Tuki vesihuoltolaitoksen verkoston laajentamiseen Hirvimäen asuinalueelle

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tuki vesihuoltolaitoksen verkoston laajentamiseen Hirvimäen asuinalueelle KH 129 Vesihuoltolaitoksen talous ja kunnan tuki Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata sellainen ve si huol to, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi ter vey del li ses ti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ym pä ristön suo je lun kannalta asianmukainen viemäröinti (1 ). Ve si huol to laitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yh dys kun ta ke hi tyk sen tarpeita vastaavasti kunnan tekemän toiminta-alueen hy väk sy mispää tök sen mukaisesti (9 ). Lain mukaan sen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee kunnan kehittää ve si huol toa alu eel laan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhteistyössä alu een sa ve si huol to lai tos ten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jäte ve siä kä sit te le vien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesi huol lon alueelliseen yleissuunnitteluun (5 ). Lain mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyt tömak sua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjoh det ta van jäteveden määrän ja laadun perusteella. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja lai toksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla eri suurui sia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai ai heut ta mis pe ri aat teen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vas taavas ta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus. (19.) Vesihuoltolaitoksen perimien vesihuollon maksujen määrittelystä sää de tään lain 18 :ssä. Pääsäännön mukaan vesihuollon mak su jen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa ve si huol tolai tok sen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Mak sui hin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tu lee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. (18 :n 1-2 mom.) Pääsäännöstä huolimatta vesihuoltoa voidaan kuitenkin tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista. Tuki on otettava huo mioon kustannuksia katettaessa. (18 :n 3 mom.) Suomen Kuntaliitto ry on vuonna 2013 julkaissut kirjan "Ve si osuuskun nat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat", joka muun ohella sisäl tää kunnan antamia tu kia koskevia tulkintoja ja suosituksia. Seuraa vas sa lainataan tässä yhteydessä tärkeimpiä kohtia kirjasta. "Vesihuoltolain (119/2001) 18 :n mukaan vesihuoltoa voidaan tu kea kuntien, valtion ja EU:n varoista. Valtion tuesta ve si huol to lai tok sil le

2 säädetään laissa vesihuollon tukemisesta (686/2004), jonka mu kaan valtion tuki on tyypiltään harkinnanvaraista in ves toin ti avus tus ta, joka maksetaan kertakorvauksena. Myös EU:n myöntämä tuki on investointiperusteista. Kuntien vesihuollolle myöntämä tuki voi sen sijaan olla muutakin kuin investointiavustuksia." ( ) "Vesiosuuskunnat ovat perinteisesti saaneet varsinkin toimintansa al ku vai hees sa erilaisia tukia ja investointiavustuksia kunnilta, val tiol ta ja EU:lta. Myös kunnalliset vesihuoltolaitokset voivat saada in vestoin ti avus tuk sia valtiolta ja EU:lta, lisäksi varsinkin pienet kunnat joutu vat subventoimaan varoistaan kunnallisia vesihuoltolaitoksia." ( ) "Vaikka vesihuoltolain 18 mahdollistaa vesihuollon tukemisen, se edel lyt tää myös kustannusvastaavuutta vesihuoltotoiminnassa. Toisin sanoen vesihuoltotoiminnasta aiheutuvat kustannukset tulee kattaa vesihuoltopalveluiden toimittamisesta kerättävillä maksuilla, ei ulko puo li sel la rahoitustuella. Tämän takia tuen vesihuoltolaitoksille ja vesiosuuskunnille pitäisi olla tukea niiden toiminnassa tapahtuville muu tok sil le, ei vesihuoltolaitoksen normaalille ylläpidolle. "Muutoksella tarkoitetaan esimerkiksi verkostolaajennuksia, joita voidaan tukea kertaluonteisella investointituella. Vesihuoltolaitosten, mu kaan lukien kuntien vesihuoltolaitosten, toimintaa ei pidä tukea jat ku vas ti verovaroilla." ( ) "Kunnan on suositeltavaa tukea vesihuoltoverkostojen rakentamista ja vesiosuuskuntien perustamista investointituin silloin, kun on kyse alu ees ta, jossa kunnalla on vesihuoltolain (119/2001) 7 :n mu kainen vesihuollon järjestämisvelvollisuus, joka edellyttää sen si säl lyt tämis tä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Tällöin alueelle tulee ra ken taa vesihuoltoverkostot joka tapauksessa joko kunnallisen ve sihuol to lai tok sen tai muun toimijan, kuten vesiosuuskunnan, toi mes ta." ( ) "Tukea on järkevää myöntää keskitetyille järjestelmille myös silloin, kun keskitetyn järjestelmän toteuttamisella kyseisen alueen ym pä ristö kuor mi tus vähenee selvästi kiinteistökohtaisten järjestelmien raken ta mi seen verrattuna. Mikäli selkeää tarvetta keskitetylle vie märöin nil le tai vedenhankinnalle ei ole, tukea tulee myöntää vain siinä ta pauk ses sa, että alueelle on tulevan yhdyskuntakehityksen vuoksi jär ke vää rakentaa keskitetyt vesihuoltoverkostot. Tällaisessa ta paukses sa maankäyttöön liittyvät suunnitelmat ja vesihuollon ke hit tä missuun ni tel ma ovat avainasemassa ja kyseessä on panostus alueen hou kut te le vuu teen tulevaisuudessa. Investointitukea voidaan antaa myös kustantamalla esimerkiksi verkostojen suunnittelu, ra ken ta misen valvonta tai vesiosuuskunnan kunnallisen vesihuoltolaitoksen ver kos toi hin liittäminen.

3 "Investointitukea myönnetään tavallisimmin erillisen vuosittaisen mää rä ra han puitteissa tai vaihtoehtoisesti jonkin tietyn pro sent tiosuu den suuruinen summa hankkeen kokonaiskustannuksista. Kunnan myöntämän investointituen tavoitteena järjestämisvelvollisuuden pii riin kuuluvilla alueilla on mahdollistaa vesihuoltoverkostoihin liit tymi nen kohtuullisin kustannuksin. Tuelle ei ole perusteita, jos ve sihuol to ver kos to jen rakentaminen voidaan ilman tukeakin toteuttaa koh tuul li sin kustannuksin. Toisaalta tukea ei useimmissa ta pauk sissa ole järkevää myöntää hankkeille, joissa kiinteistökohtainen liit tymis kus tan nus on hyvin korkea, eikä investointituen myöntäminen koh tuul lis ta liittymiskustannusta." Hirvimäen alueen vesihuolto Äänekosken kaupungin länsiosassa Hirvimäen ase ma kaa va-alu eel la ei tällä hetkellä ole sellaista vesihuoltoverkostoa, jota kaavan to teutta mi nen edellyttää. Kaavassa alue on osoitettu pääasiassa asuinoma ko ti- ja asuinpientalojen alueeksi. Rakentamisen edis tä mi nen vaatii vesi- ja viemäriliittymien saatavuutta ja sitä, että niiden hin ta taso ei muodostu poikkeuksellisen korkeaksi. Hirvimäen alue lukeutuu Äänekosken Energia Oy:n ve si huol to lai toksen toiminta-alueeseen. Kaupungin ja yhtiön kesken on keskusteltu asuin alu een rakentamisen edellyttämästä vesihuoltoverkoston laajen ta mi ses ta. Keskusteluissa on todettu, että jos vesihuoltoverkosto ra ken ne taan tavanomaisten kus tan nus vas taa vuus- ja ai heut ta mis peri aat tei den mukaisesti, tonttikohtainen liit ty mä hin ta nousee huo matta van korkeaksi, jopa euroon. Täl lai nen hinta vä hen tää oleellisesti alueen houkuttelevuutta esi mer kik si Hirvimäen län si puolel la sijaitsevaan Uuraisten kunnan alu ee seen nähden. Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitoksella ei ole muita tu lon lähtei tä kuin sen asiakkaiden maksamat vesihuollon maksut ja toisaalta mah dol li nen julkinen tuki investoinneille. Tässä tilanteessa katsoo kau pun gin viranhaltijajohto aiheelliseksi esittää, että Äänekosken kau pun ki tukisi vesihuoltoverkoston laajentamista Hirvimäen alueelle ve si huol to lais sa tarkoitettuna kunnan tukena. Tuki myönnettäisiin ja maksettaisiin investointitukena voimassa olevan asemakaavan mukaisen Hirvimäen asuinalueen rakentamisen edis tä mi sek si. Tuen tavoitteena on, että tonttikohtaisten vesi- ja viemä ri liit ty mien hinta Hirvimäen alueella olisi vastaava tai enintään 10 pro sent tia kalliimpi kuin muilla kaupungin asemakaava-alueilla. Kaupungin tuella rakennettu verkosto olisi Äänekosken Energia Oy:n ja sen vesihuoltolaitoksen omistuksessa ja hallinnassa samaan tapaan kuin muukin vesihuoltoverkosto.

