AUTISMIN KIRJO JA KASVATUKSELLISEN KUNTOUTUKSEN ABC
|
|
- Katariina Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AUTISMIN KIRJO JA KASVATUKSELLISEN KUNTOUTUKSEN ABC Kyllikki Kerola, KT, konsultoiva erityisopettaja Anna-Kaisa Sipilä, KM, ohjaava opettaja Koulutusmateriaalin suunnittelussa mukana konsultoivat erityisopettajat Merja Hyytiäinen, Sanna Turakka 2008
2 Sisältö Erilaisia oireyhtymiä, kehityksen yksilöllisyyttä ASD Autismin kirjo Autismin piirteitä Aspergerin oireyhtymän piirteitä Rettin oireyhtymä Disintegratiivinen kehityshäiriö ASD:n teoreettisia selitysmalleja Kehitysvammaisuus ADHD- tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaus ADD tarkkaavaisuushäiriö Vinkkejä ADHD/ADD - kuntoutukseen Autismikuntoutuksen peruspilarit Dysfasia Touretten oireyhtymä Kehitystä ja oppimista vaikeuttavia tekijöitä Tehtävä omaan arkeen Kasvatuksellinen kuntoutus arjessa Säännöllinen yhteistyö Kommunikoinnin kehittäminen Visualisointi Strukturointi Jäsennellyt oppimistuokiot Sosiaalisten taitojen ohjattu oppiminen Sopimukset Sosiaalinen tarina Palkitseminen Aistien harjoittaminen Itsetunnon tukeminen Huumori, ilo ja leikkimielisyys 2
3 ASD Autism Spectrum Disorder- Autismin kirjo Neurologisen kehityksen pohjalta käyttäytymisessä ilmeneviä laaja-alaisia yksilöllisiä vaikeuksia Sosiaalisuudessa Kommunikaatiossa Käyttäytymisessä - omalaatuiset piirteet Aistimuksissa - havaintokokemusten erilaisuus 3
4 Autismin piirteitä Myönteiset käyttäytymismuodot Visuaalinen tarkkuus ja muisti Motoriset taidot usein hyvät Eri asioiden ja asiayhteyksien muistaminen Omaperäiset näkemykset ja ilmaisu Erityistaidot ja erityiset mielenkiinnon kohteet, paneutuminen niihin Rehellisyys, sääntöjen noudattaminen, tunnollisuus Erityiset pelot ja tilannejännittäminen Hyvä suoriutuminen ei-kielellisissä tehtävissä, loogisuus Liikakäyttäytymisen muodot Ritualistinen käyttäytyminen Haastavat käyttäytymismuodot Itsestimulaatio Ekolalia Tilanteeseen nähden sopimattomia tunteiden purkauksia Käyttäytymispuutteet Sensorisia ja havaintokyvyn vaikeuksia Kommunikoinnin vaikeuksia Sosiaalinen käyttäytymisen ja intuition sekä vuorovaikutuksen vaikeudet Vaikeuksia tavoitteellisessa toiminnassa esim. yhteisleikissä Itsenäisen elämän taidot puutteellisia 4
5 Aspergerin oireyhtymän piirteitä Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Rajoittunut ilmeiden ja eleiden käyttö tai ymmärtäminen, omalaatuinen katse Vaikeuksia ilmaista ja ymmärtää omia tunteita sekä tunnistaa toisten tunteita Puheen ja kielen poikkeavuutta, esim. Puheen kehitys myöhässä Ulkoisesti erinomainen puheilmaisu Muodollinen ja pikkutarkka puhe Omalaatuinen puhemelodia tai poikkeava ääni Puheen ymmärtämisen vaikeuksia, väärinkäsityksiä liittyen sanojen kirjaimelliseen merkitykseen Erityiset, rajoittuneet kiinnostuksen kohteet Rutiinien ja sääntöjen noudattaminen tärkeää, joskus pakonomaista Pulmat aistiherkkyydessä tavallisia Kykyprofiili yleensä huomattavan epätasainen (esim. sanavarasto vs. kielen ymmärtäminen) Muistin ja visuaalisen ajattelun vahvuus Usein motorista kömpelyyttä sekä vaikeuksia oman toiminnan ohjailussa Attwood
6 Rettin oireyhtymä esiintyvyys 1/ vain (?) tytöillä vauvaiän kehitys normaalia, kehitys taantuu 6-36 kk iästä alkaen motorisen kehityksen hidastuminen puhetaitojen häviäminen jäsenten kankeus, käsien kutova liike, hyperventilaatio tärkeää: kommunikaatiokeinon löytäminen! 6
7 Disintegratiivinen kehityshäiriö kehitys vaikuttaa normaalilta 3-4 vuotiaaksi muutamassa kuukaudessa kokonaisvaltainen noin vuoden kestävä taantuma, josta seurauksena autismin kaltainen tila - kommunikoinnin pulmat - sosiaalisten taitojen pulmat - virtsarakon ja suolen hallinnan vaikeudet - motoristen taitojen heikkeneminen - ylivilkkaus ja levottomuus 7
8 ASD:n teoreettisia selitysmalleja Neurologinen tausta Erilaisia tutkimuslöydöksiä Psykologiset teoriat Theory of Mind mielen teoria Koherenssiteoria osat ja kokonaisuudet Eksekutiiviset toiminnan ohjauksen pulmat Käyttäytymispiirteet - opitut toimintamallit Lääkinnälliset vaikutukset erittäin yksilöllisiä Kasvatuksellinen kuntoutus tuloksellista - hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia 8
9 Autismikuntoutuksen peruspilarit Akiva toimintamalli: 1. Perheperustaisuus 2. Kommunikoinnin kehittäminen 3. Kokopäivästruktuuri 4. Strukturoidut oppimistuokiot 5. Säännölliset yhteistyöpalaverit 6. Jatkuva arviointi 7. Inkluusio 9
10 Kehitysvammaisuus Annetaan vaan ihmisen kokeilla ja yrittää. Aivot kehittyy ja keskittyminen paranee koko ajan. Joka ihmisellä on puutteita, mutta vähempi ottaa vammasen pää asioita kerralla kuitenkin sisälle. Olavi Hietaharju, 2000 Toimintakyvyn rajoitus sekä keskimääräistä merkittävästi heikommat älylliset suoriutumismahdollisuudet Liitännäisvammat tavallisia Kehitys perustuu oppimiseen. Autismi voi estää oppimista. Autismin kirjon ihmisistä kehitysvammaisia n. 50 % (aiemmin n. 80%) Autismiin kuuluu myös monenlaista lahjakkuutta. 10
11 ADHD Attention Deficit Hyperactivity Disorder Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö Attention Deficit Disorder Tarkkaavaisuushäiriö ADD (aiemmin MBD minimal brain dysfunction) 11
12 Ylivilkkaus ja impulsiivisuus Käsien ja jalkojen hermostunut liikuttelu Istuessa kiemurtelu Ei pysy paikoillaan, nousee ylös ja kävelee ympäriinsä Vaikeuksia leikkiä rauhallisesti ja hiljaa Jatkuvasti täydessä vauhdissa Asioiden tekeminen nopeasti ja hosuen Jatkuva puheen pälpätys Vastauksien tokaiseminen ennen kysymyksen kuulemista Vaikeuksia odottaa vuoroaan esim. peleissä ja leikeissä Toisten keskeyttäminen ja seuraan tuppautuminen 12
13 Tarkkaavaisuushäiriö Vaikeuksia ottaa huomioon yksityiskohtia (huolimattomuusvirheet) Toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin Ei tunnu kuuntelevan, mitä hänelle sanotaan Ohjeiden seuraamisen ja tehtävien loppuun suorittamisen vaikeus Oman toiminnan suunnittelun vaikeuksia Väsyy nopeasti Pitkäkestoista ponnistelua vaativien tehtävien välttely Esineiden kadottelu Ulkopuolisista ärsykkeistä häiriintyminen Asioiden unohtelu päivittäisissä toiminnoissa 13
14 Vinkkejä ADHD/ADD kuntoutukseen Jokainen tarvitsee rajat, joiden avulla erottaa sallitut ja kielletyt asiat. Aikuinen asettaa turvalliset rajat lapsen toiminnalle ja huolehtii niiden noudattamisesta. Säännöt tulee perustella. Sääntöjä tulee noudattaa johdonmukaisesti. Säännöt tulee opettaa ja ylläpitää kaikissa päivittäisissä tilanteissa. Kiitosta tulee antaa yrityksestä ja pienestäkin edistymisestä. Hyvästä käyttäytymisestä ja suoriutumisesta tulee palkita välittömästi. Rikkeen tapahduttua siitä keskustellaan heti ja sääntöjen noudattamisesta sovitaan uudelleen. Kohtuullisiin ja tinkimättömiin sääntöihin tulee yhdistää myönteinen ja lämmin asenne. Aikuisen maltillisuus ja rauhallisuus toimivat paremmin kuin huutaminen. Lujuus ei ole ankaruutta eikä rankaisemista. Kasvattajan on huolehdittava itsestään ja omasta jaksamisestaan. 14
