ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI"

Transkriptio

1 ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi käsitellään ADHD:ta ja joitain sen liitännäisoireita. Miksi on tärkeää tuntea ADHD:n oireet? ADHD:n oireet saatetaan sekoittaa muihin häiriöihin. Arvioinnissa ja diagnosoinnissa muiden häiriöiden pois sulkeminen voi viedä aikaa, ja on tärkeätä tunnistaa yleiset ADHD:n oireet. Vanhemmat tai huoltajat ja opettajat tarkkailevat sekä kotona että koulussa esiintyviä oireita ja pitävät niistä kirjaa tietyn ajanjakson ajan. Terveydenhuoltoalan ammattilainen voi hyödyntää tätä tietoa ADHD-diagnoosin tekemisessä. Diagnoosin teko voi olla aikaa vievää, ja koulun saattaa olla välttämätöntä antaa tänä aikana täysi tuki, jonka se on määritellyt toimintaohjeissaan. Mitkä ovat ADHD:n oireet? ADHD:n oireet jaetaan kolmeen eri ryhmään. Tarkkaamattomuus Lyhytaikainen tarkkaavaisuus Helposti häiriintyvä Huolimattomuusvirheet Hajamielinen Kykenemätön suorittamaan tehtäviä pitkäkestoisesti Kykenemätön kuuntelemaan Kykenemätön noudattamaan ohjeita Kykenemätön keskittymään Vaihtaa jatkuvasti tehtävästä toiseen Vaikeuksia toimia järjestelmällisesti 63 64

2 Ylivilkkaus On levoton ja kykenemätön istumaan hiljaa paikallaan Kykenemätön rauhoittumaan tehtävän suorittamista varten Liikkuu ympäriinsä ylen määrin Puhuu liioitellun paljon. Impulsiivisuus Kykenemätön odottamaan vuoroaan Toimii harkitsematta Keskeyttää keskusteluja Rikkoo sovittuja sääntöjä Huono vaarantaju Lapset saattavat tavallisestikin silloin tällöin käyttäytyä näin, mutta ADHD-lapsella on monia näistä oireista jatkuvasti pitkän ajanjakson aikana. Kukaan lapsi ei ole samanlainen kuin toinen, ja jotkin oireet ovat selvemmin havaittavissa kuin toiset. Tarkkaamattomuushäiriö (ADD, Attention Deficit Disorder) Jos lapsella on tarkkaamattomuuden oireita, mutta hän ei ole ylivilkas tai impulsiivinen, hänellä saattaa olla tarkkaamattomuushäiriö (ADD). ADD:n diagnosoiminen saattaa olla erityisen vaikeata, koska lapsi on usein hiljainen ja haaveileva pikemminkin kuin häiritsevä. ADHD ja muut siihen liittyvät häiriöt ADHD-lapsilla voi olla myös muita ADHD:n kaltaisia häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa heidän elämäänsä ja tehdä diagnosoimisesta ja hoidosta vaikeampaa. Jopa puolella ADHDlapsista voi olla jokin muu samanaikainen häiriö ja kolmanneksella voi olla kaksi tai jopa useampia häiriöitä. Alla olevassa taulukossa on esitetty joitain esimerkkejä

3 67 68

4 69 70

5 Arviointi- ja diagnosointiprosessi Arviointi Lapsen käyttäytymisen arviointi tietyn ajanjakson ajan on ensimmäinen vaihe diagnosoitaessa ADHD:tä. Arviointimenettelyt saattavat vaihdella suuresti. Useimmat lapset ovat aika ajoin yliaktiivisia, hermostuneita tai keskittyvät huonosti. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että heillä olisi ADHD, ja useimmat sopeutuvat hyvin koulunkäyntiin, saavat ystäviä ja nauttivat opetuksesta. ADHD voi jäädä huomaamatta, kunnes koulunkäynnissä alkaa esiintyä ongelmia. Opettaja saattaa joskus olla ensimmäinen ihminen, joka havaitsee lapsen olevan ylivilkas, tarkkaamaton tai impulsiivinen luokassa. Opettajilla on kokemusta, ja he tietävät, miten lapsen tulisi käyttäytyä keskittymistä ja itsehillintää vaativissa tilanteissa. Jos he huomaavat jatkuvia ADHD:n oireita, he voivat ottaa yhteyttä vanhempiin tai huoltajiin keskustellakseen havainnoistaan. Diagnoosi Ei ole olemassa nopeaa ja yksinkertaista testiä ADHD:n diagnosoimiseen. Menetelmät vaihtelevat. Jos vanhemmat tai huoltajat epäilevät ADHD:tä, heidän tulee kääntyä lääkärin puoleen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty esimerkki, joka perustuu Ison-Britannian menettelytapaan, jossa prosessi on pilkottu selvästi eri vaiheisiin. Muissa maissa vanhempien tai huoltajien tulee pyrkiä saamaan selville diagnoosi, joka perustuu sekä lääketieteen ammattilaisten että muiden asiantuntijoiden lausuntoihin Lääkäri tekee kysymyksiä: Lapsen oireista Oireiden alkamisesta Missä oireita esiintyy (esim. kotona, koulussa,molemmissa). Hän voi pyytää lapsen opettajaa täyttämään kyselylomakkeen saadakseen hyvän käsityksen lapsen käyttäytymisestä koulussa Oireiden vaikutuksesta lapsen elämänlaatuun, eli esim. kykyyn saada ja säilyttää ystäviä Onko lapsi kokenut hiljattain merkittäviä muutoksia, esim. vanhempien avioeron Onko suvussa ollut ADHD:tä tai muita mielenterveyshäiriöitä Lapsen mahdollisista muista terveysongelmista 71 72

6 Lääkäri saattaa suositella, että vanhemmat tai huoltajat seuraavat ja pitävät kirjaa lapsen käyttäytymisestä 10 viikon ajan Tämän avulla voidaan päätellä, voisiko yksilöllisesti suunniteltu käyttäytymisen ohjaaminen parantaa oireita. Vanhemmille tai huoltajille voidaan tarjota opastusta tai koulutusohjelmia, joissa opetetaan lapsen käyttäytymistä tehokkaasti ohjaavia menetelmiä. Jos terveydenhoitoalan ammattilainen epäilee, että lapsella on ADHD, hän saattaa lähettää lapsen lääkärille, joka voi tehdä virallisen, täsmällisen diagnoosin. Yksi tai useampi seuraavista voi vaihtelevasti osallistua tähän prosessiin (kustakin on kuvaus jäljempänä tässä luvussa): Lastenpsykiatri Psykologi Lastenlääkäri Sosiaalityöntekijä Asiantuntijan tekemään ADHD:n diagnosointiin kuuluu kolme vaihetta Vaihe 1: KESKEISET TUNNUSMERKIT Alisuoriutuminen koulussa, vaikka taidollinen taso on normaali eikä suuria oppimisvaikeuksia ole. Ylivilkkaus-, impulsiivisuus- ja tarkkaamattomuusoireet ovat selvästi voimakkaampia kuin muilla samanikäisillä. Vaihe 2: MUIDEN SAIRAUKSIEN POIS SULKEMINEN Autismi Epilepsia Masennus Kuulovika Älyllinen heikkolahjaisuus Merkittävät kiintymyssuhdeongelmat 73 74

7 Vaihe 3: TESTIT JA KRITEERIT Lapsen tarkkaavuutta ja käyttäytymistä voidaan arvioida tutkimuksin ja kyselylomakkein, joista on hyötyä diagnosoinnissa. Kyselylomakkeisiin voivat vastata myös vanhemmat ja opettajat, jotta saadaan tarkka kuva lapsen käyttäytymisestä. ADHD-tutkimukset tehdään yleensä lapsen ollessa melko nuori. Kun ADHD:ta epäillään vanhemmalla lapsella, hänen oma käsityksensä on tärkeä ja hän voi itse vastata kyselylomakkeeseen. ADHD-diagnoosin virallinen kriteeriluettelo on peräisin Yhdysvaltojen psykiatrien liiton (American Psychiatric Association) Diagnostic and Statistics Manual -julkaisusta vuodelta 1994 (tunnetaan nimellä DSM-IV) tai Maailman terveysjärjestön kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10:n diagnoosikriteeristöstä. Ydinkriteerit ovat joko tarkkaamattomuus tai ylivilkkaus-impulsiivisuus (tai molemmat), ja oireiden on täytynyt ilmetä vähintään kuuden kuukauden ajan. Tavallisesti havaitaan vähintään kuusi oiretta, jotka kuuluvat yhteen tai molempiin luokkiin. Tarkkaamattomuus Ei pysty kiinnittämään huomiotaan yksityiskohtiin tai tekee kotiläksyissään tai muissa tehtävissä huolimattomuusvirheitä. Vaikeuksia pitää huomio kiinnittyneenä tehtävään tai leikkiin. Ei näytä kuuntelevan. Ei noudata ohjeita tai suorita tehtäviään tai läksyjään. Vaikeuksia järjestellä tehtäviä. Ei pidä pitkäkestoisista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä tai välttelee niitä. Hukkaa materiaaleja, joita tarvitaan tehtävissä. Häiriintyy helposti epäolennaisten seikkojen vuoksi. Hajamielinen Ylivilkkaus tai impulsiivisuus Ylivilkkaus: Liikehtii tai kiemurtelee istuessaan. Nousee tuolistaan sopimattomina hetkinä. Juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa. Vaikeuksia suorittaa tehtäviään pysyen hiljaa. Vaikuttaa yliaktiiviselta. Puhuu liioitellun paljon

8 Impulsiivisuus: Vastaa kysymyksiin ennen kuin ne on esitetty loppuun. Vaikeuksia odottaa vuoroaan. Keskeyttää muita. Vaikeuksia löytää motivaatiota suorittaa rutiinitehtäviä. Vaikeuksia ajankäytön hallinnassa. Oireiden täytyy lisäksi: alkaa ennen seitsemän vuoden ikää esiintyä kahdessa eri paikassa, kuten kotona ja koulussa haitata päivittäistä elämää eivät johdu psykoottisesta häiriöstä eivät johdu muista häiriöistä/sairauksista Eri ammattilaisten roolit arviointi- ja diagnosointiprosessissa ADHD:n liittyvään arviointi- ja diagnosointiprosessiin voi osallistua monia terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Heidän nimikkeensä ja roolinsa vaihtelevat ja heitä voivat olla lääkärit, (psykiatrit, neurologit), sosiaalityöntekijät ja psykologit. Osa lääkäreistä ja muista asiantuntijoista kyseenalaistaa ADHD:n olemassaolon. Ottakaa tarvittaessa yhteyttä ADHD-tukiryhmään, joka voi antaa neuvoja ja ADHD:tä paremmin ymmärtävien terveydenhuoltoalan ammattilaisten yhteystietoja. Lääkärit: Lääkärit: kouluikäisen lapsen kohdalla koululääkärin puoleen on hyvä kääntyä ensimmäisenä, jos perhe epäilee, että heidän lapsellaan on ADHD. Koululääkäri voi tehdä perusselvitykset ja tarvittaessa ohjata muulle sopivalle asiantuntijalle

9 Lastenpsykiatrit: Lääkehoidon voi aloittaa lastenlääkäri tai -neurologi, lasten- tai nuorisopsykiatri tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. ADHD-diagnoosi tehdään tavallisimmin niiden tietojen perusteella, jotka saadaan haastattelemalla lasta ja tämän vanhempia/huoltajia ja koulusta. Lastenpsykiatreilla on kokemusta ADHD-diagnostiikasta, ja he osaavat myös tunnistaa ja hoitaa muita ADHD:een mahdollisesti liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia. Kliininen psykologi: Kliininen psykologi on mielenterveysalan ammattilainen, joka voi vahvistaa ADHD:n oireet ja joissain maissa tehdä myös koko diagnoosin. Psykologit voivat lisäksi auttaa lasta tietyissä ADHD:hen liittyvissä vaivoissa, kuten masennuksen hoidossa ja heikon itsetunnon vahvistamisessa. He eivät kuitenkaan voi määrätä lääkitystä. Lastenlääkäri: Myös lastenlääkärit diagnosoivat ja hoitavat usein ADHD-lapsia. Tapaaminen, jossa tarkoituksena keskustella lapsen mahdollisista ADHD-oireista Tämän keskusteluoppaan tarkoituksena on tukea vanhempia tai huoltajia ja opettajia, jotka tapaavat toisensa keskustellakseen mahdollisista ADHD:n oireista. Se voi myös auttaa opettajia lähestymään vanhempia tai huoltajia keskusteluissa lapsen käyttäytymisestä. Kukin opas on tulostettavissa ja täytettävissä käsin, tai ne voidaan täyttää sähköisesti. Vanhemmat tai huoltajat saattavat haluta toimittaa oppaat opettajalle ennen tapaamista. Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen Tavoitteet Kaikkien huolta aiheuttavien käyttäytymistapojen mainitseminen. Mahdollisimman suuren tuen antaminen. Mahdollisimman suuren tietomäärän antaminen ADHD:stä. Annetaan yleiskuva koulusta saatavilla olevasta tuesta

10 Toimenpiteet Kertokaa tekemistänne havainnoista lapsen käyttäytymisestä luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella. Mainitkaa ongelmat, joita on ilmennyt lapsen kotiläksyjen kanssa. Kertokaa havainnoistanne lapsen vuorovaikutuksesta muiden lasten kanssa. Määritelkää, miksi nämä tilanteet ovat ongelmallisia. Luetelkaa lapsen myönteisiä ominaisuuksia ja muita positiivisia kokemuksia. Antakaa tukea ja olkaa myötämielinen vanhempia tai huoltajia ja lasta kohtaan. Haasteet Kysymyksiä Ovatko vanhemmat tai huoltajat huomanneet lapsessa havaintojanne vastaavia asioita? Ovatko vanhemmat tai huoltajat harkinneet mahdollisuutta, että lapsella voi olla ADHD? Miten lapsi käyttäytyy kotonaan? Onko lapsi tarkkaamaton kotona? Onko lapsi kykenemätön istumaan hiljaa paikoillaan kotona? Keskeyttääkö lapsi usein keskustelun kotona? Miten lapsi käyttäytyy muita perheenjäseniä kohtaan? Onko suvussa ollut ADHD:tä? Vanhempien tai huoltajien reaktioiden vertaaminen omiin havaintoihin. Vanhempien tai huoltajien vakuuttaminen siitä, että olette riittävän kokenut havaitaksenne mahdolliset oireet. Terveydenhoitoalan ammattilaisen suorittamien jatkotutkimusten ehdottaminen. Vanhemmille tai huoltajille vakuuttaminen, että teette kaikkenne tukeaksenne heidän lastaan

