Rakennemallissa huomioidaan myös kunnan kehittyvät kyläalueet ja hajarakentaminen.

Transkriptio

1 95 KAAVOITUSOHJELMA Kaavoitusohjelma on Laukaan kunnan kaavoituksen työohjelma. Sen tavoitteena on asettaa lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle painopistealueet. Kaavoitusohjelma laaditaan viiden vuoden jaksolle. Kohteiden aikataulu on tavoitteellinen, koska hankkeiden aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa ohjelmointivaiheessa. Jäljempänä olevat vuosiluvut ovat aikaarvioita ja ne kuvaavat hankkeiden kiireellisyys/tärkeysjärjestystä. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Laukaan kunnanhallitus on hyväksynyt vuoden 2013 kaavoituskatsauksen kokouksessaan ja se on julkaistu syksyn 2013 Vatti-lehdessä. LAUKAAN KUNNAN RAKENNEMALLI Laukaan kunta oli mukana laadittaessa Jyväskylän seudun 20X0 rakennemallia. Rakennemalli on osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Se on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Laukaan valtuusto käsitteli ja hyväksyi rakennemallin Rakennemallityön rinnalla laadittiin myös Jyväskylän Seudun Liikenne 2025 ohjelma (JY- SEL 2025). Valtuustokaudelle on asetettu tavoitteeksi laatia Laukaan kunnan alueelle rakennemalli, jossa muodostetaan kunnan maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallin tulee olla toteuttamiskelpoinen, ekologisesti kestävä, alueen kilpailukykyä lisäävä, kunnan ja sen eri taajamien erityispiirteet huomioiva ja kokonaistaloudellisesti edullinen. Rakennemallin yhtenä keskeisenä tavoitteena on tonttituotannon ja kunnan palveluverkon yhteen sovittaminen. Rakennemalli mahdollistaa strategisen suunnittelun siitä, mihin maanhankinnan ja jatkosuunnittelun resurssit on kohdennettava ja ennen kaikkea milloin. Toteuttamisen ohjelmointi palvelee kaavoitusohjelman, rakentamisennusteen ja väestöennusteen laatimista sekä palveluverkon suunnittelua, kuntatekniikan rakentamisen ohjelmointia sekä maanhankintaa ja tontinluovutusta. Rakennemallissa huomioidaan myös kunnan kehittyvät kyläalueet ja hajarakentaminen. YLEISKAAVOITUSOHJELMA 1. Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaavan Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosan alue sijoittuu Laukaan kirkonkylän eteläpuolelle Jyväskyläntien, Leppäveden, Leppävesijärven ja Saraveden väliselle alueelle. Suunnittelualue on laaja, n ha. Kaavan tavoitteena on laatia Laukaan kunnan Keski-Laukaan pohjoisosaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka avulla hahmotetaan alueen vaihtoehtoiset haja-asutusalueen lisärakentamismahdollisuudet ja varataan alueita asemakaavoitukseen. Yleiskaavan päätavoitteita ovat mm. muodostaa alueesta suunnitelmallinen kokonaisuus, jossa on huomioitu liikenneverkot ja joukkoliikennekäytävät, maanomistajien maankäyttötavoitteet ja valtuuston hyväksymät kuntastrategian tavoitteet. Yleiskaavan yhteydessä huomioidaan myös alueen luonnonarvot sekä rakennetun ympäristön arvot niin, että niitä kaavoituksen keinoin tarvittaessa suojellaan. Ympäristönsuojelun ja hoidon näkökohdat otetaan kattavasti huomioon. Kaavoitustyötä jatketaan vaiheittain. Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaava-alue on jaettu hallinnollisesti kolmeen osaan (osaalueet I-III). Alueet on niiden ominaisuuksien sekä niihin kohdistuvien tavoitteiden vuoksi selkeä suunnitella omina kokonaisuuksina. Se ei estä osa-alueiden käsittelemistä rinnakkain samoissakin kokouksissa, jos se on selvitysten ym. puolesta mahdollista. Keski-Laukaan yleiskaavoissa varaudutaan siihen, että seututie 637 voidaan toteuttaa Jyväskylästä Laukaan kirkonkylään asti nelikaistaisena. 2. Vehniän kylän yleiskaavan muutos Vehniällä on voimassa vuonna 1983 hyväksytty ohjeellinen, oikeusvaikutukseton ns. ensimmäisen asteen yleiskaava. Sen laatimisen jälkeen on kylään rakennettu osuuskuntapohjainen vesihuoltoverkko. Yleiskaavatyön tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava. Laatimistyö on ollut pysähdyksissä Keski-Suomen maakuntakaavassa esitetyn valtatie 4 linjauksen aiheuttaman keskustelun vuoksi. Linjaus on vahvistettu nykyiseen maastokäytävään maakuntakaavan mukaisesti (lainvoimainen ). Keski-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt vuonna 2011 hankkeen tiesuunnitelman laatimiseksi valtatielle 4 välille Kirri - Tikkakoski. Tiesuunnitelman on arvioitu valmistuvan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tiesuunnittelu perustuu vuonna 2009 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan, jossa on huomioitu myös väli Tikkakoski - Vehniä. Suunnitelmien tavoitteena on mm. se, että

2 96 suunnittelualueen maankäyttöä palvelevat maantiet ja yksityistiet yhdistetään valtatiehen suunniteltavien rinnakkaisteiden ja eritasoliittymien kautta. ELY-keskus jatkaa valtatie 4 suunnittelua kohti pohjoista ympäristövaikutusten arvioinnilla (YVA). Liittymä- ja rinnakkaistieratkaisut ovat yleiskaavan osalta suunniteltu jo niin pitkälle, että kaavaa voidaan viedä eteenpäin. Koska suunnittelun lähtökohdat ovat muuttuneet oleellisesti, kaavanlaadinnassa on palattu valmisteluvaiheeseen. Kevään 2013 aikana on tarkennettu kaavan rajausta sekä laadittu suunnittelu- ja mitoitusperusteet, jotka kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan ja 157. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kesäkuussa Peurunka - Valkolan yleiskaava Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Valkolan kylän kehittäminen ja lisärakentaminen sekä selvitetään Peurunkajärven rantaan rajautuvien kiinteistöjen rantarakennusoikeutta. Lisäksi tutkitaan alueella toimivien matkailuyritysten kehittämismahdollisuuksia. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä vuonna 2007, jonka jälkeen työ keskeytettiin Peurunka Center Master Plan - suunnitelman laatimisen ajaksi. Yleiskaavatyöt tullaan jatkamaan teettämällä alueelle maisemaselvitys ja arkeologinen inventointi sekä rakennusinventointi. Näiden ja Master Plan suunnitelman pohjalta tarkennettujen tavoitteiden jälkeen työstetään uusi kaavaehdotus. 4. Savion Vuonteen yleiskaava Kaavoitustyö on käynnistetty luonto-, maisema- ja arkeologisella selvityksellä sekä rakennuskulttuurikartoituksen laatimisella vuosina Seuraavaksi laaditaan suunnittelu- ja mitoitusperusteet ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yleiskaavan tavoitteena on syntyneiden kyläkeskusten vahvistaminen huomioiden mm. vesiosuuskunnan verkostot, kyläkoulut ja ympäristöarvot. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelutyön yhteydessä. 5. Rantayleiskaavojen päivittäminen ja numeeristaminen Laukaan kunnan alueella on voimassa kuusi yleiskaavaa, joissa on ohjattu haja-asutusalueen rantarakentamista: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue I: Kuusaankoski, Saravesi, Kuhankoski, Tarvaalanvirta, sekä Peukaloinen ja Mataroinen.(vahvistettu ) Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue II: Vatijanjärvi (vahvistettu ) Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue III: Torronselkä (hyväksytty ) Lievestuorejärven rantayleiskaava (hyväksytty ) Leppävesijärven rantayleiskaava (hyväksytty ) Kuhanniemen-Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava (hyväksytty ) Yleiskaavoihin on tehty muutamia pieniä kaavamuutoksia vuosien aikana. Lisäksi kiinteistökohtaisia muutostarpeita ja kaavanlaadinnassa tapahtuneita virheitä on ratkaistu poikkeamismenettelyllä. Edelleen myös osassa yleiskaavoista kaavaan merkityn AP-rakennuspaikan rakentamista varten joudutaan hakemaan poikkeamispäätös. Yleiskaavojen päivittämisen ja numeeristamisen tavoitteena on laatia kaikkien voimassa olevien kaavojen alueelle yhtenäiset suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä kaavamääräykset huomioiden alueelliset erityispiirteet (mm. luonto-, maisema- ja arkeologiset arvot). Myös keskeneräisten ja tulevien yleiskaavojen suunnittelu- ja mitoitusperusteet tullaan muuttamaan / laatimaan linjassa muiden rantayleiskaavojen kanssa. Tällä turvataan erityisesti maanomistajien tasapuolista kohtelua. Syksyllä 2013 ryhdytään laatimaan suunnittelu- ja mitoitusperusteita, joiden pohjalta voidaan yleiskaavojen rantarakennusoikeutta tarkastella. Suunnittelu- ja mitoitusperusteet hyväksyy kunnanhallitus. Lähtökohtana on, että voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettua rantarakennusoikeutta ei kaavamuutoksessa tulla poistamaan. Rantayleiskaavojen muutosten alustava käynnistämisaikataulu: 2014: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue I 2015: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue II 2016: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue III ja Leppävesijärven rantayleiskaava 2017: Lievestuorejärven rantayleiskaava ja Kuhanniemen-Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava 6. Kaupunkiseutuyhteistyön edellyttämät yleiskaavojen muutokset Jyväskylän kaupunkiseudun maankäytön rakennemallin pohjalta arvioidaan, miten kuntien olemassa olevat yleiskaavat vastaavat rakennemallin sisältöön ja millä alueilla yleiskaavojen päivittäminen on seudullisesti tarpeellista. Rakennemallin toteutumista seurantaa toteutetaan Jyväskylän seudun kaavoittajien ns. Verkkariryhmässä, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Seurantaryhmässä käsitellään mm. kuntien hankkeita ja niiden vaikutuksia naapurikuntiin ja maankäytön yhteen sovittamiseen, jokaisen kunnan toimenpiteitä sopimuksessa mainittujen tavoitteiden osalta, kuntien kaavoituskatsauksia ja -ohjelmia, joita jaetaan eteenpäin. Seurantaryhmä raportoi rakennemallin toteutumisesta seudun kunnanhallituksille.

3 97 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA LAUKAAN KIRKONKYLÄ 1. Rokkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Alueen asemakaava on vahvistunut vuonna Kaavassa on osoitettu yksi suurkortteli teollisuusrakentamiseen. Nykyinen kaava ei ohjaa alueen rakentumista ja kunnallistekniikan sijoittumista riittävästi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan ajantasaistaminen huomioiden alueella toimivien yritysten tulevaisuuden tarpeet sekä tarkastella alueen liikennejärjestelyjä. Alueen luonto- ja maisemaselvitys valmistui vuonna Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä Asemanseudulla ja Mökkiperän alueella asemakaavaa tarkennetaan ja ajantasaistetaan. 2. Ritolahden eli Kipparintien asemakaavan muutos Kirkonkylässä tarvitaan tulevaisuudessa kerrostaloja keskeiselle paikalle. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Laukaan kirkonkylään täydennysrakentamista nykyisen infrastruktuurin äärelle tukemaan jo tehtyjä yhdyskuntarakenteellisia investointeja. Asuntojen kysyntä kohdistuu erityisesti järvien tuntumassa ja lähellä palveluita oleviin asuntoalueisiin. 3. Lemettilän alueen asemakaavan muutos ja laajennus Alueen asemakaavoituksessa ja sen yhteydessä selvitellään mm. lisärakentamismahdollisuuksia, alueen liikenne- ja vesihuoltoverkkoa ja virkistysreittejä. Alueen kaavoittaminen edellyttää maakauppoja tai maankäyttösopimuksia. 4. Laajalahden asemakaava Kunta hankki vuonna 2011 omistukseensa noin 40 ha suuruisen raakamaa-alueen. Alue sijaitsee kirkonkylän pohjoispuolella Saraveden rannalla ja se rajautuu etelässä Ritoharjun ja Rantalan asuinalueisiin ja länsiosassa Laukaa Suolahti rata-alueeseen. Asemakaavalla eheytetään kirkonkylän taajama-aluetta laajentamalla nykyisiä asuinalueita infrastruktuurin äärelle, järven tuntumaan ja lähelle palveluita. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan luonto- ja maisema-arvot sekä läheisen rautatien aiheuttamat ympäristöhäiriöt. Kesän 2012 aikana on alueelle tehty luonto- ja maisemaselvitys, jota tarkennetaan vielä keväällä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä LIEVESTUORE 1. Ketaramäki II Kunnalla on omistuksessaan maata Ketaramäen nykyisen asuntoalueen itäpuolella. Selvitetään pientaloalueen laajentamismahdollisuus. Hanke on käynnistetty luonto- ja maisemaselvityksellä kesällä Alueen kaavoittaminen edellyttää maakauppoja tai maankäyttösopimuksia. 2. Kelkkamäki Alue on kunnan ja yksityisen omistuksessa. Aluetta tutkitaan lähinnä työpaikka-alueena. Hanke on käynnistetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla keväällä Kaavanlaadinta aktivoituu, mikäli sopiva yritys alueelle löytyy. Alueen kaavoittaminen edellyttää maankäyttösopimusta. 3. Ajoharjoittelukeskuksen asemakaava Alueella on nyt monipuolista kaupallista ja harrastustoimintaa. Meneillään oleva Innoroad -hanke voi laajimmalla tavalla onnistuessaan synnyttää toimintaa, joka sisältää myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa merkittävää rakentamista. Varaudutaan vaiheittain asemakaavan tekemiseen. 4. Majaniemen asemakaava muutos ja laajennus Lievestuoreen keskustan pohjoispuolelle, Lievestuoreenjärven rantaan on muodostunut asutusalue, joka on rakentunut asemakaavan tyyppisesti ilman lainvoimaista asemakaavaa. Alueelle on 1980-luvun lopulla tehty asemakaavaluonnos, jonka mukaan katualueet ja tontit ovat muodostuneet. Asemakaava jäi kuitenkin kesken läheisen Laajalahden kuitualtaan ruoppaustöiden vuoksi. Tavoitteena on laatia alueelle kaava, jossa todetaan toteutunut tilanne. Samalla tutkitaan muutaman uuden rakennuspaikan osoittamista kaavalla. Majaniemen asemakaavan laadinta on käynnistynyt keväällä Samaan kaavahankkeeseen on kytketty mukaan viisi muuta kaavamuutoskohdetta (Laitisentie, Polvenkuja ja torialue). 5. Myllyn asemakaavan muutos Alue sijoittuu Lievestuoreen taajamaan Jyväskylä Pieksämäki rata-alueen eteläpuolelle. Asemakaavan muutos koskee teollisuus- ja varastorakennusten kortteleita (T) 401 ja 402. Muutoksen päätavoitteena on tutkia voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten alueena (T) osoitettujen kortteleiden 401 ja 402 käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä kevään 2013 aikana. Hankkeeseen liittyy maankäyttösopimus

4 98 VIHTAVUORI 1. Teollisuusalueen asemakaava Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta sijoittaa konepajatoimintaa näkyvälle paikalle seututien 637 varteen. Alue kytkeytyy jo toiminnassa olevaan teollisuuskortteliin ja sen toimintoihin. Kaavan tavoitteena on myös ohjata alueen hallittua rakentumista huomioiden erityisesti ympäristön viihtyvyys ja arvot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä keväällä Hankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. LEPPÄVESI 1. Leppäveden taajaman sisäisen peltoalueen asemakaava Asemakaavan laatimismahdollisuus pientaloalueeksi tutkitaan. Alue on osaksi kunnan ja osaksi yksityisten omistuksessa. Kaavan laatiminen edellyttää maakauppojen tai maankäyttösopimuksen syntymistä. 2. Vihtiälän 2. asemakaavoitusvaiheen laatiminen (ei karttaa) Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava sisältää uusia työpaikka-alueita Vihtiälässä. Alueelle valmistaudutaan laatimaan Vihtiälän 2. vaiheen asemakaava. Kaavan pohjakartta on olemassa. Kaavan laatiminen edellyttää maakauppojen tai maankäyttösopimusten syntymistä. 3. Leppäveden taajaman liittyminen kehätiehen (Hiekkapohjan alue) Hanke koskee liittymäjärjestelyjä ja maankäyttöä Jyväskylän kehätien vaikutusalueella.

5 99 HYVÄKSYTTYJÄ JA LAINVOIMASTUNEITA KAAVAHANKKEITA Laukaan kirkonkylä, asemakaavan muutos kortteleissa 900 ja 901, Peurunka, valtuusto Kirkonkylän koulunmäen asemakaavan muutos, valtuusto Kiinteistön Kuhaniemi ranta-asemakaava, hallitus Leppävesi, katu- ja tiejärjestelyjen asemakaavan muutos; Hallaperän liittymä ja Leppävedenkatu, valtuusto Kirkonkylä, asemakaavan muutos Mt 637 ja Peurungantien liittymä, valtuusto Kirkonkylä, asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 1120, , , ja 1148 sekä niihin rajautuvissa viher-, pysäköinti- ja katualueissa, valtuusto Kirkonkylä, korttelin 525 ja 527 sekä niihin liittyvien katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutos, valtuusto Kirkonkylä, asemakaavan muutos korttelissa 957 ja osassa kortteleita 79, 91 ja 514 sekä niihin liittyvissä katu- ja puistoalueissa, valtuusto

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21