PERIYTYYKÖ KÖYHYYS? KÖYHYYDEN JA TOIMEENTULOTUKIASIAKKUUDEN SUKUPOLVINEN LIIKKUVUUS *
|
|
- Santeri Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3/2002 Sosiologia 215 PERIYTYYKÖ KÖYHYYS? KÖYHYYDEN JA TOIMEENTULOTUKIASIAKKUUDEN SUKUPOLVINEN LIIKKUVUUS * Ilpo Airio & Mikko Niemelä l Traditionaaliset yhteiskunnat olivat järjestäytyneet säätyhierarkian mukaisesti. Eteneminen tässä hierarkiassa oli lähes mahdotonta. Teollistumisen myötä 1800-luvulla sääty-yhteiskunta muuttui loivarajaisemmaksi luokkayhteiskunnaksi. Ja maailmansotien jälkeen tapahtunut hyvinvointivaltiokehitys on ainakin lieventänyt sosiaalisten luokkien merkitystä siten, että liikkuminen sosiaalisten kerrostumien välillä on tullut mahdollisemmaksi. Sosiaalisen liikkuvuuden tutkimus on yksi tapa ja näkökulma tutkia yhteiskunnallisia muutoksia. Sosiaalisten kerrostumien välinen liikkuvuus onkin kiinnostanut tutkijoita monista eri näkökulmista jo pitkään (ks. esim. Heath 1981; Portocarero 1985; Erikson & Goldthorpe 1992; Saunders 1997). Tässä artikkelissa kiinnostus kohdistuu sukupolvien välisen sosiaalisen liikkuvuuden ja köyhyyden välisiin yhteyksiin. Sosiaalista liikkuvuutta tarkastellaan vertikaalisesti, sukupolvien välisenä liikkuvuutena. Näkökulmana on köyhyyden sukupolvinen vaihtelu, jota tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Kiinnostus kohdistuu ensinnäkin siihen, näkyvätkö kotitaustan toimeentulovaikeudet yksilön nykyisessä elämässä periytyykö köyhyys Suomessa? Toisena näkökulmana on sukupolvinen riippuvuus minimitoimeentuloturvasta periytyykö toimeentulotukiasiakkuus? Köyhyyttä ja huono-osaisuutta pohdittaessa sosiaalinen liikkuvuus nivoutuu osaksi keskustelua alaluokasta ja köyhyyskulttuurista, mikä on voimakkaasti keskittynyt etenkin Yhdysvaltoihin. Tässä keskustelussa sosiaalinen liikkuvuus on kääntynyt sosiaaliseksi liikkumattomuudeksi, jossa köyhyyden on nähty periytyvän sukupolvelta toiselle (esim. Lewis 1968; Murray 1984; Wilson 1987; ks. myös Jencks & Peterson 1991). Tässä köyhyyden riippuvuuskulttuurissa yksilön kotitaustalla nähdään olevan keskeinen merkitys aikuisiän köyhyyteen, avuttomuuteen ja sosiaalietuuksien käyttöön. Köyhyyden periytyminen on keskeinen osatekijä puhuttaessa alaluokasta tai köyhyysja riippuvuuskulttuurista. Oscar Lewis (1965) kehitti köyhyyskulttuurin käsitteen tutkiessaan San Juanin ja New Yorkin puertoricolaisia perheitä. Lewisin määrittämälle köyhyyskulttuurille olivat ominaisia useat toisiinsa sidoksissa olevat sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset piirteet: mm. kouluttamattomuus, huono taloudellinen tilanne, epäluuloisuus sekä osallistumattomuus yhteiskuntaan ja perhettä laajempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Keskeistä köyhyyskulttuurissa on * Kiitämme Olli Kangasta ja Veli-Matti Ritakalliota artikkelin varhaisten versioiden kommentoinnista. Kiitämme myös Economic Sosiology Finland -ryhmää Seilin seminaarissa saaduista kommenteista ja Sosiologia-lehden refereitä, joiden lausunnot auttoivat jäsentämään artikkelia.