11 Keskusteluopas vanhemmille:tapaamiseen valmistautuminen Tavoitteet Tapaamisen syiden selittäminen. Lapsen käyttäytymistä koskevista havainnoista kertominen. Lapsen koulukäyttäytymisestä kuvan saaminen. Toimenpiteet Antakaa kuvaus havaitsemistanne muutoksista lapsen käyttäytymisessä. Käykää läpi ongelmat, joita lapsellanne on ollut kotiläksyjen suorittamisessa. Kertokaa palautteesta, jota lapsi on antanut kouluajastaan. Kertokaa kaikista lapsenne käyttäytymiseen liittyvistä ongelmista, joita on ollut muiden perheenjäsenten kanssa. Kertokaa myönteisistä kokemuksista, joita lapsellanne on ollut koulussa. Luetelkaa erityisiä tarkkaavaisuuteen, impulsiivisuuteen ja ylivilkkauteen liittyviä seikkoja, joita olette huomanneet lapsessa kotona ja muissa tilanteissa. Haasteet Opettajan palautteen kuunteleminen lapsen käyttäytymisestä. Sen myöntäminen, että lapsellanne voi olla psykiatrinen häiriö. ADHD-häiriöön ja lasten lääkitykseen liittyvistä mahdollisista kielteisistä mielipiteistä puhuminen. Kysymyksiä Kuinka paljon kokemusta opettajalla tai koululla on mahdollisten ADHD-lasten oireiden havaitsemisessa? Onko opettajalla kokemusta sellaisten lasten kanssa työskentelystä, joilla on diagnosoitu ADHD? Voimmeko saada lisätietoja koulun ADHD:hen liittyvistä toimintaohjeista? Mikä rooli opettajalla voi olla tarpeellisten tietojen antamisessa ja lapsen edistymisen tarkkailemisessa? Antaako opettaja terveydenhoitoalan ammattilaiselle välitettävää kirjallista palautetta lapsen mahdollisista oireista? Voiko opettaja jatkaa palautteen antamista lapsen käyttäytymisestä luokassa ja luokkahuoneen ulkopuolella? 83 84

12 Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille: Tapaamisen aikana Tavoitteet Tiedon jakaminen käyttäytymisestä kotona ja koulussa, jotta päästään yhdenmukaiseen lähestymistapaan tilanteen hallitsemiseksi. Haasteet Kielteisten ADHD:ta koskevien mielipiteiden muuttaminen. Kielteisten, lapsen koulukäyttäytymistä koskevien ajatusten muuttaminen. Vakuutetaan vanhemmille tai huoltajille, että koulu tekee kaiken voitavansa tukeakseen lasta. Kysymyksiä Kuinka voimme jakaa tietoa parhaalla mahdollisella tavalla? Kuinka voimme toimia yhteisvoimin vastataksemme lapsen tarpeisiin koulussa ja muualla? Kuinka usein palautetta tulee antaa? Onko olemassa muunlaista tukea, jota vanhemmat tai huoltajat voivat antaa opettajalle? Kuinka paljon tietoa lapsen vaikeuksista välitetään muille lapsille ja vanhemmille? Toimenpiteet Asettakaa aikaraja vanhempien tai huoltajien ja opettajan kanssa seuraavasta lapsen käyttäytymistä koskevasta palautteen antamisesta. Sopikaa, että vanhemmat tai huoltajat varaavat ajan lääkärille, mikäli palaute on jatkossakin samanlaista sekä koulusta että kotoa. Yrittäkää saada ylimääräistä tukea lapselle luokassa jo ennen kuin diagnoosi on vahvistettu. Laatikaa toimenpiteet sisältävä yhteenveto tapaamisesta. Tapaamisten jälkeiset toimenpiteet Laatikaa yhteenveto toimenpiteistä ja aikarajoista. Varmistakaa, että kaikki tarvittava tieto välittyy kaikille osapuolille. Sopikaa, milloin ja missä seuraava tapaaminen pidetään. Määrittäkää viestintätapa, esim. kirjallisesti tai puhelimitse. Pitäkää kirjaa kaikista muutoksista ennen seuraavaa tapaamista. Pitäkää yllä vahvaa ja jatkuvaa suhdetta vanhempien tai huoltajien ja opettajan kesken. Varmistakaa, että lapsen tarpeet täytetään sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen

Lisätiedot

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Päivitetty kohdennetusti

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ADHD aikuisten oppimisidentiteetti ja elämänkulku

ADHD aikuisten oppimisidentiteetti ja elämänkulku ADHD aikuisten oppimisidentiteetti ja elämänkulku Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden laitos SEESVUORI, HANNA: ADHD aikuisten oppimisidentiteetti ja elämänkulku Pro gradu tutkielma Tiivistelmä Tampereen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

