Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 209H UUDEN SAIRAALAN HANKESUUNNITELU; INVESTOINTIPÄÄTÖS

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 16/2014 Kokousaika ti klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 204H 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 205H 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 206H 5 SAAPUNEET KIRJEET 207H 7 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 208H 1 8 TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 209H UUDEN SAIRAALAN HANKESUUNNITELU; INVESTOINTIPÄÄTÖS 210H 1 25 TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAALA - HANKKEEN RAKENTAMISEN JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDON TOIMINTAMALLIN JA RAHOITUKSEN SELVITTÄMISEKSI; TOIMINTAMALLI- JA RAHOITUSRYHMÄN LOPPURAPORTIN POHJALTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET 211H TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; 2. KÄSITTELY 212H 1 39 LIIKUTELTAVIEN C-KAARIEN HANKINTA 213H 1 40 KUVANTAMISEN ULTRAÄÄNILAITTEISTON HANKINTA 214H 1 41 TAHDISTINGENERAATTOREIDEN JA -JOHTOJEN HANKINTA 215H 1 42 TILOJEN VUOKRAUS VAAJAKOSKEN TERVEYSASEMALTA 216H ITÄ- JA KESKI-SUOMEN SOTE ICT (ISSOTI) -HANKKEESEEN OSALLISTUMINEN 217H 1 46 GEROCENTER-SÄÄTIÖN HALLINNON KEHITTÄMINEN 218H 47 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014; RAKENNEMUUTOKSET 219H 56 LIIKELAITOS KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI 220H 58 VALTUUKSIEN MYÖNTÄMINEN TILAPÄISLAINAN OTTAMISTA VARTEN 221H 1 61 VALTUUSTON KOKOUKSEN ASIALISTA 222H 62 KESKI-SUOMEN SAIRAALAKAHVIOT OY:N YHTIÖ 223H 63 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SOVATEK-SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEN JÄSENEKSI; EHDOKKAAN NIMEÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENEKSI JA VARAJÄSENEKSI 11L 66 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 16/2014 Kokousaika ti klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = x x x x x x x x x Leila Lindell Tuomo Silvast Tony Melville Petri Jussila Pekka Leppänen Tuula Nieminen Jari Colliander Veikko Haverinen Maarit Heikkinen Laura Kivinen Toimi Kankaanniemi Jari Rouhiainen Satu Koskinen Seija Talaskivi Leena Laurila Sari Hakanen Pekka Pajala Marjo Pakka puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x x Leena Yksjärvi Santero Kujala Hellevi Sipponen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus x x x x x x Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville Todettiin. 204H - 223H, 11L sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Leila Lindell Tony Melville Seija Saarelainen Kaija Heikura Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjanpitäjä asia 217H asia 222H Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Pekka Pajala Jari Colliander Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

3 3 Kh 204H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 4 Kh 205H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maarit Heikkinen ja Leena Laurila. Tarkastusvuorossa ovat Pekka Pajala ja Jari Colliander. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pekka Pajala ja Jari Colliander.

5 5 Kh 206H SAAPUNEET KIRJEET Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Suomen Kuntaliitto, yleiskirje , 11/80/2014: Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen vuonna 2014 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 :n 3. momenttia muutettiin alkaen siten, että kunta, joka on lastensuojelulain (417/2007) 16 b :n 1. momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneet kustannukset. Lakimuutoksen myötä kunta tai muu opetuksen järjestäjä voi laskuttaa oppilaan kotikuntaa aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kustannusten tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta. Oppilaan kotikunnalta ei voida laskuttaa sitä osaa kuluista, jota vastaava toiminta suunnataan muihin tarkoituksiin. Aiheuttamisperiaatteen mukaan laskutettavat kustannukset laskutetaan varainhoitovuoden kirjanpidon mukaisina kustannuksina. Laskutusperusteet tulee yksityiskohtaisesti perustella ja tuoda esille sijoitetun oppilaan kotikunnan maksuosuutta koskevassa laskussa. Muutoksena aikaisempaan käytäntöön on, että mikäli oppilas ilmoitetaan kunnan vieraskuntalaiseksi oppilaaksi tilanteen mukaisesti, vähennetään oppilaasta määräytyvä kotikuntakorvaus vuoden 2014 kotikunnan maksuosuudesta. 2. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), kirje : Erikoissairaanhoidon laskutus Terveydenhuoltolain tulkinnasta on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko muualla kuin oman kunnan sairaanhoitopiirissä tapahtuvan erikoissairaanhoidon lasku lähettää kotikuntaan vai siihen sairaanhoitopiiriin, jonka jäsen kotikunta on. Vastausta tähän kysymykseen ovat pyytäneet sairaanhoitopiirien johtajat. Terveydenhuoltolain 58 :n mukaan: Jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä. Lakiteksti perustelujen kanssa ei ole yksiselitteinen. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 90/2010) todetaan ko. pykälään liittyen, että hoidon antanut palvelujen tuottaja lähettää laskun antamastaan hoidosta asiakkaan kotikunnalle. Jos lasku ylittää asiakkaan kotikunnan sairaanhoitopiirin käytössä olevan kalliin hoidon tasausrajan, kotikunta voisi lähettää ylittävän määrän sairaanhoitopiirinsä tasausmenettelyyn. Lakiteksti kuitenkin toteaa korvausvastuulliseksi kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä.

6 6 Lakiteksti ja perustelut ovat siten keskenään ristiriitaisia. Lain tulkinnassa lakiteksti on ensisijainen. STM:n näkemyksen mukaan laskutuksen tulee tapahtua sairaanhoitopiirien kautta. Sairaala lähettää laskun sairaanhoitopiirille, joka laskuttaa kuntaa. Kotikunnan sairaanhoitopiirin tulee olla tietoinen sen väestövastuulle kuuluvien asukkaiden muualla tapahtuvasta hoidosta ja siihen liittyvistä kuluista ja huomioida tämä kokonaisuutena toiminnan kehittämisessä. Käytännöllä hyödynnetään olemassa olevia laskutusjärjestelmiä ja samalla laskut kirjautuvat automaattisesti kalliin hoidon tasaukseen. Toimeenpanon vastuuhenkilö on talousjohtaja Aija Suntioinen. Saapuneet kirjeet ovat nähtävinä kokouksessa. merkitsee saapuneet kirjeet tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpanta viksi. Kh 206H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Aija Suntioinen

7 7 Kh 207H LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Seututerveyskeskuksen liikelaitoksen johtokunnan kokous on pidetty Kokouksen pöytäkirja jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. merkitsee Seututerveyskeskuksen liikelaitoksen johtokunnan kokouksen pöytäkirjan tiedoksi sekä päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä otto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita käsiteltäväkseen. Toimitusjohtajan viran julistaminen haettavaksi käsitellään erillisenä asiana (Kh 219H). Kh 207H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ao. liikelaitoksen johtaja

