AUTISMIN KIRJO JA KASVATUKSELLISEN KUNTOUTUKSEN ABC

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTISMIN KIRJO JA KASVATUKSELLISEN KUNTOUTUKSEN ABC"

Transkriptio

1 AUTISMIN KIRJO JA KASVATUKSELLISEN KUNTOUTUKSEN ABC Kyllikki Kerola, KT, konsultoiva erityisopettaja Anna-Kaisa Sipilä, KM, ohjaava opettaja Koulutusmateriaalin suunnittelussa mukana konsultoivat erityisopettajat Merja Hyytiäinen, Sanna Turakka 2008

2 Sisältö Erilaisia oireyhtymiä, kehityksen yksilöllisyyttä ASD Autismin kirjo Autismin piirteitä Aspergerin oireyhtymän piirteitä Rettin oireyhtymä Disintegratiivinen kehityshäiriö ASD:n teoreettisia selitysmalleja Kehitysvammaisuus ADHD- tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaus ADD tarkkaavaisuushäiriö Vinkkejä ADHD/ADD - kuntoutukseen Autismikuntoutuksen peruspilarit Dysfasia Touretten oireyhtymä Kehitystä ja oppimista vaikeuttavia tekijöitä Tehtävä omaan arkeen Kasvatuksellinen kuntoutus arjessa Säännöllinen yhteistyö Kommunikoinnin kehittäminen Visualisointi Strukturointi Jäsennellyt oppimistuokiot Sosiaalisten taitojen ohjattu oppiminen Sopimukset Sosiaalinen tarina Palkitseminen Aistien harjoittaminen Itsetunnon tukeminen Huumori, ilo ja leikkimielisyys 2

3 ASD Autism Spectrum Disorder- Autismin kirjo Neurologisen kehityksen pohjalta käyttäytymisessä ilmeneviä laaja-alaisia yksilöllisiä vaikeuksia Sosiaalisuudessa Kommunikaatiossa Käyttäytymisessä - omalaatuiset piirteet Aistimuksissa - havaintokokemusten erilaisuus 3

4 Autismin piirteitä Myönteiset käyttäytymismuodot Visuaalinen tarkkuus ja muisti Motoriset taidot usein hyvät Eri asioiden ja asiayhteyksien muistaminen Omaperäiset näkemykset ja ilmaisu Erityistaidot ja erityiset mielenkiinnon kohteet, paneutuminen niihin Rehellisyys, sääntöjen noudattaminen, tunnollisuus Erityiset pelot ja tilannejännittäminen Hyvä suoriutuminen ei-kielellisissä tehtävissä, loogisuus Liikakäyttäytymisen muodot Ritualistinen käyttäytyminen Haastavat käyttäytymismuodot Itsestimulaatio Ekolalia Tilanteeseen nähden sopimattomia tunteiden purkauksia Käyttäytymispuutteet Sensorisia ja havaintokyvyn vaikeuksia Kommunikoinnin vaikeuksia Sosiaalinen käyttäytymisen ja intuition sekä vuorovaikutuksen vaikeudet Vaikeuksia tavoitteellisessa toiminnassa esim. yhteisleikissä Itsenäisen elämän taidot puutteellisia 4

5 Aspergerin oireyhtymän piirteitä Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Rajoittunut ilmeiden ja eleiden käyttö tai ymmärtäminen, omalaatuinen katse Vaikeuksia ilmaista ja ymmärtää omia tunteita sekä tunnistaa toisten tunteita Puheen ja kielen poikkeavuutta, esim. Puheen kehitys myöhässä Ulkoisesti erinomainen puheilmaisu Muodollinen ja pikkutarkka puhe Omalaatuinen puhemelodia tai poikkeava ääni Puheen ymmärtämisen vaikeuksia, väärinkäsityksiä liittyen sanojen kirjaimelliseen merkitykseen Erityiset, rajoittuneet kiinnostuksen kohteet Rutiinien ja sääntöjen noudattaminen tärkeää, joskus pakonomaista Pulmat aistiherkkyydessä tavallisia Kykyprofiili yleensä huomattavan epätasainen (esim. sanavarasto vs. kielen ymmärtäminen) Muistin ja visuaalisen ajattelun vahvuus Usein motorista kömpelyyttä sekä vaikeuksia oman toiminnan ohjailussa Attwood

6 Rettin oireyhtymä esiintyvyys 1/ vain (?) tytöillä vauvaiän kehitys normaalia, kehitys taantuu 6-36 kk iästä alkaen motorisen kehityksen hidastuminen puhetaitojen häviäminen jäsenten kankeus, käsien kutova liike, hyperventilaatio tärkeää: kommunikaatiokeinon löytäminen! 6

7 Disintegratiivinen kehityshäiriö kehitys vaikuttaa normaalilta 3-4 vuotiaaksi muutamassa kuukaudessa kokonaisvaltainen noin vuoden kestävä taantuma, josta seurauksena autismin kaltainen tila - kommunikoinnin pulmat - sosiaalisten taitojen pulmat - virtsarakon ja suolen hallinnan vaikeudet - motoristen taitojen heikkeneminen - ylivilkkaus ja levottomuus 7

8 ASD:n teoreettisia selitysmalleja Neurologinen tausta Erilaisia tutkimuslöydöksiä Psykologiset teoriat Theory of Mind mielen teoria Koherenssiteoria osat ja kokonaisuudet Eksekutiiviset toiminnan ohjauksen pulmat Käyttäytymispiirteet - opitut toimintamallit Lääkinnälliset vaikutukset erittäin yksilöllisiä Kasvatuksellinen kuntoutus tuloksellista - hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia 8

9 Autismikuntoutuksen peruspilarit Akiva toimintamalli: 1. Perheperustaisuus 2. Kommunikoinnin kehittäminen 3. Kokopäivästruktuuri 4. Strukturoidut oppimistuokiot 5. Säännölliset yhteistyöpalaverit 6. Jatkuva arviointi 7. Inkluusio 9

10 Kehitysvammaisuus Annetaan vaan ihmisen kokeilla ja yrittää. Aivot kehittyy ja keskittyminen paranee koko ajan. Joka ihmisellä on puutteita, mutta vähempi ottaa vammasen pää asioita kerralla kuitenkin sisälle. Olavi Hietaharju, 2000 Toimintakyvyn rajoitus sekä keskimääräistä merkittävästi heikommat älylliset suoriutumismahdollisuudet Liitännäisvammat tavallisia Kehitys perustuu oppimiseen. Autismi voi estää oppimista. Autismin kirjon ihmisistä kehitysvammaisia n. 50 % (aiemmin n. 80%) Autismiin kuuluu myös monenlaista lahjakkuutta. 10

11 ADHD Attention Deficit Hyperactivity Disorder Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö Attention Deficit Disorder Tarkkaavaisuushäiriö ADD (aiemmin MBD minimal brain dysfunction) 11

12 Ylivilkkaus ja impulsiivisuus Käsien ja jalkojen hermostunut liikuttelu Istuessa kiemurtelu Ei pysy paikoillaan, nousee ylös ja kävelee ympäriinsä Vaikeuksia leikkiä rauhallisesti ja hiljaa Jatkuvasti täydessä vauhdissa Asioiden tekeminen nopeasti ja hosuen Jatkuva puheen pälpätys Vastauksien tokaiseminen ennen kysymyksen kuulemista Vaikeuksia odottaa vuoroaan esim. peleissä ja leikeissä Toisten keskeyttäminen ja seuraan tuppautuminen 12

13 Tarkkaavaisuushäiriö Vaikeuksia ottaa huomioon yksityiskohtia (huolimattomuusvirheet) Toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin Ei tunnu kuuntelevan, mitä hänelle sanotaan Ohjeiden seuraamisen ja tehtävien loppuun suorittamisen vaikeus Oman toiminnan suunnittelun vaikeuksia Väsyy nopeasti Pitkäkestoista ponnistelua vaativien tehtävien välttely Esineiden kadottelu Ulkopuolisista ärsykkeistä häiriintyminen Asioiden unohtelu päivittäisissä toiminnoissa 13

14 Vinkkejä ADHD/ADD kuntoutukseen Jokainen tarvitsee rajat, joiden avulla erottaa sallitut ja kielletyt asiat. Aikuinen asettaa turvalliset rajat lapsen toiminnalle ja huolehtii niiden noudattamisesta. Säännöt tulee perustella. Sääntöjä tulee noudattaa johdonmukaisesti. Säännöt tulee opettaa ja ylläpitää kaikissa päivittäisissä tilanteissa. Kiitosta tulee antaa yrityksestä ja pienestäkin edistymisestä. Hyvästä käyttäytymisestä ja suoriutumisesta tulee palkita välittömästi. Rikkeen tapahduttua siitä keskustellaan heti ja sääntöjen noudattamisesta sovitaan uudelleen. Kohtuullisiin ja tinkimättömiin sääntöihin tulee yhdistää myönteinen ja lämmin asenne. Aikuisen maltillisuus ja rauhallisuus toimivat paremmin kuin huutaminen. Lujuus ei ole ankaruutta eikä rankaisemista. Kasvattajan on huolehdittava itsestään ja omasta jaksamisestaan. 14

15 Dysfasia kielen kehityksen erityisvaikeus Syinä keskushermoston toimintahäiriöt ja perinnölliset tekijät. Jäävät usein selvittämättä. Vaikeuksia puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai molemmissa Vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti: Lievä Ymmärtää ja tuottaa arkipuhetta - äännevirheitä, vaikeuksia sanahahmoissa Ohjeiden vastaanotto vaikeaa, oppimisvaikeuksia, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia Keskivaikea Puheen ja kielen kehitys viivästynyttä ja poikkeavaa Puhe epäselvää ja epäkieliopillista. Oppii ymmärtämään ja tuottamaan arkipuhetta. Hyötyy pienryhmäopetuksesta Vaikea Selvästi viivästynyt puheen ja kielen kehitys (ymmärtäminen ja tuottaminen) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät välttämättömiä Tarvitsee erityisopetusta, pienryhmäopetusta Liitännäisoireita esim. hahmotushäiriöt, kömpelyys, keskittymisen vaikeudet, heikko itsetunto, levottomuus, juuttumistaipumus sekä vaikeudet siirtymätilanteissa 15

16 Dysfasian muodot (Rapin & Allen) Verbaalis-auditiivinen agnosia Puheen ja kielen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeuksia, jotka vaikeuttavat sosiaalista vuorovaikutusta Verbaalinen dyspraksia Vaikea tuottaa puheessa tarvittavia tahdonalaisia liikkeitä Fonologisen ohjelmoinnin häiriö Vaikeuksia käyttää oikein äänteitä Fonologis-syntaktinen häiriö Puhe sujumatonta, sanan löytämisen ja kertomisen vaikeutta. Lauseet lyhyitä. Leksikaalis-syntaktinen häiriö Ymmärtäminen vaikeaa, kieliopillisia ja sanan löytämisen vaikeuksia. Semanttis-pragmaattinen häiriö Puheen merkitysten ja tarkoituksenmukaisen käytön vaikeuksia. 16

17 Touretten oireyhtymä Keskushermoston kehityksellinen häiriö. Tic-oireita, äänellisiä ja motorisia nykimishäiriöitä. Yksilöllisiä oireita, jotka muistuttavat ADHD:n ja Aspergerin oireyhtymän piirteitä. 17

18 Kehitystä ja oppimista vaikeuttavia tekijöitä Kommunikoinnin vaikeudet Motoriset pulmat Oman toiminnan ohjaamisen vaikeudet Sosiaalisten tilanteiden hahmottamisen vaikeudet Narsistiset pulmat Aistimusten erilaisuus Kognitiiviset puutteet (esim. hahmottaminen, muisti, kieli) Syyn ja seurauksen ymmärtämisen vaikeudet Psyykkiset / mielenterveyden pulmat Opitut huonot toimintamallit Käyttäytymishäiriöt Itsetunnon puutteet Motivaation puute alisuoriutuminen 18

19 Tehtävä omaan arkeen Valitse avainhenkilö, jonka kehitystä voit edistää kasvatuksellisella kuntoutuksella. Mitä oppimista haittaavia piirteitä havaitset? Tehkää yhteistyö-tiiminä kasvatuksellisen kuntoutuksen suunnitelma. Toteuttakaa sitä arjessanne. Arvioi toimintaanne ja tuloksia. Esitä prosessinne kuvaus seminaaripäivässä. 19

20 Kasvatuksellinen kuntoutus arjessa Tietoista, tavoitteellista, systemaattista toimintaa Myönteisen huomaaminen Itsetunto, usko omaan oppimiseen ja motivaatio ovat kehityksen lähtökohtia. Rangaistusten välttäminen Rangaistukset johtavat vuorovaikutuksen negatiivisuuteen. Oppimiseen tarvitaan myönteistä sosiaalista vuorovaikutusta. 20

21 Säännöllinen yhteistyö Kasvatuksellisen kuntoutuksen onnistumisen edellytys on, että tiimillä on sama suunta ja yhteiset keinot. Kasvattajien / ohjaajien erilaiset toimintatavat aiheuttavat hämmennystä ja voivat viedä kehitystä huonompaan suuntaan. Suunnittelu ja seuranta säännöllisissä yhteistyöpalavereissa, joista tehdään muistiot. 21

22 Kommunikoinnin kehittäminen Toinen toisensa ymmärtäminen on kehityksen lähtökohta. Jokaiselle kuuluu oikeus sekä itsensä ilmaisemiseen että ymmärretyksi tulemiseen. AAC-puhetta tukevat ja/tai korvaavat kommunikointikeinot käyttöön kommunikointitaitoja harjoiteltaessa. Tarkkaile ohjaajana oman puheesi määrää ja laatua! 22

23 Visualisointi Näön kautta tulevaa informaatiota havaitsevat ja muistavat hyvin useimmat autismin kirjon sekä tarkkaavaisuushäiriöiset ja dysfaattiset henkilöt. Kaikki tärkeä kannattaa esittää kuvien, värien, kirjoitetun tekstin ja visuaalisten symbolien avulla. 23

24 Strukturointi Voidakseen toimia jäsentyneesti ihminen tarvitsee tietoisuuden omista tapahtumistaan. Strukturointi eli jäsentäminen auttaa hahmottamaan paikkoja henkilöitä toimintoja aikaa - yksittäisiä tuokioita, päiväohjelmaa, viikon toimintoja, vuoden kiertoa, elämänkulkua. Onko sinun avainhenkilölläsi oma kalenteri jokapäiväisessä käytössä? Jokaisella pitää olla oikeus oman elämänsä suunnitteluun. Päivästruktuuri ja kalenteri ovat apuvälineitä siinä. 24

25 Jäsennellyt oppimistuokiot Kaikki oppivat, kun opetus järjestetään sopivalla tavalla. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja arviointi osaksi arjen toimintoja. Päiväohjelmaan voi järjestää mieluisia rutiininomaisia oppimistuokiota (arjen taitoja, motorisia, kognitiivisia ) Jäsennellyt oppimistuokiot ovat hyvä väline uuden oppimiseen. Selkeärajainen toiminta- tai tehtäväsarja Koriopetus yksi keino konkretisoida Myönteisyys, vahvistaminen (onnistumisen kokemus, sosiaalinen ja konkreettinen palkkio) Yleistäminen! 25

26 Sosiaalisten- ja tunnetaitojen ohjattu oppiminen Kaikki ihmisen kehitys perustuu oppimiseen ja oppiminen sosiaalisuuteen. Siksi sosiaalisuutta pitää tietoisesti opetella. Jäljittelyn, vuorottelun ja kommunikoinnin taidot ovat sosiaalisuuden lähtökohta. Myös tunnetaitoja voi tiedostaa ja harjoitella. 26

27 Sopimukset Järjestyneessä yhteiskunnassa kaikki perustuu sopimuksiin. Kasvatuksellisessa kuntoutuksessa struktuurit ovat sopimuksia. Kirjoitettuja (piirrettyjä) sopimuksia kannattaa käyttää - suunnitelmallisesti - visualisoidusti - yksilöä arvostaen ja - myönteisessä hengessä Sopimuksissa on ainakin KAKSI osapuolta. Molempien tulee noudattaa sopimusta (myös aikuisen / ohjaajan). 27

28 Sosiaalinen tarina Toimiva väline sosiaalisten taitojen oppimiseen (Sosiaalinen tarina on kasvatuspuheen näkyväksi tekemistä.) Yksilöllinen Arkitilanteeseen tehty Toistettava Konkreettinen Visuaalinen Myönteinen ja palkitseva 28

29 Palkitseminen / vahvistaminen Kaikkeen toimintaan tarvitaan motivaatio. Oppiminen on yksilöllinen prosessi, joka palkitsee (sisäinen palkkio). Välitavoitteiden palaute (ulkoinen palkkio) motivoi jatkamaan harjoittelua. Sosiaalinen palkkio / vahvistaminen sopii joillekin. Konkreettinen palkkio /vahvistaminen edistää oppimista. Sen tulee perustua yhteiseen sopimukseen. 29

30 Aistimusten harjoittaminen Moniin oireyhtymiin liittyy aistimusten, näön, kuulon, tunto-, haju-, maku- tai tasapainoaistin poikkeavuutta. Aisteja voidaan harjoittaa ja siten vähentää pelkoja ja helpottaa arjesta selviytymistä. 30

31 Rentoutumisen oppiminen Stressi johtaa usein haastavaan käyttäytymiseen haastava käyttäytyminen johtaa stressiin. Stressi / jännitys estää sosiaalista vuorovaikutusta ja haittaa suoriutumista arjen tilanteista. Opettelemalla aktiivisen rentoutumisen taito voidaan stressin haittoja vähentää. Jännityksen ja rentouden eron tunnistaminen on alkuaskel rentoutumisen oppimiseen. 31

32 Liikunnan merkitys Liikunta tuottaa fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa, terveyttä ja iloista mieltä sekä purkaa stressiä ja ahdistusta. Jokaiselle löytyy sopiva liikuntalaji. Aikuisen / ohjaajan tehtävä on liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen. 32

33 Itsetunnon tukeminen Jokaisessa ihmisessä on ihania mahdollisuuksia. On tärkeää huomata ne ja antaa palautetta! Hyvä yrityskin on palkitsemisen arvoinen. Virheistäkin voi oppia. Toisen ihmisen tuki ja kannustus auttavat epäonnistumisen hetkellä. Itsenäisyys ja arjen asioista selviytyminen vahvistavat itsetuntoa. Tietoisuus oman elämän tapahtumista ja mahdollisuus vaikuttaa niihin vahvistavat itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa. Ymmärrys ja hyväksyntä omaa ainutlaatuisuuttaan kohtaan ja omien oikeuksien ymmärtäminen antaa ryhtiä elämään. 33

34 Huumori, ilo ja leikkimielisyys Hyväksi avainhenkilöille, - vanhemmille, - työntekijöille, - meille kaikille. Iloisia retkiä yhteistyön ja kasvatuksellisen kuntoutuksen poluilla! 34

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Pulkkila 21.11.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutt Kyseessä aivojen toiminnan erilaisuus Paljon aivotutkimusta

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo...

Sisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo... Sisällys Esipuhe...15 Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17 Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21 Kyllikki Kerola ja Sari Kujanpää 1. Autismin kirjo...23 Neurokognitiivinen tausta...23 Autistinen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Elina Pohjankunnas ja Sami Keto Tampereen kaupungin Perheneuvola / Nepsy-tuki www.tampere.fi/neptunus Mikä on nepsy? Kuka On nepsy?

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen

Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen Miksi olemme täällä tänään? - Tänä päivänä kohtaamme paljon erilaisuutta jo päiväkodissa. Osaammeko tukea lasta oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Asperger ja autismin kirjo. Koulutuksen sisältöä. Autismin kirjo. Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus 1

Asperger ja autismin kirjo. Koulutuksen sisältöä. Autismin kirjo. Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus 1 Asperger ja autismin kirjo Haapavesi 12.3.2012 Riikka Pesonen konsultoiva ohjaaja Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus riikka.pesonen@tervavayla.fi p.040-5252 891 Koulutuksen sisältöä Mitä tunnusmerkkejä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika:

Nimi ja syntymäaika: 1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Lohja 15.10.2013 AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa 1 ITSENÄISTYMISEN VAIKEUDET Opintoasioiden hoitamisen

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA. Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola

PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA. Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola MITÄ OPPIMISVAIKEUDET OVAT eri arvioiden mukaan 2 20 prosentilla väestöstä on oppimisvaikeuksia arviot vaihtelevat, sillä asian selvittäminen

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Arjen tukemisen keinoja

Arjen tukemisen keinoja Arjen tukemisen keinoja Arjessa alkuun - hankkeen tilaisuus 29.10.2015 Tampere 3.11.2015 Helsinki Birgit Vuori-Metsämäki KM, er.luokanopettaja, vh, neuropsykiatrinen valmentaja 1. Pysähdys päähenkilöön

Lisätiedot