K A A V O I T U S K A T S A U S

Transkriptio

1 Laukaan kunta K A A V O I T U S K A T S A U S Vuoden 2000 alusta lukien tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka 7 :n mukaan: "Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla." Kaavat valmistellaan asukkaiden, viranomaisten ja monien muiden yhteistyötahojen kanssa. Yleis- ja asemakaavoitus tapahtuvat kaavoitus- ja rakennuslautakunnan ohjauksessa. Kaavoituksen valmistelusta vastaa kunnan maankäyttöosaston kaavoitus- ja suunnitteluyksikkö: kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt, p , mari.holmstedt@laukaa.fi kaavasuunnittelija Outi Toikkanen, p , outi.toikkanen@laukaa.fi Kaavoituskatsaus julkaistaan Vatti-esitteessä ja internetissä Vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä kaavoitusprosessi muuttui voimakkaasti. Laki toi merkittävästi uusia työvaiheita ja kaavoituksessa huomioitavia asioita. Sen vuoksi täsmällisiä aikatavoitteita ei ole mahdollista antaa, mutta hankkeita viedään eteenpäin kiireellisyys/tärkeysjärjestyksessä. Kohteet voivat tilanteen mukaan vaihdella. Valtuusto päättää kaavoitusohjelmasta valtuustokausittain. Ohjelmassa linjataan suuremmat kaavoitushankkeet ja se ei ole sitova, vaan suuntaa antava. Tämä kaavoituskatsaus pohjautuu viimeksi hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta (KARA) voi tilanteen vaatiessa käynnistää kaavoitusohjelman ulkopuolisia kiireellisiä kaavoitushankkeita omalla päätöksellään. MAAKUNNAN SUUNNITTELU Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL 25 mukaisesti maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakunnan kehittämisohjelma. Lisäksi Jyväskylän seudulle on vuonna 2011 valmistunut rakennemallityö. Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on vuoden päähän ulottuva strateginen suunnitelma. Se kuvaa yleispiirteisesti Keski-Suomen kehittämistavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on keskisuomalaisten hyvinvoinnin lisääminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman 2030, jossa Keski-Suomen visio tiivistettiin muotoon yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntakaava Maakuntakaavalla ohjataan kuntien yleis- ja asemakaavoitusta seudullisella tasolla. Keski-Suomen maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Maakuntakaavoituksesta huolehtii Keski-Suomen liitto, Sepänkatu 4, Jyväskylä ( Maakuntakaavan vaihekaavat Vaihekaava Ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla varattiin Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitettiin Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. 1(7)

2 Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Laukaan kunnan käsittelyä aiheesta: Valtuusto päätti , että Laukaan kunta ei pidä Mörkökorpea sopivana eikä tarkoituksenmukaisena laitoksen sijoituspaikkana. Kunnanhallitus päätti jätteenkäsittelykeskusta koskevasta ympäristöluvasta antamassaan lausunnossa esittää lupakäsittelyssä selvitettäväksi useita eri asioita. Valtuusto päätti poistaa kaavoitusohjelmasta Mörkökorven alueen asemakaavoituksen. 2. Vaihekaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Kaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan ja kaava sai lainvoiman Vaihekaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita sekä varata alueita tuulivoimapuistoille. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Vaihekaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Jyväskylän kaupunkiseudun maankäytön rakennemalli 20X0 Jyväskylän seudun 20X0 rakennemallityö on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä hanke, jossa kuvataan Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten muodostaman seudun tulevaa yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on ohjata seudun väestönkasvua ja siihen liittyvää uutta maankäyttöä hallitusti niin, että asukkaan väestömäärä mahdollistuu. Rakennemallin osana esitetään Jyväskylän seudun kehittämisen visio, tavoitteet ja periaatteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Rakennemalli on osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Se on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Seudun rakennemalli ohjaa kuntien yleiskaavatyötä ja muuta maankäytön kehittämistä. Laukaan valtuusto käsitteli ja hyväksyi rakennemallin Rakennemallityön rinnalla laadittiin myös Jyväskylän Seudun Liikenne 2025 ohjelma (JYSEL 2025). LAUKAAN KUNNAN RAKENNEMALLI 2040 Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian Laukaa sydäntä ja elinvoimaa kokouksessaan Strategian tavoitevuosi on 2020, mutta kuntastrategiaa tarkentavien erillisstrategioiden ja -ohjelmien toteuttaminen ja päivittäminen tehdään valtuustokauden kuluessa niin, että ne vastaavat päivitetyn kuntastrategian linjauksia. Kuntastrategiassa on asetettu neljä visiota ja päälähtökohtaa kunnan kehittämiselle: - taloudestaan huolehtiva Laukaa, - monipuolisen ja hyvän asumisen Laukaa, - elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa ja - palvelujen Laukaa Erillisstrategiana rakennemallin laatiminen sisältyy visioon monipuolisesta ja hyvästä asumisesta, mutta rakennemalli kytkeytyy kiinteästi myös muihin kuntastrategiassa asetettuihin visioihin ja tavoitteisiin. Rakennemallilla muodostetaan kunnan maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Lisäksi rakennemallin rinnalle laaditaan kattavaa maapoliittista ohjelmaa. 2(7)

3 Rakennemallin tulee olla toteuttamiskelpoinen, alueen kilpailukykyä lisäävä, kunnan ja sen eri taajamien erityispiirteet huomioiva ja kokonaistaloudellisesti edullinen. Rakennemallissa huomioidaan myös kunnan kehittyvät kyläalueet ja hajarakentamisen ohjaaminen. Rakennemallin tavoitevuosi on Rakennemalli käynnistyy kesäkuun 2014 aikana. Työn laatijaksi on valittu Sweco Oy. YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on yleispiirteinen, mutta kuitenkin maakuntakaavaa tarkempi maankäytönsuunnitelma, jonka laatiminen on kunnan tehtävä. Yleiskaava sisältää maankäyttövaraukset eri tarkoituksiin, kuten teollisuuteen, asumiseen, virkistykseen. Yleiskaava voi käsittää koko kunnan alueen tai osia siitä. Yleiskaavalla ohjataan taajamien, rantojen ja maaseutukylien rakentamista. Taajamissa ja niiden kasvualueilla yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaavan laatimisprosessi kestää yleensä 3-5 vuotta. VIREILLÄ OLEVAT TAI LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT YLEISKAAVAT (liitekartta 1): Keski-Laukaan yleiskaava, pohjoisosa Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa on odottanut Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistumista ja Jyväskylän kaupunkiseudun maankäytön rakennemallin antamia kehityssuuntia. Työtä viedään nyt eteenpäin rakennemallin periaatteita soveltaen. Kaavan avulla hahmotetaan Kirkonkylän ja Leppäveden välisen alueen lisärakentamismahdollisuudet ja varataan alueita kirkonkylän, Leppäveden ja Vihtavuoren taajamien asemakaava-alueiden laajentamiseksi. Suunnittelualue käsittää myös Vihtasillan, Pienmäen ja Leppäveden tiiviimmät kyläalueet. Näillä alueilla tunnistetaan ja rajataan kehittyvät kyläkeskukset, jotka tukeutuvat vesihuoltoverkkoon ja tiestöön. Näiltä osin mitoitusta tarkastellaan pinta-alaperusteisesti maanomistajien tasapuolisuuteen perustuen. Suunnittelualue on laaja, n ha, jonka vuoksi alkuperäinen Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaava-alue on jaettu hallinnollisesti kolmeen osaan. Alueet on niiden ominaisuuksien sekä niihin kohdistuvien tavoitteiden vuoksi selkeä suunnitella omina kokonaisuuksina. Se ei estä osa-alueiden käsittelemistä rinnakkain samoissakin kokouksissa, jos se on selvitysten ym. puolesta mahdollista. Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue II (Leppävesi-Vihtasilta) on hyväksytty kunnanvaltuustossa toukokuussa Osa-alue on taajamien välistä tiiviin kyläasutuksen aluetta, jossa kaava on laadittu kyläyleiskaavatyyppisenä. Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue I (Piilopohja Kuukkala) kaavaa jatketaan kevään 2013 aikana. Kaava laaditaan yleispiirteisenä yleiskaavana, niin sanottuna taajamayleiskaavana. Alueella osoitetaan laajahkoja alueita eri toiminnoille, kuten asumiseen ja elinkeinotoimintaan, joiden tarkempi käyttö tullaan ratkaisemaan asemakaavalla. Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue III (Kirkonkylä Vihtavuori) laaditaan myös yleispiirteisenä yleiskaavana, niin sanottuna taajamayleiskaavana. Osa-alueen kaavoitusta jatketaan vuoden 2014 tai 2015 aikana. Vehniän yleiskaava Vehniän kylä on yksi kunnan vilkkaimpia maaseutukyliä. Kylälle on vuonna 1983 laadittu oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava, joka oli aikanaan lajissaan maakunnan ensimmäinen. Vilkkaan kehityksen ja rakentamisodotusten jatkuessa laaditaan Vehniän yleiskaavan tarkiste, jolla kokonaisuus saatetaan ajan tasalle. Samalla varaudutaan valtatie 4:n rinnakkaisteihin valtatien muuttuessa moottoritieksi. Maakuntakaavassa valtatietie vahvistui nykyiselle paikalle. Keski-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt maaliskuussa 2011 hankkeen tiesuunnitelman laatimiseksi valtatielle 4 välille Kirri - Tikkakoski. Tiesuunnitelman on valmistunut vuoden 2012 lopussa. Tiesuunnittelu perustuu vuonna 2009 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan, jossa on huomioitu myös väli Tikkakoski - Vehniä. Suunnitelmien tavoitteena on mm. se, että suunnittelualueen maankäyttöä palvelevat maantiet ja yksityistiet yhdistetään valtatiehen suunniteltavien rinnakkaisteiden ja eritasoliittymien kautta. Tiesuunnitelma ei yllä kaava-alueen pohjoisosiin saakka, mutta rinnakkaistieratkaisut vaikuttavat tiesuunnittelualuetta pidemmälle. 3(7)

4 Liittymä- ja rinnakkaistieratkaisut ovat yleiskaavan osalta suunniteltu jo niin pitkälle, että kaavaa voidaan viedä eteenpäin. Kevään 2013 aikana tarkennetaan kaavan rajausta sekä laaditaan suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Koska suunnittelun lähtökohdat muuttuvat oleellisesti, palataan kaavanlaadinnassa valmisteluvaiheeseen. Kesän 2014 aikana alueella teetetään kaavatyötä varten selvityksiä ja tavoitteena on asettaa kaavaluonnos nähtäville syksyn 2014 aikana. Peurunka - Valkolan yleiskaava Yleiskaavalla on etsitty ensisijaisesti alueen matkailun kehittämismahdollisuuksia Peurunkajärven ympärillä. Lisäksi kaavalla tutkitaan Valkolan alueen maankäyttöä. Kaavaluonnosvaihe on käsitelty ja kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä. Kaavoitustyö keskeytettiin Peurungan alueen Master Plan - suunnitelman laatimisen ajaksi. Nyt suunnitelman valmistuttua jatketaan yleiskaavan laadintatyötä. Alueen rajausta tullaan tarkentamaan ja selvityksiä täydentämään mm. luonto- ja maisemaselvitysten ja arkeologisten- sekä rakennusinventointien osalta. Näiden ja Master Plan suunnitelman pohjalta tarkennettujen tavoitteiden jälkeen työstetään uusi kaavaehdotus. Savio - Vuontee yleiskaava Kaavoitustyö pohjaksi on laadittu luonto-, maisema-, rakennuskulttuuri- ja arkeologiset selvitykset. Seuraavaksi laaditaan suunnittelu- ja mitoitus-perusteet ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yleiskaavan tavoitteena on syntyneiden kyläkeskusten vahvistaminen huomioiden mm. vesiosuuskunnan verkostot, kyläkoulut ja ympäristöarvot. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelutyön yhteydessä. Rantayleiskaavojen päivittäminen ja numeeristaminen Laukaan kunnan ranta-alueilla on voimassa kuusi yleiskaavaa, joissa on ohjattu haja-asutusalueen rantarakentamista: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue I: Kuusaankoski, Saraavesi, Kuhankoski, Tarvaalanvirta, sekä Peukaloinen ja Mataroinen (vahvistettu ) Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue II: Vatijanjärvi (vahvistettu ) Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue III: Torronselkä (hyväksytty ) Lievestuorejärven rantayleiskaava (hyväksytty ) Leppävesijärven rantayleiskaava (hyväksytty ) Kuhanniemen-Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava (hyväksytty ) Yleiskaavoihin on tehty muutamia pieniä kaavamuutoksia vuosien aikana. Lisäksi kiinteistökohtaisia muutostarpeita ja kaavanlaadinnassa tapahtuneita virheitä on ratkaistu poikkeamismenettelyllä. Edelleen myös osassa yleiskaavoista kaavaan merkityn AP-rakennuspaikan rakentamista varten joudutaan hakemaan poikkeamispäätös. Yleiskaavojen päivittämisen ja numeeristamisen tavoitteena on laatia kaikkien voimassa olevien kaavojen alueelle yhtenäiset suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä kaavamääräykset huomioiden alueelliset erityispiirteet (mm. luonto-, maisema- ja arkeologiset arvot). Myös keskeneräisten ja tulevien yleiskaavojen suunnittelu- ja mitoitusperusteet tullaan muuttamaan / laatimaan linjassa muiden rantayleiskaavojen kanssa. Tällä turvataan erityisesti maanomistajien tasapuolista kohtelua. Syksyllä 2013 on käynnistetty yleiskaavojen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden tarkastaminen, jonka perusteella yleiskaavoja lähdetään päivittämään. Suunnittelu- ja mitoitusperusteet hyväksyy kunnanhallitus. Lähtökohtana on, että voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettua rantarakennusoikeutta ei kaavamuutoksessa tulla poistamaan. Rantayleiskaavojen muutosten alustava käynnistämisaikataulu: 2014: Leppävesijärven rantayleiskaava 2015: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue I 2016: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue II ja osa-alue III 2017: Lievestuorejärven rantayleiskaava ja Kuhanniemen-Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava 4(7)

5 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja yleiskaava. Asemakaava on kaavoista yksityiskohtaisin. Se palvelee välitöntä rakentamista. Asemakaavan laatii kunta. LAUKAAN KIRKONKYLÄ (liitekartta 2) Toramäen asemakaavan muutos Toramäen asemakaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella alueen liikennettä ja siihen liittyviä alueita uudelleen Harjutien osalta. Betonivalimon ympäristöön voimassa olevassa kaavassa osoitetut lähivirkistysalueet tullaan kaavamuutoksessa osoittamaan maa- ja metsätalousalueina, mutta alueella oleva virkistysreitistö säilytetään. Tavoitteena on myös sijoittaa alueelle yksi omarantainen pientalotontti. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kevään 2014 aikana ja tavoitteena on kaavan hyväksymiskäsittely syksyllä Rokkakankaan teollisuusalueen ja asemanseudun asemakaavan muutos Alueen asemakaava on vahvistunut vuonna Kaavassa on osoitettu yksi suurkortteli teollisuusrakentamiseen. Nykyinen kaava ei ohjaa alueen rakentumista ja kunnallistekniikan sijoittumista riittävästi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ajantasaistaa vanhentunut asemakaava huomioiden alueella toimivien yritysten tulevaisuuden tarpeet sekä tarkastella alueen liikennejärjestelyjä. Alueen luonto- ja maisemaselvitys valmistui vuonna Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kevään 2014 aikana. Asemanseudulla ja Mökkiperän alueella asemakaavaa tarkennetaan ja ajantasaistetaan. Ritolahden eli Kipparintien asemakaavan muutos Kirkonkylässä tulee tulevaisuudessa olemaan kysyntää kerrostaloasunnoista keskustaajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Laukaan kirkonkylään täydennysrakentamista nykyisen infrastruktuurin äärelle tukemaan jo tehtyjä yhdyskuntarakenteellisia investointeja. Asuntojen kysyntä kohdistuu erityisesti järvien tuntumassa ja lähellä palveluita oleviin asuntoalueisiin. Lemettilän alueen asemakaavan muutos Alueen asemakaavoituksessa ja sen yhteydessä selvitellään mm. lisärakentamismahdollisuuksia, alueen liikenne- ja vesihuoltoverkkoa ja virkistysreittejä. Alueen kaavoittamisen käynnistyminen edellyttää maankäyttösopimuksia tai maakauppoja. Hytösenkujan asemakaavan muutos, kortteli 818 Asemakaavan muutoksella tutkitaan lähipalveluiden mm. päiväkodin ja hoivapalveluiden sijoittamista alueelle. Kaavaluonnos on nähtävillä kesällä VIHTAVUORI (liitekartta 3) Teollisuusalueen asemakaavan laajennus Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta sijoittaa konepajatoimintaa näkyvälle paikalle seututien 637 varteen. Alue kytkeytyy jo toiminnassa olevaan teollisuuskortteliin ja sen toimintoihin. Kaavan tavoitteena on myös ohjata alueen hallittua rakentumista huomioiden erityisesti ympäristön viihtyvyys ja arvot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä keväällä Hankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. Pohjois-Kuhajärven asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa Vihtavuoren taajamatoimintoja pohjoiseen päin. Tavoitteena on kaavoittaa alue yritystoiminnalle ja asumiseen huomioiden luonto- ja maisema-arvot. Asemakaavan laatiminen on tarkoitus käynnistää syksyllä LIEVESTUORE (liitekartta 4) Myllyn alueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Lievestuoreen Uunituote Oy:n aloitteesta. Hankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten alueena (T) osoitettujen kortteleiden 401 ja 402 käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen. 5(7)

6 Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä kaava päivitetään korttelin 401 pohjoisosan osalta vastaamaan alueen nykyistä maankäyttöä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä keväällä Polvenkuja ja paloaseman liittymän asemakaavan muutos ja laajennus Polvenkujan alueella on kaksi erillispientalon kiinteistöä, jotka eivät ole asemakaavassa. Ne on tarkoitus kaavoittaa alueella toteutuneen tilanteen mukaisesti. Paloaseman liittymä sijoittuu valtatien 9 varteen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää mahdollisuutta käyttää palokunnan hälytysajoon nykyistä kevyenliikenteen liittymää paloasemalta Kuopiontielle (vt 9). Kaavaehdotus tulee uudelleen nähtäville syksyn 2014 aikana. Entisen sellutehtaan alue ympäristöineen Aikataulu riippuu mm. nollakuitualtaan puhdistushankkeen etenemisestä. Ketaramäki II Kunnalla on omistuksessaan maareserviä Ketaramäen nykyisen asuntoalueen itäpuolella. Tarkoitus on selvittää pientaloalueen laajentamismahdollisuus. Alueelle on laadittu kesän 2011 aikana luonto- ja maisemaselvitys. Kelkkamäki Alue on kunnan ja yksityisen omistuksessa, jota tutkitaan lähinnä työpaikka-alueena. Kohteen kaavoittaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Hanke on käynnistetty ja OAS laadittu, mutta odottaa jatkotoimenpiteitä. Ajoharjoittelukeskuksen asemakaava Alueella on nyt monipuolista kaupallista ja harrastustoimintaa. Meneillään oleva Innoroad-hanke voi laajimmalla tavalla onnistuessaan synnyttää toimintaa, joka sisältää myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa merkittävää rakentamista. Varaudutaan vaiheittain asemakaavan tekemiseen. Tavanomainen rakentaminen ratkaistaan prosessin aikana lain sallimissa rajoissa kevyemmillä luvilla. LEPPÄVESI (liitekartta 5) Vihtiälän asemakaavoitusvaiheen laajennus Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava sisältää uusia työpaikka-alueita Vihtiälässä. Alueelle valmistaudutaan laatimaan Vihtiälän 2. vaiheen asemakaava. Kaavan pohjakartta on olemassa. Kaavan laatiminen edellyttää maakauppojen tai maankäyttösopimusten syntymistä. Näätämäen teollisuusalueen asemakaavan muutos Näätämäen teollisuus- ja yritysalueen yhteyteen kortteleihin on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa kahdeksan pientalokorttelia omakotiasumista varten. Kulku asuinkortteleihin on teollisuusalueen läpi. Teollisuus- ja yritysalueen rakentuessa asuinalueen asumisviihtyvyyden turvaaminen saattaa muodostua haasteelliseksi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia alueen muuttamista teollisuus- ja yritystoimintaan sopivaksi tukemaan jo muodostunutta teollisuusaluetta. Suunnittelussa huomioidaan lähellä sijaitseva asutus. Muilla, pienemmillä teollisuusalueen kaavamuutosalueilla tutkitaan mahdollisuutta laajentaa nykyisiä teollisuustontteja ottamalla mukaan niihin rajautuvia lähivirkistysalueita. Laajennukset eivät ole merkittäviä. Lisäksi Mestarintien itäosan lähivirkistysalueen muuttamista teollisuustontiksi tutkitaan. RANTA-ASEMAKAAVAT Yksityisellä maanomistajalla on oikeus laatia omistamalleen ranta-alueelle ranta-asemakaava (MRL 74 ). Ranta-asemakaava laaditaan pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi (MRL 73 ) ja laatiminen tapahtuu maanomistajan toimesta ja kustannuksella. Hernekallion ranta-asemakaava, Savio / Lievestuore Työn tarkoituksena on laatia vahvistettua Hernekallion ranta-asemakaavaa koskeva muutos. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa alueelle on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita, joka mahdollistaa yhteensä 18 lomamökin sijoittamisen alueelle. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa alueelle yksittäisiä rakennuspaikkoja loma-asumiseen. 6(7)

7 Tupaswillan ranta-asemakaava, Kuusa Tarkoituksena on laatia ranta-asemakaava Tupaswillan matkailutilan alueellesuunnittelun tavoitteena on osoittaa alueita matkailuun liittyvien palvelurakennusten rakentamiseen. VUONNA 2013 HYVÄKSYTYT KAAVAT Kunnanvaltuusto Kirkonkylä, asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 1120, , , ja 1148 sekä niihin rajautuvissa viher-, pysäköinti- ja katualueissa 33 Kirkonkylä, korttelin 525 ja 527 sekä niihin liittyvien katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutos 34 Kirkonkylä, asemakaavan muutos korttelissa 957 ja osassa kortteleita 79, 91 ja 514 sekä niihin liittyvissä katu- ja puistoalueissa Kunnanvaltuusto Asemakaavan muutos kortteleissa 126 ja 501 lähiympäristöineen, Leppävesi ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ Kunta asemakaavoittaa asuintontteja neljässä taajamassa yleisen tonttimarkkinatilanteen ja palvelutarjonnan mukaan. Kunnan väestökasvutavoite kuntastrategiassa on noin asukasta vuosittain. Tällä hetkellä kunnalla on omistuksessaan noin 220 rakentamatonta omakotitalotonttia ja maankäyttösopimusten myötä yksityisillä noin 50 tonttia. Kysyttyjen alueiden vähäisen kaavavarannon ja kunnallistekniikan vähäisten investointimäärärahojen vuoksi muutamien viime vuosien aikana on saatu luovutettua huomattavasti tavoitetta vähemmän tontteja, eikä kunnan tarjonta ole riittänyt tyydyttämään kysyntää Leppäveden ja Vihtavuoren taajamissa. Yksityisten myymät tontit ovat aiheuttaneet yleisen hintatason nousua. Kunnan vähäinen tonttitarjonta on lisännyt painetta asemakaavan ulkopuoliseen rakentamiseen. Tavoitteena on lisätä kunnan tonttivarantoa Leppävedellä ja Vihtavuoressa. Asemakaavoitusta käynnistetään vuosien aikana. Kunnalla on omistuksessaan rivitalotonttivarantoa muutaman vuoden tarpeisiin, mutta talouden laskusuhdanne ja rakennusliikkeiden haluttomuus ovat laskeneet rivitalotonttien kysyntää viime vuosina. Kunnalla on omistuksessaan rakentamattomia kerrostalotontteja kirkonkylällä ja Lievestuoreella noin viiden vuoden tarpeisiin. Rakennemallityössä tullaan ottamaan kantaa kerrostalotonttien tulevaisuuden tarpeisiin eri taajamissa. 7(7)

8

9

10