Tekninen lautakunta Raskaan puutavarakuljetuksen siirtäminen pois Kuusankosken keskustasta 12168/ /2016

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Raskaan puutavarakuljetuksen siirtäminen pois Kuusankosken keskustasta 12168/ /2016 Tela Tekniikka- ja ympäristöpalveluille on siirretty valmisteltavaksi jätetty valtuustoaloite raskaan puutavarakuljetuksen siirtämisestä pois Kuusankosken keskustasta. Aloitteen mukaan: Kuusankosken keskustan raskaan liikenteen vähentämiseksi inventoitiin aikoinaan miljoonia markkoja Heinolantien liittymään ja Pessankosken siltaan, jotta varsinkin raskas puutavarakuljetus saataisiin ohjattua pois keskustasta rekkojen viedessä puuta UPM:n tehtaille. Pohjoisesta, idästä ja etelästä tulevat puutavararekat käyttävät Pessankosken siltaa, mutta ongelmana on lännestä tuleva puutavarakuljetus. Kuusankosken keskustassa Valtakatua ja Ekholmintietä kulkevat raskaat rekat aiheuttavat katujen painumista, saavat aikaan katujen varrella olevissa kiinteistöissä tärinää ja meluhaittoja sekä kiertoliittymissä ajaessaan voivat vaarantaa varsinkin kevyen liikenteen turvallisuuden. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki yhdessä UPM:n kanssa neuvottelisi sellaisen ratkaisun, jossa huomioitaisiin Kuusankosken keskustassa asuvien kuntalaisten asumisviihtyvyys, katujen kantavuus vs. raskas liikenne sekä kevyen liikenteen turvallisuus. Avainasemassa neuvotteluissa ovat myös kuljetusyritykset, jotka vievät puuta UPM:n tehtaille. Kuusankosken kaupungin keskustan läpi kulkevan rekkaliikenteen vähentämistä on selvitetty jo aiemmin. Asiaa on puitu mm. vuonna 1996 tehdyssä tarveselvityksessä Raskaan liikenteen yhteyksien parantaminen Kuusaanniemen tehtailta Pessankosken kautta kantatielle 46 ja Ekholmintien ja Ahlmannintien kautta etelään (laatijana Kuusankosken kaupunki, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Itä-Suomen ratakeskus ja UPM-Kymmene Oy). Kyseisessä tarveselvityksessä esitetään ratkaisuehdotus Kuusaanniemen tehtaille suuntautuvan raskaan liikenteen kuljetusten siirtämiseksi uusille reiteille nykyiseltä Kuusankosken kaupungin keskustan läpi kulkevalta reitiltä sekä pohjois- että eteläsuunnan osalta Kuusaanniemen tehtaille. Pohjoisena kehittämissuuntana oli uuden sillan rakentaminen Pessankosken sillan kautta, joka on jo toteutettu. Tarveselvityksessä esitettiin eteläisen kehittämissuunnan osalta seuraavaa: Pohjoisen kehittämissuunnan toteutus ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, joten myös eteläisen suunnan parantaminen on myöhemmin välttämätöntä Tanttarin eritasoliittymän valmistuttua. Tanttarin eritasoliittymän rakentamisen lisäksi eteläinen kehittämissuunta vaatii myös kantavuuden ja geometrian parantamista Ekholmintien sillalla ja sen jatkeena olevalla jokeen rajoittuvalla tukimuuriosuudella. Kouvolan kaupunki on tuonut kyseisen seikan esiin mm. vuonna 2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle antamassaan lausunnossa yleissuunnitelmasta, joka koski valtatien 6 parantamista Kouvolan kohdalla. Tanttarin liittymässä yleissuunnitelmaan oli valittu jatkosuunnitteluun

2 vaihtoehto, jossa valtatiellä 6 on eritasoliittymä idän suuntaan ja lisäksi uusi sisääntulokatu Tanttarista Kouvolan keskustaan, Kymenlaaksontielle. Yleissuunnitelman mukaan vaihtoehtojen vertailussa ei tullut esille erityistä tarvetta täydelliselle eritasoliittymälle Tanttarin kohdalla, eikä tarvetta tullut esille myöskään asukkaiden tai sidosryhmien taholta. Lausunnossa todettiin, että mikäli tieverkon jäsentelyn puutteisiin halutaan parannusta, keskusta-alueen läpikulkevaa liikennettä vähenemään sekä valtatieliikenteen halutaan pysyvän valtatiellä, olisi suunnittelussa tullut huomioida Kuusankosken keskustan läpi valtatieltä 6 etelän suunnasta ja valtatieltä 12 lännen suunnasta kulkeva rekkaliikenne UPM-Kymmene Oyj:n Kymin paperi- ja sellutehtaalle. Lausunnossa pyydettiin KAS-ELYä pohtimaan uudelleen Tanttarin kohdan eritasoliittymäratkaisua Kuusankosken keskustan läpi kulkevan raskaan liikenteen vähentämiseksi. Raskaan puutavaraliikenteen läpiajokiellosta ei ole tehty uuden Kouvolan aikana virallisia selvityksiä, mutta asiasta on käyty epävirallisia keskusteluja osapuolten kesken viime aikoina mm. Kuusankosken keskustan saneerauksen edetessä. UPM:n kanssa on keskusteltu viimeksi v puutavaraliikenteen ohjauksesta. UPM ei ilmaissut silloin omaa kantaansa raskaan liikenteen reittiopastuksen muuttamiseen, mutta ehdotti asian pohtimista yhteistyössä kaupungin ja UPM:n kanssa. Kouvolan kaupungin liikenneinsinöörin mukaan raskaan liikenteen läpiajokiellossa on kyseessä osa laajaa liikenneverkkotarkastelua eikä pelkästään liikennemerkkien asettaminen. Kaupungin (kaupunkisuunnittelun/yhdyskuntateknisten palveluiden) pitäisi ensiksi yhdessä pohtia mm. Kymenlaakson jatkuva liikennejärjestelmätyön yhteydessä, mikä on kaupungin tahtotila liikenneverkossa ja sen toteuttamisedellytykset/-aikataulu kokonaisuuden kannalta. Asiaan liittyy mm. liikennemäärät, Kuusankosken keskustan turvallisuus ja muu haitta, Voikkaan reitin turvallisuus ja muu haitta, Tykkimäen reitin pituus ja turvallisuus, Tanttarin risteys, Ekholmintien silta, UPM:n ja kuljetusyritysten taloudelliset intressit, rajoitusten valvonta ja merkinnät, viitoitus jne. Läpiajokiellon merkitseminen vaatii korvaavan reitin päättämistä, reitin mahdollista parantamista sekä ehdottomasti sen viitoittamista. Läpikulun kiellosta / kiertoreittien toimivuudesta on jo keskusteltu aiemmin alustavasti mm. SKAL:n ja ELY-keskuksen kesken. Näiden osalta on tullut esiin huoli Voikkaan reitin toimivuudesta ja turvallisuudesta. ELY-keskukselta asiaan on tullut syyskuussa 2015 seuraava kannanotto: Mikäli kaupunki harkitsee raskaan liikenteen läpiajokieltoa, tulisi Helsingintien jatkeena Lassilanpellontien/Kyöperiläntien ja ennen kaikkea Kuusaantien liittymään kiinnittää huomiota. Osa Kuusaalle menevistä kuljettajista käyttäisi jo nykyisellään mieluummin keskustan kiertävää reittiä, mutta ko. Kyöperiläntien ja Kuusaantien liittymä on niin hankala ja hidas, ettei sieltä kautta ajo houkuttele. Ongelmat ovat: Kaksi lähes yhdeksänkympin kapeaa liittymämutkaa peräkkäin on raskaalla kalustolla huomattavasti hankalampi ja epämiellyttävämpi

3 ajaa kuin henkilöautolla. Kuusaantien liittymässä on ilmeisesti sen verran paljon liikennettä, että siitä on erittäin hankala päästä kääntymään raskaalla ajoneuvolla vasemmalle/voikkaalle päin. Myöskään näkemät eivät ole kovin hyvät. Lainatakseni kuultua lausetta: Pää pyörii kuin pöllöllä, eikä pääse liikkeelle. Aina, kun on lähdössä, tuleekin joku jommastakummasta suunnasta, sillä ei näe riittävän pitkälle. Ongelma korostuu erityisesti talvella, jolloin liittymä on liukas. Lisäksi liittymä on loivasti ylimäkeen, mikä hankaloittaa kuorma päällä liikkeelle lähtöä entisestään. Talvikelissä nämä riskitilanteet todella korostuvat. SKAL:n edustaja yhtyi ELY-keskuksen kommenttiin ja totesi lisäksi seuraavaa: Rekolan suunnan oppilaat joutuvat ylittämään (Lassilanpellon)tien. Jos aioitte kieltää kuorma-autot keskustassa, niin vaihtoehtoinen reitti pitää olla liikenneturvallinen kaikille osapuolille. (SKAL = Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. SKAL:n jäsenkuntaan kuuluu noin kuljetus- ja logistiikka-alan yritystä.) = = = Vastaavanlainen raskaan liikenteen läpiajokieltopäätös tehtiin Turussa tänä vuonna. Raskas liikenne kiellettiin Turun keskustassa Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan päätöksellä. Päätös liitteineen ja oheismateriaaleineen on luettavissa osoitteesta: Huomionarvoista on, että kyseinen Turun päätös vaati 18 erillistä liikennesuunnitelmaa eri katuosista viitoituksen yms. suhteen. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen johtajan mukaan (tiivistetysti) merkkien lisääminen ja muuttaminen tulee maksamaan useampia kymppitonneja. Merkkien vaihtoa ja järjestelyjä tulee tehtäväksi laajalla alueella; opastusta pitää muuttaa tuloteillä sekä torpata innovatiiviset ei-toivotut kiertotiet. Tähän kokonaisuuteen kuuluu Turussa em. nopeusrajoituksen alentaminen (keskustassa 30 km/h), pyöräilijöiden siirtäminen ajoradalle (pyöräkaistat) sekä muitakin liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja. Ne ovat kuitenkin taktisesti irrotettu omiksi asioikseen, vaikka ovat osa samaa kokonaisuutta. Turussa keskustaan ajo on mahdollista erillisillä luvilla ja läpiajoa valvotaan myös erillisellä valvontajärjestelmällä. Merkittävä seikka läpikulkukiellon toimivuudessa on poikkeuslupa-järjestelmän luominen ja pyörittäminen. Turussa lupaprosessin pyörittämisen organisointi on suhteellisen helppo toteuttaa, koska heillä on oma liikenteenhallintakeskus samoissa tiloissa Liikenneviraston liikennekeskuksen kanssa (vahva yhteistyö ja pitää sisällään sekä maa- että meripuolen liikenteen ohjauksen). Turussa asiaa oli linjattu jo 1990-luvulla. Nyt tehty päätös on alkuperäisen päätöksen tarkennus ja sitä on korjattu logistiikka-alan kanssa käytyjen

4 keskustelujen ja varsin yksityiskohtaisen logistiikkavirtojen selvittämisen ja tarkastelun perusteella. Olennainen osa ratkaisua oli, että Turussa valmistui Suikkilantien perusparannus (yhteistyö ELY-keskus, Liikennevirasto, Turun kaupunki), joka muutti satamasta lähtevän ja tulevan liikenteen sujuvasti uudelle linjalle. = = = Mikäli ELY-keskus ei tee muutosta yleissuunnitelmaan Tanttarin eritasoliittymän kohdalla, on liikennejärjestelyt suunniteltava muulle katu- ja tieverkolle. Eritasoliittymän toteuttaminen kaupungin lausunnossaan esittämän toiveen mukaisesti vaatisi nopeasti toteutuakseen kaupungin selkeän rahoituksen (hinta x xxx xxx ). Tekniselle lautakunnalle esitetään em. perustein, että raskaan puutavarakuljetuksen siirtämisestä pois Kuusankosken keskustasta käynnistetään erillinen selvitystyö, mahdollisesti seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän yhteydessä. Lisäksi esitetään, että kaupunki pyytää UPM, ELY-keskusta/ Liikennevirastoa, poliisia, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:tä nimeämään edustajat selvitystyöhön. Selvityksessä on huomioitava ainakin seuraavat asiat: 1. Tanttarin liittymän tilanne 2. Ehdotukset liikenteen ohjaamiseksi VT6 ja VT12 suunnista mm. Voikkaan tai Tykkimäen kautta 3. Esille nousseet kielteiset mielipiteet korvaavista reiteistä / niitä seuraavista häiriöistä. Näitä ovat mm. raskaalle liikenteelle sopimattomat risteysjärjestelyt, ajomatkojen pidentymiset, liikenneturvallisuuden ja Voikkaan asutukselle lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvat häiriöt 4. Reittien viitoittaminen ja varmistaminen, ettei liikenne ohjaudu muille kaduille (=vaatii laajat ja kalliit liikenteenohjausjärjestelyt) 5. Kouvolan kaupungin toimesta ei ole tehty selvitystä vaihtoehtoisen reitin mahdollisuudesta. Tiedossa ei ole, että Kuusankosken kaupunkikaan olisi tutkinut vaihtoehtoisia reittejä. VT 6 ja 12 suuntien liikenne on ajateltu ohjautuvan Kuusankosken keskustan läpi niin kauan kuin Tanttarin liittymä valmistuu 6. Kyseinen ongelma on tiedostettu Pessankosken sillan rakentamisen yhteydessä 7. Kaupungilla ei ole tietoa UPM Kymmene Oy:n eikä ELY-keskuksen kannasta mahdollisiin liikenteenohjausmuutoksiin ja siitä aiheutuviin kustannuksiin 8. VAK-reitistö on viitoitettu Tykkimäen kautta 9. Tehtaalle tulevien ajoneuvojen reitit sopimuksiin? 10. Navigaattoreiden aiheuttamat ongelmat. Tekninen lautakunta voi esittää muitakin asioita, jotka tulee huomioida asiaa selvitettäessä. Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan johtaja Anne Ahtiainen, p , anne.ahtiainen(a)kouvola.fi ja liikenneinsinööri Jyrki Ojanen, p , jyrki.ojanen(a)kouvola.fi

5 Vs. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää käynnistää selvityksen raskaan puutavarakuljetuksen siirtämisestä pois Kuusankosken keskustasta edellä esitetyt seikat huomioiden. Teknisen lautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.