8 8 Kh 208H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja taidehankintatoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 208H.1. merkitsee taidehankintatoimikunnan pöytäkirjan tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen. Kh 208H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Taidehankintatoimikunnan sihteeri Vuokko Rankinen

9 Valtuusto Kh 61H, Kh 117H, Kh 201H, Kh 215H, Kv 9, Kh 171H, Kh 162H, Kh 209H UUDEN SAIRAALAN HANKESUUNNITELU; INVESTOINTIPÄÄTÖS Arkkitehtiryhmä sairaalahankkeen suunnittelua varten valitaan neuvottelumenettelyllä. Neuvottelumenettely on kuvattu tämän kokouksen esityslistalla asiakohdassa Kh 51H. Kolmen neuvottelumenettelyyn kutsutun arkkitehtiryhmän joukosta valitaan se arkkitehtiryhmä, joka laatii hankesuunnitelman. Päätöksen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmän valinnasta tekee sairaanhoitopiirin hallitus. 1. päättää nimetä arkkitehtiryhmän valintapäätöstä valmistelevan työryhmän. 2. Työryhmän jäsenet ovat: - Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja - Jorma Teittinen, projektijohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, Jyväskylän kaupunki - Jarmo Raveala, arkkitehti, Helsingin kaupunki - Raimo Koskela, tekninen johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Tuomas Aho, asianajaja, Helsinki, sihteeri. 3. Työryhmän tulee tehdä ehdotuksensa mennessä. Kh 61H., Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 117H, Työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys, mikä kolmesta neuvottelumenettelyyn kutsutusta arkkitehtiryhmästä on se, jolla on parhaat edellytykset tuottaa sairaalahankkeen hankesuunnittelu tilaajan hankintailmoituksessa ja lopullisessa tarjouspyynnössä ilmoittamien tietojen ja valintakriteerien pohjalta. Tarjouspyynnössä on myös optio hankesuunnittelun jälkeisestä suunnittelutyöstä jaettuna kolmeen vaiheeseen (luonnossuunnitelma, toteutussuunnitelma sekä rakentamisen aikaiset tehtävät ja erillistehtävät). Tarjouspyynnöt ovat esityslistan LIITTEENÄ 117H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Päätöksen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmän valinnasta tekee sairaanhoitopiirin hallitus.

10 Valtuusto Työryhmä kävi neuvottelut seuraavien tarjoajien kanssa: 1. JKMM - EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) 2. SARC KOIVULA AFA (Arkkitehtitoimisto SARC Oy, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja AFA Arquitectos) 3. Team Asclepieion ( Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja White arkitekter AB) Käytyjen neuvottelujen jälkeen edellä mainituille tarjoajille toimitettiin lopullinen tarjouspyyntö. Kaikki tarjoajat jättivät määräaikaan mennessä ( ) lopullisen tarjouksen. Työryhmä arvioi saatuja tarjouksia tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintakriteerien pohjalta. Valintakriteerit olivat hinta (25/100 pistettä) ja laatu (75/100 pistettä). Hinnan osuus jaettiin kokonaishintaan (15/100 pistettä) ja keskituntihintaan (10/100 pistettä). Laadun arvioinnin perusteet olivat seuraavat: - tarjoukseen sisältyvien referenssiprojektien innovatiivisuus (kolme pyydettyä projektia) (20/100 pistettä) - tarjoukseen sisältyvän työsuunnitelman tarkoituksenmukaisuus (35/100 pistettä) - projektihenkilöstön kokemus ja koulutustaso (20/100 pistettä). Työryhmä laati etukäteen, ennen lopullisten tarjousten avaamista pisteytyksen perusteet kuhunkin arviointikohtaan. Työryhmä pisteytti saadut tarjoukset niiden avaamisen jälkeen Pisteytystaulukko on esityslistan LIITTEENÄ 117H.2. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Pisteytyksen tuloksena korkeimman kokonaispistemäärän sai JKMM EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv). Työryhmä esittää, että sairaalahankkeen hankesuunnittelun toteuttajaksi valitaan JKMM EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv). Työryhmän esitys on yksimielinen. Tarjousasiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa.

11 Valtuusto päättää 1. valita sairaalahankkeen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmäksi JKMM EGM työyhteenliittymän (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) asiaa valmistelleen työryhmän esityksen mukaisesti. 2. tehdä hankesuunnittelua koskevan sopimuksen JKMM EGM työyhteenliittymän (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) kanssa. Kh 117H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 201H, Sairaanhoitopiirin hallitus valitsi uuden sairaalan hankesuunnittelun tekijöiksi kahden arkkitehtitoimiston, JKMM Arkkitehdit ja EGM architecten bv työyhteenliittymän. Pääsuunnittelija on arkkitehti Teemu Kurkela. Hankesuunnitelman tekoa on edeltänyt vuosia jatkunut, mittava valmistelutyö, jota on tehty sairaanhoitopiirin omien työntekijöiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Hankesuunnittelu käynnistyi heinäkuussa 2012 ja koko hankesuunnitelma-aineisto valmistuu Hankesuunnitelmasta laaditaan suppea versio, joka on käytettävissä Hankesuunnitelma sisältää muun muassa tarvittavan tilan laajuuden, rakennuspaikan ja siihen liittyvät perustamis- ja liittymäkuvaukset, liikennejärjestelyt, toiminnallisen kuvauksen, tilaohjelman ja investoinnin kustannukset. Hallitukselle esitellään kokouksessa hankesuunnittelun ajankohtainen tilanne, toiminnallinen suunnitelma ja Kukkumäentien länsipuolella sijaitsevien tonttien hankintaan liittyvä valmistelu. Asiaa esittelevät kokouksessa arkkitehti Teemu Kurkela, arkkitehti Victor de Leeuw ja projektijohtaja Jorma Teittinen. Ulkopuolisena asiantuntijana kokoukseen on kutsuttu kuultavaksi Henny van Laarhooven. Hankesuunnitelma-aineisto toimitetaan hallituksen kokoukseen osallistuville heti sen valmistuttua perjantaina

12 Valtuusto merkitsee tiedoksi hankesuunnittelun valmistelun, sairaalarakentamista varten tarvittavan tonttimaan hankinnan ja toiminnallisen suunnittelun vaiheen. 2. käy keskustelun sekä linjaa ja ohjeistaa sairaalahankkeen jatkotyöskentelyn. Kh 201H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. antoi luvan jatkaa alustavan hankesuunnitelman työstämistä. Lisäksi hallitus päätti seuraavien selvitysten laatimisesta: Kh 215H, riskianalyysi siitä, miten kalliiksi sairaalahankkeen lykkääminen tulisi omistajakunnille - selvitys siitä, millaisia terveysvaikutuksia sisäilmaongelmat aiheuttavat epäterveellisissä työtiloissa työskenteleville henkilöille, jos hanketta siirrettäisiin. Tämä asiakohta käsiteltiin ja päätettiin asiakohdan 8L käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kokouksessa olivat läsnä pääsuunnittelija-arkkitehti Teemu Kurkela (JKMM Arkkitehdit Oy), sairaala-arkkitehti Reijo Kekäläinen (JKMM Arkkitehdit Oy), vastaava arkkitehti Wictor de Leeuw (EGM architecten bv), konseptiarkkitehti Gijs Raggers (EGM architecten bv), suunnittelupäällikkö Raili Simola (Pöyry CM Oy), johtaja Henny van Laarhoven (Sairaala Orbis, Sittard) sekä tiedottaja Tuija Melville. Pauliina Takala poistui kokouksesta klo ja Terhi Pulli klo ennen päätöksentekoa Sairaanhoitopiirin hallitus keskusteli pitämässään kokouksessa alustavasta hankesuunnitelmasta. Suunnitelmassa on esitetty kaksi vaihtoehtoa sairaalan tilaratkaisuksi. Vaihtoehto A:n mukaan rakennus N (nykyinen ruokasalija kokoustila sekä teknisen tilan rakennus) sekä rakennus 45 (lasten- ja nuorisopsykiatria) jäävät sairaalan käyttöön. Jälkimmäinen jää nykyiseen käyttötarkoitukseensa ja edellinen muutostöiden jälkeen opetus-tutkimus-, kokous- ja hallintotiloiksi. Nova-rakennus ja rakenteilla oleva Väistö 3 -tila tulisivat alueen terveydenhuollon muuhun käyttöön. Jyväskylän kaupunki ei ole tässä vaiheessa ilmaissut kiinnostustaan ottaa näitä tiloja esim. terveysasema-, neuvola-, ham-

13 Valtuusto mashoito- tai vuodeosastokäyttöön. Uutta tilaa rakennettaisiin tässä vaihtoehdossa m2 ja tila sijoittuisi nykyisen, purettavaksi aiotun pesulan paikalle sekä Kukkumäentien toiselle puolelle tonteille, joiden ostamisesta on laadittu aiesopimukset. Tonttien hinnoista on saatu kahden riippumattoman tahon arviot ja niiden perustella on käyty toinen neuvottelukierros tonttien omistajien kanssa. Arvioitsijat ovat arvioineet tonttien yhteishinnaksi 6-7 miljoonaa euroa. Neuvottelukierroksen perusteella näyttää ilmeiseltä, että tonttien omistajat edellyttävät korkeampaa kauppahintaa. Alustavan hankesuunnitelman perusteella on mahdollista, että kaikkia neuvotteluissa esillä olleita tontteja ei tarvita. Osa tonttien omistajista on edellyttänyt liiketoiminnalleen korvaavia maa-alueita Jyväkylän kaupungin alueelta. Neuvotteluissa on ollut mukana Jyväskylän kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen. Rakennettava uusi sairaalatila ja käyttöön jäävät vanhat tilat olisivat yhteensä m2. Sairaalalla on nykyisin käytössä Kangasvuoren psykiatrinen sairaala mukaan lukien noin m2. Tilan vähennys olisi tässä ratkaisussa noin 30 %, millä on merkittävä vaikutus ylläpitokustannuksiin. Kaikkien sairaanhoitopiirin omistuksessa olevien tilojen yhteenlaskettu laajuus on m2 (keskussairaalan, Kangasvuoren, Juurikkaniemen, Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaman Kinkomaan ja Sisä-Suomen sairaala-alueet). Uusi sairaalatila suunniteltaisiin niin, että siinä on huomioitu modernein sairaalalogistiikka, muunneltavuus ja mahdollisimman hyvä käytettävyys, jotta 10 % käyttömenojen alenema (25 miljoonaa euroa vuodessa) voidaan saavuttaa. Vaihtoehto B lähtee siitä, että edellisten sairaalakäyttöön jäävien tilojen lisäksi käyttöön jäävät myös Nova- rakennus ja rakenteilla oleva Väistö 3. Niihin sijoittuisivat aikuispsykiatrian vuodeosastohoito ja polikliininen hoito, lasten- ja nuorisopsykiatrinen avohoito, kuntoutus sekä fysiatria sekä apuvälinekeskus. Väistö 3 -tilaan rakennettava polikliininen tila jäisi alkuperäiseen käyttöönsä. Tässä vaihtoehdossa uutta sairaalatilaa tarvittaisiin m2. Tila sijoittuisi samalle alueelle kuin vaihtoehdossa A:kin. Nova-rakennuksen ja Väistö 3:n pitäminen osana uutta sairaalaa aiheuttaa jossain määrin rationalisointihyötyjen vähenemistä vaihtoehto A:han verrattuna. Tämä johtuu siitä, että sairaala tarvitsisi yhden logistiikkakeskuksen sijaan kaksi. Tavoiteltavat rationalisointihyödyt (noin 7 %:n käyttömenojen vähenemä 10 %:n sijaan) ovat saavutettavissa tässäkin vaihtoehdossa. Alustava hankesuunnitelma on toimitettu hallituksen kokoukseen osallistuville Siihen sisältyy molempien ratkaisujen kustannusarviot, laskelma rationalisointihyödyistä sekä rahoituksen jakautuminen eri vuosille. Vaihtoehto A:n kokonaiskustannukset ovat 248 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon rakentaminen, N-rakennuksen muutostyöt, uusien tilojen kalustaminen laitteineen ja ympäristötyöt. Sellaiset laitteiston ja kaluston uusimiskustannukset, jotka on joka tapauksessa tehtävä, eivät sisälly laskelmaan. Näitä ovat mm. magneetti- ja Ct-laitteiden uusinnat ja ICT-järjestelmä, joita kaikkia on uusittava asteittain siinäkin tapauksessa, että rakentamista ei toteuteta. Sairaalan ympäristön katutyöt ja alueen lähiympäristön liikennejärjestelyt sisältyvät kustannuksiin siltä osin, kuin liittyvät välittömästi sairaala-alueeseen. Sairaalan potilaiden ja henkilökunnankin osittain käyttämä pysäköintitalo ei ole sairaalan omistuksessa, vaan sen

14 Valtuusto omistaa ulkopuolinen taho, joka perii käytöstä käyttömaksut. Molemmissa suunnitelmissa nykyinen pysäköintitalo jää nykyisin käyttöönsä nykyisin periaattein ja suunniteltu uusi pysäköintitalo rakennettaisiin ja ylläpidettäisiin samalla periaatteella, ei siis sairaalan toimesta. Myytävistä maa-alueista ja kiinteistöistä (keskussairaalan alue sekä Kangasvuori) on arvioitu saatavan miljoonaa euroa. A-vaihtoehdossa myydään myös Nova-rakennus ja Väistö 3. Arviot perustuvat ulkopuolisten arvioitsijoiden tekemiin laskelmiin (Catella ja Aalto yliopisto). Saavutettavista rationalisointihyödyistä on tehty erilliset laskelmat (Nordic Health Care Group ja logistiikan osalta Jyväskylän yliopisto). Tavoiteltu 10 %:n vähenemä käyttökustannuksissa verrattuna vuoden 2011 tasoon kustannustason nousu huomioiden on laskelmien mukaan saavutettavissa. Kokemukset vastaavista hankkeista Keski-Euroopasta osoittavat, että vastaavan tyyppisissä hankkeissa on saavutettu vielä suurempiakin rationalisointihyötyjä. Keski-Suomen sairaalahanketta koskeva rationalisointihyötylaskelma sisältyy alustavaan hankesuunnitelmaan. Suurin osa rationalisointihyödyista on saavutettavissa kiinteistöhuollossa (3,2 miljoonaa euroa), hoitoprosessien kehittämisessä (20 miljoonaa euroa) ICT-järjestelmistä (41,8 henkilötyövuotta) sekä logistiikassa (46,9 henkilötyövuotta). Nämä merkitsevät yhteensä 25 miljoonan euron hyötyjä vuodessa. Osa suunnitelluista rationalisointitoimista voidaan toteuttaa jo vanhoissa kiinteistöissä. Näitä ovat esim. liikelaitos Medikesin fuusio Medi-IT yhtiöön ja laboratoriotoiminnan yhteistyö Fimlabin kanssa. kuuli hankesuunnitteluarkkitehteja ja kustannuslaskijoita pitämässään kokouksessa ja päätti pyytää lisäselvityksiä Nova -rakennuksen ja Väistö 3:n muuntotöiden kustannuksista sekä työntekijöille aiheutuvista terveysriskeistä, jos toimintaa jatketaan nykyisissä tiloissa suunniteltua pidempään. Koska selvitykset on pyydetty , ne eivät ole valmiina vielä , mutta valmistuvat hallituksen pidettävään kokoukseen mennessä. Työterveyslaitos selvitti keskussairaalan kaikkien tilojen kuntoa syksyllä Raportin yhteenveto on LIITTEENÄ 215H.1. Selvityksen mukaan yli 60 % sairaalan tiloista on täydellisen saneeraamisen tarpeessa, ja osa tiloista sellaisessa kunnossa, että ne on poistettava käytöstä mahdollisimman pian. Osa sairaalan tiloista on aluehallintoviraston päätöksillä asetettu käyttökieltoon. Näitä syistä sairaala on joutunut turvautumaan erittäin nopealla aikataululla uusien tilojen rakentamiseen käyttökieltojen tai Työterveislaitoksen käytöstä poistamisohjeiden vuoksi. Moduulisairaalan rakentaminen (synnytykset ja vastasyntyneiden tehoosasto) maksoi runsaat 7 miljoonaa euroa ja rakenteilla olevan, kuntoutuksen, päiväsairaalan ja keuhkosairauksien poliklinikan käyttöön tulevien tilojen rakentaminen tulee tänä ja ensi vuonna maksamaan 10 miljoonaa euroa. Sairaala on käyttänyt viimeisen 20 vuoden aikana yli 200 miljoonaa euroa saneerauksiin ja uudisrakentamiseen. Saneerausten tulos ei suuressa osassa kohteista ole osoittautunut onnistuneeksi, vaan samat sisäilmaongelmat ovat jatkuneet. Huonoimmassa kunnossa on sädesairaala, jonka korjausaste on 125 % toisin sanoen 25 % enemmän kuin vastaavan uuden rakentaminen. 75 %:n korjausasteessa on suuri osa 1950-luvun rakennuskantaa ja osa 1980-luvun ja luvun rakennuskannasta.

15 Valtuusto Eriasteisista sisäilmaongelmista kärsii tällä hetkellä noin 30 % sairaalan käytössä olevista tiloista. Niiden sekä muiden kiireellisessä saneeraustarpeessa olevien tilojen remontointi edellyttäisi mittavien väistötilojen rakentamista ja tulisi valtuuston asettaman työryhmän raportin mukaan kalliimmaksi kuin nyt suunnitteilla olevien uusien tilojen rakentaminen. Valtaosa rationalisointihyödyistä jäisi saavuttamatta saneerausvaihtoehdossa. Mikäli hallitus päättää esittää valtuustolle yksityiskohtaisen suunnittelun käynnistämistä nyt laaditun hankesuunnitelman pohjalta, se ei tarkoita vielä investointipäätöksen tekemistä. Tarvittavan lisämaan osalta on tehtävä kaavamuutoksia, joista vastaa Jyväskylän kaupunki. Kaavamuutosten aikatauluksi on arvioitu 1-2 vuotta. Yksityiskohtaisen suunnittelun on arvioitu kestävän 2,5 vuotta ja rakentamisen 3 vuotta. Uudet tilat ovat siis käyttövalmiina aikaisintaan 5,5 vuoden kuluttua. Lopullinen investointipäätös tehdään siinä vaiheessa, kun rakentamisen urakkasopimuksista päätetään, aikaisintaan n. 3 vuoden kuluttua. Alustava hankesuunnitelma toimitetaan yhtymävaltuutetuille. 1. hallitus merkitsee tiedoksi sen pyytämät lisäselvitykset koskien henkilöstön terveysriskejä ja muutostöiden kustannuksia (Nova ja Väistö 3). 2. hallitus merkitsee tiedoksi alustavan hankesuunnitelman kustannusarvioineen, tonttineuvotteluselvityksineen sekä rationalisointihyötyselvityksineen. 3. hallitus päättää esittää kokoontuvalle valtuustolle, että yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana vaihtoehto B:n perusteella, huomioiden kuitenkin myös vaihtoehto A:n, mikäli joku alueen kunnallisen, yksityisen tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista tai yrityksistä on valmis ostamaan Nova -rakennuksen ja Väistö 3 rakennuksen Alustava hankesuunnitelma postitetaan yhtymävaltuutetuille Lisäksi se on saatavana pidettävässä Uusi sairaala -hankkeen informaatio- ja keskustelutilaisuudessa. Sairaanhoitopiirin johtaja teki kokouksessa ehdotukseen seuraavat täydennykset: - kohdan 3. loppuun lisäys: Luonnossuunnittelu osana yksityiskohtaista suunnittelua voidaan käynnistää samaan aikaan, kun alustavaa hankesuunnitelmaa täydennetään. - uusi kohta 4: päättää pyytää sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta lausunnot hankesuunnitelmasta.

