ADHD OPAS JOSSA ON PALJON TIETOA. Ylivilkkautta rippileirillä Opettajan opas ADHD-nuorten opettamiseen rippikoulussa
|
|
- Pirkko Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPAS JOSSA ON PALJON TIETOA Tämän vihkosen tarkoituksena on antaa tukea, vinkkejä ja näkökulmia ADHD nuoren opettamiseen rippikoulussa. Olen pyrkinyt valottamaan hieman ADHD diagnoosin taustoja, yleistä ilmenemistä ja sen sukulaisuutta muihin tarkkaavaisuushäiriöihin. ADHD nuoria ei kannata pelätä eikä lokeroida pois. Heidät kannattaa ottaa rohkeasti mukaan opetukseen ja kokea heidät mahdollisuuksina ja viime kädessä aivan tavallisina nuorina. He ovat samalla tavalla Jumalan luomia ihmeitä kuten me kaikki. Toiset meistä ovat vain hieman vilkkaampia ja oppivat eri tavalla kuin toiset. ADHD Ylivilkkautta rippileirillä Opettajan opas ADHD-nuorten opettamiseen rippikoulussa
2 .... SISALLYSLUETTELO LAHTEET JA SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA JOHDANTO 2 1. RIPPIKOULU KAIKILLE Erilainen oppija rippikoulussa Teologiasta taustaa TARKKAAVAISUUSHAIRIO MBD ja ADHD ADHD:n diagnostiset kriteerit/oireet ADHD OPETUS Huomioi aluksi ADHD nuoren opettamisen huoneentaulu KASITTEITA.. 5. LISATIETOJA.. 6. LAHTEET JA SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA Broman, A & Mattson, B & Öjermo, C Rippikoulu kaikille kärsivällisyyttä, selkeyttä rakennetta. LK-kirjat. Helsinki. Tämä kirja kannattaa lukea! Ahonen, T & Aro, T. (toim.) Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Atena, Jyväskylä. Aaltonen, H & Pruuki, L & Saarainen P. (toim.) Rippikoulun käsikirja. Kirjapaja, Jyväskylä. Kuusi, R & Porkka, J. (toim.) Yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille. Erilaiset oppijat rippikoulussa. Kirkkohallituksen monistamo, Helsinki. Michelsson, K & Saresma, U & Valkama, K & Virtanen, P MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntous ja sopeutuminen. PS-kustannus, Jyväskylä. Kati Niemelä Hyvä rippikoulu. Rippikoulun laatu ja vaikuttavuus. Gummerus, Jyväskylä Pesonen, M & Rissanen, A& Toivanen, M-L & Saho, M. (toim.) Rippikouluopas II. Elämä, usko, rukous, seurakuntayhteys. Kirkkohallituksen monistamo, Helsinki. STAKES: 1997: MBD -asiantuntijaryhmän opas. Oppaita 26. Jyväskylä. Kirjoittaja Julkaisija Monistus Taitto ja kuvat Julkaisuvuosi STAKES: Ei tyhmä vaan erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien Heikki Arikka, Kasvatuksen teologi kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. HERO, Helsingin seudun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, erilaiset oppijat ry., Jyväskylä. Kasvatusasiain keskus Seurakuntayhtymän monistamo Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisen oppijan käsikirja. Jani Käsmä Lukineuvola-hanke. Helsinki
3 .. LISATIETOJA ADHD-KESKUS Stenbäckinkatu 7A Helsinki p. (09) (puhelinpalvelu ja neuvonta arkisin klo ) netti-sivut: ADHD-LIITTO ry. Sitratie Helsinki p. (09) netti-sivut: AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITTO RY. Turun aluetoimisto Nuortentalo I Suvilinnantie Turku p. (02) , nuortentalo.turku@stroke.fi ERILAISTEN OPPIJOIDEN LIITTO ry. Vilhonkatu 4 C Helsinki p. (09) netti-sivut: KEHITYSVAMMALIITTO Kirkkokatu 14 PL Valtioneuvosto p.(09) vanen.posti@stm.fi MBD-INFOKESKUS Stenbäckinkatu Helsinki p.(09) mbd@mbdinfo.fi netti-sivut: SUOMEN TOURETTE YHDISTYS p (ma klo 18-20) info@tourette.fi netti-sivut: TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ KASVATUSASIAIN KESKUS Eerikinkatu 3 A Turku Kasvatuksen teologi Heikki Arikka p.(02) heikki.arikka@evl.fi JOHDANTO Hyvä rippikouluopettaja, tämän pienen opasvihkosen tarkoituksena on antaa sinulle opastusta ja joitakin näkökulmia ADHD nuoren opettamiseen ja kohtaamiseen rippikoulussa. Tämä vihko ei ole kaiken tyhjentävä esitys tarkkaavaisuushäiriöistä. Aihe on kokonaisuudessaan niin laaja ja moninainen että kyseisen ilmiön kuvaileminen on haastavaa näin pienessä kirjallisessa työssä. Vihkonen nojaa täysin lähdekirjallisuuteen. En ole itse kirjoittanut tai lisännyt juurikaan omiani vaan vihkosen tietoaines on koottu aihetta käsittelevistä kirjoista. Toimitustyö on omani. Tästä syystä olen koonnut kirjoituksen loppuun lähdeluettelon sekä listan suositeltavasta kirjallisuudesta, mikäli haluat tietää laajemmin aiheesta. Aiheesta löytyy runsaasti lisäkirjallisuutta myös Kasvatusasiainkeskuksen kirjastosta. Tämän vihkosen tarkoituksena on antaa tukea, vinkkejä ja näkökulmia ADHD nuoren opettamiseen rippikoulussa. Olen pyrkinyt valottamaan hieman ADHD diagnoosin taustoja, yleistä ilmenemistä ja sen sukulaisuutta muihin tarkkaavaisuushäiriöihin. ADHD nuoria ei kannata pelätä eikä lokeroida pois. Heidät kannattaa ottaa rohkeasti mukaan opetukseen ja kokea heidät mahdollisuuksina ja viime kädessä aivan tavallisina nuorina. He ovat samalla tavalla Jumalan luomia ihmeitä kuten me kaikki. Toiset meistä ovat vain hieman vilkkaampia ja oppivat eri tavalla kuin toiset. Vihkosen rakenne on seuraava: ensimmäisessä kappaleessa on lyhyt katsaus erilaisten oppijoiden historiaan ja rippikouluun. Erilaisia oppijoita on aina ollut keskuudessamme. Vasta viime aikoina on ilmiöön alettu kiinnittämään huomiota. On huomattu, että suurin osa meistä ihmisistä oppii asioita omalla tavallaan. Mitä enemmän oppimiseen liittyviä ilmiötä tutkitaan, sitä enemmän löytyy erilaisuutta. Onneksi enää ei tarvitse oppimiseen liittyä yksilöllisiä erityispiirteitä hävetä. 21 2
4 Meillä opettajilla ja kirkon työntekijöillä on vielä asenteissa kehittämisen varaa. Tämän vihkosen yhtenä tarkoituksena on poistaa ennakkoluuloja, ja antaa käytännön vinkkejä opettamiseen. Näkökulma on suppeasti vain ADHD diagnoosissa. Todellisuudessa diagnosoituja ADHD nuoria on aika vähän. Toisessa kappaleessa on perustietoja tarkkaavaisuushäiriöistä ja hieman syvemmin ADHD diagnoosista. Kolmannessa kappaleessa on opettamiseen liittyvää tietoja ja käytännön ohjeita. Loppupuolelle olen koonnut aiheeseen liittyvää käsitteistöä aihetta vähemmän tunteville helpottamaan ilmiön tarkastelua. Lisätietoa kaipaaville lopussa on myös yhteystietoja, joista saa apua ja tietoa jos sellaista haluaa. Toivon sinulle armollisia hetkiä erilaisten oppijoiden parissa. Turussa Heikki Arikka Lukihäiriö Lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen häiriö, joka ei johdu heikosta älyllisestä suoriutumisesta tai opetuksenpuutteesta MBD (minimal brain dysfunction). Vähäinen aivotoiminnan häiriö. Tarkkaavaisuushäiriö neurologisena oireyhtymänä, mihin liittyy usein motoriikan, hahmottamisen ja/tai oppimisen häiriö, usein myös puheen- tai kielenkehityksen häiriö. Motorisen kehityksen häiriö Liikettä koskeva kehityksen erityisvaikeus, joka ilmenee viivästyneenä liikunnallisten taitojen oppimisena mahdollisesti liikunnallisena kömpelyytenä, huonona käsialana. Oireyhtymä Oireisto, syndrooma. Määritelty yhdistelmä useita erilaisia oireita, jotka esiintyvät yhdessä aiheuttaen tietynlaisen tautitilan. Segregaatio Tarkoittaa erityisryhmien tai vähemmistöjen eriyttämistä ja eristämistä omiksi ryhmikseen. Esimerkiksi erityisrippikouluiksi. Touretten oireyhtymä Nykimishäiriö, jolle on ominaista usein toistuvat ja monimuotoiset lihasten ja äänelliset ilmaisut
5 Dysleksia Lukemisen erityisvaikeus, joka ei johdu heikosta älyllisestä suoriutumisesta tai opetuksen puutteesta. Hahmotushäiriö Havaintokyvyn häiriö. Aistikanavien kautta tulevan tiedon havaitsemisen vaikeus Hienomotoriikka Kädentaitoja kuvaava termi Impulsiivisuus Hetken mielijohteesta johtuva toiminta Inkluusio Koulumaailmasta tuleva termi, jolla tarkoitetaan mukaan kuulumista, sulautumista, sisältymistä johonkin. Tarkoitetaan kaikkien yhteistä rippikoulua. Inkluusion mukaan kaikki ovat samassa rippikouluryhmässä. Opetus järjestetään siten että kaikilla on mahdollisuus omien kykyjensä mukaan osallistua opetukseen ja leirin kulkuun. Integraatio Tarkoittaa yhteen liittämistä. Rippikoulussa tämä tarkoittaa erityisenoppijan liittämistä normaalirippikouluryhmään. Erityiskasvatus toteutetaan mahdollisimman pitkälle normaaliopetuksen puitteissa. Kognitiivinen Tiedollinen. Tietoon, havaintojen tekemiseen ja ajatteluun liittyvä Koordinaatiohäiriö Vaikeudet yhteen sovittaa eri lihasryhmien toiminnot Käytöshäiriö Mielenterveyshäiriö, johon voi kuulua mm. väkivaltaisuus, varastelu, valehtelu, pinnaaminen. 1. RIPPIKOULU KAIKILLE 1.2. Erilainen oppija rippikoulussa Rippikouluja on pidetty 1800 luvulta lähtien. Kirkon antama kasvatus on toki huomattavasti vanhempaa perua. Erilaisia oppijoita on ollut aina ennenkin. Nimitykset ja suhtautuminen valtaväestöstä poikkeaviin oppijoihin on vaihdellut eri aikoina. Viittomakielisen rippikoulun juuret ovat jo 1800 luvun puolivälissä perustettujen kuurojen koulujen antamassa kristillisessä opetuksessa. Viittomakieliset rippikoulut voidaan katsoa olleen kirkon ensimmäiset erityisrippikoulut. Kehitys tähän päivään on toki ollut valtava ja opetusmetodit ovat muuttuneet monesti ajan kuluessa. Ilmiö itsessään ei siis kuitenkaan ole vain tämän ajan juttu. Historia auttaa huomaamaan että erityisiä oppijoita on aina ollut keskuudessamme. Kirkkojärjestys (KJ 3:3) velvoittaa seurakunnat järjestämään rippikoulua. Rippikoulusuunnitelma vuodelta 2001 korostaa, että seurakunnan on tarjottava kaikille nuorille mahdollisuus käydä rippikoulu. Rippikoulujen pitämistä velvoitetaan ja ohjeistetaan. Kuka tahansa ei saa pitää rippikouluja eikä miten tahansa. Velvoitteet koskevat myös erilaisten oppijoiden rippikouluopetusta. Kirkkojärjestys: Kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan tarjoamista muista eduista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten mukaisesti. Rippikoulusuunnitelma 2001: Oppimisen ohjaaminen edellyttää aina oppijan edellytysten, kysymysten ja oppimisvalmiuksien tuntemista. Rippikoulun yhteydessä kysymys oppijasta tiivistyy kysymykseen, millainen on rippikouluun tuleva nuori ja millainen on hänen käsityksensä kristillisestä uskosta ja asenteensa siihen. Rippikouluun tulevat nuoret eroavat toisistaan monessa suhteessa, jolloin puhuminen nuoresta merkitsee aina yleistämistä. Opettajan on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen nuorten edellytyksiä rippikoulutyöskentelyyn. 19 4
6 KASITTEITA Abstrakti käsitteellinen ADHD (attention deficit hyperactivity disorder). Tarkkaavaisuus- tai ylivilkkaushäiriö. Amerikkalainen termi oireyhtymälle, jonka oireina ovat tarkkaavaisuushäiriö, keskittymiskyvyn puute, impulsiivisuus, ylivilkkaus joko yhdessä tai erikseen Aspergerin oireyhtymä Oireyhtymä, johon liittyy erityisiä käyttäytymisen ongelmia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöitä, vaikka lapsen kielen kehitys onkin suhteellisen normaali. Autismi Neurobiologinen häiriö, jonka seurauksena yksilön kyky käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa on puutteellinen. Yleisimpiä piirteitä ovat vuorovaikutuksen sekä kielellisen ja ei- kielellisen kehityksen puutteellisuus tai poikkeavuus, rajoittunut, toistava, stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin. CP (cerebral palsy) Neurologinen vamma, kehityshäiriö tai liikuntavamma DAMP (deficits in attention, motor control perception). Ruotsissa käytössä oleva MBD:tä kuvaava termi, jossa oireina ovat tarkkaavaisuushäiriö, motoriikan ongelmat ja hahmotusongelmat. Diagnoosi Taudinmääritys 5 Dysfasia Aivoperäinen puheen ja kielen häiriö Dysgrafia Kirjoittaminen erityisvaikeus, joka ei johdu heikosta älyllisestä suoriutumisesta tai opetuksen puutteesta. 18
7 SELKEYS Pyri pitämään ohjeet suppeina ja käytä mahdollisuuksien mukaan myös kuvia sanojen tukena. Anna vain yhdet ohjeet kerrallaan yhteen tehtävään. Tämä auttaa nuorta ymmärtämisessä ja tehtävän onnistumisessa ADHD nuoren opettamisen huoneentaulut 1. Huomio yksilöllisyys. Tee tarvittaessa henkilökohtainen opetussuunnitelma 2. Tarjoa tukiopetusta sitä tarvitsevalle 3. Muista kaikkien tehtävien selkeä ohjeistus 4. Suo riittävästi taukoja ja vapaa-aikaa 5. SuhtauduAD/HD nuoreen reilusti, rauhallisesti ja yksilön arvoa kunnioittavasti 6. Luo rauhallinen oppimisympäristö oppitunneille ja minimoi häiriötekijät 7. Mahdollista onnistumisen kokemuksia: käytä monipuolisesti opetusmetodeja, elämyksiä, älyllisten ja kirjalliset tehtävien lisäksi 8. Suhtaudu asiallisestiad/ HD nuoren vaikeuksiin 9. Muista, ettäad/hd nuorella on erilaisia oppimistapoja 10. Tee tarvittaessa yhteistyötä vanhempien ja opettajien kanssa 11. Motivoi opetukseen. ADHD -nuoren motivaatio saattaa laskea 5-10 minuutissa. 12. Kiinnitä huomio perusasioihin. Yksityiskohtiin keskittyminen on ADHD nuorelle vaikeaa 13. Luo selkeät raamit, säännöt ja rajat 14. Älä unohda huumoria! 15. Muista kaikissa tilanteissa nuoren ainutkertaisuus ja tasa-arvo. Olemme kaikki Jumalan kuvia Rippikoulun malliohjesääntö (jokaisen seurakunnan oma paikallissuunnitelma): Seurakunta huolehtii myös niiden henkilöiden rippikouluopetuksesta, jotka eivät voi osallistua yleiseen rippikouluun. Erityis- ja yksityisrippikouluissa sovelletaan piispainkokouksen hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Kasvatusasiainkeskus koordinoi ja tukee erilaisten oppijoiden rippikoulun toteuttamismahdollisuuksia yhdessä paikallisseurakuntien kanssa. Kasvatusasiainkeskus myös pitää lukuisia erityisrippikouluja. Tarvittaessa kasvatusasiainkeskus opastaa jokaisen nuoren kohdalla henkilökohtaisesti löytämään parhaiten sopivan rippikoulun. Useimmat ADHD nuoret osallistuvat normaalirippikouluihin. (Lähde: Kuusi, R & Porkka, J. (toim.) Yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille. Erilaiset oppijat rippikoulussa. Artikkelista 5.3. AD/HD opas rippikoulun työntekijälle. Tarja Lahti ja Elina Lehtovaara, s Kirkkohallituksen monistamo, Helsinki.) 17 6
8 1.2. Teologista taustaa Jokainen ihminen on Jumalan kuva. Ihminen on varustettu erilaisilla kyvyillä ja lahjoilla. On tärkeää, että me rippikouluopettajat itse uskomme jokaisen nuoren olevan Jumalan kuva. Hyväksymällä tämän teologisen väittämän, luomme ensiarvoisen tärkeän näkökulman nuorten kohtaamiselle. Me osoitamme arvostuksemme toinen toisiamme kohtaan, siten miten me kohtelemme, käsitämme ja arvostamme toinen toisiamme. Jumalan kuvan näkeminen jokaisessa nuoressa, ja tämän näkyväksi tekeminen rippikoululaisella itselleen ja muille, on alku sille, että rippikoulussa tapahtuu osallisuus ja aito jakaminen. Mikäli lähestymme rippikoululaisia vain ryhmän kautta, meiltä jää jotakin olennaista kohtaamatta. Meidän täytyy aina muistaa, että ryhmä koostuu yksilöistä. Jokainen yksilö on erilainen, vaikka nopeasti katsoen nuoret saattavat muistuttaa tai matkia toisiaan pukeutumisellaan tai käyttäytymiskoodeillaan. Jokaiseen rippikouluryhmään mahtuu eritasoisia ja eri tavoin oppivia yksilöitä. Meistä opettajista riippuu kuinka paljon me haluamme ymmärtää ja uskoa jokaisen nuoren ainutlaatuisuuteen ja mahdollisuuksiin. Haluan nostaa pohdittavaksi muutaman kysymyksen, auttaakseni sinua tarkastelemaan itseäsi opettaja, pappina, nuorisotyönohjaajana. Kysymykset: - Mitkä teologiset ja pedagogiset arvot ohjaavat minua opettajana? - Miten oma teologiani, ihmiskuvani ja arvoni tulevat minussa esille? Esimerkiksi viikon mittainen rippileiri leirikeskuksessa on aivan erilainen ympäristöltään kuin kaupunkirippikoulun iltaopetustunti seurakuntatalolla. Muista myös, että jokainen nuori on aina ainutlaatuinen yksilö. Vaikka samassa ryhmässä olisi monta ADHDdiagnoosin saanutta nuorta, silti heidän oireensa saattavat vaihdella keskenään hyvinkin paljon. Jos sinulla opettajana on jo etukäteen tiedossa ADHD-nuoren tai nuorien osallistumisesta rippikouluusi, niin tämä tieto helpottaa ottamaan asian huomioon jo suunnittelussa. Ennakointi teettää aluksi töitä, mutta helpottaa itse rippikoulussa, kun opetus ja vapaa-aika ovat etukäteen kunnolla suunniteltuja. Toisaalta kannattaa aina olla valmis muuttamaan opetusmetodeja ja päivän ohjelmaa mikäli tilanne sitä vaatii. Luovuutta ja ideointia tarvitaan jatkuvasti ja paljon, mikäli rippikouluun osallistuu samanaikaisesti useampi ADHDnuori. Pienistä ei kannata hermostua eikä pahoittaa mieltä, jos suunnitelmat muuttuvat kesken matkan tai etukäteen suunniteltu ohjelma ei aivan sellaiseen toteutuisikaan. Huumoria ja pientä pilkettä silmäkulmassa tarvitaan aina. Kolme perusohjetta on hyvä muistaa: KRS. Tästä tulee useimmille mieleen eräs kristillinen liike, jota kirjainyhdistelmä ei kuitenkaan tässä yhteydessä edusta. Muistisääntönä tämä yhdenmukaisuus saattaa auttaa ( Broman, A & Mattson, B & Öjermo, C Rippikoulu kaikille kärsivällisyyttä, selkeyttä rakennetta. LKkirjat. Helsinki. s. 17) KÄRSIVÄLLISYYS Suhtaudu joustavasti ja ole valmius muuttamaan opetusta tilanteen mukaan. Kärsivällisyydellä saat tuettua ja lisättyä nuoren itseluottamusta. Muista että ADHD-nuori ei ole ilkeä tai tahallaan tarkkaavaisuushäiriöinen. - Millaiseen ihmiskäsitykseen perustuu tapani kohdata rippikoululaiset? RAKENNE Säännöllisyys, ennakointi ja selkeät rajat ovat tärkeitä rippikoulussa. Leirimuotoisessa rippikoulussa kannattaa olla selkeä rakenne. Se antaa nuorelle mahdollisuuden valmistautua ennakolta ja keskittyä itse opetukseen. 7 16
9 3. OPETUS 3.1. Huomioi aluksi Nuori joka on rippikoulussa ja käyttäytyy huonosti, häiritsee, eikä keskity ohjeisiin, eikä tee annettuja tehtäviä loppuun on äärimmäisen harvoin diagnoosin saanut ADHD. Nuoren levottoman ja epäsosiaalisen käyttäytymisen taustalla saattaa olla muut kuin neurologiset syyt. Aluksi kannattaa miettiä miksi nuori käyttäytyy häiritsevästi. Useimmissa tapauksissa häiriköinnin, levottomuuden ja huonon keskittymiskyvyn takana on jokin aivan muu syy kuin ADHD diagnoosi. Kun rippikoululaisten keskuudessa alkaa olla levottomuutta ja häiriköintiä, opettajan on hyvä ensitöikseen pohtia voisiko jotakin muuttaa, esimerkiksi: opetusta, päiväohjelman rytmitystä, voiko ryhmän jakaa pienryhmiin, lisätä/vähentää vapaa-aikaa. Ensimmäiseksi on hyvä suunnata arviointi itseensä, opetustiimiin ja työskentelytapoihin. Jos näiden kriittinen tarkastelu ja suunnitelmien muuttaminen