HISTORIANTUTKIMUKSEN UUSIA LÄHESTYMISTAPOJA
|
|
- Saija Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 dernismin keskuksissa matkapuhelin on ollut vieras ja torjuttu asia. Suomi ja muut Pohjoismaat taas eivät ole olleet mitään postmodernismin mekkoja, joten se, mitä täällä tapahtui, jäi huomaamatta. Vasta Manuel Castells, joka ei suinkaan ole mikään postmodernisti, löysi Suomen merkittävänä verkostoyhteiskunnan keskuksena. Kopomaa jättää tässä hyvän tilaisuuden käyttämättä! Tästä tuli pitkä arvio lyhyestä kirjasta. Aihe on kiinnostava ja sellainen, josta jokaisella meillä on omia mielipiteitä. Kirjoittaja panee itsensä alttiiksi kritiikille, ja tässä suhteessa Kopomaata voi kehua. Hän ei ole pannut päätä pensaaseen. Keskustelu aiheesta jatkuu, varmasti. J. P. ROOS TIMO KOPOMAA CITY IN YOUR POCKET BIRTH OF THE MOBILE INFORMA- TION SOCIETY HELSINKI: GAUDEAMUS, 2000 HISTORIANTUTKIMUKSEN UUSIA LÄHESTYMISTAPOJA Matti Peltonen pyrkii teoksessaan Mikrohistoriasta osoittamaan mikrohistorian paikan. Kirjaa lukiessa käy selväksi, että se ei hahmotu ilman kuvakulman vaihdoksia, ilman erottautumiskamppailuja vääristä mikrohistorioista ja ilman kiertelyä ja kaartelua rajaalueilla, joista avautuu näkymiä mikrohistorian ominaislaatua ilmentäviin avainmaisemiin. Paikantamista tuntuu vaikeuttavan myös se, että mikrohistoria ei ole tutkimusmetodi, vaan jotain laajempaa, joka liittyy tutkimuksen lähtökohtiin, strategisiin ratkaisuihin tutkimuksen alussa ja koko työhön vaikuttaviin valintoihin (s. 21). Peltonen on ennen kaikkea kiinnostunut uudesta mikrohistoriasta, joka yhtenä uuden historian monista eri lähestymistavoista haastaa modernisaatioteorian suurena kertomuksena ja myös modernin tieteen ihanteet: universaalin tiedonintressin, tiedekeskeisen rationaalisuustulkinnan ja lineaarisen aikakäsityksen. 477 Vanhasta mikrohistoriasta uusi mikrohistoria eroaa siinä, että sen edustajat haastavat mikron ja makron jyrkän vastakkainasettelun. Uudet mikrohistorioitsijat usein hylkäävät aikaisemmat tai vallitsevat (makro)yleistykset ja valitsevat tutkimuskohteikseen ilmiöitä, joiden kautta voi valaista tuoreella, konkreettisella ja ennalta-arvaamattomalla tavalla makroa mikrossa. Heitä ei siis kiinnosta mikro sinänsä vaan ennen kaikkea mikro ikkunana makroon niin, että samalla totutut metaselitykset ja -tulkinnat kyseenalaistuvat. Niinpä uudelle mikrohistorialle pienennetty mittakaava ei tarkoita sitä, että tutkija asettaisi mikroskooppinsa alle jollekin alueelle leimallisen maalaiskylän tai jollekin aikakaudelle tyypillisen työläiskodin. Uutta mikrohistoriaa harjoittavat eivät myöskään ole kiinnostuneita poikkeuksellisista yksilöistä tai poikkeuksellisista ilmiöistä siinä merkityksessä, että niiden yksityiskohtainen tarkastelu paljastaisi valtakulttuurissa vallitsevan normaalin ja tavanomaisen. Tällaiset kysymyksenasettelut sitoutuvat usein piilevästi näkemykseen siitä, että on olemassa jokin yhtenäinen historiallisten tapahtumien pääkulkue ja sitä edustava yhtenäiskulttuuri, jonka varjopaikkoihin, lievealueisiin tai ydintapahtumiin tyypillisyyksien tai poikkeavuuksien lähitarkastelu tuo lisävaloa. Vastustaakseen monipolvisen historian normalisointia mikrohistorioitsijat hakeutuvat niin sanottujen poikkeuksellisten tyypillisyyksien äärelle. Koska he olettavat, että edustavan tyypillisyyden tai normaalia ilmentävän poikkeavuuden tarkastelu johtaa helposti tuloksiin, jotka pönkittävät valtavirtaa, he valikoivat tarkasteluun ilmiöitä, jotka voidaan ymmärtää poikkeuksellisiksi tyypillisyyksiksi eli johtolangoiksi, pienoismaailmoiksi tai rajatiloiksi, jotka jo lähtökohtaisesti kyseenalaistavat uskomusten ja sosiaalisen rakenteen odotustenmukaisen yhteennivoutumisen, yhden ja yhdenmukaisen rationaalisuuden
2 478 ja tietomuodon voittokulun ja ajan jäykistymisen homegeeniseksi ja lineaariseksi tapahtumien seuraannoksi. Tämä pyrkimys kyseenalaistaa mikrotarkastelujen avulla (makro)yleistykset erottaa uuden mikrohistorian mm. paikallishistoriasta, mentaliteettihistoriasta ja kulttuuriantropologiasta vaikutteita saaneesta pienyhteisötutkimuksesta. Peltonen esittelee kirjassaan kuusi uuden mikrohistorian edustajaa keskeisine töineen: kaksi klassikkoa (Natalie Zemon Davis, Giovanni Levi), kaksi teoreetikkoa (Carlo Ginzburg, Walter Benjamin) ja kaksi vaille riittävää huomiota jäänyttä suuruutta (Pierre Nora, Michel de Certeau). Kun tutustumme heidän tutkimusotteisiinsa, huomaamme, että he rakentavat uusia mutta entistä monimutkaisempia ja kiistanalaisempia yhteyksiä menneisyyteen (s. 66) mutta tekevät tämän toisistaan poikkeavin, omalaatuisin analyysitavoin. Valitettavasti Peltonen ei syvenny käsittelemään esittelemiensä mikrohistorioitsijoiden strategisia ratkaisuja ja analyysitapoja käytännön tutkimustyön tekemisen kannalta. Hän kyllä kuvailee ja tuo esille Davisin, Levin, Ginzburgin, Benjaminin, Noran ja Certeaun pääideat, lähestymistavat ja käsitteet mutta ei kirjoita siitä, mitä niiden soveltaminen historiallisten aineistojen analyysiin voisi käytännössä tarkoittaa. Esimerkit Peltosen omista tutkimushankkeista olisivat konkretisoineet tekstiä tältä osin. Toisaalta Peltonen onnistuu mainiosti herättämään lukijansa mielenkiinnon kirjan mikrohistorioitsijoihin. Meille selviää, että Natalie Zemon Davies on tarkastellut poikkeuksellisia tyypillisyyksiä päästäkseen muun muassa pureutumaan ja 1600-luvun ranskalaisten talonpoikien ja käsityöläisten ajatteluun, tunnemaailmaan ja itsensä esittämiseen. Koska tuolloin rahvaan arjesta ei tavallisesti jäänyt jälkiä arkistoihin, on Davis joutunut lähestymään tutkimuskohdettaan sellaisten poikkeuksellisten tapausten kautta, jotka ovat pakottaneet oppineet tuomarit ja kirjoitustaitoiset kirjaamaan ylös rahvaan ääntä muodossa jos toisessa. Tällaisia olivat oikeudenkäynnit ja niihin liittyvät tapahtumat, joista on jäänyt erityyppisiä asiakirjoja ja merkintöjä, kuten kuninkaalle osoitetut armoanomukset kuolemaantuomittujen läheisiltä. Davisin mukaan vaikka armoanomukset kirjoitettiin yhteistyössä notaarin, mahdollisen asianajajan ja läheisen kesken niistä voidaan tehdä päätelmiä 1500-luvun rahvaan käyttämistä kerronnan keinoista. Peltonen toteaa, että Davisin työ edustaa harvinaislaatuista tutkimusta historiallisten lähteiden poeettisesta puolesta, mutta lukijan harmiksi uuden metodologisen kehitelmän tarkempi käyttötapa jää kertomatta. Giovanni Levi on tullut maailmalla tunnetuksi tutkimuksesta, jossa hän käsittelee pohjoisitalialaisen Santenan kylän kirkkoherraa, joka ryhtyi 1600-luvun lopulla karkottamaan seurakuntalaistensa ja heidän kotieläimiensä keskuudesta pahoja henkiä sillä seurauksella, että hän menetti lopulta virkansa. Tapaus kirjautui tutkijan lähteeksi kirkkoherran poikkeuksellisen tarkan potilaspäiväkirjan muodossa. Vastatessaan siihen, miksi kirkkoherra ryhtyi systemaattisesti karkottamaan pahoja henkiä, Levi kyseenalaistaa kyseistä aikaa kuvaavat makroselitykset ja myös oletukset siitä, että uskomusmaailmat olisivat tuolloin olleet paikallisyhteisöissä homogeenisia, kaikkien yhteisesti jakamia. Kirkkoherran manaukset järkyttivät kirkollista maailmaa, mutta hänen toimintansa ei ollut irrationaalista. Taloudellisessa ahdingossa hän kehitti uudentyyppisen aineettoman omaisuuden kasaamisen strategian turvatakseen elintasonsa. Peltonen pitää Levinin tutkimusta suurenmoisena. Siitä voimme päätellä, että mikrohistoriallisen tarkastelun etu ei ole mikrotasossa sinänsä. Pikemminkin mahdollisuus uusiin löytöihin ja oivalluksiin liittyy tarkastelun konkreettisuuteen. Konkreettisissa tilanteissa tutkija löytää uusia asiayhteyksiä, historian ja yhteiskunnan tasojen kohtaamisia, joita mikään valmis teoria ei ole vielä tunnistanut. Siksi voi sanoa, etteivät rajat, reunat tai katkokset elä omaa elämäänsä irrallaan laajemmista kokonaisuuksista tai pidemmistä kestoista (s. 38). Näin muodoin uusi mikrohistoria ei ole empirististä vaan pikemminkin se on vahvasti (yhteiskunta)teoreettista tarjotessaan mahdollisuuksia muotoilla uusia, jopa suurempia kokonaisuuksia koskevia yleistyksiä. Jos Levi on tutkimuksissaan ollut kiinnostunut ihmisten käyttäytymistä säätelevistä säännöistä, niin Carlo Ginzburg on otteeltaan ollut aatehistoriallisempi: hän on pyrkinyt poikkeuksellisten tyypillisyyksien kautta pureutumaan maailmankuviin, kansankulttuuriin ja kulttuurisiin ristiriitoihin. Peltonen arvostaa Ginzburgia erityisesti teoreettis-metodologisista ansioista. Ginzburgin metodisen ohjenuoran voi tiivistää johtolangan käsitteeseen. Tulkitsemalla poikkeavan tapahtuman erikoisia hetkiä johtolankoina, jotka viittaavat populaarikulttuurin pitkäaikaisen historiallisen rakenteen jatkuvuuteen ja aikakerrostumiin, Ginzburg on kehitellyt lukutapaa, jossa yhdistyy mikroskooppinen ja teleskooppinen näkökulma. Esimerkiksi analysoidessaan harhaoppisuudesta syytetyn mylläri Menocchion kuulustelupöytäkirjoja Ginzburg kiinnittää huomionsa kohtiin, jotka aiheuttivat talonpoikaa kuulustelevissa oppineissa hämmennystä. Anomalisia kohtia
3 479 eritellen hän päätyy tulkintaan, että Menocchion maailmankuvaa ei voinut johtaa sen enempää virallisen kirkon kuin kerettiläisten lahkojenkaan käsityksistä. Menocchion myöhemmän historian valossa varsin edistyksellinen ajatusmaailma heijasti ikivanhaa eurooppalaista talonpoikaiskulttuuria sellaisia vanhoja ajattelun kerroksia, joista kirjallisissa lähteissä on toistaiseksi löydetty vain hyvin vähän jälkiä (s ). Walter Benjamin ei ole niin ilmeinen valinta uuden mikrohistorian teoreetikkojen joukkoon kuin Ginzburg. Peltonen nostaa Benjaminin tärkeäksi mikrohistorioitsijana kesken jääneen tutkimushankkeen nojalla (Passagen-Werk). Siinä Benjamin valitsee tutkimuskohteekseen 1800-luvun Pariisin kauppapasaasit lähestyen niitä markkinayhteiskunnan haavemaailman pienoiskuvina, joiden konkreettisista rakenne-elementeistä ja yksittäisistä momenteista hän pyrkii johtamaan totaalihistoriallisia kokonaiskuvia: yksittäisen kuvan suurentaminen ei tuo ainoastaan selvemmin esille aiemmin hämäriä yksityiskohtia vaan paljastaa kohteesta myös kokonaan uusia rakenteellisia muodostelmia (Benjamin, s. 83). Benjamin ymmärtää historian enemmänkin kuvakokoelmana kuin yhtenäisenä kertomuksena. Hän ehdottaa historian analysoimista moniulotteisina kuvina, missä keskeistä on kiinnittää huomio kuvien mimeettisyyteen, niiden kantamaan allegoriseen tietoon ja niiden montaasimaiseen, karkean ajattelun logiikkaa noudattelevaan yhdistymistapaan. Peltosen mukaan nykyisistä mikrohistorioitsijoista Pierre Nora tulee lähelle Benjaminia mahtipontisessa hankkeessa Muistin paikat, jossa kartoitetaan ranskalaisten historiallista muistia suurten ristiriitojen, tunnusomaisten traditioiden ja pysyvien symbolien näkökulmista. Tämä hanke haluaa purkaa ranskalaisuutta, kirjoittaa moniäänistä historiaa. Se luopuu tarkoituksella kronologisesta esitystavasta. Se ei ole kiinnostunut tapahtumista, vaan siitä, miten merkittävät tapahtumat on rekonstruoitu ja muistettu. Kyse ei ole kansakunnan historiasta vaan kansakunnan muistin rakentamisen historiasta (s. 101). Hankkeessa muistin paikat hahmotetaan merkkeinä, jotka mikrotason konkreettisina jälkinä (johtolankoina, vihjeinä, oireina), kuvina (ikoneina, jäljittelevinä ominaisuuksina) tai symboleina (kulttuurisina sopimuksina) viittaavat laajempiin makroilmiöihin. Toiseksi tunnistamattomaksi uudeksi mikrohistorioitsijaksi Noran rinnalle Peltonen nostaa Michel de Certeaun, joka itse väitti olevansa historioitsija, kulkumies ja kristitty (s. 108). Erityisen kiinnostavaksi uudeksi mikrohistorioitsijaksi hänet tekee tutkimus, jossa hän käsitteli 1630-luvulla tapahtunutta uskonnollista ääri-ilmiötä ursuliininunnien herkistyessä toistuvasti henkien riivaamiksi. Myös muutoin Certeau etsi