2 216 Sosiologia 3/2002 sen periytyminen sukupolvelta toiselle. Vahva ydinperhe, joka tuo jäsenilleen riippuvuutta toisistaan, aiheuttaa sen, että köyhyyskulttuurin vallitsevat piirteet siirtyvät arvojen, asenteiden ja tapojen välityksellä helposti myös nuoremmille sukupolville. (myös Lewis 1969.) Köyhyyskulttuurin tavoin myös ns. riippuvuuskulttuuriin liittyy keskeisenä osana sen periytyminen sukupolvelta toiselle, jolloin sosiaalietuuksien varassa eläminen siirtyy vanhemmilta heidän lapsilleen (ks. Dean & Taylor-Gooby 1992). Riippuvuuskulttuuria voidaan pitää tietynlaisena köyhyyskulttuurikeskustelun jatkeena, joka yhdistyy keskusteluun alaluokasta. Sekä alaluokkaistumista että riippuvuuskulttuuria selittävät teoriat on tavanomaisesti jaettu kahteen eri lähestymistapaan: oikeistolaiseen ja vasemmistolaiseen (Roche 1992, 57; Taylor-Gooby 1991, 40 45). Oikeistolaisessa keskustelussa pääpaino on alakulttuuriin luokiteltujen ihmisten käyttäytymisen syiden selvittämisessä, jolloin vastausta alaluokkaistumiselle ja köyhyyskulttuurille haetaan yksilöllisten tekijöiden kautta (esim. Herrnstein & Murray 1994). Alaluokkaistuminen nähdään köyhien elämäntavan ja köyhyyskulttuurin tuotteena, jossa köyhyys on ihmisten käyttäytymisestä johtuvaa. Lisäksi oikeistolainen traditio korostaa hyvinvointivaltion roolia niin alaluokan synnyssä kuin siinä, että hyvinvointivaltio kannustaa ihmisiä epäonnistumaan ja jäämään julkisen sosiaalipolitiikan varaan (Murray 1984). Toisessa lähestymistavassa korostuvat yhteiskunnan jakautuminen sosiaalisiin kerrostumiin ja yhteiskunnalliset rakenteet (esim. Wilson 1987, 1996; Giddens 2001, 297). Oikeistolaisesta näkökulmasta poiketen William Julius Wilson (1978) korostaa yhteiskuntaluokan ja yhteiskunnan rakenteellisten tekijöiden, ei niinkään rodun, ihonvärin tai muiden yksilöllisten tekijöiden, merkitystä sosiaalisessa liikkuvuudessa. Teoksessaan The Truly Disadvantaged Wilson (1987) tarkasteli kaupunkien keskustojen ghetoissa elävää alaluokkaa ja kehitti alaluokkateesin yhteiskuntaluokkien ja rakenteellisten tekijöiden näkökulmasta, joka edustaa ns. vasemmistolaista lähestymistapaa (ks. myös Wilson 1996). Wilsonin (1987) mukaan alaluokan köyhyyskulttuuri on syntynyt ennen kaikkea rakenteellisten pakkojen synnyttämästä taloudellisesta huono-osaisuudesta. Keskustelu suomalaisessa kontekstissa Ei ole yllättävää, että juuri angloamerikkalaisen hyvinvointivaltiomallin maissa ghettojen ja suurkaupunkien keskustoissa kytevän etnisesti värittyneen alaluokan ja köyhyyskulttuurin ongelmista ja syistä keskustellaan. Samalla tavoin odotusten mukaista on, ettei Pohjoismaissa keskustelu alaluokasta siihen liittyvine köyhyys- ja riippuvuuskulttuureineen ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Lähtökohtaisesti skandinaavisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka takaa vähintään kohtalaisen, toimeentulon turvaamisen kannalta riittävän, perusturvan tason. Lisäksi universaalina julkispalveluna koulutusjärjestelmä takaa köyhänkin perheen lapselle mahdollisuuden hyvään ammattikoulutukseen. Näin Suomessa ei pitäisi olla pelkoa systemaattisista tai rakenteellisista sosiaalisen liikkuvuuden esteistä. Koulutusjärjestelmän ja hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikan pitäisi taata köyhänkin perheen lapselle mahdollisuudet korkeaan koulutukseen. Suomessa ei pitäisi olla tilannetta, jossa yksilö murehtii perhetaustaansa, josta ponnistaa, koska taustalla ei pitäisi olla merkitystä. Jos yksilö haluaa menestyä ja osaa hyödyntää käytössään olevia resursseja, ei yhteiskunnallisia tai taloudellisia esteitä menestymiselle pitäisi olla. On siis yhdentekevää mihin säätyyn on sattunut syntymään. Suomessa köyhyys- tai riippuvuuskulttuuria onkin tutkittu varsin vähän. Myöskään keskustelu alaluokasta ei ole virinnyt samalla tavoin kuin angloamerikkalaisissa maissa. Tuntuukin siltä, että alaluokka käsitteenä ei toimi ainakaan Suomen oloissa. Kuure (2000, 212) toteaakin, että alaluokka on käsitteenä retorisesti vaikuttava, mutta analyyttisesti heikko. Köyhyyden viitekehyksessä alaluokkaa tarkastelevia tutkimuksia Suomen oloissa onkin mahdoton löytää. Alaluokkaa on tosin käytetty teoreettisena työkaluna tutkittaessa syrjäytymisen ja kaupunkirakenteen välisiä
3 3/2002 Sosiologia 217 yhteyksiä (Virtanen 1997). Lisäksi Kuure (2000) on tarkastellut Charles Murrayn alaluokkateesiin perustuen suomalaisten nuorten riskiryhmiä. Köyhyyskulttuurin osalta on huomioitava, että käsitteet köyhyyskulttuuri ja köyhyys on erotettava toisistaan. Köyhyyskulttuurista puhuttaessa keskitytään ennen kaikkea hyvin köyhien ihmisten elämäntapaan. Itse asiassa kyse on pauperistisesta elämäntavasta, joka on Suomessa liitetty lähinnä esiteollisen ajan tilattoman väestön ongelmiin. Tämän väestönosan köyhyys oli Haatasen (1981, 135) mukaan absoluuttista, asteeltaan syvää aina nälkäkuoleman partaalle ja köyhyys oli pysyvää, ylisukupolvista, sen puristuksista oli mahdollisuuksien puuttuessa työläs nousta (ks. myös Parikka 1994). Modernia länsimaista köyhyyttä on jo pitkään pidetty suhteellisena, lähinnä taloudellisten resurssien puutteesta johtuvana tarpeentyydytyksen deprivaationa, jolloin keskeisinä köyhyyden taustakriteereinä ovat ympäröivän yhteiskunnan mukaiset laatuvaatimukset (esim. Townsend 1979; Mack & Lansley 1985). Näin köyhien elämäntavan köyhyyskulttuurin tutkiminen 2000-luvulla ei sinällään ole kovinkaan hedelmällistä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa. Köyhyyden periytyminen ei kuitenkaan liity ainoastaan esiteollisen ajan luonteeltaan absoluuttisen köyhyyden olemukseen, eikä välttämättä käsitteellisesti köyhyys- tai riippuvuuskulttuuriin. Köyhyyden periytymisessä on nimittäin kyse samanlaisesta prosessista kuin missä tahansa sosiaalisen statuksen sukupolvisessa liikkuvuudessa. Köyhyyden periytyminen Samalla tavoin kuin köyhyys- ja riippuvuuskulttuuria myöskään köyhyyden tai toimeentulotukiasiakkuuden periytymistä ei ole paljoakaan Suomen oloissa tutkittu. Kuitenkin yleisesti tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu sosiaaliryhmittäistä pysyvyyttä sosiaalisen liikkuvuuden (esim. Pöntinen 1982, 1984; Järvelä 1991) ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvien perhetaustojen (esim. Karisto 1984; Parikka 1994) näkökulmasta, tuloksena on ollut vahva periytyvyyden korostus. Periytyvyydelle antavat tukea myös vähäiset tulokset sosiaalisen liikkuvuuden ja köyhyyden sekä huono-osaisuuden välisistä yhteyksistä. Parikka (1994, 52) puhuu köyhyyden ja huono-osaisuuden pitkästä ja sitkeästä varjosta perättäisten sukupolvien yllä. Hänen tutkimusaineistonsa koostui huono-osaisista työläissuvuista 4 5 sukupolven ajalta sadan vuoden ajanjaksolla 1860-luvulta 1960-luvulle. Tulosten mukaan suurin osa tutkimuksen kohteena olleista suvuista pysytteli koko tarkasteluajanjakson yhteiskunnallisen hierarkian alemmilla tasoilla. On tietysti syytä pohtia, missä määrin luvun alkupuolen tulokset ovat yleistettävissä nykypäivään. Parikka (1994, 86 88) tekee osin melko rohkeitakin olettamuksia tulkitessaan, että 1990-luvun alun lama olisi tehnyt myös köyhyydestä uudelleen periytyvän ilmiön. Hänen vertailukohtanaan on ennen kaikkea 1930-luvun lama, josta tehdyt analyysit osoittavat, että taloudellisella lamalla on taipumus voimistaa tendenssiä huono-osaisuuden jatkumiseen polvelta toiselle. Lisäksi hänen tuloksensa tukee ajatusta, että huonoosaisuuden perusolemukseen sisältyy tänäkin päivänä pitkäaikainen kehityskulku, johon liittyy myös periytyvyys sukupolvelta toiselle. Se, miten tilanne on muuttunut 1960-luvun jälkeen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikan kasvun ja koulutusjärjestelmän kehittymisen myötä, jää kuitenkin Parikalta vain olettamuksien varaan. Köyhyyden ja sosiaalisen liikkuvuuden välisiä yhteyksiä on Suomessa tutkittu myös luvulla. Kangas ja Ritakallio (1996a, 42 43) tarkastelivat vanhempien sosioekonomisen aseman ja köyhyyden välistä yhteyttä. Heidän tulostensa perusteella kotitaustalla on yhteyttä nykyiseen köyhyysriskiin. Metodologisesti kiintoisa tulos oli se, että vaikutuksen suunta ja voimakkuus olivat herkkiä valitulle köyhyysmittarille. Ennen kaikkea tuloilla mitattu köyhyyden ja vanhempien sosioekonomisen aseman yhteydestä välittyvä kuva näyttäytyi toisista mittareista poikkeavana: Tuloilla mitattuna suurin köyhyysriski oli maanviljelijätaustaisilla, kun taas muutoin he näyttäytyivät varsin hyväosaisina. Yrittäjätausta taas näyttäytyi käänteisenä suhteessa viljelijätaustaisiin: tuloilla mitattu köyhyysris-
4 218 Sosiologia 3/2002 ki oli kaikkein pienin, mutta muilla mittareilla mitattuna köyhyysriski saattoi olla jopa työntekijätaustaisiakin korkeampaa. Kangas ja Ritakallio (1996a, 44 45) tarkastelivat tutkimuksessaan myös lapsuudenkodin toimeentulotukiasiakkuuden ja nykyisen köyhyyden välisiä yhteyksiä. Tulosten mukaan myös näiden välillä on yhteyttä, köyhyysriskin ollessa toimeentulotukea saaneiden lapsilla merkittävästi korkeampi kuin niillä, joiden lapsuudenkodissa ei saatu toimeentulotukea. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että ns. toisen polven asiakkaat ovat selkeä vähemmistö. Nykyisistä toimeentulotuen asiakkaista noin neljännes tulee toimeentulotukea saaneista kodeista. Sukupolvista riippuvuutta minimitoimeentuloturvasta ei muutoin ole paljoakaan tutkittu. Heikkilä ja Sihvo (1997) ovat tutkineet pitkäaikaisriippuvuutta toimeentulotuesta, mutta asetelmallisesti tutkimuksessa tarkasteltiin toimeentulotuen asiakkuuden kestoa, ei sen sukupolvista riippuvuutta. Toimeentulotuen näkökulmasta riippuvuutta on tutkittu lähinnä kannustimista käsin. Ongelma on kuitenkin ollut pikemminkin tuen alikäyttö, eli se, että kaikki toimeentulotukeen oikeutetut eivät hae heille kuuluvaa etuutta (esim. Heikkilä 1990; van Oorschot 1998; Virjo 1999; sosiaaliturvan väärinkäytöksien näkökulmasta ks. myös Hellsten & Uusitalo 1999). Köyhyyden ja toimeentulotukiasiakkuuden periytymisessä on kuitenkin kyse muustakin kuin pelkistä kannustimista, sillä ongelma koskee ylipäänsä yhteiskunnan kykyä vaikuttaa yhteiskuntapoliittisin toimenpitein yksilön mahdollisuuksiin parantaa asemaansa kotitaustasta huolimatta. Tutkimusasetelma, -tehtävä ja aineisto Tässä artikkelissa tutkitaan köyhyyden periytyvyyttä sukupolvien välillä. Tutkimusasetelma on oheisen nelikentän mukainen (ks. kuvio 1). Nelikentän lokeroissa laskijoiden ja nousijoiden kohdalla on tapahtunut sosiaalista liikkuvuutta. Toisessa tilanne suhteessa kotitaustaan on huonontunut, kun taas toisessa parantunut. Jäljelle jääneissä kahdessa lokerossa ei ole tapahtunut muutoksia. Tutkimusongelmamme liittyy kombinaatioon, jossa kotitaustan köyhyys ja nykyinen köyhyys yhdistyvät. Tällöin kysymys on köyhyyden periytymisestä. Toiseksi saman asetelman pohjalta voidaan tarkastella myös minimitoimeentuloturvan asiakkuuden periytymistä tutkimalla kotitaustan huoltoavun tai toimeentulotuen asiakkuutta ja nykytilannetta. Jatkokysymyksenä edellisistä on luonnollisesti köyhyyden ja toimeentulotukiasiakkuuden periytymisen profiili toisin sanoen kysymys siitä, missä väestöryhmissä periytymistä tapahtuu. Tutkimustehtävät voidaankin esittää seuraavasti: 1. Periytyykö köyhyys? Lisääkö lapsuudenkodin köyhyys köyhyysriskiä aikuisena? Missä väestöryhmissä köyhyyden periytymistä tapahtuu? Nykyinen tilanne Köyhä Ei-köyhä Perhetausta Köyhä Periytyvä köyhyys Nousijat Ei-köyhä Laskijat Säilyjät Kuvio 1. Tutkimusasetelma.
5 3/2002 Sosiologia Periytyykö asiakkuus? Onko lapsuudenkodin toimeentulotukiasiakkuuden ja aikuisiän asiakkuuden välillä yhteyttä? Missä väestöryhmissä tapahtuu minimitoimeentuloturvan asiakkuuden periytymistä? Tutkimuksen aineistona on Turun yliopiston Sosiaalipolitiikan laitoksella vuonna 2000 kerätty kyselytutkimus nimeltään Tutkimus väestöryhmien välisistä hyvinvointieroista ja hyvinvointiongelmien paikantumisesta Kysely on osa Suomen Akatemian Laman opetukset -tutkimusprojektia (ks. Ritakallio 2001). Aineisto on luonteeltaan poikkileikkausaineisto, jonka otos muodostettiin vuotiaasta suomenkielisestä väestöstä. Aineiston otos oli 4000 henkeä ja lomakkeen palautti 2400 henkeä. Tavoittamatta jäi 45 henkilöä. Vastausprosentti oli täten 61. Kysely on toisinto vuonna 1995 tehdylle vastaavalle hyvinvointitutkimukselle (ks. Kangas & Ritakallio 1996b, 5 6). Menetelmät Tarkastelu jakautuu kahteen pääosaan. Aluksi tutkitaan periytyvän köyhyyden yleisyyttä tarkastelemalla kotitaustan toimeentulo-ongelmien yhteyttä nykyiseen köyhyyteen. Toiseksi tarkastellaan minimitoimeentuloturvan asiakkuuden periytymistä tutkimalla kotitaustan huoltoavun tai toimeentulotuen asiakkuuden yhteyttä nykyiseen toimeentulotukiasiakkuuteen. Toisen polven köyhyyden osalta lapsuuden ajan taloudellisten ongelmien yhteyttä nykyiseen köyhyyteen tarkastellaan kahden vastaajille esitetyn, lapsuuden ajan kotitalouden taloudellisia ongelmia koskevan kysymyksen avulla: 1) Oliko perheesi lapsuudessasi huonosti toimeentuleva? (23.2%) 2) Oliko perheelläsi pitkäaikaisia taloudellisia ongelmia? (23.9%) Suluissa olevat prosenttiluvut kertovat sen, kuinka monen vastaajan lapsuudenkodissa esiintyi taloudellisia ongelmia. Kotitaustan toimeentulo- ja taloudellisia vaikeuksia näyttää siis olleen vajaalla neljäsosalla vastaajista. Nämä kaksi kysymystä muodostavat dikotomiset köyhyysmittarit, joissa kyllä-vastaus merkitsee, että kyseistä ongelmaa esiintyi vastaajan lapsuudenkodissa. Sekä toimeentulo-ongelmia että taloudellisia vaikeuksia löytyi 17 % vastaajista. Vain jompaakumpaa hyvinvointiongelmaa lapsuudenkodissaan oli 15 % vastaajista. Perhetaustan toimeentuloa mitataan siten, että vastaajan perhetaustaa pidetään huonosti toimeentulevana, jos hän vastasi vähintään toiseen kysymykseen myöntävästi. Kotitaustan köyhyyden mittaaminen tapahtuu siis subjektiivisesti vastaajan omiin kokemuksiin nojautuen, mikä on syytä ottaa huomioon tuloksia tulkitessa. Kaikki väestöryhmät eivät välttämättä koe lapsuudenajan tilannettaan samalla tavalla. Se, mikä oli puutetta ja kurjuutta muutama vuosikymmen sitten, ei ehkä ole sitä nykyään. Nykyistä köyhyyttä tarkastellaan konsensuaalisella deprivaatiolla. Konsensuaalisen deprivaatioindeksin laatiminen perustuu kahteen kysymyspatteriin. Aluksi vastaajille esitettiin 36-kohtainen hyödykkeiden lista, josta he saivat valita ne asiat, joita pitivät kaikille välttämättöminä. Niin sanottuja välttämättömyyshyödykkeitä osoittautui olevan 13 kappaletta 1. Nämä palvelut ja hyödykkeet ovat siis sellaisia, joihin vastaajien enemmistön mukaan kaikilla kansalaisilla pitäisi olla varaa. Köyhyyden kriteeriksi asetettiin aiempien tutkimusten mukaan (Mack & Lansley 1985; Kangas & Ritakallio 1996a) vähintään kolmen välttämättömyystekijän vastentahtoinen puute. Tutkimusanalyyseista poistettiin opiskelijat, sillä he muodostavat köyhyyden ylisukupolvisuuden kannalta ongelmallisen ryhmän. Opiskelijoita on vaikea mieltää toisen polven köyhinä, koska köyhyyden periytyvyys teoreettisessa mielessä olettaa, että lapsuuden- 1 Välttämättömyyshyödykkeet ovat: terveyspalvelut, lämmin ruoka vähintään kerran päivässä, pesukone, hammaslääkäri kerran vuodessa, pölynimuri, nykyaikainen ja tilava asunto, mahdollisuus käyttää julkisia liikennevälineitä, kotivakuutus, parturissa tai kampaajalla käynti vähintään kerran kolmessa kuukaudessa, puhelin, pakastin ja televisio.
6 220 Sosiologia 3/2002 kodin toimeentulo-ongelmat seuraavat yksilöä koko hänen aikuisikänsä ajan. Opiskelijoiden keskuudesta voidaan löytää paljon toisen polven köyhiä, mutta 5 10 vuoden päästä, kun he ovat suorittaneet opintonsa ja siirtyneet työelämään, he eivät välttämättä enää ole köyhiä. Toisen polven köyhyyttä tarkastellaan ensin logistisella regressioanalyysilla. Menetelmässä analysoidaan jonkin tietyn tapahtuman todennäköisyyttä; tässä tapauksessa sitä, miten paljon suuremmalla todennäköisyydellä köyhästä perheestä olevat kärsivät nykyään konsensuaalisesta deprivaatiosta verrattuna ei-köyhästä perheestä lähtöisin oleviin. Kuvaavin tapa tarkastella toisen polven köyhyyttä on ns. kerroinsuhde (odds ratio). Se kertoo millainen riski on kuulua tiettyyn ryhmään, kun selittävän muuttujan arvossa tapahtuu yhden yksikön muutos. Kerroinsuhde kertoo siis sen, kuinka paljon konsensuaalisen deprivaation riski kasvaa siirryttäessä eiköyhistä perheistä lähtöisin olevista köyhistä perheistä lähteneiden ryhmään. Parametrien hyvyyttä arvioidaan Waldin testisuureella, joka kertoo kuinka hyvä selittävä muuttuja on tilastollisessa mielessä. Waldin testisuuretta vastaavan p-arvon tulee olla <.050. Toisen polven köyhyyden nelikentän (kuvio1) pohjalta tarkastelemme sitä, keitä ovat toisen polven köyhät verrattuna muuhun väestöön. Toisen polven köyhyyden profiilitarkastelu antaa kuvan siitä, mihin väestöryhmiin köyhyysongelma yhteiskunnassa paikantuu (ks. esim. Ritakallio 1994). Profiilitarkastelu suoritetaan sukupuolen, iän, koulutuksen, työmarkkina-aseman ja