ei tuota tarvittavaa tulosta, voi pohtia ADHD:n mahdollisuutta yksittäisen nuoren käyttäytymisen aiheuttajana. Liian helposti ei kannata leimata ADHD nuoreksi. Joissakin tapauksissa asia saattaa kuitenkin olla aivan selkeä tai jo etukäteen tiedossa. Tällöin kannattaisi puhua nuoren vanhempien kanssa oppimiseen liittyvistä asioista. Vanhemmat saattavat antaa arvokasta tietoa. Oppimisvaikeuksista huolimatta jokaisella on oikeus saada parhainta mahdollista opetusta ja tulla mahdollisuuksien mukaan huomioiduksi yksilönä. - Mitä haluan rippikoulun antavan nuorille ja miten minä saavutan tavoitteen? - Millä tavalla työskentelen? Mitä olen? Millaisia arvoja pidän tärkeinä? Mihin uskon? Miten arvostan ihmisiä? -vastauksemme edellä esitettyihin kysymyksiin ja paljon enemmänkin paljastuu meistä rippikoulussa. Me emme pysty peittämään itseämme rippikoulussa. Olemme nuorten silmien edessä kuin avoin kirja. Tämä on hyvä tiedostaa etukäteen ja mahdollisuuksien ottaa huomioon jo rippikoulun suunnittelussa. Useiden tutkimusten mukaan viestimme puhumalla korkeintaan 20 % ja lopun 80 % me viestitämme itsestämme muutoin kuin puhumalla: eleillä, teoilla, äänenpainoilla, olemisella ja tekemisillämme. On tärkeä huomata että me opetamme rippikoulussa enemmän oppituntien ulko- kuin sisäpuolella. Se miten kohtaamme rippikoululaisia oppituntien välillä on tärkeämpää kuin se mitä me opetamme oppitunneilla. Opettaminen on tuloksellisinta silloin, jos oppitunneille opettamamme asiat on linjassa vapaa-ajan olemuksemme kanssa. Haluammeko kohdata erilaisia oppijoita ja ottaa heidät tasa-arvoisina mukaan rippikouluopetukseen vai häiriinnymmekö me eritavoin oppivista nuorista? ADHD-nuoren diagnoosit eivät välttämättä ole kovinkaan yksiselitteisiä tai yksioikoisia. Tästä johtuen ohjeet ADHD -nuoren kanssa toimimiseen tai opettamiseen eivät voi olla yksioikoisia. Parhaimpiakaan ohjeistuksia ei voi eikä saa käyttää sellaisinaan, kuten ne tässä esitetään. Muista aina ottaa huomioon ympäristö ja tilanne. 15 8
10 9
11 2.3. ADHD ADHD:n on katsottu johtuvan hermoratojen vajaatoiminnasta. ADHD:n keskeisenä ongelmana pidetään puutteellista impulssien estokykyä. Tämän vuoksi lapset toimivat nopeasti ja ajattelematta. He toimivat heti virikkeen saatuaan eivätkä ehdi ajatella, mihin toiminta johtaa tai mitä seurauksia sillä on. ADHD:hen liittyy tarkkaavaisuushäiriön, impulsiivisuuden ja ylivilkkauden lisäksi usein muita ongelmia (kts. alla oleva taulukko). Jos ADHD:ta potevalla on myös muita motorisia ongelmia, hahmotushäiriöitä tai oppimisvaikeuksia, ovat ADHD ja MBD identtiset käsitteet. Useimmilla ADHD lapsista on havaittu seuraavia piirteitä: - Motorinen kehityshäiriö % - Oppimiseen liittyviä ongelmia 90 % - Erityisiä oppimisvaikeuksia 30 % - Puheen ja kielen kehityksen häiriö % - Pakkoliikkeitä ja ajatuksia 25 % - Kypsymätön tunne-elämä yli 50 % - Huonot sosiaaliset taidot yli 50 % - Uhmakkuushäiriö % - Käytöshäiriö 25 % - Masennusta 10 % - Ahdistuneisuutta % - Univaikeuksia 30 % - Yökastelua 20 % TARKKAAVAISUUSHAIRIO 2.1. MBD ja ADHD Yleisesti käytetty termi MBD on lievä aivotoiminnan häiriö (minimal brain dysfunction), joka tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä. Siihen liittyy motoriikan, hahmottamisen ja tai oppimisen häiriö. Oireisiin kuuluvat usein myös kielelliset ja sosiaaliset erityisvaikeudet. MBD-termiä ei enää käytetä virallisessa tautiluokituksessa, vaikkakin se on vakiintunut Suomessa yleiseen kielenkäyttöön. Suomessa käytössä oleva MBD luokitus on kattonimike oireistolle, jonka ilmenemismuodot ja syyt voivat olla moninaiset. Yhdysvalloissa