15 Dysfasia kielen kehityksen erityisvaikeus Syinä keskushermoston toimintahäiriöt ja perinnölliset tekijät. Jäävät usein selvittämättä. Vaikeuksia puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai molemmissa Vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti: Lievä Ymmärtää ja tuottaa arkipuhetta - äännevirheitä, vaikeuksia sanahahmoissa Ohjeiden vastaanotto vaikeaa, oppimisvaikeuksia, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia Keskivaikea Puheen ja kielen kehitys viivästynyttä ja poikkeavaa Puhe epäselvää ja epäkieliopillista. Oppii ymmärtämään ja tuottamaan arkipuhetta. Hyötyy pienryhmäopetuksesta Vaikea Selvästi viivästynyt puheen ja kielen kehitys (ymmärtäminen ja tuottaminen) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät välttämättömiä Tarvitsee erityisopetusta, pienryhmäopetusta Liitännäisoireita esim. hahmotushäiriöt, kömpelyys, keskittymisen vaikeudet, heikko itsetunto, levottomuus, juuttumistaipumus sekä vaikeudet siirtymätilanteissa 15
16 Dysfasian muodot (Rapin & Allen) Verbaalis-auditiivinen agnosia Puheen ja kielen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeuksia, jotka vaikeuttavat sosiaalista vuorovaikutusta Verbaalinen dyspraksia Vaikea tuottaa puheessa tarvittavia tahdonalaisia liikkeitä Fonologisen ohjelmoinnin häiriö Vaikeuksia käyttää oikein äänteitä Fonologis-syntaktinen häiriö Puhe sujumatonta, sanan löytämisen ja kertomisen vaikeutta. Lauseet lyhyitä. Leksikaalis-syntaktinen häiriö Ymmärtäminen vaikeaa, kieliopillisia ja sanan löytämisen vaikeuksia. Semanttis-pragmaattinen häiriö Puheen merkitysten ja tarkoituksenmukaisen käytön vaikeuksia. 16
17 Touretten oireyhtymä Keskushermoston kehityksellinen häiriö. Tic-oireita, äänellisiä ja motorisia nykimishäiriöitä. Yksilöllisiä oireita, jotka muistuttavat ADHD:n ja Aspergerin oireyhtymän piirteitä. 17
18 Kehitystä ja oppimista vaikeuttavia tekijöitä Kommunikoinnin vaikeudet Motoriset pulmat Oman toiminnan ohjaamisen vaikeudet Sosiaalisten tilanteiden hahmottamisen vaikeudet Narsistiset pulmat Aistimusten erilaisuus Kognitiiviset puutteet (esim. hahmottaminen, muisti, kieli) Syyn ja seurauksen ymmärtämisen vaikeudet Psyykkiset / mielenterveyden pulmat Opitut huonot toimintamallit Käyttäytymishäiriöt Itsetunnon puutteet Motivaation puute alisuoriutuminen 18
19 Tehtävä omaan arkeen Valitse avainhenkilö, jonka kehitystä voit edistää kasvatuksellisella kuntoutuksella. Mitä oppimista haittaavia piirteitä havaitset? Tehkää yhteistyö-tiiminä kasvatuksellisen kuntoutuksen suunnitelma. Toteuttakaa sitä arjessanne. Arvioi toimintaanne ja tuloksia. Esitä prosessinne kuvaus seminaaripäivässä. 19
20 Kasvatuksellinen kuntoutus arjessa Tietoista, tavoitteellista, systemaattista toimintaa Myönteisen huomaaminen Itsetunto, usko omaan oppimiseen ja motivaatio ovat kehityksen lähtökohtia. Rangaistusten välttäminen Rangaistukset johtavat vuorovaikutuksen negatiivisuuteen. Oppimiseen tarvitaan myönteistä sosiaalista vuorovaikutusta. 20
21 Säännöllinen yhteistyö Kasvatuksellisen kuntoutuksen onnistumisen edellytys on, että tiimillä on sama suunta ja yhteiset keinot. Kasvattajien / ohjaajien erilaiset toimintatavat aiheuttavat hämmennystä ja voivat viedä kehitystä huonompaan suuntaan. Suunnittelu ja seuranta säännöllisissä yhteistyöpalavereissa, joista tehdään muistiot. 21
22 Kommunikoinnin kehittäminen Toinen toisensa ymmärtäminen on kehityksen lähtökohta. Jokaiselle kuuluu oikeus sekä itsensä ilmaisemiseen että ymmärretyksi tulemiseen. AAC-puhetta tukevat ja/tai korvaavat kommunikointikeinot käyttöön kommunikointitaitoja harjoiteltaessa. Tarkkaile ohjaajana oman puheesi määrää ja laatua! 22
23 Visualisointi Näön kautta tulevaa informaatiota havaitsevat ja muistavat hyvin useimmat autismin kirjon sekä tarkkaavaisuushäiriöiset ja dysfaattiset henkilöt. Kaikki tärkeä kannattaa esittää kuvien, värien, kirjoitetun tekstin ja visuaalisten symbolien avulla. 23
24 Strukturointi Voidakseen toimia jäsentyneesti ihminen tarvitsee tietoisuuden omista tapahtumistaan. Strukturointi eli jäsentäminen auttaa hahmottamaan paikkoja henkilöitä toimintoja aikaa - yksittäisiä tuokioita, päiväohjelmaa, viikon toimintoja, vuoden kiertoa, elämänkulkua. Onko sinun avainhenkilölläsi oma kalenteri jokapäiväisessä käytössä? Jokaisella pitää olla oikeus oman elämänsä suunnitteluun. Päivästruktuuri ja kalenteri ovat apuvälineitä siinä. 24
25 Jäsennellyt oppimistuokiot Kaikki oppivat, kun opetus järjestetään sopivalla tavalla. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja arviointi osaksi arjen toimintoja. Päiväohjelmaan voi järjestää mieluisia rutiininomaisia oppimistuokiota (arjen taitoja, motorisia, kognitiivisia ) Jäsennellyt oppimistuokiot ovat hyvä väline uuden oppimiseen. Selkeärajainen toiminta- tai tehtäväsarja Koriopetus yksi keino konkretisoida Myönteisyys, vahvistaminen (onnistumisen kokemus, sosiaalinen ja konkreettinen palkkio) Yleistäminen! 25
26 Sosiaalisten- ja tunnetaitojen ohjattu oppiminen Kaikki ihmisen kehitys perustuu oppimiseen ja oppiminen sosiaalisuuteen. Siksi sosiaalisuutta pitää tietoisesti opetella. Jäljittelyn, vuorottelun ja kommunikoinnin taidot ovat sosiaalisuuden lähtökohta. Myös tunnetaitoja voi tiedostaa ja harjoitella. 26
27 Sopimukset Järjestyneessä yhteiskunnassa kaikki perustuu sopimuksiin. Kasvatuksellisessa kuntoutuksessa struktuurit ovat sopimuksia. Kirjoitettuja (piirrettyjä) sopimuksia kannattaa käyttää - suunnitelmallisesti - visualisoidusti - yksilöä arvostaen ja - myönteisessä hengessä Sopimuksissa on ainakin KAKSI osapuolta. Molempien tulee noudattaa sopimusta (myös aikuisen / ohjaajan). 27
28 Sosiaalinen tarina Toimiva väline sosiaalisten taitojen oppimiseen (Sosiaalinen tarina on kasvatuspuheen näkyväksi tekemistä.) Yksilöllinen Arkitilanteeseen tehty Toistettava Konkreettinen Visuaalinen Myönteinen ja palkitseva 28
29 Palkitseminen / vahvistaminen Kaikkeen toimintaan tarvitaan motivaatio. Oppiminen on yksilöllinen prosessi, joka palkitsee (sisäinen palkkio). Välitavoitteiden palaute (ulkoinen palkkio) motivoi jatkamaan harjoittelua. Sosiaalinen palkkio / vahvistaminen sopii joillekin. Konkreettinen palkkio /vahvistaminen edistää oppimista. Sen tulee perustua yhteiseen sopimukseen. 29
30 Aistimusten harjoittaminen Moniin oireyhtymiin liittyy aistimusten, näön, kuulon, tunto-, haju-, maku- tai tasapainoaistin poikkeavuutta. Aisteja voidaan harjoittaa ja siten vähentää pelkoja ja helpottaa arjesta selviytymistä. 30
31 Rentoutumisen oppiminen Stressi johtaa usein haastavaan käyttäytymiseen haastava käyttäytyminen johtaa stressiin. Stressi / jännitys estää sosiaalista vuorovaikutusta ja haittaa suoriutumista arjen tilanteista. Opettelemalla aktiivisen rentoutumisen taito voidaan stressin haittoja vähentää. Jännityksen ja rentouden eron tunnistaminen on alkuaskel rentoutumisen oppimiseen. 31
32 Liikunnan merkitys Liikunta tuottaa fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa, terveyttä ja iloista mieltä sekä purkaa stressiä ja ahdistusta. Jokaiselle löytyy sopiva liikuntalaji. Aikuisen / ohjaajan tehtävä on liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen. 32
33 Itsetunnon tukeminen Jokaisessa ihmisessä on ihania mahdollisuuksia. On tärkeää huomata ne ja antaa palautetta! Hyvä yrityskin on palkitsemisen arvoinen. Virheistäkin voi oppia. Toisen ihmisen tuki ja kannustus auttavat epäonnistumisen hetkellä. Itsenäisyys ja arjen asioista selviytyminen vahvistavat itsetuntoa. Tietoisuus oman elämän tapahtumista ja mahdollisuus vaikuttaa niihin vahvistavat itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa. Ymmärrys ja hyväksyntä omaa ainutlaatuisuuttaan kohtaan ja omien oikeuksien ymmärtäminen antaa ryhtiä elämään. 33
34 Huumori, ilo ja leikkimielisyys Hyväksi avainhenkilöille, - vanhemmille, - työntekijöille, - meille kaikille. Iloisia retkiä yhteistyön ja kasvatuksellisen kuntoutuksen poluilla! 34
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
Lisätiedot- Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke
Haastava käyttäytyminen Paja Haapavedellä 20.1.2014 - Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke 3.3.2011 Anna-Kaisa Sipilä KT, ohjaava opettaja Psykoterapeutti (YET) anna-kaisa.sipila@tervavayla.fi
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotKasvatuksellinen kuntoutus - autismin kirjo ja haastava käyttäytyminen
Kasvatuksellinen kuntoutus - autismin kirjo ja haastava käyttäytyminen Pohjoisen Suomen kasvun ja oppimisen tuen päivät 22.11.2018 Anna-Kaisa Sipilä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Ohjaava opettaja,
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT
ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Pulkkila 21.11.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutt Kyseessä aivojen toiminnan erilaisuus Paljon aivotutkimusta
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotVastuuhenkilö: Laadittu:
Ohje 1 (5) Toiminnanohjauksen tukeminen Ohje 2 (5) MITEN TUKEA TOIMINNANOHJAUSTA Huolehdi lapsen perustarpeista o Nälkä ja väsymys, eli vireystilan ailahtelu, korostavat vaikeuksia. Liikunta on tärkeää
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotSisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo...
Sisällys Esipuhe...15 Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17 Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21 Kyllikki Kerola ja Sari Kujanpää 1. Autismin kirjo...23 Neurokognitiivinen tausta...23 Autistinen
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin
ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotErityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?
Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Elina Pohjankunnas ja Sami Keto Tampereen kaupungin Perheneuvola / Nepsy-tuki www.tampere.fi/neptunus Mikä on nepsy? Kuka On nepsy?
LisätiedotLapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotOMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN
OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää
LisätiedotKehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotVälillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille
Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen
LisätiedotHaastava käyttäytyminen
Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotAjatuksia oppimisesta
Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotNeuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen
Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen Miksi olemme täällä tänään? - Tänä päivänä kohtaamme paljon erilaisuutta jo päiväkodissa. Osaammeko tukea lasta oikea-aikaisesti
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotLaiska, tyhmä, saamaton.
Laiska, tyhmä, saamaton. Vai tukitoimia vailla? Klaus Karkia kokemusasiantuntija Koulutien kompastuskivet Peruskoulussa: Lievää keskittymättömyyttä Paljon pahempi ongelma kiusatuksi joutuminen, ja siitä
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotErilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa
Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
Lisätiedot