1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

Transkriptio

1 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa, myös Uudenmaan ja koko maan keskiarvoihin. Näin piirtyy kuva Länsi- ja Keski-Uudestamaasta alueena, jolla sijaitsee paitsi toisistaan hyvin poikkeavia kuntia, myös alueena, jolla on tiettyjä ominaispiirteitä koko Uuteenmaahan tai valtakuntaan verrattuna. Aluksi Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnat esitellään elinympäristönä väestön kehitystä, sosiaalista ympäristöä ja kuntien taloutta kuvaavien tilastojen kautta. Nämä tilastotiedot toimivat taustana, jota vasten kuntia seuraavaksi tarkastellaan neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Luvussa 2 käydään läpi kaikki selvityksessä käsiteltävät teemat koko Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välisen vertailun kautta. Luvuissa 3 8 nämä teemat esitellään tarkemmin alueittain. Tämä rakenne mahdollistaa sen, että lukija voi halutessaan keskittyä yksityiskohtaisemmin vain omaa aluettaan koskevien tilastoihin. 2.1 Alueen kunnat elinympäristönä Tässä selvityksessä Länsi- ja Keski- on jaettu pienempiin tarkastelualueisiin hallinnollisen yhteistyön ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueita ovat Keski- (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula), Karviainen (Karkkila, Nummi- Pusula, Vihti),, LOST (Inkoo, Karjalohja, Lohja, Siuntio) sekä Hanko ja Raasepori. Taustatietoja tarkasteltaessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä alueet eivät muodosta useimpien tilastojen valossa toistensa kaltaisten kuntien ryppäitä, jotka selvästi erottuisivat alueina toisistaan, vaan pikemminkin monet ongelmat tai niiden poissaolo on yhteistä kaikille Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnille verrattuna muuhun Suomeen tai Uuteenmaahan. Esimerkiksi ahtaasti asuminen on kaikilla alueilla yleisempää kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Sen sijaan vieraskielisiä, asunnottomia, yksinhuoltajaperheitä, työttömiä tai korkeasti koulutettuja on pääsääntöisesti vähemmän kuin Uudellamaalla ja/tai koko maassa keskimäärin Väestön kehitys Väkiluku Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku on suurimmaksi osaksi ollut kasvussa koko 90- ja 2000-lukujen ajan. Keski-Uudellamaalla, LOSTin alueen kunnissa ja Kirkkonummella väkiluku on ollut tasaisesti kasvussa koko 90- ja 2000-luvun ajan. Sen sijaan Karviaisen kunnista Karkkilassa väkiluku hieman laski 90-luvulla ja Hangon väkiluku on ollut laskussa sekä 90- että 2000-luvulla. (SOTKAnet.) Väestöennusteen mukaan kaikkien Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien väkiluku tulee kasvamaan lukuun ottamatta Hankoa, jossa väkiluku tulee aiempien vuosien tapaan edelleen laskemaan. (SOTKAnet.) Ikärakenne Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikärakennetta tarkastellaan tässä Sotkanetistä poimituilla tiedoilla vuodelta

2 0 6-vuotiaiden lasten väkilukuun suhteutettu määrä vaihteli Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna 2008 kunnasta riippuen 6,3 ja 12,1 prosentin välillä. Suhteellisesti eniten alle kouluikäisiä lapsia oli muutamassa Keski-Uudenmaan kunnassa ja Kirkkonummella. Hangon ja Raaseporin alue sen sijaan jäi vertailun häntäpäähän. Useimmissa kunnissa alle kouluikäisiä oli väestöön suhteutettuna enemmän kuin Uudellamaalla (8,1 %) tai koko maassa (7,7 %) keskimäärin. Kouluikäisiä lapsia oli Hankoa ja Karkkilaa lukuun ottamatta kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa enemmän kuin Uudellamaalla (10,2 %) tai koko maassa (10,3 %) keskimäärin. Lapsirikkaimmat kunnat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, mutta alueiden sisällä on jälleen suurta vaihtelua. Eniten kuntien tilanne vaihteli juuri Keski-Uudellamaalla, missä 7 15-vuotiaiden osuus vaihteli 10,8 16,9 prosentin välillä. Muilla alueilla kuntien väliset erot olivat parin prosenttiyksikön luokkaa. Vähiten kouluikäisiä oli Hangossa ja Raaseporissa, missä heitä oli 9,9 10,6 prosenttia asukkaista. Työikäisiä eli vuotiaita oli Keravaa ja Järvenpäätä lukuun ottamatta kaikissa Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnissa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin Uudellamaalla (68,7 %) keskimäärin. Tilanne vaihteli kunnittain 60,4 ja 69,2 prosentin välillä. Suhteellisesti eniten työikäisiä näyttää olevan Keski-Uudenmaan, Karviaisen ja Lohjan suurissa kunnissa sekä Kirkkonummella. Ne kunnat, joissa työikäisiä on suhteellisesti vähiten, sen sijaan ovat pieniä muutaman tuhannen asukkaan kuntia. Myös 65 vuotta täyttäneiden osuus Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien asukkaista vaihteli suuresti. Poikkeuksellisen paljon heitä oli Hangon ja Raaseporin alueella sekä Karjalohjalla, missä joka viides asukas kuului tähän ikäryhmään. Uudellamaalla 65 vuotta täyttäneitä oli keskimäärin vain 13 prosenttia väestöstä ja koko maassa 16,7 prosenttia. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa 65 vuotta täyttäneitä oli sen sijaan vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vähiten 65 vuotta täyttäneitä oli Kirkkonummella, missä he muodostivat alle 10 prosenttia väestöstä. Hangossa ja Raaseporissa on vähän lapsia ja paljon ikääntyneitä kun taas Keski-Uudellamaalla on paljon lapsia ja vähän ikääntyneitä. Myös Kirkkonummella on samankaltainen ikärakenne kuin Keski-Uudenmaan kunnissa. Karviaisessa ja LOSTin kunnissa on pääsääntöisesti suhteellisesti enemmän sekä lapsia että ikääntyneitä kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vieraskielisten osuus Vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön osuus on ollut 2000-luvulla kasvussa koko maassa ja etenkin Uudellamaalla. Vieraskielisten osuus väestöstä kuvaa kansalaisuutta paremmin niiden kuntalaisten määrää, joiden kulttuuritausta ja äidinkieli eroaa kantaväestöstä. Uudellamaalla vieraskielisiä on väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vieraskielisten asukaslukuun suhteutettu määrä sen sijaan oli pääkaupunkiseutuun verrattuna selvästi pienempi. Eniten vieraskielisiä oli vuonna 2008 Keravalla ja Kirkkonummella. Muissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vieraskielisiä sen sijaan on suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) 2

3 2.1.2 Väestön sosiaalinen ympäristö Asumisolot Länsi- ja Keski-Uudellamaalla on keskimääräistä enemmän asuntokuntia, jotka asuvat ahtaasti 1. Suurin osa kunnista sijoittuu Uudenmaan ja etenkin koko maan keskiarvon yläpuolelle. Koska alueiden sisällä on suuria kuntien välisiä eroja, alueiden keskiarvoja ei ole mielekästä vertailla. Tämä käy ilmi kuviosta 2.1, missä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnat on sijoitettu ahtaasti asuvien asuntokuntien suhteellista määrää kuvaavalle asteikolle suuruusjärjestykseen vuonna Kunnat hajaantuvat asteikolle eivätkä alueet siten näytä muodostavan toisistaan eroavia kokonaisuuksia. Kuvion perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kaikki Karviaisen kunnat sijoittuvat asteikon yläpäähän eli niissä oli verrattain paljon ahtaasti asuvia asuntokuntia suhteessa kaikkiin asuntokuntiin. Hangon ja Raaseporin kunnat sijoittuvat puolestaan lähelle Uudenmaan keskiarvoa. Sen sijaan LOSTin ja Keski-Uudenmaan kunnissa on suurta hajontaa ja molemmilla alueilla on sekä kuntia, joissa on keskimääräistä enemmän, että kuntia, joissa on keskimääräistä vähemmän ahtaasti asuvia asuntokuntia. Kuvio 2.1. Ahtaasti asuvat asuntokunnat Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Lähde: Sotkanet. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista ,6 14,3 12,4 12,2 12,1 11,3 10,9 10,7 10,6 10,5 10,4 10,4 9,9 9,8 9,7 9,6 9,3 9 8, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat näyttävät sen sijaan sijoittuneen lapsiasuntokuntien asumisväljyyttä kuvaavalle asteikolle alueittain. Karviaisen kunnista kahdessa, Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa, ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus oli Länsi- ja Keski-Uudenmaan korkein, prosenttia kunnan kaikista lapsiasuntokunnista. Myös Hangossa ja Raaseporissa kuntien tilanne oli toistensa kaltainen, keskimäärin joka kolmas alueen lapsiasuntokunta asui ahtaasti. Keski- 1 Asuntokunta, jossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti kun keittiötä ei lasketa mukaan, Tilastokeskus. 3

4 Uudenmaan kunnissa sen sijaan näytettiin asuvan muihin alueisiin nähden väljemmin. LOSTin kunnat sijoittuivat pientä Karjalohjaa lukuun ottamatta Uudenmaan ja koko maan keskiarvon alapuolelle. Kirkkonummella lapsiperheet asuivat väljimmin, kun vuonna 2007 vain joka neljäs lapsiasuntokunnista asui ahtaasti. Kuvio 2.2. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % lapsiasuntokunnista , ,1 34,5 31,7 30, ,3 29,2 28,4 28, ,8 27,4 26,7 25,8 25,7 25,4 24, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Yksin asuvia oli vuonna 2007 Uudellamaalla enemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella yksinasuminen oli keskimäärin sekä uusimaalaisittain että valtakunnalliseen keskiarvoon nähden harvinaisempaa. Pornaisissa yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin Uudenmaan keskiarvo. Muiden alueiden sisällä kuntien välillä näyttää olevan paljon hajontaa, esimerkiksi Keski- Uudenmaan kuntien välillä eroa on suurimmillaan lähes 18 prosenttiyksikköä (Hyvinkää vs. Pornainen). Myös LOSTin alueen kunnilla vaihteluväli oli lähes 14 prosenttiyksikköä. 4

5 Kuvio 2.3. Yhden hengen asuntokunnat Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista ,7 40,5 40, ,4 39,4 39,1 38,7 37,4 36,3 32,7 30,6 30,4 30,1 28,2 28,2 26,9 25,7 22, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Asunnottomuus on valtakunnallisesti tarkasteltuna keskittynyt Uudellemaalle ja maakunnassa etenkin pääkaupunkiseudulle. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla tilastoitujen asunnottomien absoluuttiset määrät kunnittain ovat pääsääntöisesti niin pieniä, että suurempien alueiden keskiarvojen tarkastelu on kuntien välistä vertailua mielekkäämpää. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla asunnottomia yksinäisiä oli vuonna 2007 eniten Keski-Uudellamaalla, missä kuntien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua. LOSTin alueella asunnottomia yksinäisiä oli vain Lohjalla, Siuntion osalta tietoja ei ole annettu lainkaan, joten Siuntiota ei ole tässä laskettu mukaan alueen kokonaisväkilukuun. Karviaisessa asunnottomia yksinäisiä oli Vihdissä ja Karkkilassa, pienessä Nummi-Pusulan kunnassa ei lainkaan. Kuvio 2.4. Asunnottomat yksinäiset Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta ,1 1,4 Keski- 1,1 Karviainen LOSTin alue (ilman Siuntiota) 0,7 0,8 Hangon ja Raaseporin alue 0,4 0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 5

6 Perheet Lapsiperheiden suhteellinen määrä on Uudellamaalla keskimäärin valtakunnallista tasoa noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella etenkin Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla lapsiperheitä on uusimaalaisittain runsaasti. Sen sijaan Hangon ja Raaseporin alueella sekä Karviaisessa Vihtiä lukuun ottamatta ja LOSTin alueella Siuntiota lukuun ottamatta lapsiperheitä on vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio 2.5. Lapsiperheiden suhteellinen määrä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheet, % perheistä ,3 51,7 50,7 49,9 47,4 47, ,9 44,9 44,1 43,8 43,5 42, ,9 40,7 40,5 40,2 36, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Yksinhuoltajaperheitä on Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Keravaa lukuun ottamatta vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, vaikka Uudellamaalla muutoin yksinhuoltajaperheitä onkin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat jälleen suuria. Keski-Uudenmaan kunnista Pornaisissa yksinhuoltajaperheitä on vain 8,7 prosenttia lapsiperheistä, kun taas Keravalla näitä perheitä on 23,2 prosenttia. LOSTin alueella Karjalohjalla yksinhuoltajaperheitä on 22 prosenttia perheistä, kun Siuntiossa näiden perheiden osuus on puolet tästä. Hangossa ja Raaseporissa kuntien tilanne on toistensa kaltainen yksinhuoltajaperheiden osuuden ollessa noin viidennes lapsiperheistä. 6