NUORTEN ADHD NUORTEN ADHD

NUORTEN ADHD NUORTEN ADHD NUORTEN ADHD NUORTEN ADHD Janssen-Cilag Oy NUORTEN ADHD Suoritettujen tutkimusten perusteella lääkärisi on todennut että sinulla on ADHD. ADHD tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

2.1 joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla on annettu ja annetaan;

2.1 joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla on annettu ja annetaan; Esitys liittokokoukselle 9.4.2016 Suomen Sulkapalloliiton kurinpitosäännöt 1 Soveltamisalaan kuuluvat henkilöt ja yhteisöt: Suomen Sulkapalloliiton (jatkossa liiton) kurinpitosääntöjen alaisia ovat: 1.1

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

ADHD & parisuhde ADHD-LIITTO RY

ADHD & parisuhde ADHD-LIITTO RY ADHD & parisuhde Tämä esite on suunnattu adhd-oireisille aikuisille sekä heidän puolisoilleen. Adhd tuo parisuhteeseen ja vanhemmuuteen oman lisämausteensa, niin iloa ja innostusta kuin haasteitakin. Jokaisen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Perustietoa adhd:stä. Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti. 8.12.2015 ADHD-liitto ry 1

Perustietoa adhd:stä. Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti. 8.12.2015 ADHD-liitto ry 1 Perustietoa adhd:stä Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti ADHD-liitto ry 1 ADHD-liitto ry ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf on valtakunnallinen ADHD

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla

Lisätiedot

Musiikinopettajien kokemuksia ja käsityksiä ADHD-oppilaiden opettamisesta musiikintunneilla

Musiikinopettajien kokemuksia ja käsityksiä ADHD-oppilaiden opettamisesta musiikintunneilla Komulainen, Saara Musiikinopettajien kokemuksia ja käsityksiä ADHD-oppilaiden opettamisesta musiikintunneilla Musiikkikasvatuksen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Musiikkikasvatuksen koulutus

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA. Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola

PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA. Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola MITÄ OPPIMISVAIKEUDET OVAT eri arvioiden mukaan 2 20 prosentilla väestöstä on oppimisvaikeuksia arviot vaihtelevat, sillä asian selvittäminen

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Matti Kuorelahti. Käyttäytymisen ongelmat ja niiden luokittelu

Matti Kuorelahti. Käyttäytymisen ongelmat ja niiden luokittelu 1 Oheinen artikkeli on eripainos teoksesta Ladonlahti, Naukkarinen & Vehmas (toim.) Poikkeava vai erityinen? Erityispedagogiikan monet ulottuvuudet. Atena Kustannus. 123-135. Matti Kuorelahti Käyttäytymisen

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

ADHD OPAS JOSSA ON PALJON TIETOA. Ylivilkkautta rippileirillä Opettajan opas ADHD-nuorten opettamiseen rippikoulussa

ADHD OPAS JOSSA ON PALJON TIETOA. Ylivilkkautta rippileirillä Opettajan opas ADHD-nuorten opettamiseen rippikoulussa OPAS JOSSA ON PALJON TIETOA Tämän vihkosen tarkoituksena on antaa tukea, vinkkejä ja näkökulmia ADHD nuoren opettamiseen rippikoulussa. Olen pyrkinyt valottamaan hieman ADHD diagnoosin taustoja, yleistä

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

DIVA 2.0. ADHD:n diagnostinen haastattelu. aikuisilla. D iagnostisch I nterview V oor A DHD bij volwassenen

DIVA 2.0. ADHD:n diagnostinen haastattelu. aikuisilla. D iagnostisch I nterview V oor A DHD bij volwassenen Suomi DIVA 2.0 ADHD:n diagnostinen haastattelu aikuisilla D iagnostisch I nterview V oor A DHD bij volwassenen ADHD:n diagnostinen haastattelu aikuisilla J.J.S. Kooij, MD, PhD & M.H. Francken, MSc 2010,

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

*1479901* A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1479901* A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK3_plus 1 *1479901* PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka huoltaja on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Sinä asut

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot