pääsääntöisesti muuttovoittoinen. Kuvio Karviaisen väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle 22. Lähde: SOTKAnet. Karviaisten väestö vuosina 1998 ja 28 sekä väestöennuste vuodelle Karkkila Nummi-Pusula Vihti Väestö Väestö Väestöennuste vuodelle 22 (27) Vuonna 27 tehdyn väestöennusteen mukaan Karviaisen kunnista väkiluku tulee kasvamaan vuoteen 22 mennessä vain hieman Karkkilassa (+ 4 % verrattuna vuoden 28 väkilukuun) ja Nummi-Pusulassa (+ 5 %). Vihdissä väkiluku on ennusteen mukaan vuonna 22 noussut 16 prosenttia nykyisestä, jolloin väkiluku ylittäisi 3 asukkaan rajan. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tai vastaavien tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Eri ikäryhmien osuus väestöstä Karviaisen alueella 6-vuotiaiden lasten määrä on 2-luvun alkuvuosien jälkeen ollut kasvussa. Lasten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut yhtä nopeasti muun alueen väestömäärän kanssa, joten 6-vuotiaiden osuus väestöstä on ollut 2-luvulla enimmäkseen laskusuuntainen. (Kuvio 3.24.) Vuoden 27 jälkeen ikäryhmän osuus on kuitenkin noussut lähes vuoden 2 tasolle ja oli vuonna 28 koko alueella 8,9 prosenttia väestöstä, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (8,1 %). Karviaisen kunnista -6-vuotiaita oli eniten Vihdissä (9,6 %). Sen sijaan Nummi-Pusulassa alle kouluikäisten lasten suhteellinen määrä on ollut koko 2-luvun laskussa ja oli vuonna 28 tippunut 7,3 prosenttiin. (Kuvio 3.28.) 17

18 Kuvio vuotiaiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. -6-vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä ,5 9,5 9 8,5 8 7,5 7 Osuus Karviaisten koko väestöstä -6-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko -6-vuotiaiden %- osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko Myös peruskouluikäisten lasten absoluuttinen määrä on Karviaisessa ollut noususuuntainen 2-luvulla viime vuoteen asti. Ikäryhmän osuus koko alueen väestöstä on sen sijaan tarkasteltuna ajanjaksona tasaisesti laskenut 13,1 prosentista 12,2 prosenttiin. Laskua on tapahtunut kaikissa Karviaisen kunnissa vuotiaiden osuus on kuitenkin Nummi-Pusulassa ja Vihdissä ollut koko 2-luvun selvästi suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuonna vuotiaita oli suhteellisesti eniten Vihdissä (12,9 %) (kuvio 3.28). Kuvio vuotiaiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , ,5 11,5 Osuus Karviaisten koko väestöstä 7-15-vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 7-15-vuotiaiden %-osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko vuotiaiden absoluuttinen määrä Karviaisessa on 2-luvulla kasvanut aivan viime vuosiin asti, vuosina 2 28 yhteensä 27 hengellä. Kasvu on myös tapahtunut samassa suhteessa koko väestönkasvuun nähden työikäisen väestön osuus on Karviaisessa pysynyt koko 2-luvun lähes samalla tasolla, noin 65 prosentin tuntumassa. (Kuvio 3.26.) Vuonna 28 työikäisten osuus Karviaisen väestöstä oli 64,8 prosenttia, mikä oli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin ikäryhmän suhteellinen koko Uudellamaalla keskimäärin (68,7 %) (kuvio 3.28). Suhteellisesti eniten työikäisiä vuonna 28 oli Vihdissä (65,9 %), Nummi-Pusulassa (61,7 %) ja Karkkilassa (64 %) taas jäätiin jopa alle koko maan keskiarvon (65,3 %). (Kuvio 3.28.) 18

19 Kuvio Työikäisten määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet vuotiaiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 62 Osuus Karviaisten koko väestöstä vuotiaiden määrä, vasemman puoleinen asteikko vuotiaiden %-osuus Karviaisten väestöstä, oikean puoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden määrä on Karviaisessa noussut 2-luvulla sekä suhteessa muuhun väestöön että absoluuttisesti mitattuna. Muiden ikäryhmien kehitykseen verrattuna 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on muuttunut 2-luvulla eniten sen noustua yli prosenttiyksikön verran. (Kuvio 3.27.) Kuntakohtaisesti tarkasteltuna 65 vuotta täyttäneiden väestöön suhteutettu määrä vaihtelee paljon. Vähiten heitä on Vihdissä, jossa ikäryhmän osuus väestöstä oli 11,7 % vuonna 28. Sen sijaan Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa ikäryhmän osuus on suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Nummi-Pusulassa lähes joka viides kunnan asukkaista on täyttänyt 65 vuotta. (Kuvio 3.28). Kuvio vuotta täyttäneiden määrä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. 65 vuotta täyttäneiden määrä Karviaisissa 2-28 Absoluuttinen määrä , , , ,5 11 Osuus Karviaisten koko väestöstä 65 vuotta täyttäneiden määrä, vasemman puoleinen asteikko 65 vuotta täyttäneiden %- osuus Karviaisten väestöstä, oikean 19

20 Kuvio Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Karviaisen alueella vuonna 28. Lähde: SOTKAnet. Eri ikäryhmien prosenttiosuus kuntien väestöstä Karviaisten alueella vuonna 28 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % % 17,9 19,2 54,5 53,7 9,5 8,2 11,9 11, ,8 56,3 57,3 9,5 12,9 54,2 11,4 11,1,2,3 7,9 7,3 9,6 8,1 7,7 Karkkila Nummi- Pusula Vihti 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä -6 -vuotiaat, % väestöstä Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut 2- luvulla kasvussa kaikissa Karviaisen kunnissa. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Karviaisen kunnissa vieraskielisten osuus on kuitenkin Uudenmaan keskiarvoa selvästi pienempi. Eniten vieraskielisiä on Karkkilassa, missä he muodostavat 3,2 prosenttia väestöstä. Karkkilassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien suhteellinen määrä on myös kasvanut alueen kunnista voimakkaimmin 2-luvun aikana. Muissa kunnissa jäädään selvästi sekä Uudenmaan että koko maan keskiarvon alapuolelle. Kuvio Vieraskielisten osuus väestöstä Karviaisessa Lähde: SOTKAnet. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / asukasta Karviaisissa vuosina ,2 52 4,1 36,1 32,2 25,8 21,5 18,3 19,5 14,8 12,2 11,9 8,3 7,1 8,8 Karkkila Nummi-Pusula Vihti

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 21 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 JOHDANTO... 3 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 5 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT... 9 2.1 Lastensuojeluilmoitukset...

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

UUSIMAA LUKUINA 2008

UUSIMAA LUKUINA 2008 UUSIMAA LUKUINA 2008 1 SISÄLTÖ UUSIMAA LUKUINA 2008 VÄESTÖ Pinta-ala ja väestö 4 Ikärakenne 5 Asukastiheys 6 Väestönmuutokset 7 Ulkomaalaisten osuus 8 Tutkintojen osuus 9 Äidinkieli muu kuin suomi tai

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN alueellisen suunnitelman runko ja ohjeistus suunnitelman laadintaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen tilastollinen katsaus Sosiaalitaito 12/2008 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 26 SISÄLLYS 1. Hyvinvointiraportin taustaa 3 2. Hyvinvointiraportissa käytetyt hyvinvointia kuvaavat mittarit ja niiden selitteet

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot