PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 3/2017. Kh:n puheenjohtaja

Transkriptio

1 Hyvinvointivaliokunta AIKA klo 16:00-18:35 PAIKKA Puikkari Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Oinas-Panuma Eero 16:00-18:35 Puheenjohtaja Ollila Alpo 16:00-18:35 Varapuheenjohtaja Ekdahl Aune 16:00-18:35 Jäsen Haataja Auri 16:00-18:35 Jäsen Komulainen Erja 16:00-18:35 Jäsen Putula Heikki 16:00-18:35 Jäsen Ruokangas Mauno 16:00-18:35 Jäsen Vainio Taina 16:00-18:35 Jäsen Lantto Marja 16:05-18:35 Kh:n edustaja Holappa Juha 16:00-18:35 Opetus- ja sivistysjohtaja Niemi Mervi 16:00-18:35 Sihteeri Nivakoski Outi 16:00-16:41 Kirjastonjohtaja Rissanen Kari 16:00-17:05 Kiinteistöpäällikkö Harju Eeva 17:25-18:30 Apulaisrehtori Poropudas Sari 17:25-18:30 Erityisopetuksen koordinaattori POISSA Lehtimäki Outi Jäsen Niemitalo Pekka Jäsen Pohjanvesi Päivi Jäsen Timonen Tomi Kaupunginjohtaja Vähäkuopus Timo Valtuuston puheenjohtaja Riekki Vesa Kh:n puheenjohtaja KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta 2 2 Kirjaston toiminnan esittely ja ajankohtaiset asiat 3 3 Kulttuurikeskus Pohjantähti 4 4 Koulukiusaamisen vastaiset menetelmät ja käytänteet 5 5 Muut asiat 6 6 Kokouksen päättäminen 7

2 Hyvinvointivaliokunta Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta HYVINVOI 1 Puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Muistion tarkastajiksi valittiin Alpo Ollila ja Taina Vainio.

3 Hyvinvointivaliokunta Kirjaston toiminnan esittely ja ajankohtaiset asiat HYVINVOI 2 Kirjastonjohtaja Outi Nivakoski esittelee kirjaston toimintaa ja kertoo kirjaston ajankohtaisista asioista. Tilastotietoa 2016 Kävijämäärä oli yhteensä henkilöä, lasku v:sta 2015 oli 5,5 %. Kirjastoautossa kävijöitä henkilöä, lasku v:sta 2015 oli 1,9 %. Pääkirjasto oli kesällä suljettuna kuukauden ja kirjastoauto kaksi kuukautta, mutta kävijämäärä ei ole laskenut samassa suhteessa kiinnioloaikaan. Kirjastossa järjestettiin erilaisia tapahtumia 78 kertaa, ja niihin osallistui yhteensä 821 henkilöä. Verkkokäyntejä kirjaston kotisivuilla sekä OUTI-kimpan verkkosivuilla (laskettu Pudasjärven osuus) oli yhteensä Kasvu v:sta 2015 oli noin 15 %. Kirjastoaineistoa ostettiin yhteensä eurolla. Kasvua edellisvuoteen on 14,5 %. E-lehtien käyttökertoja oli yhteensä 2 285, kasvua v:sta 2015 oli 51,12 %. Kirjastolla on käytettävissä kolme e-lehtipalvelua: suomenkielisten aikakauslehtien emagz, suomenkielisten sanomalehtien epress sekä englanninkielisten aikakauslehtien Flipster. Kirjastolain muutoksista Laki yleisistä kirjastoista astui voimaan Lain tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, edistää tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä edistää aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja monikulttuurisuus. Kunnan tehtävänä on edelleen yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen ja huolehtiminen siitä, että toiminta on lain mukaista. Ensimmäistä kertaa lakiin on määritelty yleisen kirjaston tehtävät. Kirjaston tulee: - tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin - ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa - edistää lukemista ja kirjallisuutta - tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon - tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan - edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua Kirjastolla on oltava käytössään tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Edellisessä laissa olleista korkeakoulutetun ja kirjastoammatillisen henkilöstön osuuksista on luovuttu, mutta henkilöstössä tulee kuitenkin olla riittävä määrä kirjastoja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä.

4 Hyvinvointivaliokunta Uudessa laissa on määritelty myös käyttäjän velvollisuudet, lainauskielto sekä kirjaston määräaikainen käyttökielto. Hyvinvointivaliokunta keskustelee kirjaston ajankohtaisista asioista. Kirjastonjohtaja Outi Nivakoski esittäytyi ja esitteli samalla kirjaston toimintaa. Hyvinvointivaliokunta tutustui kirjaston tiloihin. Kirjastojärjestelmä vaihtui vuonna 2016, mikä on vaikuttanut kirjaston työrutiineihin huomattavasti. Asiakasrekisteri uusittiin järjestelmän vaihdon yhteydessä ja vielä tälläkin hetkellä tehdään useita uusia kirjastokortteja päivittäin. Muutoksista johtuvat ylimääräiset kiinnioloajat ovat vaikuttaneet osaltaan laskevasti tilastoihin, esim. kävijämääriin. Sähköiset aineistot kiinnostavat entistä enemmän ja esimerkiksi e-lehtien käyttö on kasvanut yli 50 prosenttia vuoden 2016 aikana. Lainausten määrä on laskenut ja tämä onkin yleinen trendi koko maassa. Kävijämäärät eivät ole kuitenkaan laskeneet samassa suhteessa kuin lainausten määrä. Tästä voidaankin päätellä, että kuntalaiset käyttävät kirjastoa aikaisempaa monipuolisemmin. Ruotsinkielisten ja vieraskielisten aineistojen lainausten määrä on kasvanut, kun verrataan aikaisempiin vuosiin. Liikuntavälineitä lainaukseen on hankittu lisää yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. Näiden lainausmääristä ei ole vielä tietoa. Kirjastolaki muuttui vuoden alusta ja se on käytännönläheisempi kuin aiemmin. Pudasjärven kirjaston toiminta on lain mukaista. Laissa ei jatkossa vaadita enää henkilöstöltä kirjastoalan ammatillista koulutusta, vaan soveltuvaa koulutusta. Kirjastonjohtajalta puolestaan vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä kokemus kirjastosta. Laissa mahdollistetaan kirjaston määräaikainen käyttökielto, mikäli asiakas toistuvasti ja jatkuvasti häiritsee kirjaston toimintaa. Vuosi 2017 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Monenlaisia tapahtumia on järjestetty vauvaikäisistä ikäihmisiin saakka. Hyvänmielenpaikka toimii kirjaston tiloissa ja siellä on ollut hyvin kävijöitä. Runoilta ja elävä kulttuuri ja kirjasto -tapahtuma ovat tulossa piakkoin. Yhteistyössä järjestetään tapahtumia kulttuuritoimen ja liikuntapalvelujen kanssa. Kirjastolla on 8 työntekijää, joista 2 määräaikaista. Työvuorot ovat klo 8-16 ja iltavuoro klo siten, että vähintään 2 on työvuorossa yhtä aikaa. Hyvinvointivaliokunnan keskustelua: Hyvinvointivaliokunta totesi, että Pudasjärven kirjasto on hyvinvarusteltu ja nykyaikainen. Kirjaston erilaiset kokeilut ja kehittämisideat ovat olleet positiivisia ja ovat vieneet toimintaa eteenpäin. Hyvinvointivaliokunta esitti idean edellisessä kokouksessa, että

5 Hyvinvointivaliokunta Hirsikartanoon lahjoitettaisiin kirjaston käytöstä poistettuja kirjoja tai muuten mahdollistettaisiin kirjojen saatavuus. Kirjastonjohtaja Outi Nivakoski kertoi, että siirtokokoelmaa suunnitellaan parhaillaan. Tämä tarkoittaa Hirsikartanoon omaa pientä lainattavaa kirjakokoelmaa ja kirjoja voidaan vaihtaa muutaman kuukauden välein. Hyvinvointivaliokunta oli tyytyväinen siihen, että ideoita voidaan toteuttaa näinkin vaivattomasti ja ideoita viedään eteenpäin.

6 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Kulttuurikeskus Pohjantähti 1284/07.35/2017 HYVINVOI 3 Hyvinvointivaliokunta: HYVINVOI 3 Hyvinvointivaliokunta: Kulttuuriohjaaja Birgit Tolonen esittelee Kulttuurikeskus Pohjantähti -hankesuunnitelmaa. Kulttuuriohjaaja Birgit Tolonen esitteli Kulttuurikeskus Pohjantähden toimintaa ja kehittämismahdollisuuksia Pohjantähden tiloissa (PowerPoint-esitys asiakohdan liitteenä) sekä kulttuurineuvos Tuure Holopaisen vuonna 2012 tekemää hankesuunnitelmaa. Hankesuunnitelma ei ole edennyt, koska siihen ei ole ollut mahdollisuutta saada hankerahoitusta. Keskustelussaan valiokunta totesi, että tilanne on hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen muuttunut ja suunnitelma tulisi päivittää. Kulttuurikeskus Pohjantähden kehittämisen vaihtoehtona tulee tarkastella kulttuuritoiminnan mahdollisuutta siirtyä toimimaan kirjaston yhteyteen tai osaksi mahdollisesti suunniteltavaa hyvinvointikeskusta. Nykyisen kirjastorakennuksen yhteyteen kulttuuritoimi ei sovi, vaan se vaatisi kirjastotalon laajentamista. Mikäli päädytään kehittämään Pohjantähden toimintaa kulttuurikeskuksena, tulee kiinnittää huomoita myös liikennejärjestelyihin ja jatkaa kevyenliikenteen väylää Pohjantähteen asti. Vs. kirjastonjohtaja Outi Nivakoski kertoi kuntalaisille tehdyssä kirjaston kehittämistä koskevassa kyselyssä kuntalaisten toivoneen peruspalvelujen säilymisen lisäksi mahdollisuutta järjestää taide- ja käsityönättelyitä. Kirjasto on suljettuna Tänä aikana kirjasto siirtyy käyttämään Koha-kirjastojärjestelmää ja liittyy OUTI-kirjastokimppaan, johon kuuluu 12 eri kirjastoa. Kurenalan koulun väistötilana olleet kirjaston tilat kirjasto saa käyttöönsä kesäkuun aikana koulun siirtyessä uuteen Hirsikampukseen. Lehtisali siirtyy entiselle paikalleen ja lastenosaston viereiseen tilaan on suunniteltu monitoimitilaa, jossa sijaitsevat digitointilaitteet, 3D-tulostimet jne. Kirjasto on saanut AVI:lta hankerahaa Omatoimikirjaston perustamishankkeeseen sekä Monilukutaitoa ja kansanvälistä kasvatusta koskevaan hankkeeseen. Valiokunnan jäsenet perehtyvät vielä tarkemmin Tuure Holopaisen laatimaan Kulttuurikeskus Pohjantähden kehittämissuunnitelmaan puntaroiden myös muita vaihtoehtoja. Asian käsittelyyn palataan seuraavassa kokouksessa. Edellisessä kokouksessa Birgit Tolonen esitteli Tuure Holopaisen

7 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 3 suunnitelmaa Kulttuurikeskus Pohjantähden kehittämiseksi. Oheismateriaalin avulla esiteltiin listaus siitä, mitä Tuure Holopaisen suunnitelmassa esitetään remontoitavaksi, muutettavaksi ja uudisrakennettavaksi. Suunnitelmassa on hahmoteltu mm. taidekoulun perustamista. Nykyiset valtakunnalliset linjaukset ovat sellaiset, että järjestämislupia ei juurikaan myönnetä enää erillisille taide- ym. oppilaitoksille. Valtion tasolla on tavoitteena ennemminkin erillisten oppilaitosten vähentäminen, joten perustamislupa uuden taidekoulun aloittamiselle olisi todella vaikea saada. Toisena vaihtoehtona on, että kansalaisopisto järjestää nykyistä laajemmin taideopetusta. Tämä kuitenkin vaatii kaupungilta enemmän rahallista satsausta, sillä valtio-osuustunnit eivät riitä opetuksen lisäämiseen. Toinen vaihtoehto on poistaa tunteja muulta opetukselta ja lisätä taideopetusta. Huomion arvoista on, että tällä hetkellä annetaan kaksinkertainen määrä taiteen opetusta kuin valtio-osuustunnit tällä hetkellä riittävät. Kustannusarvio Pohjantähden rakennuksen kunnostamiselle on laadittu vuonna Kustannusarvio sisältää osan T. Holopaisen suunnitelman mukaisista muutostöistä. Kustannusarvio on vuoden 2010 mukaan eur. Tällä hetkellä ei ole saatavissa rahoitusta kulttuuritoimen rakennusten korjausta tai laajennusta varten. Aluehallintovirastosta kerrottiin, että heillä ei ole tiedossa onko tällaisia rahoitushankkeita ministeriöstä tulossa lähivuosina. Ainoastaan liikuntatoimen perustamishankkeisiin on saatavissa rahoitusta tällä hetkellä. Yhteenveto hyvinvointivaliokunnan keskustelusta: Nykyisessä laajuudessaan suunnitelman mukaisia muutos- ja lisätöitä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä toteuttamaan Pudasjärven kokoisessa kaupungissa. Vaihtoehtoina ovat kuitenkin Pohjantähden kunnostaminen kulttuurikeskukseksi tai uudisrakentaminen lähemmäs keskustaa, johon voitaisiin yhdistää kirjasto ja kulttuurikeskustoimintaa. Kulttuurikeskus Pohjantähden kehittämistä olisi hyvä viedä eteenpäin käsi kädessä nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen kehittämisen sekä kirjastotalon remontin kanssa. Ennen ohjausesityksen antamista on tiedettävä, mitä kirjastorakennuksen kanssa tullaan tekemään. Hyvinvointivaliokunta totesi, että paikallisten taiteilijoiden näkemystä kulttuurikeskuksesta tulisi tiedustella. Lisäksi todettiin, että pyydetään tekniseltä toimelta selvitystä Pohjantähden rakennuksen kunnosta sekä kustannusarviosta, mitä tulisi maksamaan rakennuksen kunnostaminen tulevaisuudessa. Kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen kertoo Pohjantähden kiinteistön tilanteesta.

8 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta keskustelee Pohjantähden kiinteistön tilanteesta. Kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen kertoi, että Pohjantähden kiinteistön kuntoarvio valmistui viime vuoden lopussa. Pohjantähti on rakennettu vuonna 1990 eli se on lähes 30 vuotta vanha kiinteistö. Peruskorjauksia ei ole tehty tähän mennessä. Rakennuksen koko on noin neliötä. Rakennuksen tasearvo on euroa ja ylläpitokustannukset euroa vuodessa. Rakennustekninen kunto: Kiinteistö on rakennusteknisesti hyvässä/tyydyttävässä kunnossa. Kosteusjälkiä on havaittavavissa sisäpinnoilla. Suurimmat korjauskustannukset aiheutuvat myrskypeltien asentamisesta sekä kastuneen seinärakenteen korjaamisesta. LVI-tekniikka: Rakennus on LVI-tekniikan osalta osittain tyydyttävässä ja osittain huonossa kunnossa. Kiireisin toimenpide on käyttövesiverkoston uusiminen. Muita korjaustarpeita seuraavan 10 vuoden aikana mm. lämmönvaihtimien ja ilmanvaihtokoneiden uusiminen. Sähköt: Alkuperäisten sähkö- ja telejärjestelmien osalta uusimista on tehtävä peruskorjauksen yhteydessä. Rakennuksen säilyttäminen nykyisellään vaatisi siis peruskorjauksen, jonka kustannusarvio on noin euroa. Vuonna 2010 on suunniteltu Pohjantähden rakennuksen saneerausta ja laajennusta. Kyseisen suunnitelman mukaiset kustannukset tänä päivänä olisivat noin euroa, josta laajennuksen osuus olisi noin euroa. Vuoden 2010 suunnitelma sisältää mm. isojen näyttelytilojen rakentamisen sekä auditorion uusmista. Vuonna 2010 saneerausta ja laajennusta ei toteutettu, kun kustannusarvio selvisi. Päätöksiä Pohjantähden kiinteistön osalta ei ole kuitenkaan vielä tehty. Päätöksenteossa tulisi pohtia myös suunnitteilla olevan monitoimitaloon tulevia toimintoja sekä miettiä suojeltavan rakennuksen, Suojalinnan, käyttötarkoitusta. Hyvinvointivaliokunnan keskustelua aiheesta: Pohjantähden kiinteistö on kaunis ja näyttävä rakennus, jota ei kannata purkaa. Kulttuurikeskuksena se ei ole kuitenkaan saavuttanut pudasjärveläisten suosiota sijaintinsa vuoksi. Mikäli näyttelyt olisivat monitoimitalon yhteydessä, tulisi näyttelyssä käytyä useammin esimerkiksi kirjastokäynnin yhteydessä. Toisaalta erillisen kulttuurikeskuksen ylläpitämisessä on etunsa, mutta nykyiselle Kulttuurikeskus Pohjantähdelle pitäisi järjestää lisätoimintoja. Tällä hetkellä Oulunkaaren henkilöstö-, talous- ja IT-palvelut vuokraavat osan

9 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunta tiloista, mutta nämäkin vuokrakustannukset tulevat loppujen lopuksi kaupungin maksettaviksi. Suojalinnan kiinteistö pitäisi pitää kunnossa, sillä se on suojelukohde. Pudasjärvellä tulisi säilyttää myös vanhoja rakennuksia eikä rakentaa vain uutta. Rakennukselle tulisi keksiä käyttöä ja tällainen voisi olla esimerkiksi tilat teatteritaiteelle ja yhdistysten käyttöön tiloja. Hyvinvointivaliokunta lausuu ohjausesityksenään Pohjantähden ja Suojalinnan kiinteistöistä seuraavaa: Pohjantähden kiinteistöä ehdotetaan myytäväksi. Isoja korjausinvestointeja ei kannattaisi tehdä, mutta välttämättömät korjaukset tulisi tehdä ettei rakennus mene entistä huonompaan kuntoon. Monitoimitalon suunnittelun yhteydessä tulisi selvittää, ovatko kaikki toiminnot saatavissa yhteen paikkaan. Suojalinnan kiinteistö tulisi saada suunnittelu- ja korjauslistalle. Tätä varten tulisi selvittää ja päättää tulevat käyttötarpeet ja korjausarviot.

10 Hyvinvointivaliokunta Koulukiusaamisen vastaiset menetelmät ja käytänteet HYVINVOI 4 Hyvinvointivaliokunnalle esitellään Pudasjärven kaupungin koulukiusaamisen vastaisia menetelmiä ja käytänteitä. Hyvinvointivaliokunta keskustelee asiasta. Apulaisrehtori Eeva Harju ja oppilashuollon koordinaattori Sari Poropudas esittelivät koulun käytänteitä liittyen koulukiusaamisen vastaisiin menetelmiin. Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat ovat lakisääteisiä ja ne on laadittu Pudasjärven kouluille. Suunnitelmaan sisältyvät mm. järjestyssäännöt, kiusaamiseen puuttuminen ja kurinpito- ja rangaistustoimenpiteet. Hirsikampuksella oppilashuoltosuunnitelmasta on kerrottu vanhemille vanhempainilloissa ja tiedotettu lisäksi Wilmassa ja nettisivuilla. Kaupungin yhteisen oppilashuoltosuunnitelman on avulla yhtenäistetään koulujen välisiä käytänteitä. Pudasjärven koulujen kiusaamisen vastaiset toimintamallit ja kiusaamiseen liittyvät käsittelymenettelyt ovat valtakunnallisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä toimintamalleja. Hirsikampuksella laaditaan oppilaille hyvinvointikyselyt neljä kertaa vuodessa. Kyselyssä selvitetään mm. kiusaamista, ruokailua, työrauhaa sekä yksilökohtaisen oppilashuoltotyön toteutumista. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi syksyn kyselyssä oli selvinnyt, että kiusaamista koululla esiintyy ennakoitua enemmän. Kyseiset tulokset jaettiin koulun tiimeihin, jotka ovat pohtineet miten kiusaamista ehkäistään. KIVA-tiimi on oppilashuollon alatiimi. KIVA on lyhenne sanoista kiusaamisen vastainen toiminta. KIVA-tiimi on laatinut oppilaille kiusaamiseen liittyvän kyselyn. Kyselyn tulosten perusteella oppilaat luottavat siihen, että koulun aikuiset puuttuvat kiusaamiseen, mikäli heille kiusaamisesta kerrotaan. Myös tämä kyselyn tulokset toimivat toiminnan kehittämisen pohjana. Muita kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä ovat mm. kiusaamiseen liittyvät päivänavaukset ja yhteiset toimintapäivät. KIVA-tunteja järjestetään 1., 4. ja 7. luokkalaisille. Tänä lukuvuonna 1. luokkalaiset ovat pitäneet KIVA-tunnit, mutta 4. ja 7. luokkalaisilla tunnit ovat vielä pitämättä. Koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät seuraavat kiusaamisen vastaisia toimia ja koulukiusaamisen tilannetta ylipäätään. Hirsikampuksen KIVA-tiimin tiiminvetäjänä toimii erityisopettaja Liisa Kytölä. Muita jäseniä ovat kuraattorit, opinto-ohjaaja, 1. luokan luokanopettajat, 4. luokan luokanopettajat sekä 7. luokan luokanvalvojat. KIVA-toiminnan kansallisena ajatuksena on erityisesti kohdistaa toimintaa 1., 4. ja 7. luokan oppilaisiin. KIVA-tiimi on tiedottanut toiminnastaan henkilökuntaa, vanhempia sekä oppilaita. Jatkossa on vielä kehitettävää, että KIVA-tiimin periaatteet ja toiminnat

11 Hyvinvointivaliokunta jalkautuvat koulun arkeen ja kaikille luokka-asteille. KIVA-toiminnan päätavoite on kiusaamisen ennalta ehkäisy. Ennalta ehkäisyn kannalta on tärkeää rakentaa hyvä ryhmä henki. Yksikkökohtainen puuttuminen koulukiusaamiseen: - Oppilaiden keskinäinen sopiminen - Tilanne selvitetään opettajajohtoisesti - Asia selvitetään KIVA-tiimissä (alaluokat) - Asia selvitetään sovittelussa (yläluokat) - Tarvittaessa kokoontuu myös monialainen asiantuntijaryhmä, jolloin tilanteeseen voidaan hakea tukea myös sosiaalihuollosta tai lastensuojelusta Sovittelumenettely on Rimminkankaan koululla käynnistetty toimintamalli. Yläluokkien sovittelussa terveydenhoitaja ja kuraattori toimivat sovittelijoina. Tilanteesta soitetaan kotiin ja sovittelulle sovitaan seurantapalaveri. Jos kiusaaminen jatkuu, vanhemmat pyydetään koululle palaveriin. Viime kädessä voidaan kutsua myös poliisi selvittämään tilannetta. Kaikki kiusaamistapaukset otetaan vakavasti ja ne selvitetään esiteltyjen toimintamallien mukaisesti. Joskus käy niin, että oppilas ei asiaa kerro kenellekään, joten asioita ei voida hoitaa kun siitä ei ole ollut tietoa. Oppilaita rohkaistaan kertomaan asiat aikuisille. Joskus on jouduttu käsittelemään kiusaamistapausta, vaikka kiusattu ei välttämättä ole halunnut viedä asiaa eteenpäin. Tänä vuonna kiusaamistapauksia on käsitelty KIVA-tiimissä ja sovittelulla 11. Poliisille asti kiusaamistapauksia ei ole mennyt tänä vuonna kertaakaan. Kiusaamisen selvittelyn tavoitteena on, että kiusaaminen loppuu ja autetaan kiusattu selviämään tapahtumasta, myös henkisesti. Lisäksi tavoitteena on selvittää kiusaajalta, mistä kiusaaminen on johtunut ja auttaa myös kiusaajaa, jotta ehkäistään kiusaamisen jatkuminen. Tietoon ei ole tullut, että lukiossa olisi tarvinut sovitella riitoja. Hirsikampuksen koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän pöytäkirjat ovat nähtävissä netissä osoitteessa: Vanhemmat voivat vaikuttaa koulun toiminnan kehittämiseen esimerkiksi tutustumalla pöytäkirjoihin ja kertomalla koululle ideoita toiminnan kehittämiseksi. Hirsikampuksella tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa oppilashuollon tiimoilta. Esimerkiksi vanhempaintoimikunnan kanssa tehdään yhteistyötä tupakoinnin estämiseksi sekä SPR Pudasjärven kanssa kiusaamisen ehkäisemiseksi. Hyvinvointivaliokunta keskusteli koulukiusaamisesta. Aikuisten tulisi aina ottaa tosissaan, kun oppilaat kertovat kiusaamisesta. Kiusaamista tapahtuu koulun lisäksi myös koulumatkoilla. Kiusaamiseen tulisi puuttua koulun aikuisten lisäksi

12 Hyvinvointivaliokunta myös vanhemmat. Joitakin viestejä jäsenille on tullut siitä, että vanhemmat ovat kokeneet ettei kiusaamiselle tehdä mitään tai vanhemmat ovat turhautuneita tilanteeseen. Todettiin, että toimintamallien tuntemus auttaa tähän asiaan. Kun joku kertoo kiusaamisesta, tulisi kannustaa ottamaan yhteys kouluun ja kertoa koululle asiasta. Turhautuminen voi puolestaan liittyä siihen, että joskus kiusaamiseen puuttuminen seurantoineen on pitkäkestoinen prosessi, mikä vie aikaa. Yhtenäiskoulua suunniteltaessa oli uhkakuva siitä, että isot oppilaat pelottelevat pieniä oppilaita. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut ja yläluokkalaisia opetetaan toimimaan pienille roolimalleina. Hyvinvointivaliokunta totesi, että on hyvä kuulla, että kiusaamiseen liittyvät toimintamallit ovat valmiina ja tapaukset otetaan tosissaan. Lisäksi todettiin hyväksti toimintatavaksi se, että opettajille annetaan aikaa ja keinoja oppilaiden ryhmäyttämiseen, mikä osaltaan ennalta ehkäisee kiusaamista. Nyt kun on saatu terveet tilat yhtenäiskoululle, on viimein aikaa keskittyä sisällön kehittämiseen.

13 Hyvinvointivaliokunta Muut asiat HYVINVOI 5 Palvelusuunnitelmat: Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan toiminta-alueen palvelusuunnitelmat ovat pääosin valmiina. Nuorisopalvelujen palvelusuunnitelmaa hienosäädetään vielä. Karhupajan suunnitelmaa työstetään parhaillaan. Palvelusuunnitelmia ja palvelukokonaisuuksia käsitellään seuraavassa hyvinvointivaliokunnan kokouksessa. Hankeasiat: Likiliikuntahankkeeseen saatiin aluehallintovirastolta rahoitusta haettu määrä eli euroa. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää etäyhteyksiä sivukylien liikuntaharrastusten monipuolistamiseksi. Hankkeeseen palkataan määräaikainen työntekijä. Nuorisopalvelut: Nuoret haastattelevat kuntavaaliehdokkaita ja videot ladataan nuorisopalvelujen nettisivuille. Mikäli hyvinvointivaliokunnan jäsenet haluavat osallistua, kannattaa olla yhteydessä Tarja Väisäseen. Kansalaisopisto: Kansalaisopisto täyttää 50 vuotta tänä vuonna ja tätä juhlistetaan Toivottavasti kaikki pääsevät osallistumaan. Juhlan ideana on järjestää kansalaisopiston toimintaa koko päivän klo Varsinainen juhla on klo 13. Uusi oppimisympäristö myös sivukouluille: Työtä sivukoulujen oppimisympäristöjen uusimiseksi tehdään koko ajan. Kipinän koulua remontoitiin viime kesänä ja väistötilojen tietoteknisiä laitteita on siirretty sivukylille. Hyvinvointivaliokunnalle on saapunut Ulla Ekdahlilta kirje Kirje välitetään hyvinvointivaliokunnan jäsenille ja käsitellään sisältöä seuraavassa kokouksessa.

14 Hyvinvointivaliokunta Kokouksen päättäminen HYVINVOI 6 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:35. Muistion vakuudeksi: Eero Oinas-Panuma Puheenjohtaja Mervi Niemi Sihteeri