7 Kuvio 2.6. Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen määrä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ,2 22, ,9 21,5 21, ,1 16,9 16,9 15,4 15,1 14,7 14,6 14,1 13,5 11 8, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Työttömyys ja elatussuhde Työttömyysaste on laskenut 90-luvun laman jälkeisistä huippulukemista tasaisesti koko maassa. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan vuonna 2008 kahdeksan prosenttia työvoimasta oli työttöminä ja Uudellamaalla 5,4 prosenttiin työvoimasta. Kuvio 2.7. Työttömyysaste Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet Hyvinkää 6,0 Järvenpää 5,3 Mäntsälä 4,4 Kerava 4,1 Nurmijärvi 3,2 Pornainen 3,1 Tuusula 3,0 Karkkila 5,2 Nummi-Pusula 5,0 Vihti 4,0 Työttömät, % työvoimasta ,7 Karjalohja 5,3 Siuntio 3,3 Inkoo 4,5 Lohja 5,3 Raasepori 5,9 Hanko 5,4 0 Keski- Karviainen LOST Hanko ja Raasepori 7

8 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa työttömyysaste oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Uudenmaankin keskiarvoa parempi. Vain Keski-Uudellamaalla Hyvinkäällä ja Länsi-Uudellamaalla Raaseporissa työttömyysaste oli Uudenmaan keskiarvoa korkeampi, mutta silti selvästi valtakunnallisen tason alapuolella. (SOTKAnet; TEM.) Työttömyys on kuitenkin talouskriisin myötä lähtenyt nopeasti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (12/2009, TEM) mukaan vuoden 2009 työttömyysaste oli keskimäärin jo 9,8 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 30 prosenttia enemmän kuin vuonna Pitkäaikaistyöttömien 2 osuus työttömistä vaihtelee kunnittain. LOSTin alueella pitkäaikaistyöttömien suhteellinen määrä on korkea alueen pienissä kunnissa eli muualla kuin Lohjalla. Myös Karviaisessa pitkäaikaistyöttömiä on suhteellisesti vähiten Karviaisen suurimmassa kunnassa Vihdissä. Keski-Uudenmaan kunnista vähiten pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2008 Tuusulassa. Vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömiä oli koko maassa 21,4 prosenttia työttömistä ja Uudellamaalla tätä enemmän, 22,8 prosenttia työttömistä. LOSTin sekä Hangon ja Raaseporin alueella pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli koko maan keskiarvoa korkeampi. Myös Karviaisessa Vihtiä lukuun ottamatta sekä Keski-Uudellamaalla neljässä kunnassa osuus oli valtakunnan keskiarvoon nähden huonompi. Kuvio 2.8. Pitkäaikaistyöttömyys Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. % Kerava 20,1 Tuusula 5 19,7 Järvenpää 26,5 Nurmijärvi 25,1 Pornainen 24,3 Hyvinkää 22,8 Mäntsälä 21,2 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2008 Karkkila 24,7 Nummi-Pusula 21,7 Vihti 19,9 20,4 Siuntio 28,7 Raasepori Inkoo Karjalohja 26,9 28,6 28,6 Hanko 24,4 Lohja 21,9 0 Keski- Karviainen LOST Hanko ja Raasepori Elatussuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää suhteessa työllisiin. Tällä indikaattorilla voidaan kuvata kunnan tai alueen taloudellista kantokykyä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde ilmaisee näiden määrän sataa työllistä kohti. Viimeisin tieto on vuodelta 2006, jolloin koko maassa työttömiä ja työvoiman 2 Pitkäaikaistyöttömiin lasketaan työttömät työnhakijat, jotka ovat olleet työttöminä vähintään 12 kuukautta. 8

9 ulkopuolisia oli enemmän kuin työllisiä elatussuhteen ollessa 128,1. Uudellamaalla tilanne oli parempi elatussuhteen ollessa 101,9. (SOTKAnet.) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien elatussuhteita tarkasteltaessa näyttäisi siltä, että raskain elatussuhde on kunnissa, jotka ovat asukasluvultaan pieniä ja fyysisesti etäällä pääkaupunkiseudusta. Sen sijaan kunnat, joissa työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia on osapuilleen yhtä paljon kuin työllisiä, sijaitsevat pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä ja ovat Siuntiota lukuun ottamatta myös suuria, usean kymmenen tuhannen asukkaan asuttamia kuntia. Myös elatussuhde vaihtelee kunnittain tarkasteltavana olevien viiden alueen sisällä. Mikään alue ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta elatussuhdetta esittävällä mittaristolla. Kuvio 2.9. Elatussuhde Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa Lähde: SOTKAnet. Elatussuhde , ,4 128,1 118,9 116,7 116,7 115,1 114,2 113,7 111,3 104,8 104,1 103,6 103,4 101,9 100,6 98,2 93, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) 9

10 Toimeentulotuki ja pienituloisuusaste Toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli vuonna 2007 useimmissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Määrä on kymmenessä vuodessa lähes puolittunut niin Uudellamaalla (12,1 % vuonna 1997) kuin koko maassa (11,5 % vuonna 1997). Myös Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa toimeentulotukea saaneiden henkilöiden suhteellinen määrä on vastaavana ajanjaksona pienentynyt prosentilla. Kuvio Toimeentulotukea saaneet henkilöt Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista ,9 3,9 4,7 5,1 5,1 5,6 6,6 6,5 6,4 6,4 6,3 6,1 1,6 2,3 2,5 2,8 3,4 3,6 3, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Kunnan pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 prosenttia suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna (SOTKAnet). Talous siis luokitellaan pienituoiseksi, jos sen tulot ovat jääneet tätä vähäisemmiksi. Tällä tavoin määritelty pienituloisuuden yläraja vaihtelee sekä vuosittain että kotitalouden koon mukaan. Vuonna 2007 yläraja oli noin euroa yhden henkilön kotitaloudessa. Sen sijaan esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen kotitaloudessa pienituloisuuden raja oli euroa. (Tulonjakotilasto 2007, Tilastokeskus.) Vuonna 2007 pienituloisiin kotitalouksiin kuului noin henkilöä eli 13,5 prosenttia väestöstä. Pienituloisista noin oli alle 18-vuotiaita lapsia. (Mt.) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus kunnan asukasluvusta oli pienempi kuin koko maassa keskimäärin Nummi-Pusulaa lukuun 10

