Kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä:

Transkriptio

1

2 Kaavoituskatsaus Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Valtimon kunnan kaavoitustilanne. Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta, kaavahankkeiden etenemisestä ja kaavojen ajantasaisuudesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Kuntakaavoitusta ohjaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Ohjausmuotoja ovat mm. vuosittain järjestettävät kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskevat viranomaisneuvottelut ja muut työneuvottelut. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla

3 Valtimon kunta Perustettu 1910 Valtimon kunnan asukasluku oli 2323 asukasta. Kunnan maapinta-ala on 800 k-m². Väestötiheys 2,98as/km² (vrt. Hki as/km²) Valtimon keskusta sijoittuu kunnan keskivaiheille, valtatien 6 varteen, Haapakylälle. Naapurikunnat Nurmes, Rautavaara, Sotkamo

4 Tontit Asuintontteja on asemakaava-alueella vapaana kaikkiaan noin 75kpl. kunnan omistamia 21 rivitalo (AR) tontteja 3 kpl Taajaman uudessa yleiskaavassa vapaana 14kpl rakennuspaikkoja kunnan omistamia 12 kpl rantaan rajoittuvia 4 kpl Teollisuustontteja vapaana 11kpl. kunnan omistamia 7 kpl Matkailua palvelevien tonttien varantoa on Hiekkalahdessa rantaasemakaava alueella vapaana 5kpl. Yksityisessä omistuksessa

5 Kaava-alueet Valtimolla Hiekkalahden ranta-asemakaava Kylmäniemen rantaasemakaava Taajaman yleiskaava Kirkonkylän asemakaava

6 Rakennusjärjestys Rakentamista kunnassa ohjataan voimaan tulleella rakennusjärjestyksellä. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on tehty yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

7 Maankäytön suunnittelun tasot Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Oikeusvaikutteinen tai oikeusvaikutukseton. Oikeusvaikutukseton on käytännössä valtuuston tahdonilmaisu halutusta kehityksestä Oikeusvaikutteisilla osayleiskaavoilla on maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetut oikeusvaikutukset. Asemakaava Ranta-asemakaava Asemakaavat aina oikeusvaikutteisia

8 Kaavaprosessi Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Maanomistajat, viranomaiset, kaikki joiden oloihin tai etuihin kaavoitus vaikuttaa. Kaavaprosesseissa kaavoituksen alkamisesta eli vireilletulosta kuulutetaan esim. paikallisissa lehdissä. Prosessin aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on esitetty vuorovaikutusprosessi. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Luonnoksen nähtävilläolon aikana voi jättää sitä koskevan mielipiteen. Tämän jälkeen kaavasta valmistellaan ehdotus, joka asetetaan nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ehdotuksesta voi jättää muistutuksen nähtävilläolon aikana. Valtimolla kaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta. Yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta kunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallintooikeuteen.

9 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Tavoitteet ohjaavat kuntien kaavoitusta lähinnä maakuntakaavojen välityksellä. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Tietoa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta

10 Maakuntakaava (MRL ) Maakuntakaava on koko maakunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovitetaan ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava ohjaa alempia kaavatasoja. Valtimoa koskee Pohjois-Karjalan maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen vaiheen pääteemana maakunnalliset ja seudulliset maankäyttötarpeet Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen vaihe täydentää 1. vaiheen kaavaa ja pääteemana maa-ainesten, turpeenoton ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheen Kaavan 3. vaiheessa käsitellään pääosin aluekäyttömuotoja, jotka eivät sisälly aikaisempiin vaihemaakuntakaavoihin (tuulivoima yms.) Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen. Kaavan 4. vaiheessa käsitellään mm. vähittäiskaupan suuryksiköt, keskusverkko, taajamatoimintojen alueet ja joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita.

11 Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on päättänyt käynnistää Pohjois- Karjalan maakunta-kaava 2040 laatimisen. Laadittava kaava on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus. Maa-kuntakaava tulee sisältämään tarkistuksen ohella myös mahdollisia muita maankäyttöteemoja. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) luonnos on valmistunut vuoden 2016 alussa. Maakuntakaavat löytyvät netistä Pohjois-Karjalan liiton sivuilta osoitteesta

12 Yleiskaava (MRL ) Yleiskaava ohjaa kunnan maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja pitkäjänteisesti. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain, jolloin kaavan nimi on osayleiskaava. Ranta-alueille laaditaan rantayleiskaavoja tai rantaosayleiskaavoja. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaavan hyväksyy valtuusto. Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain aikana hyväksytyt yleiskaavat ovat oikeusvaikutteisia, ellei niistä toisin päätetä.

13 Yleiskaavoitus Valtimolla Valtimon taajaman yleiskaava kunnanvaltuusto hyväksynyt lainvoimainen Oikeusvaikutteinen Pinta-ala 783 ha

14 Asemakaava (MRL ) Ranta-asemakaava (MRL ) Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, jonka laatija on kunta. Ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa, joka käsittelee pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä, kutsutaan rantaasemakaavaksi. Ranta-asemakaava-ehdotuksen voi laatia myös maanomistaja. Kuntien tulee laatia asemakaavoja kunnan kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen mukaan. Asemakaavojen ajanmukaisuutta on seurattava ja uusittava niitä kehitystarpeitten mukaisesti. Meren tai vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Asemakaavojen tulee luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuus ja liikenteen järjestäminen on otettava huomioon. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavilla alueilla tai niiden lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

15 Asemakaava Valtimolla Kirkonkylän voimassa oleva asemakaava (rakennuskaava) vahvistettu lääninhallituksessa Kaava-alueella viime aikoina muutamia kaavamuutoksia. mm. Kortteli 14, 34 (koulukeskus), 36 ja 37 (ABC-kortteli, liikuntahalli, terveysasema) Asemakaava-alueella on yhteensä noin 75 vapaata omakoti- ja / tai rivitalojen rakennuspaikka sekä 11 teollisuustonttia. Suuri osa yksityisten omistuksessa.

16 Asemakaava Valtimolla Pinta-ala n. 233 ha. KAAVAMUUTOKSET mm. ABC-kortteli, koulukeskus, liikuntahallin kortteli ja terveysasema

17 Korttelin 34 asemakaavamuutos Koulukeskus

18 Asemakaava Valtimolla Asemakaavan muutos ja laajennus Luonnos nähtävänä Prosessi aloitettu uudelleen 02/2016 Asemakaava valmis keväällä 2017

19 Ranta-asemakaava Valtimolla Valtimon kunnan alueella on kaksi rantaasemakaavaa. Hiekkalahden ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto hyväksynyt Kylmäniemen ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto hyväksynyt

20 Hiekkalahden ranta-asemakaava

21 Kylmäniemenranta-asemakaava

22 Kaavoitusasioista vastaavat Valtimon kunnan kotisivuilta löytyvät ajankohtaiset kaavoitushankkeet. Yhteyshenkilöt: Kunnanjohtaja Leena Mustonen Kunnaninsinööri Pasi Parkkinen