Kuva: Ulla Järvinen, Hallinsalmi Kaavoituskatsaus Multian kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Transkriptio

1 Kuva: Ulla Järvinen, Hallinsalmi Kaavoituskatsaus 2016 Multian kunta Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

2

3 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin sisältöön ja toteuttamiseen. (MRL 7 ). Kaavahankkeet on jaoteltu seuraavasti: Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, ranta-asemakaava. 2. KAAVOITUSPROSESSI JA HYVÄKSYMINEN Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavoitusprosessin eri vaiheissa on esitetty seuraavassa kaaviossa (Ympäristöhallinnon ohjeet 1/2007 ja mukaan). Sivu 1

4 3. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava, MRL 27, sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet yleispiirteisesti. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa on mukana 11 vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa aluetta eri puolilla maakuntaa. Laajoille yhtenäisille työpaikka- ja teollisuusalueille on osoitettu 32 aluevarausta. VT 4 on kaavassa merkitty merkittävästi parannettavana tieksi, Toivakan Viisarinmäestä Äänekoskelle moottoritienä ja Vaajakosken kohdalla siltaratkaisuna. Päärata Jyväskylästä Jämsän kautta Tampereelle on kaavassa kaksoisraideratkaisuna. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kaava täydentää merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. 3.vaihemaakuntakaava on vahvistunut Sivu 2

5 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa muutetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). 4.vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän länkipohjan alue) Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. tavoitteena on, että kaavaluonnos ja ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016 ja tarkoituksena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan lisätietoja: 4. YLEISKAAVAT Kirkonkylän yleiskaava Multian kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston v hyväksymä Kirkonkylän osayleiskaava. Osayleiskaava on joiltakin osin vanhentunut, jonka vuoksi on olemassa sen tarkistustarvetta. Tarkistettavaa on erityisesti teollisuusalueella ja asuntoalueilla. Tällä hetkellä ei ole päätöstä osayleiskaavan tarkistusprosessin käynnistämisestä. Osaa tästä uudistustarpeesta pyritään ratkomaan keskustan strategisella yleiskaavalla. Strateginen yleiskaava Strategisen osayleiskaava on hyväksytty Sen tavoitteena oli tuottaa keskustan rannoille suunnitelma, antaa suuntaviivoja kunnan maankäytölle ja kaavoitukselle. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton 5. RANTAYLEISKAAVA Koko kunnan rantayleiskaava sai lain voiman kesällä Pengerjoen rantaosayleiskaava sai lainvoiman kesällä Sivu 3

6 6. ASEMAKAAVAT Multian kunnassa on voimassa vuosina tehdyt rakennuskaavat ja v valmistuneet asemakaavat. Koko keskustasta on tehty kaavojen yhdistelmä v. 1999, joka päivitettiin v ja jälleen Hallinsalmen asemakaava sai lainvoiman Lukkarivuoren asemakaava sai lainvoiman Teppolan ja Matopellon alueen kaavat saivat lainvoiman Metsäniemen tilan ranta-asemakaava on saanut lainvoiman Ahjomäen teollisuusalueen asemakaavan muutos sai lainvoiman Siltalamminpuron asemakaava on saanut lainvoiman Mustalammen ranta-asemakaava on saanut lainvoiman Kyöpelin asemakaava on saanut lainvoiman Karalanlahden ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen on saanut lainvoiman 2015 Lisätietoja: 7. VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT VT 18 varren osayleiskaava NECL -hankkeen osana tehdään selvityksiä VT:n 18 rakentamattoman osuuden Multia Ähtäri sekä siihen kiinteästi liittyvän seututien 621 osalta. Tavoitteena on tutkia teknisiä, taloudellisia, sosioekonomisia ja ympäristöllisiä lähtökohtia sekä laatia niihin liittyviä selvityksiä. Lisäksi arvioidaan tiehankkeen vaikutuksia mm. alueen kuntien (Keuruu, Multia, Ähtäri) maankäytön suunnittelun ja ELY -keskusten väyläsuunnittelun tausta-aineistoksi. Em. tieyhteys on huomioitu sekä Keski-Suomen että Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavoissa. Tämä VT:n 18 rakentamaton osuus, ns. Multian oikaisu, kulkee Ähtärin sekä kaakkoisosan Keuruun ja Multian pohjoisosien kautta. Työn yhteydessä laaditaan aluevaraussuunnitelma tien linjauksesta vaihtoehtoineen sekä kunkin kunnan alueelle oikeusvaikutteiset osayleiskaavat tarkoituksenmukaisella rajauksella. Suunnitelmaa ei kuitenkaan laadita maantielain mukaisena yleissuunnitelmana vaan laadittava aluevaraussuunnitelma palvelee juridisessa mielessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen laatimista. Kunkin kunnan alueelle laaditaan oma osayleiskaava, joka rajataan vaikutusten arvioinnin kannalta riittävän laajoiksi. Osayleiskaavojen keskeinen tavoite on väylävarauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. Tiekäytävän ja samoin yleiskaavaalueen leveys pidetään hankkeen alussa mahdollisimman laajana siten, että se mahdollistaa tarpeen mukaan myös linjausvaihtoehtojen tutkimisen maakuntakaavaa tarkemmalla aluevaraussuunnitelmatasolla. VT 18 parantaminen välillä Ähtäri Multia ja MT 621 parantaminen välillä Liesjärvi Keuruu, aluevaraussuunnitelma on valmistunut 3 / Multian keskustan pohjoispuolella maakuntakaavassa oleva linjaus on siirretty pohjoisemmaksi. Syynä olivat vaikea maastollinen tilanne, useat arvokkaat luontokohteet, Sivu 4

7 liito-oravat, 6 km pituinen pohjavesialue ja meluhaitat. Suunnittelun jatkotyöstettäväksi valittiin 4:stä vaihtoehdosta VE 2. Tämä VE kulkee n. 1 km maakuntakaavalinjausta pohjoisempana ja on pituudeltaan vaihtoehdoista lyhyin sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäisin. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja kaavan odotetaan saavan lainvoiman vuoden 2016 aikana. Hallinmäen asemakaava. Multian seurakunta yhdessä kunnan ja yksityisten maanomistajien kanssa on laatimassa asemakaavaa. Valmisteluvaiheen materiaali on ollut luonnoksena nähtävillä , kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden 2016 aikana. Alueelle kaavoitetaan pääasiassa omakotitalotontteja, osasta niistä tulee omarantaisia. Kaavoituksella ratkaistaan maankäyttö kaavoittamattomalla alueella Multian keskustan läheisyydessä. Pappilan-alueen asemakaavamuutos. Multian seurakunta on tehnyt aloitteen Pappilan alueella YK alueen osittaisen muuttamisen AO tontiks. 9/ 2015 olivat vireilletulokuulutus ja OAS nähtävillä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden 2016 aikana. Keskustan rantojen asemakaavamuutos. Kaavoitus on käynnistynyt, koska kunta on myydessään ranta-alueet tonttien omistajille luvannut kaupan yhteydessä tehdä kaavamuutoksen, jossa ratkaistaan rantojen maankäyttö ja rakennusoikeudet. Syyskuussa 2015 olivat vireilletulokuulutus ja OAS nähtävillä, kaavaluonnos on tulossa nähtäville kesällä Lisätietoja: 8. VIREILLE TULEVAT KAAVAT Multian keskustan osayleiskaava käynnistetään. Sen tekeminen ajoittuu vuosille Alue käsittää Multian nykyisen keskustan alueen ja sen reuna-alueita. Kaava-alue tarkentuu kaavatyön alkaessa. Multian ajantasa-asemakaava päivitetään. Lisätietoja: 9. MUUTA Rakennusjärjestyksen uusiminen on käynnistynyt yhdessä Petäjäveden ja Uuraisten kuntien kanssa. Rakennusjärjestys on ollut luonnoksena nähtävillä keväällä 2016, sen odotetaan saavan lainvoiman loppuvuodesta 2016 Sivu 5