11 ottamatta. (SOTKAnet.) Pääsääntöisesti alueen kunnissa siis asui hieman paremmin toimeentulevia asukkaita kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio Kunnan yleinen pienituloisuusaste Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Kunnan yleinen pienituloisuusaste , ,4 12, ,4 11, ,7 9,2 9,1 8,7 7,4 7,2 6,7 6, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Koulutustasoa voidaan vertailla ns. koulutustasomittaimella, joka kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Koulutustaso oli vuonna 2007 mittaimen perusteella Uudellamaalla korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa väestön koulutustaso oli Kirkkonummea lukuun ottamatta matalampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vähemmän kouluttautunut väestö näyttää tilaston valossa sijoittuneen etenkin Hangon ja Raaseporin sekä Karviaisen alueelle. 11

12 Kuvio Koulutustaso Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Lähde: SOTKAnet. Koulutustasomittain 2007 Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Talouden tunnuslukuja Tuloveroprosentit Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa tuloveroprosentti vaihteli 18 ja 20,5 prosentin välillä vuonna Viimeisen neljän vuoden aikana seudun kunnista kuusi ei ole nostanut tuloveroprosenttiaan lainkaan, muissa kunnissa veroprosenttia on vuoteen 2006 verrattuna nostettu 0,5 1 prosenttiyksiköllä. Raaseporin muodostaneiden kuntien veroprosentit olivat vuonna 2008 Karjaalla ja Pohjalla 21 prosenttia ja Tammisaaressa 19,75. Vuonna 2009 Raaseporin tuloveroprosentti on

13 Taulukko 2.1. Tuloveroprosentti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa Lähde: Tilastokeskus & Kuntaliitto; Verohallinto. Tuloveroprosentti 2009 Kerava 18 Tuusula 18 18,25 Hyvinkää 18,5 Nurmijärvi 18,75 Järvenpää 19 Lohja 19 Vihti 19,25 Karjalohja 19,25 Hanko 19,25 Mäntsälä 19,5 Pornainen 19,5 Karkkila 19,75 Nummi-Pusula 20 Inkoo 20 Raasepori 20 Siuntio 20,5 Yleistä Uudenmaan kuntien taloudesta Vuonna 2008 yli 40 prosentissa Suomen kuntia tilikauden tulos oli negatiivinen, kun vuosikate ei riittänyt poistoihin. 14 prosentissa kuntia jo vuosikate oli negatiivinen, jolloin toimintamenot olivat käyttötuloja suuremmat eikä tulorahoitus siten riittänyt edes juokseviin menoihin. Uudellamaalla tilanne oli muuta maata parempi kuntien vuosikatteen ollessa keskimäärin yli 140 prosenttia poistoista. (Kuntaliitto, Kuntien tilipäätökset vuonna 2008; Tilastokeskus.) Myös kuntien lainakanta asukasta kohden oli vuonna 2008 Uudellamaalla keskimäärin pienempi kuin koko maassa. Taloustilanteen heikkeneminen ei näkynyt vielä vuonna 2008 kertyneissä verotuloissa tai valtionosuuksissa, mitkä kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä kasvoi hieman. (Tilastokeskus.) 13

14 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien taloudesta Verotettavien tulojen perusteella Länsi- ja Keski-Uudellamaalla näyttää asuvan muuhun Uuteenmaahan verrattuna pienituloisempia asukkaita. Verotettavia tuloja oli asukasta kohden kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa Kirkkonummea lukuun ottamatta vähemmän kuin Uudenmaan kunnissa keskimäärin. Kirkkonummen jälkeen kärkipäässä olevat kunnat sijoittuvat Keski-Uudenmaan alueelle. Kuvio Verotettavat tulot asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren verotettavat tulot yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Verotettavat tulot, /asukas Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Myös verotuloja kertyi näin ollen asukasta kohden vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla verotuloja on asukaslukuun suhteutettuna kertynyt vuonna 2007 eniten Kirkkonummella ja Hangossa. Asteikolla seuraavaksi eniten verotuloja on kertynyt LOSTin ja Keski-Uudenmaan alueella sijaitsevissa kunnissa. 14

15 Kuvio Verotulot asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren verotulot yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Verotulot, /asukas Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Asukasta kohden lasketut toimintakulut olivat Hankoa ja Raaseporia lukuun ottamatta kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa pienemmät kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vähiten toimintaan käytettiin Pornaisissa, missä asukasta kohden lasketut toimintakulut olivat yli neljänneksen pienemmät kuin Uudellamaalla keskimäärin. Puolissa Keski-Uudenmaan kunnista toimintaan käytettiin asukasta kohden yli viidennes vähemmän euroja kuin Uudellamaalla keskimäärin. 15

16 Kuvio Toimintakulut asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren toimintakulut yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Toimintakulut, /asukas Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Tilikauden tulos oli kuudessa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa negatiivinen vuoden 2008 tilinpäätöksistä annettujen ennakkotietojen mukaan. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa vuosikate riitti poistoihin. Sen sijaan Kirkkonummella, Hangossa ja Raaseporissa, LOSTin kunnista Inkoossa ja Siuntiossa sekä Karviaisen kunnista Vihdissä vuosikate ei kattanut poistoja. Inkoossa kunnan taloustilanne oli heikoin tulorahoituksen ollessa riittämätön kattamaan edes juoksevia menoja, jolloin jo kunnan vuosikate oli negatiivinen. 16

17 Kuvio Tilikauden tulos asukasta kohti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa (Raasepori = Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren tilikauden tulokset yhteensä / kuntien asukasluku yhteensä) Lähde: Tilastokeskus. Tilikauden tulos, /asukas Uudenmaan kunnilla oli vuonna 2007 asukaslukuun suhteutettuna vähemmän velkaa (1461 /asukas) kuin kunnilla koko maassa keskimäärin (1548 /asukas, Tilastokeskus). Suurimmalla osalla Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista oli kuitenkin vuoden 2007 tilinpäätöstietojen perusteella enemmän velkaa asukasta kohti kuin Uudenmaan kunnilla keskimäärin. Poikkeuksen tekivät, Keski-Uudellamaalla Järvenpää ja Tuusula, Karviaisessa Nummi-Pusula sekä LOSTin kunnista Karjalohja ja Inkoo. Kuntien velan määrää suhteessa käyttötuloihin (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet) kuvataan suhteellista velkaantuneisuutta osoittavalla mittarilla (kuvio 2.18). Kun koko maassa kuntien velkaantumisaste oli vuonna 2007 keskimäärin 42,5 prosenttia, Uudellamaalla velkaantumisaste oli hieman matalampi 40,2 prosenttia. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa velkaantumisaste oli kuitenkin pääsääntöisesti suurempi kuin koko maan tai Uudenmaan kunnissa keskimärin. Suhteellisesti velkaantuneimpia kuntia olivat Pohja, Karkkila ja Siuntio, joiden lainakanta ylitti 80 prosenttia käyttötuloista. Sen sijaan Nummi- 17

18 Pusulalla ja Tuusulalla oli poikkeuksellisen vähän velkaa, alle 20 prosenttia käyttötuloista, mikä oli alle puolet Uudenmaan keskiarvosta. Kuvio Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien velkaantumisaste Lähde: Tilastokeskus. Velkaantumisaste, % 2007 Pohja (HR) Karjaa (HR) Tammisaari (HR) 19,7 19,4 49,2 47,4 43,7 42,5 40,3 40, ,4 37,8 36,2 65,9 65,4 63,6 59,3 57,9 86,8 81,1 80,3 77, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raaseporin muodostaneet kunnat (HR; oranssi) 2.2 Lapset ja lapsiperheet Seuraavassa tarkastellaan lasten ja lapsiperheiden tilannetta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla varhaiskasvatuksen, koulutuksen, lasten terveyden ja lastensuojelun osalta kyseisiä alueita kuvaavien indikaattorien valossa. Nuorten ja lasten ikäryhmät määritellään eri tavoin eri indikaattorien yhteydessä. Esimerkiksi Lastensuojelulaissa alle 18-vuotiaat luetaan lapsiksi ja alle 21-vuotiaat nuoriksi. Sen sijaan esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä tarkasteltaessa nuoriksi luetaan 15 vuotta täyttäneet. 15-vuotiaat ovat myös rikosoikeudellisessa vastuussa omista teoistaan. Valtioneuvosto hyväksyi Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) vuosille Ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Lasten ja lapsiperheiden osalta ohjelman keskeisimmät tavoitteet koskevat lapsiperheiden pienituloisuusasteen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuuden vähentämistä. 18

19 Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu: Lapsiperheiden pienituloisuusasteen vähentäminen alle 10 prosenttiin. Suhteessa ikäryhmään lasketun kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kääntäminen laskuun. Käsillä olevassa selvityksessä arvioidaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien tilannetta suhteessa Kaste-ohjelman tavoitteisiin niiden toteutumista kuvaavien indikaattoreiden kohdalla Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on laskenut 2000-luvulla koko maassa, Uudellamaalla ja kaikissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Vuonna 2007 toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli alueen kunnissa Nummi-Pusulaa, Raaseporia, Keravaa ja Hyvinkäätä lukuun ottamatta pienempi kuin Uudellamaalla (8 %) tai koko maassa (8,1 %) keskimäärin. Etenkin LOSTin alueen kunnissa ja Kirkkonummella toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli suhteellisesti vähän, mutta myös muutamassa Keski-Uudenmaan kunnassa ja Hangossa näiden perheiden osuus oli varsin vähäinen. Kuvio Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä vuonna ,5 2,1 3,5 3,4 3,3 3,2 4,2 4,5 5,1 5,8 5,6 6,4 7,5 8,8 8,4 8,2 8,2 8, Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) 19

20 Lapsiperheiden pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Jos tieto perustuu alle viiden kotitalouden tietoihin tai mikäli pienituloisten määrä on pienempi kuin 10, kunnan tietoja ei tietoturvasyistä julkisteta. (SOTKAnet.) Vuonna 2007 pienituloisuuden yläraja oli esimerkiksi yhden aikuisen ja yhden alle 14-vuotiaan lapsen kotitaloudessa euroa vuodessa ja kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen kotitaloudessa euroa vuodessa (Tulonjakotilasto 2007, Tilastokeskus). Lapsiperheiden pienituloisuusaste jäi kaikissa tarkasteltavissa kunnissa matalammaksi kuin koko maassa keskimäärin. Lapsiperheiden pienituloisuusastetta kuvaava indikaattori kuuluu Kaste-ohjelman indikaattoreihin. Ohjelman tavoitteeksi on asetettu lapsiperheiden pienituloisuusasteen laskeminen alle 10 prosenttiin. Tarkasteltavien alueiden kunnista yli puolet ylsi tavoitteeseen jo vuonna Lapsiperheiden pienituloisuusaste nousi kyseisenä vuonna yli 10 prosentin Keski-Uudenmaan Hyvinkäällä, Pornaisissa ja Mäntsälässä. Edellä mainittujen kuntien lisäksi Hanko, LOSTin alueen Karjalohja ja Karviaisiin kuuluva Nummi-Pusula ylittivät lapsiperheiden pienituloisuusasteessa 10 prosentin rajan. (SOTKAnet.) Vaikka Kaste-ohjelman tavoite saavutettiinkin useassa kunnassa jo vuonna 2007, on kuitenkin huomattava, että kehitys on kuitenkin 90-luvun puolivälistä asti tarkasteltuna ollut kaikissa alueen kunnissa noususuuntainen. 20

21 Kuvio Lapsiperheiden pienituloisuusaste Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vuonna ,8 6,1 6,4 7,1 7,6 8,4 8,7 8,9 9,1 9,2 11,2 11,4 11,9 12,1 12,1 12,8 13, Keski- (KU: sininen) - Karviainen (Ka:keltainen) - (violetti) - LOST (L:vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR:oranssi) Varhaiskasvatus 1 2-vuotiaiden kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin noussut tarkasteltavilla alueilla aikavälillä Keski-Uudellamaalla kyseinen osuus oli kuitenkin pysynyt tasaisena. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden 1 2-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujakson ajan suurin Raaseporin ja Hangon alueella. Muut tarkasteltavat alueet eivät eronneet juuri toisistaan kokopäivähoidossa olleiden 1 2-vuotiaiden osuuden suhteen ja sijoittuivat kyseisen osuuden osalta lähelle koko maan ja Uudenmaan keskiarvoja 4 (SOTKAnet). 3 5-vuotiaiden kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli niin ikään pääosin noussut tarkasteltavilla alueilla vuodesta 2004 vuoteen 2008 tultaessa. Keski-Uudellamaalla kyseinen osuus oli kuitenkin laskenut hieman. Raaseporin ja Hangon aluetta lukuun ottamatta 3 5-vuotiaiden kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus oli tarkasteltavilla alueilla pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Keski-Uudenmaan ja LOSTin alueen kunnat erosivat kuitenkin toisistaan huomattavasti 5. Keski-Uudenmaan kunnista kyseinen osuus oli vuonna 2008 suurin Järvenpäässä (64 %), pienin puolestaan Pornaisissa (40 %). LOSTin alueella kokopäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden osuus oli korkein Inkoossa (71 %) ja matalin Karjalohjalla (45 %). (SOTKAnet.) 3 Raaseporin osalta tietoa lapsiperheiden pienituloisuusasteesta ei ollut saatavilla vuodelta vuotiaiden kunnan kustantamaan kokopäivähoitoon osallistuneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko maassa 37 % vuonna Kuntien välinen keskihajonta oli vuonna 2008 Keski-Uudellamaalla 8,7; LOSTin alueella 11,8; Karviaisessa 5,9 ja Raaseporin ja Hangon alueella 4,9. 21

22 Kuvio Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1 2-vuotiaat ja 3 5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuosina 2004 ja Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat ja 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Karviainen LOST Raasepori ja Hanko 3-5 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 2008 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 1 2-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin laskenut tarkasteltavilla alueilla vuodesta 2004 vuoteen 2008 tultaessa. Ainoastaan Kirkkonummella kyseinen osuus ei ollut laskenut vaan pysynyt tarkastelujakson ajan ennallaan. Myös osapäivähoidossa olleiden 1 2-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli kehittynyt edellä esitettyjä osuuksia mukaillen ja pysynyt Kirkkonummella tasaisena, muualla puolestaan laskenut. Vuonna 2008 osapäivähoidossa olleiden 1 2-vuotiaiden osuus oli suurin Raaseporin ja Hangon muodostamalla alueella, pienin puolestaan LOSTin alueella. Yksittäiset kunnat erosivat tarkasteltavien alueiden sisällä toisistaan etenkin Karviaisen ja LOSTin alueilla 6. Karviaisessa osuus oli muita alueen kuntia suurempi Karkkilassa, LOSTin alueella puolestaan Karjalohjalla. Keski-Uudenmaan ja Raaseporin ja Hangon alueiden sisällä kuntien osuudet olivat lähellä toisiaan. (SOTKAnet.) Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kaventunut kaikilla alueilla aikavälillä Myös osapäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut tarkasteltavilla alueilla vastaavalla ajanjaksolla, lukuun ottamatta Kirkkonummea, jossa kyseinen määrä oli pysynyt ennallaan. Osapäivähoidossa olleiden 3 5-vuotiaiden osuus oli vuonna 2008 suurin Raaseporin ja Hangon alueella, pienin puolestaan Kirkkonummella. Tarkasteltavien alueiden kunnat erosivat toisistaan eniten Karviaisen ja LOSTin alueiden sisällä. Keski-Uudellamaalla ja Raaseporin ja Hangon alueella kuntien välinen hajonta oli kyseisen osuuden suhteen pienempää 7. (SOTKAnet.) Kuvio Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1 2-vuotiaat ja 3 5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuosina 2004 ja Lähde: SOTKAnet. 6 Kuntien välinen keskihajonta oli vuonna 2008 Karviaisessa 2,2; LOSTin alueella 1,3; Keski-Uudellamaalla 0,4 ja Raaseporin ja Hangon alueella 0,3. 7 Kuntien välinen keskihajonta oli vuonna 2008 Karviaisessa 5,9; LOSTin alueella 4,0; Keski-Uudellamaalla 2,2 ja Raaseporin ja Hangon alueella 1,4. 22

23 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat ja 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,3 10 9, ,7 5,9 4,8 4,2 4,4 3,6 3,2 2,9 2,8 2,9 2,5 2,7 1,7 1,3 1,3 0,9 0,9 1,1 0,7 0,9 0,8 0,5 Keski- Karviainen LOST Raasepori ja Hanko 3-5 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 2008 Seuraavassa tarkastellaan lasten päivähoitajien eli lastentarhanopettajien, perhepäivähoitajien sekä lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten määrää tuhatta 1 6-vuotiasta kohden. Hangon ja Raaseporin alueella perhepäivähoitajia oli tuhatta 1 6-vuotiasta kohden muita lastenpäivähoitajien ammattiryhmien edustajia enemmän. Muilla tarkasteltavilla alueilla lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia oli puolestaan tuhatta 1 6-vuotiasta kohden muiden ammattiryhmien edustajia enemmän. Kirkkonummella oli vuonna 2007 tuhatta 1 6-vuotiasta kohden eniten lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia sekä lastentarhaopettajia, mutta vähiten perhepäivähoitajia. Kuvio Lasten päivähoitajia / vuotiasta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / vuotiasta vuonna 2007 Keski Karviainen LOST Hanko ja Raasepori Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia Perhepäivähoitajia 23

24 2.2.3 Perusopetus Seuraavassa tarkastellaan peruskoulun ala-asteen opetusryhmien ja yläasteen aineopetusryhmien ryhmäkokoja vuosiluokilla 1 6 ja 7 9. Opetusministeriö on selvittänyt perusopetuksen opetusryhmien kokoa yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa osana valtakunnallista opettajatiedonkeruuta. Tiedot kerättiin maaliskuussa 2008 perusasteen luokanopettajilta ja eri oppiaineiden aineenopettajilta. Kyselyn vastausprosentti oli noin 87 %. (OPM; Ryhmäkokoselvitys.) Selvityksestä ei käy ilmi, onko jonkin kunnan jokin koulu jättänyt vastaamatta kyselyyn. Perusopetuksen opetusryhmien koosta kertovat luvut ovat näin ollen suuntaa antavia. Opetusministeriön perusopetuksen ryhmäkokoselvityksessä esitettyjen tietojen perusteella opetusryhmäkoot vaihtelevat valtakunnallisesti suuresti kunnittain. Pääsääntöisesti maaseutumaisissa kunnissa opetusryhmien koot ovat pienempiä kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Ryhmäkoot vaihtelevat myös opetuskielen mukaan. Suomenkielisissä kouluissa keskimääräinen ryhmäkoko on 20 oppilasta, ruotsinkielisissä 17,4 oppilasta. Ryhmäkoko myös kasvaa koulun oppilasmäärän kasvaessa. Uudellamaalla opetusryhmät olivat keskimäärin suurempia kuin koko maassa 8 : luokilla opetusryhmässä oli keskimäärin 20,0 (koko maan ka. 19,1), luokilla 22,7 (21,6) ja luokilla 17,8 (17,3) oppilasta. Seuraavassa tarkastellaan opetusryhmiä kokoluokittain Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Perusopetus käsittää vuosiluokat 1 6 ja 7 9. Ala-asteen osalta tarkastellaan opetusryhmien 9 ja yläasteen osalta aineopetusryhmien kokoa. Perusopetuksen opetusryhmien koot luokilla vaihtelivat vuonna 2008 kunnittain. Suurimmassa osassa kuntia tavanomaisimpia olivat oppilaan muodostamat opetusryhmät. Niissä kunnissa, missä tällaisia keskisuuria opetusryhmiä oli vähän, ryhmäkoot olivat keskimäärin vielä tätä pienempiä. Neljässä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa suuria, yli 25 oppilaan opetusryhmiä oli kuitenkin noin kolmannes kaikista opetusryhmistä. Eniten tällaisia suuria opetusryhmiä oli Keski-Uudenmaan ja Karviaisen kunnissa: Nurmijärvellä, Vihdissä, Keravalla ja Hyvinkäällä noin kolmasosa opetusryhmistä oli tätä kokoluokkaa. Myös Nummi-Pusulassa suuria opetusryhmiä oli joka neljäs. ssa keskimäärin viidesosassa opetusryhmiä oppilaita oli 25 tai enemmän. Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnista ainoastaan Pornaisissa ja Raaseporissa ei ollut yhtään yli 25 oppilaan opetusryhmää. Ryhmiä, joissa oppilaita oli 30 tai yli, oli vuonna 2008 yhdeksässä kunnassa. 8 Lukuun ottamatta Ahvenanmaata, jonka tietoja ei ole ollut selvityksessä käytettävissä. 9 Lukuihin ei sisälly esiopetuksen eikä yhdysluokkien ryhmiä. 24

25 Kuvio Perusopetuksen opetusryhmien koot vuosiluokilla 1-6 Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Lähde: OPM; Ryhmäkokoselvitys. Vuosiluokilla 1-6 sellaisten perusopetuksen opetusryhmien osuus, missä oppilaita 25 tai enemmän vuonna Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Vuosiluokkien 7 9 aineopetusryhmien koot olivat keskimäärin pienempiä kuin ala-asteen opetusryhmien koko. Keravaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa alle 20 oppilaan ryhmät muodostivat vähintään puolet kaikista opetusryhmistä. Vuonna 2008 suuria, 25 tai useamman oppilaan aineopetusryhmiä oli kuitenkin kahdessatoista Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa. Eniten näitä ryhmiä oli Keravalla, missä 16 prosenttia opetusryhmistä sijoittui tähän kokoluokkaan. ssa vain neljä prosenttia aineopetusryhmistä oli näin suuria. Yli 30 oppilaan ryhmiä oli Länsi- ja Keski-Uudellamaalla neljässä kunnassa (Kirkkonummella, Keravalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa), mutta näiden ryhmien määrä oli kuitenkin vähäinen. (OPM; Ryhmäkokoselvitys.) 10 Karjalohjan osalta opetusryhmien koosta luokilla ei ollut saatavilla tietoa vuodelta

26 Kuvio Perusopetuksen opetusryhmien koot luokilla Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Lähde: OPM; Ryhmäkokoselvitys. Vuosiluokilla 7-9 sellaisten perusopetuksen aineopetusryhmien osuus, missä oppilaita 25 tai enemmän vuonna Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut kaikilla tarkasteltavilla alueilla vuodesta 2005 vuoteen 2008 tultaessa. Kyseinen osuus oli kasvanut myös lähes jokaisessa tarkasteltavien alueiden yksittäisessä kunnassa. Poikkeuksen edelliseen muodosti Hanko, jossa kyseinen osuus oli pysynyt tarkastelujakson ajan tasaisena. Myös erityisopetukseen siirrettyjen absoluuttinen lukumäärä oli noussut aikavälillä tarkasteltavien alueiden kunnissa Hankoa lukuun ottamatta. (Tilastokeskus.) Vuonna 2008 suurimmassa osassa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden suhteellinen määrä oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin. 11 Karjalohjalla ja Inkoossa ei toimi kouluja, joissa on luokat Siuntion osalta opetusryhmien koosta luokilla ei ollut saatavilla tietoa vuodelta

27 Kuvio Erityisopetukseen siirretyt oppilaat, % kaikista oppilaista Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Lähde: Tilastokeskus. (Karjalohjalla tilastointivirhe, tietoa ei siten käytettävissä) Erityisopetukseen siirretyt oppilaat, % kaikista oppilaista vuonna Keski- (KU; sininen) - Karviainen (Ka; keltainen) - (violetti) - LOST (L; vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR; oranssi) Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli laskenut Karviaisessa ja Kirkkonummella lukuvuodesta 2005/2006 lukuvuoteen 2007/2008 tultaessa. Muilla tarkasteltavilla alueilla kyseinen osuus oli noussut vastaavalla ajanjaksolla. (Tilastokeskus.) Yksittäiset kunnat tarkasteltavien alueiden sisällä erosivat kuitenkin toisistaan huomattavasti osa-aikaista erityisopetusta saaneiden osuuden suhteen. Vuonna 2008 kyseinen osuus oli suurin Nummi-Pusulassa, Siuntiossa ja Hyvinkäällä (25 %), pienin puolestaan Mäntsälässä (16,2 %). 27

28 Kuvio Osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Lähde: Tilastokeskus. Osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista lukuvuonna 2007/ Keski- (KU: sininen) - Karviainen (Ka: keltainen) - (violetti) - LOST (L:vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR: oranssi) Koulukiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden osuus noussut Uudellamaalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi huhtikuun kolmen viimeisen viikon aikana. Etelä-Suomen läänin kunnat osallistuvat kyselyyn parillisina vuosina. Peruskoulujen osalta opettajan ohjaama luokkakysely tehdään kuntien kaikilla 8. ja 9. luokilla. Kouluterveyskyselyn tulokset raportoidaan valtakunnallisesti sekä lääneittäin ja maakunnittain. ilman pääkaupunkiseutua muodostaa yhden raportointialueen. Vuonna 2006 kyselyn koulukiusaamista koskeviin kysymyksiin vastasi kyseiseltä alueelta noin 8600 yläasteen oppilasta, vuonna 2008 vastaajia oli noin (THL: Kouluterveyskysely.) Uudenmaan oppilaista kolme prosenttia raportoi vuonna 2006 tulleensa useita kertoja viikossa kiusatuksi. Vuonna 2008 vastaava lukema oli neljä prosenttia. Noin kerran viikossa kiusatuksi tulemisesta ilmoitti neljä prosenttia oppilaista vuonna 2006 ja viisi prosenttia oppilaista vuonna Tätä harvemmin kiusatuksi tulleita oli molempina vuosina 27 prosenttia oppilaista. (THL: Kouluterveyskysely.) Useita kertoja viikossa kiusaamiseen osallistumisesta raportoi sekä vuonna 2006 että vuonna 2008 kolme prosenttia oppilaista. Noin kerran viikossa kiusaamiseen kertoi osallistuvansa vuonna 2006 neljä ja vuonna 2008 viisi prosenttia oppilaista. Tätä harvemmin kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden osuus kaikista oppilaista oli 32 prosenttia vuonna 2006 ja 36 prosenttia vuonna Kiusaamiseen osallistumisen ulkopuolelle itsensä lukevien oppilaiden osuus oli laskenut 62 prosentista 56 prosenttiin vuodesta 2006 vuoteen 2008 tultaessa. (THL: Kouluterveyskysely.) 28

29 2.2.4 Lastensuojelu Seuraavassa tarkastellaan lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten osuutta. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin luetaan kuuluviksi myös perheen tuki ja kuntoutus. Avohuollon tukitoimet eivät sen sijaan pidä sisällään avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. (SOTKAnet.) Avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten osuus nousussa Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0 17-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut kaikilla tarkasteltavilla alueilla vuodesta 2000 vuoteen 2007 tultaessa. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna trendi on ollut 2000-luvulla nouseva 11 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa (KU: Kerava, Mäntäsälä, Järvenpää, Nurmijärvi; Ka: Karkkila, Nummi-Pusula; ; L: Inkoo, Lohja; HR: Hanko, Raasepori). Kehityssuunta on nouseva myös Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vain yhdessä alueen kunnassa trendi näyttäisi olevan laskeva (KU: Hyvinkää). Yksittäiset kunnat erosivat toisistaan avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuuden suhteen melko paljon. Keski-Uudellamaalla kyseinen osuus oli vuonna 2007 matalin Pornaisissa (0,3 %), mutta Uudenmaan keskiarvoa enemmän tukitoimien piirissä oli lapsia Keravalla, Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Hangossa. Viimeksi mainitussa tukitoimien piirissä olevien lasten osuus oli Länsi- ja Keski-Uudenmaan korkein (9,0 %). Muilla tarkasteltavilla alueilla kyseinen osuus oli tarkastelujakson ajan Uudenmaan vastaavaa matalampi. (SOTKAnet.) Kuvio Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuosina 2000, 2004 ja Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 6 5,6 5,7 5,9 5,3 5, ,7 1,8 2,9 3,6 3 3,4 4,4 2,2 3 3,9 3,6 4,7 4, Keski- Karviainen LOST Raasepori ja Hanko 29

30 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä tuhatta alle 18-vuotiasta kohden suurin Keski- Uudellamaalla Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheille tarkoitettu palvelu, jossa voidaan antaa tukea ongelmatilanteiden selvittelyyn osana lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Kasvatus- ja perheneuvontaa koskeviin tietoihin on laskettu mukaan kuntien kustantamat palvelut. Asiakkaiden itse maksamat tai muun julkisen tahon rahoituksen turvin hankkimat palvelut eivät ole mukana. (SOTKAnet.) Tuhatta alle 18-vuotiasta kohden vuoden aikana laskettu kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä oli vuonna 2008 viidessä alueen kunnassa suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (66 asiakasta tuhatta alle 18-vuotiasta kohden). Joissakin alueen kunnissa ei ole lainkaan kasvatusja perheneuvolaa ja joihinkin se on perustettu vasta 2000-luvun aikana. Asiakasmääriin vaikuttaa myös neuvoloiden resurssit ja niissä työskentelevän henkilökunnan määrä. Asiakasmäärien kehityksestä pidemmällä aikavälillä ei voida siten vetää erityisiä johtopäätöksiä ja vertailu kuntien välillä on hankalaa. Kuvio Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla vuonna Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden 2008 aikana/1000 alle 18 vuotiasta kohden Keski- (KU:sininen) - Karviainen (Ka: keltainen) - (violetti) - LOST (L:vihreä) - Hanko ja Raasepori (HR:oranssi) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden lasten osuudet pääosin kasvaneet Seuraavassa tarkastellaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden lasten prosentuaalista osuutta vastaavanikäisestä väestöstä. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuuteen lukeutuvat kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat 30