ROVANIEMEN KAUPUNGINHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KAUPUNGINHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI Päivämäärä Kaupunginhallitus

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Vastaukset johtopäätöksineen 2.1 Kaupunginhallituksen onnistuminen tehtävässään Päätöksentekoprosessi Kaupunginhallituksen sisäinen toimintakulttuuri Yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien välillä..13 2

3 1. Johdanto Kuntalain (410/2015) mukaan kunnanhallituksen tulee: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen tehtävien toteuttamista edellyttävää poliittista yhteistyötä johtaa kunnanhallituksen puheenjohtaja (KunL 40). Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta määritellään Rovaniemen kaupungin hallintosäännössä. Kuntaliiton suosituksen 2006 mukaan kunnan arviointijärjestelmä kattaa valtuuston ja lautakuntien arvioinnin, toimintayksiköissä toteutetun arvioinnin, tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan sekä mahdollisen controller-toiminnon. Rovaniemen kaupungin arviointijärjestelmän toteuttamiseen sisältyy myös Kuntaliiton arviointimalliin pohjautuva kaupunginhallituksen itsearviointi. Kaupunginhallituksen itsearviointi toteutettiin sähköisellä ZEF-kyselyllä keväällä Sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikille kaupunginhallituksen jäsenille sekä puheenjohtajille. Hallituksen jäseniä pyydettiin vastaamaan kyselyyn henkilökohtaisesti. Vastausprosentti kyselyyn oli 58,3%. Kyselyllä selvitettiin kaupunginhallituksen jäsenten itsearviointi kuluneen hallituskauden työskentelystä seuraavilla osa-alueilla: päätöksentekoprosessi, tehtävässä onnistuminen, kaupunginhallituksen sisäinen toimintakulttuuri sekä yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien välillä. Kyselyyn saadut vastaukset ovat erillisenä liitetiedostona. 3

4 2 Tulokset 2.1 Kaupunginhallituksen onnistuminen tehtävässään Kaupunginhallituksen tehtävät määritellään kuntalaissa ja Rovaniemen kaupungin hallinto- ja johtosäännössä. Vastaajien mukaan kaupunginhallitus on onnistunut parhaiten tehtävissään talousarvion laadinnassa sekä maapolitiikassa ja kaavoituksessa. Vastaajista 100% on sitä mieltä, että kaupunginhallitus on onnistunut molemmissa mainituissa tehtävissä melko hyvin. Kaupunginhallituksen itsearvioinnissa 2014 vastaavat luvut olivat talousarvion laadinnassa onnistuminen melko tai erittäin hyvin 70% ja maapolitiikassa ja kaavoituksessa onnistuminen 57%. Talouden ohjaustehtävässä vastaajien mielipiteet jakaantuvat selkeästi eli onnistumista melko huonona pitää 42,9% ja melko tai erittäin hyvänä 57,2%. Kaupunkistrategian valmistelussa ja täytäntöönpanossa vastaajista 85,7% arvioi onnistuneensa erittäin tai melko hyvin ja melko huonosti 14,3%. Tulos antaa viitteitä kaupunkistrategian kokonaisarviointityökalun kehittämiselle. Hallinnon järjestäminen ja kehittäminen on ollut yksi hallituskauden keskeisistä tehtävistä. Vastaukset jakaantuvat siten, että 71,4% vastaajista näkee, että tehtävässä on onnistuttu melko hyvin ja 28,6% pitää onnistumista melko huonona. Kaupungin edunvalvontatehtävässä onnistuminen nähdään samoin: 71,4% oli sitä mieltä, että kaupunginhallitus on onnistunut melko hyvin ja 28,6% pitää onnistumista melko huonona. Vuoden 2014 tuloksissa vastaajista 70% arvioi, että kaupunginhallitus on onnistunut edunvalvonnassa erittäin tai melko hyvin. Vuoden 2014 itsearvioinnin tulos konserniohjauksessa onnistumisessa sai jatkoa ja tulos kehittyi huonompaan suuntaan. Vastaajista 4

5 - 85,7% näki, että kaupunginhallitus on onnistunut erittäin tai melko huonosti konserniohjauksessa suhteessa liikelaitoksiin (2014 itsearvioinnissa vastaava prosentti 50%) - 71,4% näki, että kaupunginhallitus on onnistunut erittäin tai melko huonosti konserniohjauksessa suhteessa kuntayhtymiin (2014 itsearvioinnissa vastaava prosentti 64%) ja 85,7% näki, että kaupunginhallitus on onnistunut erittäin tai melko huonosti konserniohjauksessa suhteessa tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöihin. Vastaukset asuntopolitiikassa, elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa sekä aluekehittämisessä jakaantuvat selkeästi. Asuntopolitiikassa onnistumisen melko huonona näkee 28,6% vastaajista ja melko hyvänä 57,1%. Vastaajista osa ei määrittele kantaansa (14,3%). Elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa ja aluekehittämisessä onnistumisen melko tai erittäin hyvänä näkee 57,2% vastaajista ja melko huonona 42,9%. Henkilöstöstrategian valmistelussa ja työnantajan tehtävässä ei vastaajien enemmistön mielestä olla onnistuttu. Henkilöstöstrategian valmistelussa onnistumisen näkee melko huonona 71,4% (2014: 57,1% erittäin tai melko huonosti) ja erittäin hyvänä 14,3%. Vastaajista 14,3% ei määrittele kantaansa. Kaupunginhallitus on onnistunut työantajana toimimisessa melko hyvin 57,1% vastaajista ja melko huonosti 42,9% vastaajista. Lähidemokratian edistämisessä hallitus on vastaajien mielestä onnistunut melko tai erittäin hyvin 71,5% mielestä. Vastaajista 14,3% mielestä hallitus on onnistunut melko huonosti ja 14,3% ei määrittele kantaansa. Vuoden 2014 itsearvioinnissa lähes 80% vastaajista oli sitä mieltä, että kaupunginhallitus on onnistunut siinä erittäin tai melko hyvin. Vastaajista 57,2% mielestä kaupunginhallitus on hoitanut tiedottamisvelvollisuutensa melko tai erittäin hyvin. Vastaajista 42,9% mielestä tiedottamisvelvollisuus on hoidettu melko huonosti. Tulokset antavat viitteitä osallisuuden ja vaikuttamisen sekä viestinnän ennakoinnin, toimeenpanon ja seurannan huomioimisesta jatkossa. 5

6 Palvelujen järjestämistehtävän hoitamisessa oli vastaajien mielestä onnistuttu melko hyvin 57,1%, ei osaa sanoa 28,6% ja melko huonosti 14,3%. Lähes puolet vastaajista (42,9%) ei määritellyt kantaansa kaupunginhallituksen palvelujen järjestämistehtävään tai piti onnistumista huonona. Kaupunginhallituksen onnistumista toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa piti melko hyvänä 57,1% ja melko huonona 42,9%. Toimintaympäristön muutosten ennakointitehtävä on vaikeaa ja erityisesti kuntien toimintaympäristöä leimaa ennakoimattomuus. Kaupunginhallituksen itsearviointiin vastaajilta kysyttiin mihin tehtävään kaupungin hallituksen tulisi tällä toimintakaudella kiinnittää erityistä huomiota? Kysymykseen saatiin kuusi vastausta. Vapaapalautteet alla: - Avoin valmistelu ja yhteistyö - Tiiviimpi yhteistyö valmistelevan virkamiesjohdon kanssa - Työpajamallista työskentelyä - Aikataulujen pitävyys valmistelussa - Puheenjohtajiston yhteistyö - Tehokkaan asiallinen kokousmenettely - Kokouksiin valmistautuminen ennakkoon - Tiiviimpää yhteistyötä konserniin kuuluvien yhtiöiden ja kuntayhtymien kanssa. Terävämpiä linjauksia - Lyhyempiä ja paremmin johdettuja kokouksia - Henkilöstöhallintoon, johtamiseen ja esimiestyöhön - Elinkeinotoiminnan tehostamiseen - Työllisyyden hoitoon - Konserniohjaukseen ja elinkeinojen kehittämiseen - Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyysasiat - Henkilöstön hyvinvointi - Kaupunkistrategian toteutumisen seuraaminen - Omistajaohjaukseen 6

7 - Palvelujen saatavuuteen koko kaupungin alueella 7

8 2.2 Päätöksentekoprosessi Vastaajat arvioivat miten hyvin ja avoimesti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevat asiat on valmisteltu sekä omaa vaikuttamismahdollisuuttaan ja ajankäyttöään. Vastaajista 57,2% arvioi, että päätettäväksi tulevat asiat on valmisteltu hyvin ja päätösesitykset ovat selkeitä (2014 reilu 60%). Valmistelun tiedonsaantia pitää riittävänä 85% (2014 hieman alle 80%). Eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksista kokee saavansa tietoa 42,9%. Vastaajista 53,2% ei koe saavansa vaikutuksista riittävästi tietoa. Vastaajista 71,2% kokee, että hänellä on riittävästi aikaa kaupunginhallituksessa työskentelemiseen ( %) ja 71,5% kokee, että hänen omat vaikuttamismahdollisuudet kaupunginhallituksessa ovat pääosin hyvät ( %). Reilu 47% on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan mahdollisuus käyttää työaikaansa puheenjohtajan tehtävään on edesauttanut hallitusta suoriutumaan tehtävästään aiempaa paremmin ( %). Vastaajilta kysyttiin millä toimenpiteillä kaupunginhallituksen päätöksentekoprosessia voitaisiin mielestäsi parantaa. Vastaajien (n=6) mielestä päätöksentekoprosessia voidaan parantaa: - Valmistelu riittävän varhaisessa vaiheessa keskusteluun, aikataulutus (pysytään annetuissa valmisteluaikatauluissa) - Puheenjohtajiston yhteistyön kehittäminen - Valmistelun avoimuus ja valmiita vaihtoehtoja vaikutusarviointeineen tuotaisiin päätöksentekoon - Vuorovaikutuksen parantaminen hallituksen ja kaupungin johdon välillä. Nyt tilanne huolestuttavan huono - Kaupunginjohtajan kuunneltava nykyistä paremmin kaupunginhallituksen eri poliittisten ryhmien näkemyksiä valmistelun edetessä - Asioiden valmistelussa huomioitava hallituksen työryhmien periaateratkaisuja - Päätöksiin tulevista asioista mahdollisimman aikaisin tietoa - Parempi ennakkovalmistautuminen kokouksiin. Kokousten keston ennakoitavuus. 8

9 - Yhteydenpito kokousten välillä - Koulutusta lisäämällä - Kokouskäytäntöä kehittämällä Vastaajat esittivät, että kaupunginhallitukselle järjestetään koulutusta seuraavista osa-alueista: strateginen suunnittelu, työllisyyspolitiikka, elinkeinojen kehittäminen, hallintomenettely, henkilöstöpolitiikka, talous sekä maapolitiikka ja kaavoitus. Todetaan, että luottamushenkilöiden perehdytys- ja koulutusohjelma 2017 on käynnistetty Vastaajat esittivät kaupunginhallituksen uusiksi työtavoiksi ja toimintamuodoksi mm. seuraavaa: työpajat ja seminaarit, kaupunginhallituksen ja johtoryhmän yhteiset seminaarit, tutustumiskäynnit kaupungin omiin palveluyksiköihin, jalkautuminen asukastilaisuuksiin, opintomatkat ja tutustumiskäynnit kaupunkeihin sekä avoimet kokoukset. 9

10 Yhteenvetona todetaan, että toimia valmistelun laadun kehittämiseksi tulee jatkaa. Kaupunginhallituksen päätös linjaa, että edustuksellista päätöksentekoa vahvistetaan ja monipuolistetaan asukkaiden suoralla ja ennakoivalla osallistumisella. Asukkaiden kuulemiseen, suoraan osallistumiseen ja päättäjien sekä kaupungin johdon ja työntekijöiden vuoropuheluun perustuvaa toimintatapaa toteutetaan hallinnossa ja kaikilla palvelualueilla koko kaupungin alueella suunnitellusti, oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Asukkaita kuullaan ennakoivasti osana kaupunkistrategian valmistelua sekä kaupungin vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Keskeisiä tapoja suorassa osallistumisessa ovat: asukasraadit, asiakaslähtöinen palvelumuotoilu, suunnitteluosallisuus ja osallistuva budjetointi, valmisteluvaiheen kuulemiset sekä vaikutusten ennakkoarvioinnit. Talousarviokirjaan sisällytetään keskeiset toimintavuoden aikana toteutettavat kuulemiset ja suora osallistuminen yleisesti merkittävistä asioista. Tiedon avoimuus, vuorovaikutus ja selkeä kieli ovat käytössä yleisesti ja osana uutta asianhallintajärjestelmää. 10

11 2.3 Kaupunginhallituksen sisäinen toimintakulttuuri Kyselyyn vastaajat arvioivat kaupunginhallituksen sisäistä toimintakulttuuria alla olevassa kuviossa esitettyjen väittämien kautta. 1. Hallitustyöskentely on kaupunkistrategiaan perustuvaa (7) 2. Hallitustyöskentely on tavoitteisiin vahvasti sitoutunutta (7) 3. Hallitustyöskentely on avointa (7) 4. Hallitustyöskentely on kuntalais- ja asiakaslähtöistä (7) 5. Hallitustyöskentely on konsensushenkistä (7) 6. Hallitustyöskentely on yhteistyötä rakentavaa (7) 7. Hallitustyöskentely on keskustelua sallivaa (7) 8. Hallitustyöskentely on kaupungin kokonaisetua ajavaa (7) 9. Hallitustyöskentely on poliittisia ryhmiä kokoavaa (7) 10. Hallitustyöskentely on tehokasta (7) 11. Hallitustyöskentely on tosiasioihin perustuvaa (7) 12. Hallitustyöskentely on toimeenpanoa vauhdittavaa (7) 13. Hallitustyöskentely on uutta luovaa (7) 14. Hallitustyössä osataan selkeästi erottaa poliittinen ja ammatillinen ohjaus toisistaan (7) 15. Päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen (7) 16. Hallitustyössä ennakoidaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen (7) Kaupunginhallituksen sisäinen toimintakulttuuri Vastaajien itsearviointi kaupunginhallituksen sisäisestä toimintakulttuurista sijoittuu arviointiasteikolla puolivälin ja samaa mieltä väliin. Väittämät Hallitustyöskentely on kaupunkistrategiaan perustuvaa ja vahvasti päätöksiin sitoutunutta saa kouluarvosanoiksi muutettuna tyydyttävän arvosanan. Hallitustyöskentelyn itsearviointi toimintakulttuurista uutta luovana, poliittisen ja ammatillisen ohjauksen erottavana ja äänestysten jälkeen päätöksiin sitoutuneena sijoittuu 11

12 arviointiasteikon puoliväliin. Hallitustyöskentelyn koetaan sallivan kiitettävästi keskustelua ja ajavan kaupungin kokonaisetua hyvin. Toimintakulttuurin kehittämisessä on keskeistä jatkossa panostaa avoimuuden, strategialähtöisyyden, hallituksen roolin kirkastamisen ja sitoutumisen muodostamaan kokonaisuuteen. Itsearviointiin vastaajat kommentoivat arvioinnin vapaapalautteissa hallituksen sisäistä toimintakulttuuria ja luottamushenkilötyötä seuraavasti (n=5): - Jäsenten kokouksiin valmistautuminen tehokkaaksi. Päätöksentekoon vaikuttavien kysymysten esittäminen suoraan virkamiehille ennakkoon. - Selkeyttävät kysymyksen asian esittelyn aikana. - Yhteistyötä poliittisten ryhmien välillä on aivan liian vähän. Valmistelussa ei kuunnella riittävästi poliittisten tai erikseen nimettyjen poliittisten työryhmien esityksiä. - Kaupunkilaisten mielipiteitä ei huomioida tarpeeksi valmistelussa. Valmistelussa ei esillä erilaisia vaihtoehtoja joten asioiden valmistelu on huonoa ja liian yksipuolista. Kaupungin johto jarruttaa päätöstentekoa jos hallituksen linjaukset erit kuin kaupungin johdolla. Tämä aiheuttaa sekaannusta ja häiritsee yhteistyön syntymistä ryhmien välillä. Viivyttely ja vatulointi häiritsee. - Toimintakulttuuri on suhteellisen avoin ja hallituksella on hyvä yhteishenki. - Yhteisiä toimintatapoja, kuten keskustelun paikkoja pitäisi vielä olla lisää. Keskinäistä kommunikointia voisi olla sähköisesti kokousten välillä ja luottamuksellisuuden ilmapiiriä pitää parantaa. - Hyvä 12

13 2.4 Yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien välillä Yhteistyön toimivuus kaupunginhallituksen ja kuntalaisten välillä sekä hallituksen ja valtuuston välillä on 71,4%:n mielestä joko melko hyvä tai erittäin hyvä. Yhteistyön toimivuuden kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä arvioi erittäin hyväksi 14,3% ja melko huonoksi 57,1%. Mielipiteet jakaantuvat kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan välisestä yhteistyöstä: 42,9% vastaajista pitää yhteistyötä erittäin tai melko hyvänä ja saman verran 42,9% melko huonona. Kantaansa ei osaa sanoa 14,3% vastaajista. Yhteistyötä kaupunginhallituksen ja johtavien viranhaltijoiden välillä pitää melko tai erittäin hyvänä 57,2% ja melko huonona 42,9%. Kaupunginhallituksen ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen yhteistyötä pitää melko huonona 57,1% vastaajista. Mielipiteet jakaantuvat myös kaupunginhallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä: vastaajista 42,9% pitää yhteistyötä melko huonona ja melko tai erittäin hyvänä 57,2% vastaajista. Yhteistyön kaupunginhallituksen ja Lapin muiden kuntien välillä arvioi melko huonoksi 71,4%. Yhteistyö hallituksen ja median välillä jakaa myös mielipiteitä: vastaajista 57,1% mielestä yhteistyö on melko hyvää ja 42,9 % mielestä melko huonoa. Yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien välillä edellyttää itsearvioinnin lisäksi tavoitteellisia jatkotoimia. Yhteistyön parantamista tulee toteuttaa sitoutuneesti ja tavoitteellisesti osana kunnan ja toimintaympäristön rakenteiden ja toimintojen uudistumista. 13

14 Kaupunginhallituksen itsearviointi RTF Report - luotu :02 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallitus + Trög Yhteensä Vastausprosentti 58.3 Lopettaneet 58.3 Kesken jättäneet 0 Eivät osallistuneet 41.7

15 Miten kaupunginhallitus on onnistunut tehtävissään Kaupunginhallituksen tehtävät määritellään kuntalaissa ja Rovaniemen kaupungin hallinto- ja johtosäännössä. onnistuneen tehtävissään? - Kaikki - 1. Hallinto ja hallinnon kehittäminen (7) (EOS: 0) onnistuneen hallinnon järjestämisessä ja kehittämisessä? 2. Talouden ohjaus 1 (7) (EOS: 0) onnistuneen talousarvion laadinnassa? 3. Talouden ohjaus 2 (7) (EOS: 0) onnistuneen talouden tasapainottamisessa? 4. Kaupungin edunvalvonta (7) (EOS: 0) onnistuneen kaupungin edunvalvonnassa?

16 5. Kaupunkikonsernin ohjaus 1 (7) (EOS: 0) onnistuneen kaupunkikonsernin ohjauksessa suhteessa liikelaitoksiin? 6. Kaupunkikonsernin ohjaus 2 (7) (EOS: 0) onnistuneen kaupunkikonsernin ohjauksessa suhteessa kuntayhtymiin? 7. Kaupunkikonsernin ohjaus 3 (7) (EOS: 0) onnistuneen kaupunkikonsernin ohjauksessa suhteessa tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöihin? 8. Kaupunkistrategian valmistelu ja täytäntöönpano (7) (EOS: 0) onnistuneen kaupunkistrategian valmistelussa ja täytäntöönpanossa?

17 9. Maapolitiikka ja kaavoitus (7) (EOS: 0) onnistuneen maapolitiikassa ja kaavoituksessa? 10. Asuntopolitiikka (7) (EOS: 0) onnistuneen asuntopolitiikassa? 11. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka sekä aluekehittäminen (7) (EOS: 0) onnistuneen elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa sekä aluekehittämisessä? 12. Henkilöstöpolitiikka 1 (7) (EOS: 0) onnistuneen henkilöstöstrategian valmistelussa?

18 13. Henkilöstöpolitiikka 2 (7) (EOS: 0) onnistuneen työnantajana toimimisessa? 14. Lähidemokratian edistäminen (7) (EOS: 0) onnistuneen lähidemokratian edistämisessä? 15. Tiedottamisvelvollisuus kuntalaisille (7) (EOS: 0) onnistuneen tiedottamisessa? 16. Palvelujen järjestäminen (7) (EOS: 0) onnistuneen palveluhankintastrategian laadinnassa?

19 17. Kaupunginhallituksen reagointikyky (7) (EOS: 0) onnistuneen toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa?

20 18. Kaupunginhallituksen toiminnan kehittäminen (6) (EOS: 0) Mihin tehtävään kaupunginhallituksen tulisi tällä toimintakaudella kiinnittää erityistä huomiota? Vapaapalautteet 18. Kaupunginhallituksen toiminnan kehittäminen - Avoin valmistelu ja yhteistyö. tiiviimpi yhteistyö valmistelevan virkamiesjohdon kanssa. Työpajamallista työskentelyä. Aikataulujen pitävyys valmistelussa. Puheenjohtajiston yhteistyö. Tehokkaan asiallinen kokousmenettely. Kokouksiin valmistautuminen ennakkoon. - Tiivimpää yhteistyötä konserniin kuuluvien yhtiöiden ja kuntayhtymien kanssa. Terävämpiä linjauksia. lyhyempiä ja paremmin johdettuja kokouksia. - Henkilöstöhallintoon, johtamiseen ja esimiestyöhön. Elinkeinotoiminnan tehostamiseen. Työllisyyden hoitoon. - konserniohjaukseen ja elinkeinojen kehittämiseen - Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyysasiat. Henkilöstön hyvinvointi. Kaupunkistrategian toteutumisen seuraaminen. - Omistaja Ohjaukseen. Palvelujen saatavuuteen koko kaupungin alueella.

21 Päätöksentekoprosessi päätöksentekoprosessin sujuvan - Kaikki - 1. Valmistelu ja esittely (7) (EOS: 0) Päätettäväksi tulevat asiat on valmisteltu hyvin ja päätösesitykset ovat selkeitä 2. Tiedonsaanti valmistelussa olevista asioista (7) (EOS: 0) Olen saanut riittävästi tietoa valmistelussa olevista asioista mm. iltakouluissa? 3. Tiedonsaanti eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksista (7) (EOS: 0) Olen saanut riittävästi tietoa eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksista? 4. Omat vaikuttamismahdollisuuteni (7) (EOS: 0) Koen, että omat vaikuttamismahdollisuuteni kaupunginhallituksessa tehtäviin päätöksiin ovat hyvät

22 5. Oma ajankäyttöni (7) (EOS: 0) Koen, että minulla on riittävästi aikaa kaupunginhallituksessa työskentelemiseen 6. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (7) (EOS: 0) Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mahdollisuus käyttää työaikaansa puheenjohtajan tehtävään on edesauttanut hallitusta suoritumaan tehtävästään aiempaa paremmin 7. Koulutus (7) (EOS: 0) Kaupunginhallitukselle tulisi järjestää koulutusta seuraavista aihealueista 8. Uudet työskentelymuodot ja toimintatavat (7) (EOS: 0) Kaupunginhallituksen uusia työmuotoja ja toimintatapoja voisivat olla:

23 9. Millä toimenpiteillä kaupunginhallituksen päätöksentekoprosessia voitaisiin mielestästi parantaa (6) (EOS: 0) - Valmistelu riittävän varhaisessa vaiheessa keskusteluun, aikataulutus (pysytään annetuissa valmisteluaikatauluissa). Puheenjohtajiston yhteistyön kehittäminen. - Valmistelun avoimuus ja valmiita vaihtoehtoja vaikutusarviointeineen tuotaisiin päätöksentekoon. - Vuorovaikutuksen parantaminen hallituksen ja kaupungin johdon välillä. Nyt tilanne huolestuttavan huono. Kaupunginjohtajan kuuneltava nykyistä paremmin kaupunginhallituksen eri poliittisten ryhmien näkemyksiä valmistelun edetessä. Asioiden valmistelussa huomioitava hallituksen työryhmien peiaateratkaisuja. - Päätöksiin tulevista asioista mahdollisimman aikaisin tietoa. - Parempi ennakkovalmistautuminen kokouksiin. Kokousten keston ennakoitavuus. Yhteydenpito kokousten välillä. - Koulutusta lisäämällä. Kokouskäytäntöä kehittämällä

24 Kaupunginhallituksen sisäinen toimintakulttuuri Mitä mieltä olet seuraavista hallituksen sisäiseen toimintakulttuuriin ja luottamushenkilötyöhön liittyvistä väittämistä? - Kaikki - 1. Hallitustyöskentely on kaupunkistrategiaan perustuvaa (7) (EOS: 0) 2. Hallitustyöskentely on tavoitteisiin vahvasti sitoutunutta (7) (EOS: 0) 3. Hallitustyöskentely on avointa (7) (EOS: 0) 4. Hallitustyöskentely on kuntalais- ja asiakaslähtöistä (7) (EOS: 0) 5. Hallitustyöskentey on konsensushenkistä (7) (EOS: 0) 6. Hallitustyöskentely on yhteistyötä rakentavaa (7) (EOS: 0) 7. Hallitustyöskentely on keskustelua sallivaa (7) (EOS: 0) 8. Hallitustyöskentely on kaupunign kokonaisetua ajavaa (7) (EOS: 0) 9. Hallitustyöskentely on poliittisia ryhmiä kokoavaa (7) (EOS: 0) 10. Hallitustyöskentely on tehokasta (7) (EOS: 0) 11. Hallitustyöskentely on tosiasioihin perustuvaa (7) (EOS: 0) 12. Hallitustyöskentely on toimeenpanoa vauhdittavaa (7) (EOS: 0) 13. Hallitustyöskentely on uutta luovaa (7) (EOS: 0) 14. Hallitustyössä osataan selkeästi erottaa poliittinen ja ammatillinen ohjaus toisistaan (7) (EOS: 0) 15. Päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen (7) (EOS: 0) 16. Hallitustyössä ennakoidaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen (7) (EOS: 0) Kaupunginhallituksen sisäinen toimintakulttuuri - 1d

25 17. Mahdollisia kommenttejasi hallituksen sisäisestä toimintakulttuurista ja luottamushenkilötyöstä? (5) (EOS: 0) - Jäsenten kokouksiin valmistautuminen tehokkaaksi. päätöksentekoon vaikuttavien kysymysten esittäminen suoraan virkamiehille ennakkoon. Selkeyttävät kysymyksen asian esittelyn aikana. - Yhteistyötä poliittisetn ryhmien välillä on aivan liian vähän. Valmistelussa ei kuunnella riittävästi polittisten tai erikseen nimettyjen poloiittisten työryhmien esityksiä. Kaupunkilaisten mielipiteitä ei huomioida taroeeksi valmistelussa. Valmistelussa ei esillä erilaisia vaihtoehtoja joten asioiden valmistelu on huonoa ja liian yksipuolista. Kaupungin johto jarruttaa päätöstentekoa jos hallituksen linjaukset erit kuin kaupungin johdolla. Tämä aiheuttaa sekaannusta ja häiritsee yhtistyön syntymistä ryhmien välillä. Viivyttely ja vatulointi häiritsee. - Toimintakulttuuri on suhteellisen avoin ja hallituksella on hyvä yhteishenki. - Yhteisiä toimintatapoja, kuten keskustelun paikkoja pitäisi vielä olla lisää. Keskinäistä kommunikointia voisi olla sähköisesti kokousten välillä ja luottamuksellisuuden ilmapiiriä pitää parantaa. - Hyvä

26 Yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien välillä Miten arvioit yhteistyön sujuvan kaupunginhallituksen ja eri sidosryhmien välillä - Kaikki - 1. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja kuntalaisten välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja kuntalaisten välillä 2. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja valtuuston välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja valtuuston välillä 3. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja kaupunginjohtajan välillä 4. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja lautakuntien välillä

27 5. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja johtavien viranhaltijoiden välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja johtavien viranhaltijoiden välillä 6. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen välillä 7. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja elinkeinoelämän välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja elinkeinoelämän välillä 8. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja Lapin muiden kuntien välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja Lapin muiden kuntien välillä

28 9. Yhteistyö kaupunginhallituksen ja median välillä (7) (EOS: 0) Arvioi yhteistyön toimivuuttaa hallituksen ja median välillä

29 Mitä muuta haluat sanoa - Kaikki - 1. Vapaa sana (3) (EOS: 0) Mitä muuta kaupunginhallituksen toimintaan ja työskentelyyn liittyen haluaisit vielä sanoa: - Yhteistyön tiivistäminen. Median kanssa yhteiset tapaamiset. Kokoukset tehokkaammiksi (ajankäyttö). Koko kh puheenjohtajiston roolin valmentaminen. Kh/lautakuntien edustajien puheenvuorot ajankohtaisiin (hyvää tietoa). Konsernien ja kh:n yhteistyön tiivistäminen. Todellinen omistajaohjausrooli kh:lle. Elinkeinoelämän/työllisyyden ja kh yhteiset tapaamiset. - Kaupunginhallituksen pitäisi kuulla myös kaupungin työntekijöitä heitä koskevissa asioissa, ei vain johtavassa asemassa olevia henkilöitä. - Tärkeää kuka antaa tiedon metialle