16 Valtuusto Kh 215H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kv 9, Hallituksen ehdotus: Kokouksessa olivat läsnä esittelemässä asiaa arkkitehti Teemu Kurkela ja projektijohtaja Jorma Teittinen asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 208H jälkeen Työterveyslaitos selvitti keskussairaalan kaikkien tilojen kuntoa syksyllä Raportin yhteenveto on LIITTEENÄ 9.1. Alustava hankesuunnitelma postitetaan yhtymävaltuutetuille Lisäksi se on saatavana pidettävässä Uusi sairaala -hankkeen informaatio- ja keskustelutilaisuudessa. Valtuusto päättää, että yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana vaihtoehto B:n perusteella, huomioiden kuitenkin myös vaihtoehto A:n, mikäli joku alueen kunnallisen, yksityisen tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista tai yrityksistä on valmis ostamaan Nova -rakennuksen ja Väistö 3 rakennuksen. Luonnossuunnittelu osana yksityiskohtaista suunnittelua voidaan käynnistää samaan aikaan, kun alustavaa hankesuunnitelmaa täydennetään. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta pyydetään lausunnot hankesuunnitelmasta. Kv 9, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

17 Valtuusto Kh 171H, Sairaalan rakentaminen nykyisen keskussairaalan alueelle edellyttää lisämaan hankkimista Kukkumäentien länsipuolelta. Alueella sijaitsevien tonttien, kiinteistöjen ja määräalojen omistajien kanssa on käyty neuvotteluja ja omistajien periaatteellisesta valmiudesta myydä omistamansa maa-alue sairaalarakentamisen tarpeeseen on tehty aiesopimukset. Jyväskylän kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiesten tiiviissä yhteistyössä on valmisteltu tonttien kauppasopimusluonnokset, joissa sovitaan kaupan ehdoista. Kauppasopimuksissa on kaksi kaupan purkavaa ehtoa. Kauppa purkautuu, mikäli sairaanhoitopiirin valtuusto toteaa kaupan ostajan (sairaanhoitopiiri) kannalta tarpeettomaksi tai jos sairaanhoitopiiri ei ole saanut ostettua kaupan kohteen ostoon liittyviä muita tontteja, kiinteistöjä ja/tai määräaloja. Yhteenveto myyjien hyväksymistä ostotarjouksista: 1. Kiinteistö Oy Palokärjentie 7 / JYKES KIINTEISTÖT Oy: Ellen ja Artturi Nyyssösen Säätiö: Töysän Linja Oy: Jyväskylän Energia Oy: Pohjolan Turistiauto Oy: Teboil Oy ja Roil Oy yhteensä: , Roil ilmoitetaan myöhemmin. 7. Jyväskylän kaupungin määräalat: ( kem2 à 93 ). Neuvottelujen perusteella sairaanhoitopiirille koituu sairaalarakentamisen tarpeeseen hankittavan lisämaan ostosta, ilman Teboil Oy:n ja Roil Oy:n kustannusta, yhteensä euron kustannus. Rakentaminen edellyttää myös alueella sijaitsevan voimalinjan siirtämistä, mistä aiheutuu sairaanhoitopiirille suuntaa antavan laskelman perusteella kustannus. Alustavassa hankesuunnitelmassa on varattu sairaanhoitopiirin omistaman tontin ulkopuolella sijaitsevan maa-alueen ostoon sekä purkutöihin ja voima- ym. linjojen siirtoon Alueen kaavaprosessi on vireillä. Alustavan hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta on ilmaissut alustavana kantanaan, että uuteen sairaalaan voisi sijoittua hankesuunnitelmassa mainittujen kahden terveysaseman vastaanottotoimintojen lisäksi huomattava määrä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja osin sosiaalityön integraation kannalta merkityksellisiä palveluja, jotka tällä hetkellä tuotetaan Jyväskylän kaupungin toimesta ja tiloissa.

18 Valtuusto Integraation laajuudella on merkittävä vaikutus uuden sairaalan volyymiin ja rakennuskustannuksiin. Kyseiset toiminnot merkitsevät rakennettavien tilojen tarpeena noin bruttoneliömetriä, minkä rakennuskustannukset ovat alustavan arvion mukaan noin 29,5 miljoonaa. Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut, että päätös integraatiosta voidaan tehdä tulevan syyskuun aikana. Luettelo ja kuvaukset mahdollisesti integroituvista palveluista esitetään hallituksen kokouksessa. Kuntien lausunnossa toivotaan kannanottoa ainakin seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - sairaalan sijoittuminen - mahdollisuudet toimintojen integraatioon - tukipalvelujen tuottamisen vaihtoehtoiset mallit - sitoutuminen uuden sairaalan rakentamiseen ja palvelujen käyttöön hankesuunnitelmassa esitetyssä muodossa - vapaat kommentit. Hankesuunnitelman täydennykset toimitetaan hallituksen kokoukseen osallistuville Projektijohtaja Jorma Teittinen on läsnä kokouksessa esittelemässä asiaa. 1. merkitsee tiedoksi hankesuunnitelman täydennyksen ja käy keskustelun - alustavan hankesuunnitelman täydentämisestä tonttien hankinnan, maankäytön ja integraation osalta ja - sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta pyydettävän lausunnon sisällöstä. 2. päättää pyytää sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta lausunnon hankesuunnitelmasta mennessä. Kh 171H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa ehdotustaan seuraavasti: "Lausuntopyyntö lähetetään jäsenkunnille elokuussa Jäsenkuntien lausunnot pyydetään vuoden 2013 loppuun mennessä. Asia käsitellään kuntien kanssa käytävissä sopimusohjausneuvotteluissa."

19 Valtuusto Kh 162H, Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä asiakohta käsiteltiin pykälän 172H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kokouksessa jaettiin hankesuunnitelman täydennykset sekä Jyväskylän kaupunginhallituksen (pykälä 248) kannanotto uuden sairaalan hankesuunnitelmaa ja aikataulua koskevasta lausuntopyynnöstä Asian valmistelija sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan (Kv 6), että suunnittelua jatketaan valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Alustava hankesuunnitelma postitettiin yhtymävaltuutetuille joulukuussa Alustavaan hankesuunnitelmaan on tehty seuraavat täydennykset: - Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon integraatio, - perusterveydenhuollon osittainen integrointi erikoissairaanhoidon toimintaan, tukipalveluiden ja tilojen yhteiskäyttö, - tilalaajennus n brutto m2, - alustava kustannusarvio 41,8 M, - tilaohjelman tarkennus, - tarkennettu jako kuuman sairaalan, elektiivisen sairaalan ja vuodeosastojen tilatarpeen perusteella, - päivitetty kustannusarvio (LIITTEESSÄ 162H.1) esitetyn suunnitelman mukaisesti), - rakennuskustannusten päivitys perustuen päivitettyyn tilaohjelmaan ja suunnitteluratkaisuihin sekä - tonttien päivitetty hankintahinta. Tonttien hankinta sairaalahanketta varten on erillisenä asiana tämän kokouksen esityslistalla asiakohtana 160H. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirin valtuusto päättää tonttien hankinnasta kokouksessaan