4 Kaupunginjohtajan ehdotus: Tukea tulisi maksaa takaisin kaupungille siltä osin kuin Hirvimäen asuin aluet ta hyödyttävän vesihuoltoverkoston rakentamiseen on myö hem min mahdollista saada maksuosuuksia muilta kunnilta tai mui den kuntien ylläpitämiltä vesihuoltolaitoksilta. Tällä ehdolla varmis tet tai siin, että maksuvastuu poikkeuksellisesti verovaroilla ra hoitet ta vas ta verkoston laajennuksesta jakaantuisi oikeudenmukaisesti kaik kien siitä hyötyvien kuntien kesken. Tarvittavan tuen määrä varmistuu suunnittelutyön edetessä, mutta se olisi enintään euroa. Jos kaupunginhallitus ja edelleen valtuusto hyväksyy tässä tar koi tetun tuen, tukemisen vaatimat muutokset kaupungin vuoden 2017 talous ar vi oon valmistellaan erikseen päätettäväksi. Valtiontukia koskeva sääntely Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja erityi ses ti sen 107 artiklassa säännellään valtion ja muiden jul kis yh teisö jen varoista annettavia tukia. Tämä valtiontukisääntely ei tule sovel let ta vak si tässä tapauksessa, koska vesihuoltolaitoksella on la kiin pe rus tu va monopoli sille vahvistetulla toiminta-alueella ja luon nol linen monopoli muulla alueella. Koska vesihuoltolaitos ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ve sihuol to lai tok sel le annettava investointituki ei vääristä tai uhkaa vää ristää kilpailua eikä vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (Vrt. vuo den 1995 kuntalain 2 a :n 2 mom. 5 kohta; vuoden 2015 kun talain 126 :n 2 mom. 5 kohta; Euroopan komission päätös , N 588/06, Alankomaat ja Vital Gelderland.) (valmistelu hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) päättää, että Äänekosken kaupunki tukee Hirvimäen asuin alueen asemakaavan mukaisen rakentamisen edellyttämää ve sihuol to ver kos ton laajentamista myöntämällä Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitokselle tähän investointitukea ve si huol tolain mukaisesti. Tuen enimmäismäärä on yhteensä enintään euroa; 2) päättää, että Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitoksen tulee maksaa saamaansa tukea takaisin kaupungille siltä osin kuin Hirvimäen asuinaluetta hyödyttävän vesihuoltoverkoston ra ken ta mi seen on myöhemmin mahdollista saada mak suosuuk sia muilta kunnilta tai muiden kuntien ylläpitämiltä ve si-

5 huol to lai tok sil ta; ja 3) oikeuttaa kaupunginjohtajan päättämään edellä kohdassa 1 tarkoi te tun tuen myöntämisen tarkemmista ehdoista ja tuen maksa mi ses ta sekä edellä kohdassa 2 tarkoitettua tuen ta kai sinmak sua koskevasta vaatimuksesta. Päätös: Asia päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle Leila Lindell ja Tommi Lunttila totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Äänekosken Energia Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Anna-Riitta Pentinpuro ja Tarja Pullinen osallistuivat varajäseninä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon