MITSATIHD PUUTAVARAN H A KKUU JA METSÄKUL J ETUS KOKOPUINA KE M IHAARA~ ALLA SALUEELLA

Transkriptio

1 MITSATIHD pa :;t insil ta? t;52c.::f.:i.:)?fr.i 52 Puhelin 9-4:. SE LOS TE /975 - PUUTAVARAN H A KKUU JA METSÄKUL J ETUS KOKOPUINA KE M IHAARA~ ALLA SALUEELLA Mikko Kahala Selosteessa käsitellään voimalaitosaltaaksi suunnitellulta alueelta kokopuina (= runkopuu ja oksat) korjattavan puuston hruc~uta ja metsäkuljetusta. Tutkimus on su~ritettu Veitsiluoto Osakeyhtiön aloitteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kyseisen puuston korjuun aja~~enekkiin vaikuttavia tekijöitä lähinnä hakkuun ja metsäkuljetuksen palkka- ja maksuperusteita varten. TUTKIMUKSEN SUORITUS JA TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen kenttätyöt suoritettiin Veitsiluoto Osakeyhti ön työmailla Kemijärven ympäristössä syyskesällä 974. Aineistoa kerättiin kahdesta pu~s ton rakenteeltaan toisistaan poikkeavasta tutkimuskohteesta : I Pienikokoisen (alle.5 m3) avohakkuualueiden jätepystypuuston, aikaisemmin hakatun puuston atvojen ja ns. maapuun (= "liekopuun") korjuu II Kuitupuun kokoisen puuston (d. 3 knrjuu kokopuina maks. 7 cm) ja pienpuun

2 2 Kummassakin tapauksessa kaikki a lueella oleva puu oli korja~tava pois. Käytännössä ei korjuumenet e lm~~ II yhteydessä kuite~an b2kattu tukkipuun kokoista puustoa. Ne rungot, jotka olivat selvästi y:i 6 ~:n pituisia, katkaistiin tähän ohjepituuteen. Kummassakin kor ju~~e~ete~.ässä hakkuumies kasasi pienet rungot ja suurempien runkojen lat\ c.osat a jouran varteen. Ajouraväli oli vajaat 2 m. Puutavaran metsäkuljetus tapa~~ui kuormatraktorilla (Valmet 87 CK), jonka kuormatilaa oli tarkoitusta varten jatkettu.5 m. Taulukossa esitetään tutkimusaineiston määrää ja laatua kcskevia tietoja. Aineiston määrää koskevat tiedot ovat hakkuuta koskevia. Hetsäklljetus tapahtui samaan aineistoon perustuen, mutta käsitti ainoastaan osan hakkuussa käsiteltyä aineistoa. Maastoluokka oli sekä hakkuussa että ajossa I. Taulukko Tutkimusaineiston määrä j a laat~ -_) Menetelmä Mä!Sä, _3 ;... / Ok sa-. Rur...koja, l_ :- -mko_ ~ Tihey s,, suus- (latvoi- kpl t latvm- ',3 / ha!l uokka ne en)! ::een) ' i I ~~!~e~~~!~~ -~~~!~ - J~ -~~~~~~ i Latvat + rr.aapuut C'. i i - Kuusi, pystypuusto c:.oo Lehti puu, - II Yhteensä ja keskimäärin ! 9.3 II Kui tupuun kokoisen puuston käätö-}ä-käsäus Kuusi J. 26 "\ 3 Mänty II l C. 35 ( Lehtipuu ' 2 i ' Yhteensä ja keskimäärin 7. R !! ' Taulukossa 2 esitetään kuitupuun kokoisen puuston ' me::etelmä II) hakattujen runkojen kokojakautuma. Sekä taulukon että tauluk o~ 2 kuutiomääriä kos kevat tiedot sisältävät myös latvan osuuden, joka oli keskimäärin. 4 m3/ runko. Sen si2aan t aulukon 2 rungonkokoluokitus od r~~kuupalkkataulukoissa