20 Valtuusto Sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntien lausunnot hankesuunnitelmasta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään maanantaina Päätöksenteon aikataulu on suunniteltu siten, että sairaanhoitopiirin hallitus tekee esityksen hankesuunnitelman hyväksymisestä kokouksessaan. Investointipäätös on valmisteluaikataulun mukaisesti valtuuston käsiteltävänä Kunnille lähtevään lausuntopyyntöön liitetään hankesuunnitelman päivitetty rakennuskustannusarvio. päättää pyytää jäsenkuntien lausunnot hankesuunnitelmasta, erityisesti seuraavista hankesuunnitelmaan sisältyvistä osioista: - uuden sairaalan tilaohjelman koko ja kustannukset sekä - hankkeen rahoituksen periaatteet. Lisäksi jäsenkuntien lausunto pyydetään - hankkeeseen liittyvän 10 %:n tuottovaatimuksen vaikutuksista perusterveydenhuollon toimintaan. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään Kh 162H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 209H, Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh , projektijohtaja Mikko Jylhä, puh , talousjohtaja Aija Suntioinen, puh ja hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Yhteenveto kuntien lausunnoista Yhteensä 17 kuntaa on antanut lausuntonsa Uusi sairaala -hankkeen hankesuunnitelmasta esityslistan postittamiseen mennessä. Lausunnoista laadittu yhteenveto on esityslistan LIITTEENÄ 209H.1. Johtopäätökset Uuden sairaalan tilaohjelman koko ja kustannukset Suurin osa jäsenkunnista ilmaisee huolen kaikkien jäsenkuntien sitoutumisesta samaan SOTE-tuotantoalueeseen. Mikäli useampi kunnista valitsisikin toisen SOTE-tuotantoalueen, vaikuttaisi se mitoituksen perusteena olevaan noin asukkaan väestöpohjaan ja täten suunniteltuun tilatarpeeseen sekä kustannusten jakautumiseen.

21 Valtuusto Sairaalan rakentaminen on kymmenien vuosien ajan vaikuttava investointipäätös ja lähtökohtana on Keski-Suomen väestön sairastavuuskehitys. Korkeatasoista erikoissairaanhoidon kapasiteettia tarvitaan Keski-Suomessa ja väestön kasvuennusteiden ja ikärakenteen muutoksen kautta kysyntä ja käyttö kasvavat. Koska asukkaiden valinnanvapaus määrittää tulevaisuudessa yhä enemmän sitä, missä potilaita hoidetaan (henkeä uhkaavaa ensihoito poislukien), on palvelujen laadulla ja sijainnilla suurempi merkitys kuin yksittäisten kuntien sitoutumisella. Uusi sairaala-hankkeen rahoituksen periaatteet Suurin kuntien huoli keskittyy SOTE-ratkaisun mukanaan tuomiin vaikutuksiin uusi sairaala -hankkeen rahoitusperiaatteessa. Toiseksi on esitetty vaatimus että Jyväskylän perusterveydenhuollon integraatiosta aiheutuvat lisäkustannukset eivät saa valua muiden jäsenkuntien maksettavaksi tai osaksi konsernivelkaa. Kolmanneksi on vaadittu tarkempaa ennakkolaskelmaa rakennuskustannusten vaikutuksesta tuleviin hoitopäivähintoihin. Tarkastelun lähtökohtana on nykyinen voimassa oleva rahoitusjärjestelmä. Jos SOTE toteutuu lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla, kuntakohtainen hoitopäivähinta menettää merkityksensä kokonaan ja tilojen, laitteiden, välineiden kustannukset ovat osa SOTE-alueen ja SOTE-tuotantoyksikön (Keski-Suomen SOTE 2020) välistä tulossopimusta. Vastaavia suuria rakennushankkeita on jo toteutettu tai suunnitteilla kaikissa muissakin Itä- ja Keski-Suomen sotealueen keskussairaaloissa ja niiden vaikutukset kokonaisbudjettiin määrittyvät yhtenäisin periaattein. Jyväskylän PTH-integraation tilasuunnittelu etenee muun suunnittelun mukana projektiaikataulun mukaisesti. Suunnittelun edetessä myös rakennuskustannusarvio tarkentuu ja jako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten välillä lasketaan todellisten bruttoneliöiden suhteessa. Rakennuskustannusten vaikutus tuleviin hoitopäivähintoihin on esitetty erillisessä KSSHP:n Uusi sairaala -hankkeen toteutus- ja rahoitusmalli -raportissa, joka on erillisenä asiana tämän kokouksen asialistalla (Kh 210H). Uusi sairaala -hankkeeseen liittyvän 10 %:n tuottovaatimuksen vaikutukset perusterveydenhuollon toimintaan Kuntien lausunnoissa todetaan että 10 %:n tuottovaatimus tulee edellyttämään kotisairaalatoiminnan kehittämistä koko maakuntaa koskien ja että se edellyttää kuntoutusosaamisen ja kotihoidon kehittämistä moniammatillisena yhteistyönä maakunnassa. Tätä ei kuitenkaan nähdä suurena uhkana.

22 Valtuusto Esityslistan LIITTEENÄ 209H.2 on kunnille jälkikäteen toimitettu yhteenveto ja tarkempi selvitys 10 % tuottovaatimuksen saavuttamisesta. Kuntien lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Tonttien hankinta Uusi sairaala -hanketta varten Valtuusto päätti tonttien hankinnasta kokouksessaan (Kv 7). Tonttien kokonaiskauppahinta on euroa. Uusi sairaala-hankkeen hankesuunnitelma Hankesuunnitelma käsittää päivätyn alustavan hankesuunnitelman sekä osan 7: Alustavan hankesuunnitelman täydennys. Osaan 7 on koottu keskeisimmät täydennykset, mm. päivitetty rakennuskustannusarvio ja tilaohjelma. Hankesuunnitelma toimitetaan muistitikulla kirjattuna kirjeenä valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsenille. Hankesuunnitelma tallennetaan sähköisenä sisäiselle Arkki-alustalle, jossa se on hallituksen kokoukseen osallistuvien käytettävissä. Hankesuunnitelma toimitetaan lisäksi paperimuodossa pyydettäessä luottamushenkilöille. Hankesuunnitelman osa 7 on esityslistan LIITTEENÄ 209H.3. Tilaohjelma Erikoissairaanhoidon tarkennetun tilaohjelman laajuus on brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on täten noin brm2. Kokonaiskustannukset Kustannusarvio on päivitetty siltä osin kuin se on mahdollista suunnittelun tässä vaiheessa seuraavasti: - rakennuskustannukset perustuvat päivitettyyn tilaohjelmaan, - suunnittelukustannukset perustuvat toteutuneisiin suunnittelusopimuksiin, - liittymismaksut perustuvat rakennuksen todelliseen laajuuteen sekä - tonttien hankintakustannukset perustuvat valtuuston päätökseen (Kv 7). Muut kustannusarvion osiot tarkentuvat suunnittelun edetessä ja sen jälkeen, kun rakennusurakkasopimukset on tehty.

23 Valtuusto Päivitetyn kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 275,2 milj. euroa ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset noin 38,5 milj. euroa eli yhteensä noin 313,7 milj. euroa. Arvioitujen rakennuskustannusten lisäksi tulevat vielä asemakaavan vaatimien pysäköintipaikkojen lunastushinta noin 15 milj. euroa sekä liikenneväylien rakentamiskustannukset noin 4,5 milj. euroa. Uuden sairaalan kokonaiskustannusarvio on täten noin 333,3 milj. euroa. Uusi sairaala hankkeen rahoitusmalli Toimintamallia ja rahoitusta koskevat asiat ovat erillisenä asiana tämän kokouksen asialistalla (Kh 210H). Uuden sairaalan investointi sisältyy hankesuunnitelman mukaisena tässä kokouksessa erillisenä asiana käsiteltävään toiminta- ja taloussuunnitelmaan (Kh 211H). Rakennusprojektin aikataulu ja vaiheistus Rakennusprojektin toteutusaikataulun rajapyykit ovat: - Luonnossuunnittelun 1-vaiheen (L1) valmistuminen - tammikuu Luonnossuunnittelun 2-vaiheen (L2) valmistuminen - lokakuu Rakennuslupahakemuksen jättö - lokakuu Toteutussuunnitteluvaiheen (T1, T2) käynnistyminen - syyskuu Rakentamisen aloitus - maaliskuu Rakennuksen valmistuminen - v loppu - Uuden sairaalan käyttöönotto - v päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Uusi sairaala -hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman Keskustelun kuluessa sairaanhoitopiirin johtaja täydensi ehdotukseen alla olevan kohdan 1. Täydennetty ehdotus kokonaisuudessaan on seuraava: päättää 1, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki tekevät esisopimuksen kaupungin käyttöön tulevien perusterveydenhuollon tilojen ja niihin liittyvien kustannusten osalta mahdollisimman pian.

24 Valtuusto esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Uusi sairaala hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman. Kh 209H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksessa jaettiin päivitetty LIITE 209.1, johon on lisätty Kivijärven ja Kinnulan kuntien antamat lausunnot. Luhangan ja Kannonkosken kunnat eivät ole lausuneet asiassa. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Projektijohtaja Mikko Jylhä, projektipäällikkö Jari Ilves, projektikoordinaattori Kia Paasivirta ja Jyväskylän kaupunki

25 Valtuusto Kh 32H, Kh 216H, Kv 10, Kh 79H, Kh 147H, Kh 210H TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAALA - HANKKEEN RAKENTAMISEN JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDON TOIMINTAMALLIN JA RAHOITUKSEN SELVITTÄMISEKSI; TOIMINTAMALLI- JA RAHOITUSRYHMÄN LOPPURAPORTIN POHJALTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan aloittaa sairaalarakentamisen suunnittelun ns. siltavaihtoehdon pohjalta. Samalla valtuusto asetti kaksi työryhmää pohtimaan alueen terveydenhuollon käyttöön jäävien rakennusten käyttötarkoituksia sekä sitä, olisiko joitain nykyisessä sairaalakäytössä olevia tiloja saneerattavissa sairaalakäyttöön edelleen. Samalla valtuusto edellytti, että hallitus tuo valtuustolle esityksen uudisrakentamisen toiminta- ja rahoitusmallista vuoden 2013 loppuun mennessä. Sairaalarakentamisen ja rakennusten teknisen elinkaaren toimintamalleja ja rahoitusmalleja on käyty läpi kahden riippumattoman toimijan kanssa vuonna 2011 (Inspira, KPMG). Perusvaihtoehdot ovat taserahoitusmalli, elinkaarimalli (kumppanuusmalli), näiden yhdistelmät sekä elinkaarimallin eri variaatiot. Sairaalarakentaminen on Suomessa toteutettu perinteisesti taserahoitusmallilla ja rakennusten tekninen elinkaarivastuu on ollut omalla organisaatiolla. Elinkaarimallista, jossa vastuu rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta on kumppanilla, on kansainvälisiä kokemuksia myös sairaaloiden toimintamallina. Suomessa ei ole tätä mallia sovellettu sairaalarakentamiseen. Elinkaarimalliin sisällytetään tavallisesti kiinteistön rakentaminen ja kiinteistön tekninen ylläpito kiinteistölle arvioidun elinkaaren aikana. Elinkaari- / kumppanuusmalliin on liitettävissä myös muita palveluita, kuten esimerkiksi aulapalvelut, siivous, kuljetus jne. Näiden palveluiden toteuttaminen omana toimintana, ostopalveluna tai osana elinkaarimallisopimusta on tarkoituksenmukaista ratkaista sen jälkeen, kun periaatepäätös elinkaarimallin käyttämisestä kiinteistön rakentamisessa ja teknisessä ylläpidossa on tehty. Elinkaarimallin käyttäminen kiinteistön rakentamiseen ja ylläpitoon Keski- Suomen sairaalahankkeessa edellyttää mallin soveltuvuuden ja taloudellisuuden selvittämistä. Tätä varten on tarpeen asettaa työryhmä, joka - tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja, - tekee ehdotuksen siitä kannattako sairaanhoitopiirin toteuttaa sairaalarakentaminen ja rakennuksen tekninen elinkaarivastuu kumppanuusmallilla. Tämä perustuu hankesuunnitelmassa kuvattuun kiinteistön teknisen ratkaisun palvelutarpeeseen. Selvittää alustavasti onko hanke markkinoiden mielestä toteutuskelpoinen, jotta hankkeen mahdollisessa hankintamenettelyssä saadaan aikaan tehokas kilpailu. - tekee ehdotuksen hankkeen rahoitusmallista, - valmistelee hankkeen kilpailuttamiskriteerit, jos päätöksenteossa päädytään elinkaarimallin kilpailuttamiseen.

26 Valtuusto Valmistelun aikataulutavoite on mahdollistaa elinkaarimallin hankintamenettelyn käynnistämisen vuoden 2013 keväällä. Tämä edellyttää keskussairaalan hankesuunnitelman valmistelua ja valmistumista työryhmän valmistelutyön aikana. Työryhmän toimiaika on päättää 1. nimetä Keski-Suomen sairaalahankkeelle työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus hankkeen rakentamisen ja kiinteistöjen teknisen ylläpidon toimintamallista. 2. nimetä työryhmän jäseniksi seuraavat henkilöt: Kh 32H, Päätös: - kaksi hallituksen jäsentä - kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Järvinen, Joutsa - kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Saarijärvi - talousjohtaja Ari Hirvensalo, Jyväskylä - projektijohtaja Jorma Teittinen, K-S shp - tekninen johtaja Raimo Koskela, K-S shp - talousjohtaja Matti Häyrynen, K-S shp, puheenjohtaja - projektipäällikkö (rekrytoitava rakentamisen asiantuntija), sihteeri. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja ottaa työryhmän jäseniksi pysyviä asiantuntijoita. Ryhmä voi käyttää neuvonantajapalveluita sekä teknisen ratkaisun näkökulmasta että rahoituksen näkökulmasta. 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. Ehdotus hyväksyttiin. nimesi yksimielisesti työryhmään valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärven ja hallituksen jäsen Raimo Sopon Kh 216H, Työryhmä on selvittänyt tehtävänsä mukaisesti elinkaarisopimusmallin soveltumista Uusi sairaala -hankkeen toteuttamisessa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoita sekä tutustunut toteutettuihin ja toteutusvaiheessa olevin elinkaarisopimusmalleihin. Elinkaarisopimusmalleista ei sairaalarakentamisessa ole kokemuksia Pohjoismaissa muita kuin meneillään oleva mittava Karolinska-sairaalan rakennushanke Tukholmassa. Elinkaarisopimusmalleja on käytetty maanteiden ja pienenpien kohteiden toteutuksessa, kuten esimerkiksi päiväkodit. Tutustuttuaan elinkaarisopimusmalleihin ja ottaen huomioon Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Uusi sairaala -hankkeen erityispiirteet, työryhmän johtopäätös on, että elinkaarisopimusmalli ei sovellu tähän hankkeeseen.

27 Valtuusto Hankkeen toteuttaminen ja sairaalakiinteistön ylläpito olisi työryhmän näkemyksen mukaan parempi toteuttaa sairaanhoitopiirin omalla tilaaja-tuottaja-mallilla. Tässä mallissa tulisi kehittää uusi innovatiivinen toimintatapa, jolla varmistetaan konserniohjaus ja, jolla kiinteistön kunnossapito ja kiinteistön palvelukyky sairaanhoitotoiminnalle kiinteistön elinkaaren aikana saadaan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan sairaalan ydintoimintaa kiinteistön elinkaaren ajan. Hankkeen rahoituksessa on työryhmän näkemyksen mukaan merkittävästi kannattavampaa hyödyntää julkisen sektorin mahdollisuuksia saada lainaa yksityistä sektoria edullisemmin. Työryhmän väliraportti on LIITTEENÄ 216H.1. Mikäli työryhmän väliraportissaan esittämä periaate hyväksytään, niin työryhmä esittää, että se jatkotyössään mennessä selvittäisi - mitä toimenpiteitä tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen edellyttää, - toteutetaanko tilaaja-tuottajamalli perustamalla suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa varten oma liikelaitos vai osakeyhtiö, - rahoitetaanko Uusi sairaala -hanke taserahoituksella vai kiinteistöleasing-rahoituksella. päättää 1. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 216H.1 olevan väliraportin. 2. antaa ohjeet työryhmälle loppuraportin laatimiseen sekä edellyttää, että loppuraportti tuodaan hallituksen käsiteltäväksi huhtikuussa esittää valtuustolle, että Uusi sairaala -hanketta ei valmistella ulkopuolisen toimijan kanssa toteutettavalla elinkaarisopimusmallilla, vaan hankkeen valmistelua jatketaan oman tilaaja-tuottaja-mallin perusteella, josta esitys tuodaan valtuustolle vuoden 2013 aikana. Kh 216H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kv 10, Työryhmän väliraportti on LIITTEENÄ 10.1.

28 Valtuusto Hallituksen ehdotus: Valtuusto päättää, että Uusi sairaala -hanketta ei valmistella ulkopuolisen toimijan kanssa toteutettavalla elinkaarisopimusmallilla, vaan hankkeen valmistelua jatketaan oman tilaaja-tuottaja-mallin perusteella, josta esitys tuodaan valtuustolle vuoden 2013 aikana. Kv 10, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 79H, Työryhmä on jatkotyössään selvittänyt tarkemmin mitä toimenpiteitä tilaajatuottajamalliin siirtyminen edellyttää. Tähän liittyen on selvitetty mm varaissiirtoveroseuraamuksia ja rakennussuunnittelun sekä rakentamisen kilpailuttamisaikataulua ja millä aikataululla tuottajaorganisaatio on syytä perustaa. Siihen toteutetaanko tilaaja-tuottajamalli perustamalla suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa varten oma liikelaitos vai osakeyhtiö, työryhmä ei ole tehnyt esitystä, koska työryhmän käsityksen mukaan ratkaisu riippuu muista strategisista päätöksistä niin paljon, että tässä vaiheessa organisointimuotoa ei ole tarve lukita. Työryhmä suosittaa, että Uusi sairaala -hankkeen investoinnin rahoitus järjestetään sairaanhoitopiirin toimesta lainarahoituksella, mutta kuitenkin siten, että rahoitus kilpailutetaan uudelleen rakennuksen valmistuttua, jolloin voidaan arvioida leasing-rahoituksen edullisuus. Työryhmä on selvittänyt millaisia urakkamuotoja hankkeeseen on käytettävissä ja mitä tehtäviä tuottajaorganisaatio hoitaa tilaaja-tuottajamallissa Poiketen väliraportissa esittämästään periaatteesta, työryhmä esittää, että vanhan sairaala-alueen ja rakennusten jalostaminen (kehittämissuunnitelma, vaikuttaminen kaavoituksen sisältöön ja myynti) tulisi toteuttaa omalla projektiorganisaatiolla, joten väliraportissa esitetty tuottajaorganisaation rooli muuttuisi tältä osin. Työryhmän loppuraportti on LIITTEENÄ 79H.1. Loppuraportti on valmisteltu yhdessä Inspira Oy:n kanssa, joka on avustanut työryhmätyöskentelyssä, toiminut neuvonantajana. Työryhmä on valmistellut taloustarkastelun, jossa tarkastellaan tuottajaorganisaation ja sairaanhoitotoiminnan taloudellista kokonaisuutta vuodesta 2013 vuoteen Tarkastelussa on karkeasti arvioitu sairaanhoitopiirin toiminnan, normaali-investointien, uusi sairaala -investoinnin ja vanhan sairaalakiinteistön myynnin taloudellista kokonaisuutta. Taloudellista laskentaa esitellään hallituksen kokouksessa. Taloudellisen laskennan periaatteet on käyty läpi Inspira Oy:n asiantuntijoiden kanssa.