PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014

Transkriptio

1 PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014

2 2 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Pyhärannassa parhaillaan tekeillä olevista ja lähiaikoina aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Lisäksi kaavoituskatsaukseen on sisällytetty luettelo Pyhärannan vahvistetuista yleis-, asema- ja rantaasemakaavoista sekä maankäytön suunnittelun kannalta merkittävistä suojelu- tms. aluerajauksista. Pyhärannan kunnan maankäyttöä ohjaa myös kunnan strategia Pyhäranta Kaavoituskatsaus 2014 löytyy kunnan kotisivuilta ja on tutustuttavissa kunnanvirastossa. Kunnan vireillä olevien kaavojen asiakirjat löytyvät kunnanvirastosta ja sähköisinä kunnan kotisivuilta. Maakuntakaavoitus Alueiden suunnittelua varten on kolme kaavatasoa. Ne ovat päällekkäisiä siten, että laajaalaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa tarkemman kaavan suunnittelua. Laaja-alaisin kaavatasoista on maakuntakaava. Maakuntakaavojen laatimista ohjaa koko maassa vuonna 2000 annettu valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaava on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava käsittää useita kuntia ja on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Maakuntakaavoituksessa osallisia ovat kaavan suurpiirteisyydestä johtuen etenkin kunnat ja muut viranomaistahot, mutta myös kaikilla maakunnan asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kaavan valmisteluun. Vahvistettu maakuntakaava Pyhärannan kunnan alueella ovat voimassa Vakka-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä Kaava-asiakirjat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta. an Vireillä olevat kaavat Ympäristöministeriö vahvisti Varsinais-Suomen alueen tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Päätöksen valitusaika ei ole vielä päättynyt. Kaava-asiakirjat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta. tuulivoimavaihemaakuntakaava

3 Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Kaava-asiakirjat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta. 3 Yleiskaavoitus Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osaan kunnasta (osayleiskaava). Kun- nat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Yleiskaava määrittää yleispiirteisesti kunnan maankäyttöä ja toimintojen, kuten esim. asumisen, teollisuuden, tärkeiden liikenneyhteyk- sien ja virkistysalueiden sijoittumista. Vahvistetut yleiskaavat Rohdaisten ja Ihoden taajamien maankäytön yleissuunnitelmat perusteluineen ja toteutusehdotuksineen ( ) Rantayleiskaava ( ) Koko kunnan aluetta koskeva; voimaantulo ja osin Reilan osayleiskaava ( ) Rohdaisten ja Ihoden osayleiskaavat ( ) Vireillä olevat kaavat Kakonjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava on tullut vireille Kunnanhallitus on hyväksynyt Hyötytuuli Oy:n hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi ja Hyötytuulen kanssa on tehty kaavoitussopimus. Kaavan laatii FCG Finnish Consulting Group Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä ajalla Ihoden osayleiskaava on tullut vireille Kaavakonsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla nähtäville vielä loppuvuodesta. Suunniteltu kaavoitus tulevina vuosina: Reilan ampuma-alueen toiminnan muuttumisen vuoksi rantayleiskaavan kaavamerkintä tulee muuttaa. Asemakaavoitus Asemakaava on tarkin kaavamuoto ja se vaaditaan alueiden yksityiskohtaisen käytön järjestämiseen. Se sisältää määräykset alueiden käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta, yleensä myös rakennusten korkeudesta ja sijoituksesta rakennuspaikalla, leikki- ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä ym. Mitä merkittävämmästä alueesta kunnan kannalta on kyse, sitä tarkemmin rakentamistapa on asemakaavassa säädelty. Asemakaavan hyväksyy kunta.

4 4 Vahvistetut asemakaavat 1. Rohdaisten Laukolan rakennuskaava Kaava lakannut. muutos ja laajennus Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava muutos Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava muutos Ihoden kylän Saaristolan rakennuskaava muutos muutos muutos Reilan rakennuskaava laajennus muutos Kirikallion teollisuusalueen rakennuskaava muutos Ihoden rakennuskaava muutos Rohdaisten rakennuskaava muutos muutos Vireillä olevat kaavat Ihoden alueella sijaitseva Kylä-Salvin asemakaava on tullut vireille Kaavakonsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaan laadittava muinaisjäännösinventointi on juuri valmistunut. Kaavaehdotus on tulossa kunnanhallituksen käsiteltäväksi kokoukseen. Suunniteltu kaavoitus tulevina vuosina: Ihoden alueen asemakaavojen tarkistaminen. Ranta-asemakaavoitus Ranta-asemakaava ohjaa vapaa-ajan asutuksen sijoittumista. Ranta-asemakaavojen laati- joita ovat yksityiset konsultit ja työn tilaajia maanomistajat. Kunta hyväksyy rantaasemakaavan samojen vaiheiden kautta kuin asemakaavankin. Vahvistetut ranta-asemakaavat 1. Kaljasjärven Valpolanluodon rantakaava laajennus Nihtiön kylän Luolankarin rantakaava Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 ja Vihitynmaan Rinki RN:o 1:95

5 5 rantakaavan muutos Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 rantakaava Luodonmaan rantakaava muutos ja laajennus Rihtniemennokan rantakaava Iso-Liikken rantakaava Iso-Liikken eteläosan rantakaava muutos Vehastenluodon rantakaava Kaljasjärven länsirannan rantakaava Laaja-Kairanpään rantakaava Sannajärven rantakaava Salmelan, Mäki-Tanilan, Rantperkon ym. tilojen rantakaava muutos (Mäki-Tanila) muutos (Verkniemennok) Pöllän yhteisalueen rantakaava Lahdenrannan rantakaava

6 6 Kaavoituksen kulku Tavoitteena ja myös maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattuna velvoitteena on vuorovaikutteinen kaavoitus. Osalliset pystyvät parhaiten vaikuttamaan kaavan tulevaan sisältöön olemalla aktiivisesti yhteydessä kaavoittajaan heti kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistuttua sekä kaavaluonnosta valmisteltaessa. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, asukkaat, naapurit sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös rekisteröidyt yhteisöt (asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset ym.) sekä yritykset. Samoin osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaan kaavalla on vaikutusta.

7 7 Kaavoituksen kannalta tärkeitä tietoja Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Otajärvi (koodi FI , pinta-ala 581 ha). Kohde jakautuu Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen alueille. Se on suuri, hyvin matala järvi ja lajidiversiteetiltään sekä parimäärältään Suomen parhaita lintujärviä. Järvi on linnustoltaan myös kansainvälisesti arvokas. Kulju (koodi FI , pinta-ala 472 ha). Kohde sijaitsee pääosin Uudenkaupungin alueella, pieni osa kuuluu Pyhärantaan. Kulju on salmimainen, matala kaksiosainen sisälahti, joka on linnustoltaan edustava. Uudenkaupungin saaristo (koodi FI , pinta-ala ha). Laajasta kohteesta suurin osa on Uudenkaupungin alueella. Saaristovyöhyke on Selkämeren laajimpia ja se on kasvistoltaan ja eläimistöltään edustava. Alue on myös merkittävä saaristolinnuston pesimäalue ja muutonaikainen levähdysalue. Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet Valtioneuvosto on hyväksynyt lintuvesiensuojeluohjelman Pyhärannan lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva alue (Otajärvi, 548 ha) sisältyy myös kokonaisuudessaan Natura verkostoon. Pohjavesialueet Pyhärannan pohjavesialueet liittyvät kunnan halki luoteesta kaakkoon kulkevaan harjujaksoon. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on huomioitava, että alueille suunnitellut toiminnot eivät saa heikentää pohjaveden laatua tai saatavuutta. Pyhärannan pohjavesialueet on huomioitu maakuntakaavassa pv-rajauksella (suojeltava pohjavesialue.)

8 Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet on merkitty sinisellä rasterilla. 1:

9 Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet on merkitty lilalla rasterilla. 1:

10 10 Pohjavesialueet on merkitty vaaleansinisellä. 1:

11 11 PYHÄRANNAN KUNNAN KAAVALUETTELO Vahvistetut yleiskaavat 1. Rantayleiskaava Kaavatunnus Vahvistetut asemakaavat Kaavatunnus 1. Rohdaisten Laukolan rakennuskaava X muutos ja laajennus Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava muutos Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava muutos Ihoden kylän Saaristolan rakennuskaava muutos muutos muutos Reilan rakennuskaava laajennus muutos Kirikallion teollisuusalueen rakennuskaava muutos Ihoden rakennuskaava muutos Rohdaisten rakennuskaava muutos muutos Vahvistetut ranta-asemakaavat Kaavatunnus 1. Kaljasjärven Valpolanluodon rantakaava laajennus Nihtiön kylän Luolankarin rantakaava Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 ja Vihitynmaan Rinki RN:o 1:95 rantakaavan muutos Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 rantakaava Luodonmaan rantakaava muutos ja laajennus Rihtniemennokan rantakaava Iso-Liikken rantakaava Iso-Liikken eteläosan rantakaava muutos Vehastenluodon rantakaava Kaljasjärven länsirannan rantakaava Laaja-Kairanpään rantakaava Sannajärven rantakaava

12 13. Salmelan, Mäki-Tanilan, Rantperkon ym. tilojen rantakaava muutos (Mäki-Tanila) muutos (Verkniemennok) Pöllän yhteisalueen rantakaava Lahdenrannan rantakaava Rihtniemen rantakaava X X = kaava lakannut 12