tutkimuskohteikseen ääri-ilmiöitä (kulttuurisia lainoja, naapureilta omaksuttuja tapoja, torjuttuja tiloja, vieraana pysyviä asioita), jotka ilmaisevat kansankulttuuria tai arkielämää rajatilassa. Näiden ilmiöiden erittely oli hänelle sellaisten pienoismaailmojen tutkimista, jotka paljastavat poliittisen arkipäivästä ja tuovat politiikalle tavallista laajemman merkityksen (s. 114). Raja-alueilla, menneisyyden marginaaleissa ja hiljaisuuksissa liikkuminen mahdollisti Certeaulle yhteiskuntatieteilijöiden luomien mallien soveltuvuuden ja pätevyysalan testaamisen. Metodologisesti Peltonen saa eniten irti Ginzburgista ja Benjaminista. Ginzburgin hän katsoo edustavan suuntausta, jossa mikroaineistoa tulkitaan johtolankoina (oireina, jälkinä, vihjeinä) makroilmiöihin (vrt. indeksi). Benjamin taas rakentaa analyysitapaa, jossa tutkittavaa ilmiötä tulkitaan koko maailmaa esittävänä pienoismallina (vrt. ikoni). Näiden kahden lisäksi Peltonen tunnistaa vielä kolmannen tavan jäsentää mikro- ja makrotason suhteita. Sitä edustaa puhdaspiirteisimmin Certeau, joka tarkastelee aineistojaan rajatilaa ilmentävinä kulttuurisina merkkeinä (vrt. symboli). Peltosen kolmijaon taustalla oirehtii Charles Peircen kuuluisa merkkiteoria (indeksi, ikoni, symboli). Peltonen ei kuitenkaan tätä yhteyttä valaise. Toisaalta uudet mikrohistorioitsijat näyttävät soveltavan strukturalistista, semioottista ja jälkistrukturalistista käsitevälineistöä monisyisemmmin kuin Peltosen kolmijako ehdottaa. Heidän analyysitavoissaan on tunnistettavissa piirteitä kaikista kolmesta, erilaisina miksauksina ja virityksinä (vrt. Nora). Olisin toivonut Peltosen oman tutkimuskokemuksen vahvempaa esilletuomista ja kriittistä erittelyä siitä, mitä poikkeuksellisen tyypillisyyden näkökulma edellyttää historiallisten aineistojen lähiluvulta : millaisia strategisia ratkaisuja tutkijan on hyvä hakea ja analyysitapoja koetella, jotta vaivalla kerätyn aineistomateriaalin merkityksettömältä tuntuvat yksityiskohdat alkaisivat elää ja rivien välit puhua. Myös keskustelu siitä, keitä tunnettuja yhteiskuntatieteilijöitä ja kulttuurintutkijoita voitaisiin kirjassa esiteltyjen lisäksi lukea osaksi uutta mikrohistoriaa, olisi puolustanut paikkaansa kirjan loppuluvussa. Voitaisiinko Bahtinia pitää poikkeuksellisen tyyppillisyyden tutkimusotteen yhtenä kehittäjänä (mm. karnevalismi- ja kronotopiateorioiden pohjalta)? Entä Roland Barthesia ja Michel Foucault ta? Joku voisi olla sitä mieltä, että myös heidät tulisi lukea uusien mikrohis-
4 torioitsijoiden joukkoon. Peltonen ei heitä kuitenkaan joukkoon kelpuuta vaan tulkitsee heidät eräänlaisiksi tienraivaajiksi, jotka ovat töillään mm. tehneet tilaa tutkijoiden mielenkiinnon kääntymiselle rakenteista ja systeemeistä takaisin subjekteihin ja kokemukseen. Jos Peltosen Mikrohistoriasta-teos jää esitteleväksi ja tutkimuksenteon käytännöllisten ongelmien näkökulmasta etäiseksi, niin Jorma Kalelan Historiantutkimus ja historia on palkitseva nimenomaan siinä, että se rakentaa tutkijalle metodologista kompetenssia toimia historioitsijana. Peltosen ja Kalelan teoksia yhdistävät kritiikki perinteistä tiedenäkökulmaa kohtaan, kiinnostus arkiajatteluun ja maallikkohistorioihin ja refleksiivinen ymmärrys tutkijan aktiivisesta roolista historian kirjoittajana. Kalela ei kuitenkaan halua sitoa historiantutkimusta yksinomaan kriittiseen poikkeuksellisen tyypillisyyden näkökulmaan vaan kehittelee lähestymistapaa, jossa historiantutkijan tehtäväksi tulee toimia tulkkina kahden kulttuurin välissä: hänen on kyettävä tuottamaan kestävää tietoa vieraasta kulttuurista (menneisyyden tutkimuskohteesta) mutta niin, että tieto on aikalaiskulttuurille (yleisölle) ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Tässä mielessä historiantutkija pyrkii pääsemään yhteisymmmärrykseen sekä tutkimiensa ihmisten että yleisönsä kanssa (s. 245). Kalela rakentaa lähestymistapansa hakemalla vallitsevaan historiantutkimukseen uusia vaikutteita hermeneutiikasta, retoriikasta ja narratologiasta. Hänelle historiantutkijan lähtökohtana ovat hänen tutkimuskohteeseensa liittyvät historiakuvat (s. 49; vrt. Benjamin), jotka muotoutuvat historian julkisten esitysten (kuten poliitikkojen puheiden, museoiden kokoelmien, koulujen oppikirjojen, tiedotusvälineiden uutisten, romaanien, elokuvien, maalausten, mainosten jne.) ja kansanomaisen historian (kotien ja työpaikkojen sekä sukulaisten ja lähiympäristön arkisen kommunikaation) jatkuvan vuorovaikutuksen tuloksena. Kun historiantutkijan pääasiallinen tehtävä on punnita historian ilmiöiden välisistä yhteyksistä esitettyjen väitteiden kestävyyttä (s. 28), niin tässä tehtävässään hänen ei tule sammuttaa itseään vaan pikemminkin kyetä tunnistamaan oman tutkimustehtävänsä yhteydet historiakuvien yhteiskunnallisen muotoutumisen prosessiin. Tehtävä jakautuu analyyttisesti kahtaalle: yhtäältä tutkijan velvollisuutena on tehdä oikeutta tutkimuksen kohteena oleville ihmisille ja asioille (rekonstruktio, s. 55), toisaalta tutkijan on pyrittävä vakuuttamaan yleisönsä tutkimustulostensa merkittävyydestä (argumentaatio). Oikeuden tekemistä tutkimuskohteelle eli rekonstruktiota ohjaavat kestävän tiedon kriteerit, joita ovat päättelyn moitteettomuus (päätelmärakenteen johdonmukaisuus ja sisäinen ristiriidattomuus), tulkinnan vakuuttavuus (suhteessa aikaisempaan tutkimukseen) ja kuvauksen uskottavuus (suhteessa tutkimuskohteen vieraaseen kulttuuriin). Yleisön vakuuttamista tutkimustulosten hyväksyttävyydestä eli argumentaatiota ohjaavat todenmukaisuus (suhteessa sekä yleisön keskinäiseen tietoon että tutkimuskohteena olevien ihmisten keskinäiseen tietoon), hedelmällisyys (pyrkimys valita ja perustella tutkimuskohde ja näkökulma niin, että ne sekä tekevät oikeutta vieraalle kulttuurille että ovat hedelmällisiä aikalaisille) ja sanoma (tutkimuksen käytännöllinen opetus, jonka osalta Kalela toteaa, että hänelle itselleen on ollut tärkeintä tuottaa tietoa, joka auttaa vapautumaan historian ja säännönmukaisuuksien kahleista eli oppia tunnistamaan ja sitä tietä pääse- 480 mään eroon sellaisesta, mikä on menettänyt kestävyytensä [s. 209]). Kalela korostaa, että argumentaatio ja rekonstruktio ovat ristiriidassa keskenään, epätasapainossa. Tutkijan ammattitaito ilmeneekin siinä, miten hyvin hän kykenee hallitsemaan niiden välistä jännitettä. Rekonstruktio vaatii puolueettomuutta eli sitä, että tutkimuskohteen vieras kulttuuri pyritään tekemään ymmärrettäväksi sen omassa kontekstissaan, kun argumentaatio taas edellyttää sitoutumista eli vakuuttelua siitä, mikä aikalaisyleisölle (asiantuntijat + maallikot) tarkasteltavana olevassa kohteessa on merkittävää. Kalela toistaa kerran jos toisenkin, ettei argumentaatio saa viedä tutkimuksessa autonomiaa rekonstruktiolta: oikeuden tekeminen tutkimuskohteelle asettaa rajat sille, miten yleisö voidaan vakuuttaa kohteen merkittävyydestä. Kalela argumentoi oman lähestysmistapansa puolesta sekä kiistämällä tieteellis-objektiivisen historiantutkimuksen että osallistuvan historiantutkimuksen. Objektivistit ovat ongelmallisesti hakeneet mallia luonnontieteistä, rakentaneet itselleen läpinäkyvää, neutraalia asemaa suhteessa menneisyyteen ja erottautuneet turhan suoraviivaisesti maallikkoajattelusta ja siinä kehkeytyvistä historiamuodoista. Vaikka osallistujat ovat painottaneet, että tutkija ei voi olla neutraali suhteessa kohteeseen vaan että hänen on tiedostettava oma asemansa tutkimuksen tekijänä, myös he ovat Kalelan mukaan alistuneet liikaa tiedenäkökulmalle. Niinpä Kalela oikookin läpi teoksen näiden molempien positioiden tuottamia vääristymiä. Historiantutkimuksen perinteessä ei ole keskusteltu riittävästi tutkijan identiteetistä ja yleisön roolista tutkimusten vastaanottajana ja aktiivisena eteenpäinviejänä. Tutkijan aktiivinen rooli historian tekijänä
5 on verhottu hiljaisuuden vaippaan ja uskottu siihen, että historiantutkimusta voidaan harjoittaa ei-missään. Tämä tekee Kalelan mielestä hallaa historiantutkimukselle, sillä historiantutkijan on kyettävä toimimaan samanaikaisesti sekä syyttäjänä (suhteessa yleisön virheellisiin näkemyksiin) että puolustusasianajajana (suhteessa vieraan kulttuurin erityispiirteisiin). Vastaavasti yleisön rooli on hiljennetty ja ikään kuin ajateltu, että historiantutkimusta tehdään ei-kenellekään. Näiden kantojensa osalta Kalela tulee lähelle uusia mikrohistorioitsijoita. Kalela suosittelee, että historiantutkijan tulisi perustella näkyvämmin tutkimustehtävänsä (tutkimuskohteen valinta, näkökulman valinta, näkökulman merkittävyys) kuin tähän asti on ollut tapana punnitsemalla sitä suhteessa vaihtoehtoisiin näkökulmavalintoihin. Tämä toimisi perusteluna sille, miksi lähdeaineistot on valittu ja miten niitä on pyritty lähestymään. Perinteinen lähdekritiikki ei takaa hyvää tulosta. Sen sijaan historiantutkijoiden tulisi kehitellä lähteiden lukemisen (erittelyn) taitoja (vrt. tekstianalyysin perinne). Keskeistä historiantutkimuksessa ei ole varma tieto vaan hedelmällinen tieto, jolloin jokainen lähde on tavallaan sekä luotettava että epäluotettava (s. 93), läpinäkymätön ja mykkä aina siihen asti, kun siltä kysytään jotain. Historiantutkijan kysymys määrää, millaiset lähteet ovat tärkeitä ja miten niitä kannattaa eritellä. Lähteen alkuperäinen tehtävä puolestaan määrittää, millaista hedelmällistä informaatiota sen voidaan olettaa kantavan. Kalelan mielestä vallitseva historiantutkimus sulkee edelleen yhden historian lumossa lähdeaineistot ajan vankilaan, eikä ymmärrä historiallisten ajanjaksojen ja prosessien monikerroksisuutta ja monipolvisuutta (vrt. uusi mikrohistoria). Onkin luovuttava ajatuksesta, että aika aikana aiheuttaa jotain. Historian aika on ihmisten merkityksellistämää aikaa. Toiseksi on muistettava, että kaikki aikaan liittyvät esitykset ovat päätelmiä. Esimerkiksi jatkuvuutta sen enempää kuin eroavuuttakaan ei voi olettaa olemassa olevaksi a priori, ne ovat tutkimustuloksia (s. 138). Tärkeää historiantutkimuksessa on, että tutkijalle, yleisölle ja tutkimuksen kohteena oleville ihmisille oletetaan omat ajat. Vallitsevan historiantutkimuksen käsitys totuudesta on myös yksioikoinen: muita kuin tieteellisiä totuuksia pidetään harhaisina. Kalelan mukaan totuutta on käsiteltävä monena eri ulottuvuutena, eettisenä, kulttuurisena, tietoteoreettisena, poliittisena, metodologisena ja pragmaattisena, jotka hänen edellä esitetty mallinsa ottaa huomioon käytännön tutkimuksenteon näkökulmasta. Totuutta on näin muodoin pohdittava kokonaisuutena, jossa ratkaisevaa on, että tutkija kykenee totuutta tavoitellessaan rekonstruoimaan kestävää tietoa vieraasta kulttuurista siten, että aikalaiset kykenevät suhteuttamaan sen omaan keskinäiseen tietoonsa. Onnistuakseen tehtävässä historiantutkija tarvitsee tutkimukselleen toimivan komposition. Tutkimuksensa komposition avulla historiantutkija lopullisesti määrittää kantansa argumentaation ja rekonstruktion väliseen ristiriitaan. Sen on oltava sen verran moniulotteinen ja monimutkainen, että se tekee tekstiä kirjoittaessa mahdolliseksi ratkaista kaikki tutkimuksentekoon liittyvät perusjännitteet johdonmukaisella ja ristiriidattomalla tavalla. Kalelan mielestä kompositiota ei tule mieltää kertomukseksi tai juonen kehittelyksi. Kompositio ei ole ensisijaisesti kirjallinen tai esteettinen, vaan looginen ja tie- 481 toteoreettinen rakenne (s. 211). Tämä ei kuitenkaan estä historiantutkijaa rakentamasta esitystään kertomuksen muotoon tai suunnittelemasta sitä estetiikan näkökulmasta (s. 212), kunhan hän ei tingi kestävän tiedon vaatimuksista. Kysymys komposition ja kertovan tekstin suhteista on vaikea. Kalelan omaa teostakaan ei jäsennä pelkästään looginen ja tietoteoreettinen rakenne vaan se jännittyy osaltaan pysäytetyksi kertomukseksi. Pysäytetty kertomus on semioottinen makrorakenne, jonka avulla kertoja rakentaa yleisölle velvoittavaa tahtoa ja tarvittavaa taitotietoa toimia ehdottamallaan tavalla (eli tässä tapauksessa kertoja rakentaa yleisölleen valmiuksia tehdä oikeanlaista historiantutkimusta). Kertoja tekee tehtävästä velvoittavamman ja haluttavamman tunnistamalla vääriä ajattelijoita ( objektivistit, osallistujat ), osoittamalla puutteita ( historiantutkijan identiteettiä ei ole pohdittu sen ansaitsemalla perusteellisuudella [s. 60], historiantutkijat eivät ole käyneet asian tärkeyden vaatimaa keskustelua tutkimusprosessin premisseistä [s. 80], ajatus siitä, että käytännön tutkimustyöllä voisi olla muitakin subjekteja kuin tutkija, on ammattikunnalle täysin vieras [s. 220]) ja näyttämällä, miten pitää toimia, jotta totuudenmukaisempaa tietoa saavutettaisiin (pysäytetystä kertomuksesta, ks. Törrönen: Tiellä orjuuteen. Janus 4/99). Pysäytetyn kertomuksen läsnäolon Kalelan tekstissä tekee ymmärrettäväksi se, että hän ei tee siinä historiantutkimusta vaan opettaa, miten historiantutkimusta tulisi tehdä. Hänen ensisijainen yleisönsä on siis historiantutkimuksen opiskelijat ja vasta sitten historiantutkijakollegat ja lopulta muut yhteiskunnan ja kulttuurin tutkijat (allekirjoittanut kuuluu tutkijana kolmanteen kategoriaan, historiantutkimuksen menetelmien
6 tuntijana ensimmäiseen). Tässä retorisessa kontekstissa pysäytetty kertomus on tehokas tapa sekä oikeuttaa oma lähestymistapa muita etevämmäksi että opastaa yleisöä sisäistämään asianmukainen identiteetti käytännön tutkimustyötä varten. Kalela onnistuu tehtävässä hyvin. Tekstin joiltakin osin toisteisesta kompositiosta huolimatta teoksen kertova ääni opettaa yleisölle selkeästi ja havainnollisesti uudenlaista tapaa tehdä historiantutkimusta, jossa tutkijan identiteetiksi määrittyy dialogin käyminen niin tutkimuskohteen kuin yleisönkin kanssa, edellä kuvattuja periaatteita noudattamalla. Ja vaikka Kalelan esitys asettaa retorisella rakenteellaan kilpailevat lähestymistavat epäedulliseen valoon, kertova ääni ei pyri kuitenkaan sanomaan viimeistä sanaa: historiantutkimus jää liikkeeseen, koskaan päättymättömän väittelyn tilaan. JUKKA TÖRRÖNEN MATTI PELTONEN MIKROHISTORIASTA HELSINKI: GAUDEAMUS, HANKI JA JÄÄ, s. JORMA KALELA HISTORIANTUTKIMUS JA HISTORIA HELSINKI: GAUDEAMUS, HANKI JA JÄÄ, s. ISÄKAPINA ESPOOSSA On outoa, että Espoosta tai oikeammin sen henkisestä keskuksesta Tapiolasta nousee mieleen entinen Neuvostoliitto tai tarkemmin: sen kuvaaminen. Valokuvien ja mielikuvien lavastettua onnellisuutta ja turvallisuutta, hymyileviä ja aurinkoisia ihmisiä kesämaisemassa. Sellaisen onnellisuuden takana on toinen totuus. Mutta Tapiola-kuvista puuttuu jotain: ei ole oikeastaan ihmisiä, vain kaupunkimaisemia ja rakennuksia tarkoin harkituista kuvakulmista. Tapiolan tarkoitus olikin poistaa visioista se, jota kutsutaan kaupunkisosiaalisuudeksi. Sen tuli Heikki von Hertzenin sanoin olla sellainen keskelle rakennettu asumalähiö, jossa täydellinen irrottautuminen jokapäiväisestä arkielämän hälinästä olisi mahdollista. Tämän ajattelun juuret ovat 1700-luvun Ranskassa. Valistusajan kirjoittajat 482 puhuivat kaupunkien patologiasta. Parempien ihmisten asuinyhteisöä ei hallitse arki, vaan imago ja visiot. Vähän samalla tavoin kuin Jerusalemissa, jonka pyhien paikkojen hallitsijaksi ehdotettiin taannoin Jumalaa erimielisyyksien voittamiseksi. Sellainen Espoo saatiin raivaamalla maan tasalle menneisyys, joka Espoolta leimallisesti puuttuu, ellei sellaisena pidetä kadunnimien kalevalaisromanttisuutta, jolla ei ole mitään tekemistä Espoon historian kanssa. Ei jäänyt maaseutua, ei tullut kaupunkiakaan. Juha Siltala onkin joskus sanonut, että espoolaisuus on nykysuomalaisen mielentila. Jukka Relander kirjoittaa: Espoo oli ja on solvaus kaikkea sitä kohtaan, mitä kaupunki on Euroopan historiassa merkinnyt: siellä on mahdoton eksyä katujen labyrinttiin ja on yhtä mahdotonta kuvitella espoolainen flaneur kuin ajatella Matti Klingen käyskentelevän sunnuntaipromenadilla Matinkylässä. Toisaalla Ruben Stiller puolustelee matinkyläläisyyttä, jonka historiantaju ulottuu vain muotilehtien edelliseen numeroon. Keskiluokan tapaan Stiller joutuu määrittelemään identiteettiään vertailemalla itseään muihin: mihin joukkoon en kuulu. Stillerin vertauskohta ei olekaan eurooppalainen kaupunki vaan amerikkalaisuus. Sinne suuntaanhan suomalaiset ja eurooppalaiset intellektuellit peilaavat kysyessään itseltään, minne ovat menossa. Varmasti suomalaisilla on samanlainen raivaajahenki kuin sanotaan amerikkalaisillakin olevan. Sillä on raivattu historiaa niin kaupungeistamme kuin kirkonkylistämme. Viime vuosina Espoota on opittu pitämään kunnallispolitiikan villinä läntenä, mutta kirjan mukaan myös
kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotHistoriantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä
Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKÄNNYKKÄYHTEISKUNNAN SYNTY
KÄNNYKKÄYHTEISKUNNAN SYNTY Timo Kopomaa on kirjoittanut kirjan, jonka olin suunnitellut kirjoittavani n. viisi vuotta aikaisemmin, mutta laiskana en saanut aikaiseksi. Tämä arvostelu on siis tavallaan
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
Lisätiedot15.2.2013 (RENTOLA) Lukacs: Historiainnostuksen kasvu ja vaikutukset historiantutkimukseen? Onko ilmiötä havaittavissa Suomessa?
A1.1. Historiantutkimuksen metodologia 7.2.2014 (Kimmo Rentola) 1. Mitä vaatimuksia Kalela asettaa historiantutkijan argumentaatiolle? 2. Mikä on mielestäsi Arki ja prosessi- kirjan hyödyllisin artikkeli
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op KL 2018
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op KL 2018 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista nykyaikaan. Kurssi
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotHarjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008
17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Sali
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op Sali 103 4.11. 18.12.2016 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotKÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle
KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotMediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013
Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotTaide, tutkimus, rii. Metodologia 2012
Taide, tutkimus, rii. Metodologia 2012 Miksi ja mitä taiteellinen tutkimus? Ei taiteen tutkimusta eikä taiteilijan tekemää tutkimusta = taiteilijan, tutkijan ja maallikon välisen eron krii.stä tutkimista
LisätiedotKUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT
Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMiten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?
Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen
LisätiedotAkateeminen työ käytännöllisenä toimintana
Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotYlöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho
Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotYrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista.
Päivän ohjelma. 7:30 Aamiainen 8:30 Hyvän aamun aloitus. Mieli ja keho auki. 8:40 Tervetuloa! 8:45 Johtoryhmätyöskentelyä. Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotCynefin viitekehys eri toimintaympäristöt
1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotTutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet
Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä
LisätiedotTEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ
TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan
LisätiedotKESKUSTELEVA PSYKOLOGIA
KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotIlpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):
6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
Lisätiedot