vastaava termi on ADHD (attention deficit hyperactivity disorder), johon kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulssien kontrollin puuttuminen. Usein ADHD:hen liittyy myös muita häiriöitä, kuten kömpelyyttä, hahmotus tai oppimisvaikeuksia, jolloin ADHD ja MBD ovat identtisiä käsitteitä. Niitä käytetäänkin usein synonyymeinä. Ruotsissa on käytössä termi DAMP (deficits in attention, motor control and perception), jolla tarkoitetaan tarkkaavaisuushäiriötä, johon liittyy kömpelyyttä ja hahmotushäiriöitä. ADHD:n ja MBD:n diagnooseja varten on olemassa selkeät kriteerit, mutta siitä huolimatta ne eivät ole yksiselitteisiä tarkkaavaisuus oirekokonaisuuksia. ADHD:n ja MBD:n erottaminen muista aivotoiminnan häiriöistä on vaikeaa, toisinaan jopa mahdotonta, koska oireissa esiintyy paljon päällekkäisyyttä. Näitä oireita ovat dysfasia, lievä kehitysvamma, lievä cp-oireyhtymä, Touretten ja Aspergerin oireyhtymät. Nuorella jolla on ADHD diagnoosi, voi olla samanaikaisesti myös jokin yllämainituista diagnooseista
12 ADHD:n ja MBD:n syyt ovat mitä moninaisemmat, eikä niitä aina edes pysty lääketiede selvittämään. Yleisesti kuitenkin uskotaan, että ylivilkkaus- ja tarkkaavaisuushäiriöt johtuvat neurologisista ja biologisista syistä. ADHD:n oireet vaihtelevat eri ikäkausina ja yksilöillä eri tavoin. Sairaus on jostain syystä yleisempää pojilla kuin tytöillä. AD/HD-termissä voidaan käyttää vinoviivaa kuvaamaan sitä että nuorella voi olla vain tarkkaavaisuushäiriö tai vain yli vilkkautta ja impulsiivikontrollin heikkoutta ADHD:n diagnostiset kriteerit/oireet Diagnoosi tehdään tarkkailemalla lapsen oireita ja kyselylomakkeella, jossa on tarkkaavaisuutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta koskevia kysymyksiä. Tämän lisäksi edellytetään, että oireet ovat alkaneet ennen seitsemän vuoden ikää ja kestäneet ainakin puolivuotta. Oireita pitää esiintyä erilaisissa tilanteissa kuten kotona ja koulussa. Oireiden on oltava niin huomattavia, että niistä on selvää haittaa. Alla on lista ADHD:n diagnostisista kriteereistä, amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen laatiman tautiluokituksen mukaan. Diagnoosi annetaan, jos lapsella on vähintään kuusi toteutunutta väittämää jommastakummasta alla esitetystä ryhmästä. 6. Hän väsyy nopeasti tai välttelee tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista ponnistelua. 7. Hän kadottaa tehtävissä tarvittavia esineitä. 8. Hän häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. 9. Hän unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnoissa. Ylivilkkaus ja impulsiivisuus: 1. Henkilö liikuttelee hermostuneesti käsiään ja jalkojaan ja kiemurtelee istuessaan. 2. Hän ei pysy paikoillaan istuessaan, nousee ylös ja kävelee ympäriinsä. 3. Hän juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa. 4. Hänellä on jatkuvasti täydessä vauhdissa tai hän tekee asioita nopeasti ja hosuen. 5. Hän puhuu lähes jatkuvasti. 6. Hän tokaisee usein vastuksen, ennen kuin kysymys on kunnolla esitetty. 7. Hänellä on vaikeuksia odottaa vuoroaan, esim. peleissä ja leikeissä. 8. Hän keskeyttää toiset tai tuppaantuu toisen seuraan. Tarkkaavaisuushäiriö: 1. Henkilöllä on vaikeuksia ottaa huomioon yksityiskohtia tai hän tekee huolimattomuusvirheitä. 2. Hänellä on toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin. 3. Hän ei tunnu kuuntelevan, mitä hänelle sanotaan. 4. Hän jättää seuraamatta ohjeita eikä saata tehtäviänsä loppuun. 5. Hänellä on vaikeuksia suunnitella omaa toimintaansa
Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotLaiska, tyhmä, saamaton.
Laiska, tyhmä, saamaton. Vai tukitoimia vailla? Klaus Karkia kokemusasiantuntija Koulutien kompastuskivet Peruskoulussa: Lievää keskittymättömyyttä Paljon pahempi ongelma kiusatuksi joutuminen, ja siitä
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI
ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotLapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v
Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotErilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa
Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
Lisätiedotjonkin verran parempi
ADHD-OIREIDEN SEURANALISA JA HOIDONSEURANALOMAKE 1 (1) LÄÄKKEENSAAJAN NIMI: ÄYÄJÄ: LÄÄKE, ANNOS JA ALOIUSPVM: Lomake täytetään kotona/muualla, missä: Viikoilla Onko ADHD-oireissa tai voinnissa tapahtunut
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotTÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi
v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotTeija Hirvonen ja Minna Väisänen Kevät 2010 OAMK LIITE 6
Teija Hirvonen ja Minna Väisänen Kevät 2010 OAMK LIITE 6 AD/HD tulee englannin kielen sanoista Attention Deficit/Hyperactivity Disorder Tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä, johon liittyy ylivilkkautta. AD
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotVälillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille
Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen
LisätiedotOPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut
OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN
ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN Tässä luvussa tarkastellaan ADHD:hen liittyvää leimaa ja sitä, kuinka lapsi ja muut perheenjäsenet voivat sen kokea. Lukuun on otettu myös mukaan ehdotuksia, kuinka
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotMistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?
Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi
Lisätiedot2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:
RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin
LisätiedotPia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013
Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotNeuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen
Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen Miksi olemme täällä tänään? - Tänä päivänä kohtaamme paljon erilaisuutta jo päiväkodissa. Osaammeko tukea lasta oikea-aikaisesti
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla
LisätiedotLAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015
LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotVastuuhenkilö: Laadittu:
Ohje 1 (5) Toiminnanohjauksen tukeminen Ohje 2 (5) MITEN TUKEA TOIMINNANOHJAUSTA Huolehdi lapsen perustarpeista o Nälkä ja väsymys, eli vireystilan ailahtelu, korostavat vaikeuksia. Liikunta on tärkeää
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotMiten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.
Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotHitaasti mutta, varmasti?
Hitaasti mutta, varmasti? Saavutettavuuden edistyminen 2000 luvulla Selvityksen luovutustilaisuus 02.02.2012 OPM Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, OTUS Erilaisten oppijoiden liitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotErityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro
Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN
LisätiedotISÄ MEIDÄN RUKOUKSEN VOI OPPIA MYÖS SOUTAMALLA KOKEMUKSIA PIENRYHMÄRIPPIKOULUSTA
ISÄ MEIDÄN RUKOUKSEN VOI OPPIA MYÖS SOUTAMALLA KOKEMUKSIA PIENRYHMÄRIPPIKOULUSTA Jaana Pirjola - Tiffany Takala Opinnäytetyö syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-,
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotHyvä rippikoululainen ja vanhemmat
Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotKokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola
Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tietoperusta
Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotAUTISMIN KIRJO JA KASVATUKSELLISEN KUNTOUTUKSEN ABC
AUTISMIN KIRJO JA KASVATUKSELLISEN KUNTOUTUKSEN ABC Kyllikki Kerola, KT, konsultoiva erityisopettaja Anna-Kaisa Sipilä, KM, ohjaava opettaja Koulutusmateriaalin suunnittelussa mukana konsultoivat erityisopettajat
LisätiedotAdhd:n värittämä perhe-elämä
Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho
Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa
Lisätiedot