Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Vastaus selvityspyyntöön Espoon koulujen koulukiusaamisen tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. suomenkielisen opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho merkitsee tiedoksi annetun selvityksen. Käsittely Päätös Selostus Asian esitteli vs. suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon estyneenä ollessa kehittämispäällikkö Juha Nurmi. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. on kokouksessaan päättänyt pyytää selvityksen siitä, mikä tilanne on Espoon kouluissa koulukiusaamisen suhteen sekä saada esityksen toimenpiteistä, joiden avulla kiusaamistilanteita pyritään aikaisempaa tehokkaammin ehkäisemään. Lisäksi lautakunta haluaa tietoonsa miten tilanteita selvitellään ja hoidetaan niin, että lapsen/nuoren terveys, hyvinvointi ja mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin turvataan. Tilanne koulukiusaamisen suhteen Koulukiusaaminen on ilmiö joka nousee ajoittain keskusteluun koulun ulkopuolisilla foorumeilla. Ilmiönä se on valitettavan tuttu jokaiselle koulua käyneelle. Tässä piileekin sen käsittelyn varsinainen vaikeus. Koulukiusaaminen herättää aina tunnereaktion, joka on sinänsä tietenkin ymmärrettävä, mutta saattaa myös haitata asioiden hoitoa kun ilmiön varsinainen luonne jää tunnereaktion taakse piiloon. Itse asiassa koulukiusaaminen ei ole itsenäinen sosiologinen ilmiö vaan sitä käytetään yleisnimenä kuvamaan ryhmäilmiötä joka syntyy sosiaalisesta tilanteesta jossa ryhmä ihmisiä on pitkäaikaisesti samoissa fyysisissä ja sosiaalisissa tiloissa sekä tilanteissa ja tällöin syntyvistä psykologisesti tavallisista ihmisten välille syntyvistä jännitteistä. Lisähankaluutena kouluun sijoittuessaan tilanteessa olevat ihmiset ovat kaikenlaisessa kehittymisessään ja osaamisessaan vielä sananmukaisesti

2 Akselin otsikko Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 7 keskenkasvuisia ja siten tilanteet voivat kärjistyä aikuisen silmin käsittämättömiin mittasuhteisiin. Tämä käsitteen määrittely on olennaista sillä terminä koulukiusaaminen johtaa huomion pois itse asiasta ts. ryhmäkäyttäytymisestä ja sen ohjaamisesta aikuisten toimesta siten, että oppilailla olisi henkisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamiseen, kuten muihinkin kielteisiin ryhmäilmiöihin puututtaessa tehokkainta on aina ennaltaehkäisy eli jo ennen tilannetta tehtävät toimenpiteet. Koulukiusaamisesta ei sen luonteen takia ole helppoa saada objektiivista tietoa. Kouluterveyskyselyä voi kuitenkin pitää luotettavana tapana käsitellä sitä, ainakin kaupunkitasoisena ilmiönä. Koulut myös itse teettävät koulukohtaisia kiusaamiskyselyitä osana yhteisöllistä oppilashuoltoa. Kouluterveyskyselyssä kysytään kuinka moni on tullut kiusatuksi koulussa ollessaan. Alla olevasta taulukosta voi myönteisenä kehityksenä havaita, että vuosien välisenä aikana sekä koulukiusaamista kokeneiden lukumäärä (N) ja prosentuaalinen osuus oppilaista on pienentynyt. Tähän tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut, että espoolaisissa kouluissa on otettu vuoden 2008 jälkeen systemaattisesti käyttöön KiVa- Koulu sekä VERSO-malli, tai jokin muu vastaava menetelmä, jolla oppilaita osallistetaan toimimaan itsekin ennaltaehkäisevästi omassa kouluympäristössään. Lisäksi vuoden 2010 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä laadittiin myös lain edellyttämä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, jonka oletetaan myös vaikuttaneen osaltaan koulujen toiminnan kehittymiseen jo etukäteen pohdittujen toimintamallien selkeytyessä henkilökunnalle ja puuttumiskynnyksen madaltuessa. Koulukiusaaminen Kiusattuja N

3 Akselin otsikko Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 7 Tätä ajatusta toimintakulttuurisen tuen lisääntymisestä turvalliselle oppimisympäristölle ja tehtyjen toimien oikeasuuntaisuudesta vahvistaa myös kouluterveyskyselyssä tehty havainto oppilaiden kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja sen kehittymisestä. Siinä on tapahtunut samansuuntainen kehitys kuin kiusatuksi tulemisen kokemuksen suhteen En tule kuulluksi "Kuulemattomat" N Tavat hoitaa tilanteita Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (Perusopetuslaki 628/1998; 29. / /1267). Espoon perusopetuksessa koulujen opetussuunnitelmien liitteenä kyseinen suunnitelma on ja sen noudattamista ja toteutumista valvoo aina kyseisen koulun rehtori. Suunnitelman käytännön toteutus on usein toimintakulttuurinen ja sitä toteutetaan Espoossa yleisimmin KiVa-Koulu sekä Verso-toimintamallin (vertaissovittelu) kautta pyrkien nimenomaisesti ennaltaehkäisevään toimintaan, mutta myös sovitteluun tarpeen niin vaatiessa. Muitakin malleja on jonkin verran käytössä (esim. Espoo International koulun Anti-Bullying), mutta yhteistä niille on systemaattisuus ja toimintamallien etukäteen sopiminen. Espoossa on myös käytössä Arvokas-toimintamalli, joka erilaisin harjoituksin sekä oppitunnein kehittää oppilaan kykyä omien tunteidensa tunnistamiseen ja hallitsemiseen. Menetelmän juuret ovat amerikkalaisessa ART-menetelmässä (Agression Replacement Treatment) ja sitä toteutetaan niin yksilökohtaisesti oppilaiden kuin myös perheiden vuorovaikutuksen parantamiseksi (Perhe-Art). Espoo on kouluttanut opettajia systemaattisesti mallin käyttöön ja mm. kulttuuriministeriön tasa-arvon edistämiseen myöntämään rahaa on

4 Sivu 4 / 7 käytetty näihin koulutuksiin. Espoolle on myönnetty myös vuosille tasa-arvorahaa ja kyseisen haun yhteydessä tämän mallin edelleen kouluttaminen oli yksi hakukohteemme. Opettajia on kyseiseen toimintaan koulutettu yli 800 sekä 13 kouluttajaa. Tämän ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi on käytettävissä kasvatuskeskustelu, josta perusopetuslaki (35 a ( /1267) toteaa seuraavasti: Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. Kasvatuskeskustelu ei ole kurinpitoa vaan sillä pyritään tilanteen jälkeen ohjaamaan oppilasta, mahdollisesti korjaamaan käytöstä sekä lisäämään kodin ja koulun välistä kasvatusyhteistyötä. Tällä yhteistyöllä on tutkimusten valossa oleellinen merkitys varsinkin kielteisen toiminnan muutoksessa. Espoossa on lisäksi käytössä toimintamalli, jossa oppilashuoltohenkilöstö yhdessä luokanopettajan/luokanvalvojan sekä mahdollisesti erityisopettajan kanssa yhdessä tekevät luokkaan intervention kiusaamisen tai muun epäasiallisen käyttäytymisen mahdollistavan luokan sisäisen, siis oppilaiden välisen, sosiaalisen toimintakulttuurin muuttamiseksi. Tätä interventiota koulun rehtori voi pyytää Oppilashuollon ja erityisopetuksen vastuualueen päällikön kautta. Tätä mallia on käytetty muutaman kerran ja sillä on todettu saavutettavan hyviä ja suhteellisen pysyviä muutoksia varsinkin osana kyseisen koulun toimintakulttuurin muutosta. Edellä mainittujen tapojen lisäksi kouluilla on perusopetuslaissa säädetyt kurinpitokeinot mikäli katsotaan, että toiminta on ollut niin vakavasti henkistä tai fyysistä terveyttä uhkaavaa että niiden käyttö on perusteltua esim. oppilaan laiminlyödessä oppilaalle määrättyjä velvollisuuksia (628/1998, 35. ).

5 Sivu 5 / 7 Esitys toimenpiteistä, joiden avulla kiusaamistilanteita pyritään aikaisempaa tehokkaammin ehkäisemään Vaikka jo nyt käytössä olevat ennaltaehkäisevät ohjelmat ja toimintamallit ovat vaikuttaneet myönteisesti, on kiusaaminen koulussa ja siihen liittyvissä tilanteissa niin vakava asia, ettei Espoo opetuksen järjestäjänä voi olla kehittämättä toimintaansa jatkuvasti paremmaksi. Koska ei ehkä ole tarkoituksenmukaista perustaa uusia ohjelmia jo nyt selkeästi toimivien ja koulujen toimintakulttuureihin nivoutuneiden tilalle tai rinnalle, päätettiin kysyä perusopetuksen oppilaskunnilta ajatuksia ja ideoita mitä voisimme yhdessä tehdä vielä paremmin. Oppilaskunnilta pyydettiin vuoden 2014 loppuun mennessä yksi konkreettinen ehdotus tai ajatus kuinka koulussa tapahtuvaa kiusaamista voitaisiin ehkäistä tai käsitellä koulussa. Kokousasiakirjoissa on nähtävänä asian saateviesti sekä valmistelijalle saapuneet vastaukset. Lähetetyistä viesteistä tehdään tässä muutama nosto jotka on kevään 2015 ja ensi lukuvuoden aikana tarkoitus ottaa huomioon uuden kuntatason ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien työstämisessä. Alakoulut: Ennaltaehkäiseviä toimintoja ehdotettiin mm.; Alakoulujen oppilaskunnat korostivat yhdessä tekemisen merkitystä, kuten kuorojen perustamista niin luokka- kuin koko koulutasolla samoin kuin pajapäiviä, joissa sekoitettaisiin luokat keskenään. Yhteisöllisyyden kehittymistä ja ryhmäytystä esitettiin mm. siten, että jokainen luokan oppilas keskustelisi 10 min. jokaisen luokkalaisensa kanssa ja siten oppisi tuntemaan ja kohtaamaan heitä. Käytävillä olisi hyvä olla käytäväkuuntelija ja autetaan kiusaajia, koska heillä on monesti ongelmia, mutta autetaan myös kiusattuja, jotta he oppisivat puolustautumaan. Eräässä koulussa kiusaajan kohteluun toivottiin auttamista ja lempeyttä eikä liiallista ankaruutta. Oppilaat näkivät kiusaamisen syynä sen, ettei kiusaajan asiat ole hyvin ja siksi häntäkin tulee tukea. Kiusattuja haluttiin myös puolustaa vaikka sen todettiin olevan yksin vaikeaa ja siksi ilmapiirin (koulussa) tulisikin olla hyvä. Ehdotettiin, että aikuiset kotona ja koulussa voivat kannustaa lapsia yhteistyöhön. Eräässä koulussa todettiin kiusaamista tapahtuvan eniten silloin kun opettaja ei ole lähellä ja siksi ehdotetaan, että osa oppilaista voisi toimia käytävillä ja välitunneilla huomioliivillisinä kiusaamisvalvojina. Eräässä ehdotuksessa puhuttiin myös rauhanturvaajista samalla idealla.

6 Sivu 6 / 7 Lisää KiVa-koulu, Verso ja Arvokas toimintaa koulun kaikille luokille eli yhdessä tavoitteellista yhteisön muodostamista kaivattiin. Yhteenkuuluvuutta lisäävät asiat ehkäisevät kiusaamista parhaiten. Tässä koulussa mm. välituntikerhot, välkkärit ja kaikki koulun tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja salaa ehkäisevät kiusaamista. Useissa kouluissa muutenkin korostettiin että kaikki otetaan mukaan toimintoihin ja leikkeihin. Välittömän puuttumisen malleja olisi hyvä harjoitella myös oppilaiden. KiVa-oppilaista ja opettajista muodostettaisiin ryhmä joka kokoontuisi ajoittain päivittämään havaintoja ja tuntemuksia kiusaamistilanteesta koulussa. Yläkoulut: Yläkoulujen oppilaskunnat tuntuivat olevan varsin yksimielisiä siitä, että tulisi lisätä yhdessä tekemistä yli luokkarajojen esim. liikuntasalissa hauskaa ja toiminnallista tekemistä tai pajapäiviä. Lisäksi toivottiin, että aikuiset puuttuisivat ärhäkämmin kiusaamiseen. Yhteisten tuntien (kuten KiVa ja luokanvalvojatunnit) määrää yleensäkin toivottiin lisättävän jonka voisi olettaa tarkoittavan, että yläkouluissa voisi miettiä luokkien yhteisöllisyyttä yhtenä ennaltaehkäisevänä koulun toimintakulttuurisena tekijänä. Muuta Tämän selvityksen materiaali tullaan myös lähettämään kouluille sekä käsitellään perusopetuksen aluekokouksissa aluepäälliköiden johdolla. Mahdolliset lisätoimenpiteet suunnitellaan koulukohtaisesti aluepäällikön, rehtorin ja viraston henkilökunnan kanssa.

7 Sivu 7 / 7