3 3 Taulukko 2 Kui tupuun kokoisen puuston kokojakauturta (Kaikki puulajit yhdistetty) Rungon kuutio latva- % runko- % kuutioosuus vähennettynä,... t.. x ) luvusta maaras a m ~ o x) sisältää myös latvan osuuden käytettävän luokitq~sen mukainen eikä siis sisällä latvan suutta. Yuumääriä koskeviin tietoihin ei sisälly oksien kuutiomäärää. Tadl..L"..c!"ln '2 rt:nkc'lukujakautumia tarkasteltaessa on huomattava, että puusto poikke~i tavanomaisessa hakkuussa paistettavasta puustosta sikäli, että se sisäl::;i huomattavasti runkoja, jotka normaalihakkuussa olisivat olleet "alanli tt~isia ". Tällaisina voidaan pitää kaikkia runkoja, joiden rinnankorkeuslä~imitta on pienempi kuin 7 cm. Näiden osuus pienimmän järeysluoka!'l (-. ~ m3) runkoluvusta oli 83 %. Avohakkuualueiden jätepuusto oli lähe::; kokonaisuudessaan tavanomaiset kuitupuun mitat täyttämätöntä. TUTKIMUSTULOKSET Hakkuu Tutkimustulosten tarkastelussa keskitytään lä~nnä siihen, mikä on jätepuuston hakkuun (kaadon ja kasauksen) ajanmenekki verrattuna kuitupuun mitat täyttävän puuston hakkuun ajanmenekkiin. Toisaalta tarkastellaan sitä, mitä kuitupuun kokoisen puuston kaadon ja kasauksen a j anmenekkiin vaikuttaa se, että tavanomaiset kuitupuun mitat täj~tävän puuston lisäksi hakataan myös mitat täyttämätöntä pienpuustoa. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaiset palkkaperusteiden tämäntyyppisissä hakkuutöissä olisi oltava.

4 4 Taulukko 3 Keskimääräiset työmaa-ajat ja tuotokset Menetelmä Kuitupuun kokoisen puuston hakkuu ( = menetelmä II) Kuitupuun kokoisen pu ~ston hakkuu (pienet rungot eivät mukana) Jätepuuston hakkuu (= menetelmä I). 3 mln m ! Suhteell. l l ajanmenek.."ki Taulukossa 3 esitetään keskimääräiset työmaa-ajanmenekit ja tuotokset tutkituissa työmenetelmissä. Ajat sisältävät keskeytyksiä, lähinnä lepoe, 25 %. Keskeytysten osuus oli miehittäin ja menetelmittäin %. Työmaa-ajanmenekit kuitupuun kokoisen puuston hakkuussa ovat j äreysluokittaisilla työajanmenekeillä ja puumäärillä punnittu~a sekä j ätepuuston osalta pystypuuston ja maapuun ajanmenekeillä ja puumäärillä punnittuja. Hakkuupalkkataulukeiden mukaisia järeysluokkia määritettäessä on hukkalatvan osuus vähennetty. Taulukossa esitetään t yömaa -ajanmenekki j a tuotos kuitupuun kokoisen puuston hakkuussa myös siinä tapauksessa, että pieniä, kuitupuun mitat täyttämättömiä runkoja ei olisi l~kattu. Taulukor. ajat ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta palkkaperusteiden kannalta niistä ei voi päätellä muuta kuin sen, että tutkitussa tapauksessa olisi kuitupuun kokoisen puuston hakkuun paly~aa ollut korotettava 3 % vastaavasta keskimääräitt_} sestä yksikköpalkasta alamittaisten" runkojen mukaantulon vuoksi. Vastaavasti jätepuuston hakkuussa yksikköpalkan olisi oltava 65 % korkeampi kuin tutkitun kuitupuun kokoisen puuston hakkuussa. Vertailu edellyttää palkan perustana olevan puumäärän toteamista kaikissa tapauksi ssa samoin perustein runkopuuna. Ongel~ak si palkkaperusteiden kannalta muodostuukin se, miten urakkapohjainen yksikköpalkka tutkitun t yyppisissä tapauksissa käytäd~ö ssä määritetään. Toinen vielä hankalampi kysymys on se, miten palkan perustana oleva työmäärä todetaan. Seuraa a ssa tarkastellaan näitä kysy;!lyksiä ~ :: ~:U' ::: ::. kui tupuun kokoisen puuston r~kkuun osalta (menetelmä II) j a toiseksi j ätepuuston MaY- kuun osalta (menetelmä I).

5 5 hykyisiä m3 - pohjaisia metsätyöpalkkojen taulukoita lacdit tcessa on perustcna ollut se, että kuitupuun minimilatvaläpimitta on 6...; cm. Tästä seuraa, että pien i ~pien käyttöpuuksi kelpaavien runkojen ri~-~c~~o rkeus läpi mitta on ollut cm, kun taas tutkitussa t cpcuksessc pienimpien r unkojen ri~~a r~orkeusläpimitta oli 3 cm. Hakkuun piiriin tulee siis huomattava määrä r unkoja, jotka eivät ''kuulu" nykyiseen hakkuupclkkcrakenteeseen. Koska hakkuun ajan~enehl~ i kuutioyksi kk öä kohti on pienien r~~ojen osalta voimakkcasti riippuvc i nen niiden koosta, merkitsee se pienirrmässä puuston j äreysluokassa (J = a l le. 2 m3) tutkitun tyyppisessä tcpauksessa ajanmenekin kasvua siitä, mikä se olisi tcvancmaiset käj~t öpuun mitat täyttävien pienten runkojen hakkuussa. Taulukossa 4 tarkastellaan kacdon ja toisaalta katkor4dan Ja kascuksen suhteellisia ajanmenekkejä kui tupuun kokoisen puuston ha.'ld<:u'...<ssc. Taulukossa on. m\n rungon (= J 5) ajanmenekkejä merkitty lco :llc. os "alamittaisia" runkoja ei olisi hakattu, kaatotyön ajanmenekkirakenne olisi ollut hyvin samansuuntcinen, kuin se on hakkuupalkkataulukcidenkin mukaan. Taulukko 4 Hakkuun työvaihetarkastelua Erittely i Rungon koko, ~ 'o.3- 'o.38- fo.63- IO.o88- lo.l3- /o o. o2.37 o.o o.l2. 37 o.2oo! l KAATO: Hakkuupalkka- taulukot ! : Tutkimus, mene - telmä II. "Alamittaiset" puut _oo mukana II : Tutkimus, menetelmä rr. "Alamittaiset" puut eivät mukana _ KATKONTA + KASAUS: i Tutkimus, mene -! telmä rr. Suh- teellinen aika, : 5 jos vastaava '28 kaatoaika on ( "alami ttaiset mukana) j 3 29

6 6 ''Alami ttaisten" runkojen mukanaolo on kuitenkin lisänr:: t pis:j.iil'.män järeysluokan kaatotyön ajanmenekkiä 67% (533: 32). Tode~~ak~cr:, että kaadon on t yön luonteen vuoksi kats c~tava olevan ns. eri-'-lis.:.'{aatoc:! ri:r.nastettavaa. Pienimmän järeysluokan (J ) kaatotyön a janmenekin l : säys ~~rmaa litapauk seen verrattuna riippuu siitä, rr.ikä on "alami ttaisten '' j a rr.i tat täyttävien runkojen keskinäinen osuus kyseisessä järeysluokassa. Asetelmas ta ilmenevät tämän tutkimuksen mukaiset metsätyöpalkkataulq~ c iden pienirr.män Jareysluokan (J = -. 2 m3 ) kaatopalkan korotuskertcimet ''alami ttaisten" runkojen erilaisten osuuksi en perusteella. Tutkimusa'.neistossa "alami t taisia" runkoja oli menetelmässä II 83 % järeysluoka::- J runkoluvusta. "Alamittaisista" rungoista aiheutuva kaatopalkan korotustarve ei käytännön palkanmäärityksessä kuitenkaan useir~aan toteudu, vai~~~a j äreysluokan J kaadon yksikköpalkkoja kor otet aankin. Hakkuun yksil~:palkka määräytyy puuston keskijäreyden mukaan. Vaikka "alamittaisia" runkoja olisi runsaastikin, ei keskijäreys nor~aalissa kuitupuul ei~ikcssa yleensä ole pienirr.män järeysluokan mukainen ( esim. tutkirr.usaineistossa kes!<i j äreys oli. 25 rr.3 = J 2). Tällöin pie:istä rungoista aiheutuvaa ty;.;n vaikeutumista ei tule otetuksi huomioon pal~anmäärityksessä, koska ~ 2 :n j a sitä suurempien järeysluokkien työvaike~ s ei ole muuttunut. Täs:ä s ~~~ st ä asetelmassa esitetään kaadon yk sikk öpal~an korotuskertoi~et si_~ o in, ~ keskijäreys on J 2, kuten tässä tutkimuksessa. Kertoimet pitänevät pai~~an sa~ vaiy~a puuston keskijäreys olisi tätä suurempikin. Asetelma Kaadon yksikköpalkan rnppuvuus "alami ttaisten" runkojen määrästä j äreysluokassa J "Alamittaistenn runkojen osuus J l:n runkoluvusta, % Kaadon yksikköpalkan muuntokery-oin Keskijär. J Keski j är. J o. 3.7." l ~

7 7 ~~uuffii ehe~ Kuten aiemmin on todettu, korjuumenetelmään sisältyi suorit - tama pitkien runko jen katkaisu noin 6 m:n ohje pituuteen j a pienten r unko jen ja isompien latvaosien kasaus a jouran vartee;.. yhteinen ajanmenekki on oll ut % suurempi Katkonna n j a kasauk sen k~i ~ aj a~~enekki kaa don kuten taulukosta 4 (s.s) E :Bnre. Vertailu on suoritettu e-:iell:yttäen, että ualamittaiseturungot ovat mukana järeysluokassa J l. Koska keski j äreyden mukainen palkanmääri tystapa ei ota huomioon uala:r.i ttaisten ' runkcjen ai heuttamaa työvaikeuden lisääntymistä, kuten kaadon j~t eydessä todettiin, on katkonnan ja kasauksen yksikköpalkkaa määritettäessä syytä käyttää pe rustana asetelman mukaisia järeysluokkien J 2-'- :.~.~ ra -r. ettuja yksikköpalkkoja. Kun kaadon, katkonnan ja kasauksen lisäksi otetaan vi elä huomioon kulloi senkin järeys- ja tiheysluokan mukainen siirtymi sen yksikköpalkka, saadaan tutkitun korjuum~ netelmän II hakkuun yksikköpaly~a pe ruste et selville. Palkan kokonaismäärään vaikuttaa yksikköpalkan lisäksi tietenkin myös val mis~ettq puumäärä. Jos t yömäärä t odetaan kuut i o~etrein ä _ y stj~ittauk s een perustuen, mikä tämän tyyppisessä hakkuussa lienee m:. elek.'käin ei käyttöpuun k okoisen puuston osalta ole ongelmic.. taisenu puuston mittaus. Puiden mittaus voidaa n men ett el~r, aikelltena on ualami t - tek~isesti suoritt aa, mutta esimerkiksi nykyinen PMP- systeemi ei tunne läpimittaluokaltaan alle 7 cm :n puita ja toisaalta niiden mittaaminen on suuren ;;:äärä.i. j a pienen yksikkökuution vuoksi työläs ja suhteettoman kallis s uor ittaa. Ilmei ~ esti niiden osalta kuutiomäärä ja runkoluk.u olisikin pyri ttä\ ä t a \ alla tai toisella määrittämään jonkinlaisen koealaotannan tai vastaavan perusteella. J ätepuuston hakkuussa rungot olivat l ähes kokonaisuudessaan alle tavanomais ten kuitupuun mittojen, s i is rinnastettavissa kui -;:.uput:n kokoisen puuston ualamittaisiinrr runkoihin. Seuraavassa tarkastellaan työvaiheittain, miten kuutiomääräpohjaiset a j a nmenekit suhtautuvat nyky:sten hakkuupalkka taulu keiden perustana ol eviin a j anmenekkeihin. kuitenkin jo tässä Todett~~oor. yhteydessä, että kuuti omäärä ei tässä tapauksessa e le ~ i elekäs työmäär än mitta. Jätepuuston kaados sa ajanmenekki on riippuvaine~ s~itä, mikä on pystypuus - ton ja ns. maapuun (==latvat+ uliekopuu rr ) ke sk.2:i ner. suhce. Maapuu.tar.an

8 8 ei tarvitse kaataa. Asetelmasta 2 ilmenevät jätepuuston kaadon a j anmenekkl~ertoimet eri maapuuosuq~silla silloin, kun hakkuupelkkataulukoiden järeysluokan J erilliskaadon yksikköpal~kaa merkitään l. OO :lla. Asetelma 2 Kaadon yksikköpalkan riippuvuus maapuiden määrästä jätepuuston hakkuussa ~eapuiden osuus runkoluvusta, % Järeysluokan J kaadon yksikköpalkan rr.uuntc kerroin J.36.8 o.co Jätepuuston katkonnan ja kasauksen yhteinen a j a nmenekki oli tutkirruksen mukaan 5% suurempi kuin niiden kaatoaika (maapuut pois luettuina ). Tämä merkitsee sitä, että asetelman 2 mukaista pelkän pystypuuston (maapuun osuus %) kaatopalkkaa on korotettava 5 % eli hakkuupalkkataulukoiden järeysl~okan kaatopalkkaa on korotettava.8 x.5 = 2.7:llä. Kaadon, katkonnan ja kasauksen lisäksi on yksikköpalkkaa muodostettaessa otettava huomioon kulloisenkin tiheyden mukainen siirtymisen yksikköpalkka. Kuutiomääräpohjainen hakkuun yksikköpalkka voidaan siis määrittää tutkitun tyyppiselle jätepuuston hakkuulle suhteellisen helposti. Kuutiomäärän eli työmäärän määrittäminen on kuitenkin tässä tapaq~sessa hankala tehtävä mm. seuraavista syistä. Puusto on erittäin pientä, joten pystymittauksen k äy~tö on työlästä. Sitä vaikeuttavat vielä tutkitun tyyppisessä tapaq~sessa maapuut. Jälkimittaus runkopuuna joko palstalla tai varastolla on käytännössä lähes ~~hdoton tehtävä.. /

9 9 Puuston koko voitaneen todeta jonkinlaisen koealactannan perusteella. Työmäärän määrittäminen edellyttää tällöin kuiter~in rur~ojen joka niiden suuren määrän vuoksi on erittäin työläs suori~taa lukua, j a sitä on vaikea kontrolloida. Mittaus h~ eena ei monestakaan syyst ä ole sopi va. Tällaisia syitä ovat mm., että eri hakkuumiesten "teot" on vaikea pitää erillään, että hakkeena rrittaus edellj~tää haketuksen tapahtumista suhteellisen no - peasti hakkuun jälkeen j a ennen kaikkea, että kiintokuutioiksi ilmenee hankaluuksia. rulic~een Hakkeen muuntamisessa i~tokuutiometrit voidaan helposti muuntaa kiintokuutiometreiksi, mutta tällöin muunteon sisältyy myös oksien kuutiomäärä. Nykyinen kuutiometripohjainen palkkarakenne perustuu työmäärän mittaukseen runkopuuna. tapauksittain vaihdella melkoisesti~ Koska oksapuun määrä voi aiheutuu tästä vi r heitä hakkuun työmäärän kannalta. Kuutiometri pohjainen hakkuupalkkarakenne s oveltuu siis huoncsti tutkitun tyyppisen jätepuuston kaatoon j a kasaukseen ja yl eise ~mi~~in va s t aavan- laiseen työhön, jos valtaosa puista on nykyisen cm :n rr.inimi latvaläpimittaan t ehtävän käyttöpuun mittoja pienerr.pää. Eräs uksiin sove ltuva menettely on pinta-alaan pohjautuva Tämäntyyppistä palkkarakennetta käytetään kokeilun perkauksessa ja harvennuksessa. tämänt y~~p isiin tapa- pal~anmääritystapa. ~uont eisesti taimiston ralkkausrakenne edellyttää työmäärään vaikuttavien tekijöiden selvittämistä jossakin määrir. eri perustein kuin kuutiometripohjainen rakenne. Tämän tutkimuksen ainei stot eivät anna riit- tävästi tietoa pinta-alapohjaisen palkkarakenteen perusteiden selvittämiseen, vaan se edellyttää tarkoitusta varten suunr~t eltujen tutkimusaineis- to j en keräämistä. Metsäkuljetus Metsäkuljetus tapahtui, kuten aiemmin on mai nittu, keskikokoisella kuorma traktorilla, jonka kuormatilaa oli jatkettu.5 m. SJ~ ä kuormatilan j at- kamiseen oli ensinnäkin se, että noin 6 m:n karsi mattomat rungot j a "pölkyt" eivät muuten olisi pysyneet kuormassa j a toisaalta kuorman kokoa voitiin täten jossakin määrin lisätä. koami sta kas oi sta. Ajo tapahtui uran varresta hakkuumiehen ko - Ajouraväli oli noin 2 m. Pi enest ä puutavaran hehtaa- ritiheydestä j a kapeasta ajouravälistä johtui, että t i envarsitiheys oli

10 pieni. J ätepuuston ajossa se oli noi n 2 m3 / a jourametriä ja kuitupuun -;z kokoisen puuston ajossa (menetelmä II) noin 5 ~// ajourametriä. Ase - telmassa 3 esitetään eräitä t utkimusaineistoon liitt~~iä kuormaustaakan j a kuorman keskikoot ajomenet e lmittäi~. tarkoittavat runkopuut a ilman oksia. Kokonaisku~tio~äärät kuutiomäärän verran esitettyjä suuremmat. tietcja sekä Puu~ äärätiedot olivat oksien ' Asetelma 3 Aineiston laatuun liittyviä tietoja sekä kuormaustaakan ja kuor man keskikoot Tiheysluokka Kasan ko~, m Maastoluokka Kuormaus- ta~a, m.,.., Kuorman k~o, J ätepuuston a jo (= ;r.e:j.et elmä I) 4 I O. C Kuitupuun kokoisen puuston ajo 3 I O. l ( = menetelmä II) Kasan koko oli j ätepuuston ajossa erittäin pieni. että kuormaustaakan koko on tässä tapauksessa oll~t Tätä osoittaa sekin, Kasan kokoa suurempi, ts. kuljettaja on pyrkinyt ottamaan samaan taak'<aar: p...uta usearr-.rnista kasoista. Mys kui tupuun kokoisen puuston ajossa kc.sar. ja kuormaustaakan koko on runkopuuna mitattuna pieni. Esimerkiksi 3 rr. kuitupuun ajossa vastaavissa olosuhteissa kasan keskikoko on yli.3 ~ j a taakan koko keskikokoisella traktorilla hieman vajaa.3 m3. Pieni kuormaustaakan koko heijastuu kuormaustyön hidastumisena. Kuorman koko on ollut jätepuuston ajossa pieni ja kuitupuun kokoisen puuston ajossakin se on ollut vain vajaa puolet 3 m kuitupuun keskimääräisestä kuormankoosta keskikokoista traktoria käytettäessä. On kuitenkin huomattava, että asetelman 3 kuor mankokoi hin ei sisälly oksien kuutiomäärää. ' Kuvassa esitetään metsäkuljetuksen a jotuotoksen, ~ runkopuutaj tehotunti, riippuvuus ajomatkasta tutkituissa kokopuun korjuumenetelmissä. Kuvassa esitetään myös Metsätehon tutkimusten mukainen 3 ~ kuitupuun a jotuotos keskikokoisella kuormatraktorilla vastaavissa olosuhteissa a jettaessa. J äte puuston ajo~sa- rur.kopuun a jotuoto ~ Qm ollut a jomatkan mukaan: S %

11 3 m kuitupuun ajotuotoksesta ja kuitupuun kokoisen kokopuun a j ossa vastaavasti %. Metsäkuljetuksen maksuperusteiden kannalta kokcpuun puumäärän toteaminen muodostaa vastaavanlaisen ongelman kuin hakkuussakin. Kuitup~un kokoisen puuston hakkuussa runkopuun kuutiomäärä on~ kuten hakkuun yhteydessä todettiin, mahdollista selvittää. Jätepuuston osalta se taas ei ole käytännössä mahdollista. Runkopuun kuutiomäärä ei ole kuite~~aan h~~ä ajomäärän ".. kuvaa ja, koska suuren osan kuormassa kuljetettavasta puusta ~uodo stavat oksat, j oiden määrä suhteessa runkopuun määrään vaihtelee. Hakkeena mittaus ja hakkeen irtokuutiometrin tai muunnetun kiintokuutiometrin käyttö maksuper usteena soveltuu metsäkuljetukseen, koska haketettu puumäärä on sama kuin a jettu puumäärä. Hakkeen käyttö maksuperusteena edell yttää kuitenkin, että haketus tapahtuu maksatuksen kannalta riittävän!!opeasti metsäkuljetuksen jälkeen... ori +' s::: ;: +'..c a.> +'... ~.. +' g :: J _]_, ~. ~. ~.~,[-~:~[~)_; I I - :,_ _:_-]~~:~_~-~~~~ fo 2... r... i......:..., y-.. -,..:.:~~ -~ ,...(..., -~L i: } 25 m3 / ha :, ~ ~~ : : -"- ' : = =..,. = i '. : 3 m kui tup. : -i~<~j- -,_. + : ;... ~:.~ --c~j,,, : 3 m kuitupuu... L f... *.. ~.. c.. =-...:... : ; :. : ; =. 6 t :! ~ r " C:O...,~-: c: j ~~!!~~~( m~~~~~n~~) 4... j'... -: i... ~... [" t"... j...!...,. _......) :... ~... _, _... j J äte puusto ; (menet. I ) Ajomatka, ~ ' Kuva. Tuotoksen riippu\~us a jo~ztkasta