lapsuuden perheen huoltajan sosioekonomisen aseman mukaan. Toisen polven asiakkuutta tutkimme tarkastelemalla kotitaustan toimeentulotuen (huoltoavun) asiakkuuden yhteyttä nykyiseen toimeentulotukiasiakkuuteen. Kyselylomakkeessa esitettiin seuraava kysymys: Turvauduttiinko lapsuudenkodissasi milloinkaan huoltoapuun? Vastaajista 9.6 % vastasi myöntävästi. Toimeentulotuen/huoltoavun asiakkuus ei siis ole aivan yhtä yleistä kuin köyhyyden periytyvyyden kohdalla tarkastellut toimeentulo-ongelmat ja taloudelliset vaikeudet. Tästä kysymyksestä muodostettiin dikotominen lapsuudenajan kotitalouden toimeentulotuen asiakkuutta mittaava muuttuja. Kyllä-vastaus merkitsee sitä, että vastaajan lapsuudenajan koti oli köyhä toimeentulotuen asiakkuudella mitattuna. Tämänkin mittarin kohdalla on syytä muistaa jo edellä mainittu seikka subjektiivisen mittarin käyttöön liittyvistä ongelmista, kuten esimerkiksi se, miten eri väestöryhmät tulkitsevat käsitteen huoltoapuun turvautuminen. Nykyistä tilannetta kuvaava köyhyysmittari on toimeentulotuen asiakkuus, jossa kriteerinä on kyllä-vastaus kysymykseen oletko viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut toimeentulotukea?. Toisen polven asiakkaiden kohdalla käytetään samoja analyysimenetelmiä kuin toisen polven köyhiä kartoitettaessa (logistinen regressio, toisen polven asiakkaiden profilointi). Toisen polven köyhyys Lapsuudenkodin toimeentulo-ongelmilla näyttää olevan yhteyttä myös nykyiseen köyhyyteen. Taulukossa 1 esitetyt köyhyysaste ja kerroinsuhde kertovat käytännössä saman asian: huonosti toimeentulevan kodin lasten köyhyysriski on suurempi kuin niiden, joiden lapsuudenkodissa ei kärsitty toimeentulo-ongelmista. Huonosti toimeentulevista perheistä lähtöisin olevien köyhyysasteen ollessa vain alle 10 prosenttia ei kuitenkaan voida vielä puhua köyhyyden sitkeästä ja pitkästä varjosta perättäisten sukupolvien yllä (Parikka 1994, 52). On kuitenkin kiintoisaa tarkastella, keitä ovat ns. toisen polven köyhät. Taulukossa 2 toisen polven köyhien profiilia on verrattu viidellä taustamuuttujalla koko väestöön. Iän ja sukupuolen kohdalla erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä, eikä suuria eroja etenkään iän kohdalla ole edes havaittavissa. Köyhyyden periytymisessä koulutuksen kohdalla nähdään suuria eroja, mikä onkin odotusten mukaista, onhan koulutuksen todettu perinteisesti olevan sosiaalisen liikkuvuuden kannalta keskeinen tekijä (esim. Erikson & Jonsson 1993). Toisen polven köyhien koulutus muodostaa sangen vinon jakauman siten, että suurin osa heistä on suorittanut ainoastaan perusasteen opintoja.
7 3/2002 Sosiologia 221 Taulukko 1. Lapsuuden kodin toimeentulon ja nykyisen köyhyyden välinen yhteys. Köyhyysasteet, kerroinsuhde ja 95 %:n luottamusväli. Köyhyysaste Kerroinsuhde¹ Luottamusväli Lapsuuden kodin toimeentulo (0.006)² (0.009)³ Huonosti toimeentuleva 9.3 % Hyvin toimeentuleva 5.7 % Kerroin on ns. riskisuhde, jota verrataan kontrastiluokkaan, jonka arvo on asetettu ykköseksi. Niillä, joiden lapsuuden kodissa on ollut toimeentulo-ongelmia on 1.69-kertaa suurempi todennäköisyys määrittyä köyhiksi kuin niillä, joiden lapsuuden kodissa ei ole ollut toimeentulo-ongelmia 2 Khi²-testi. *** = p < 0.001, ** = p < 0.01, * = p < Waldin testisuure (Khi²-malli: 6.669, Sig: 0.010) Taulukko 2. Toisen polven köyhyyden profiili verrattuna koko väestöön (%)¹. Toisen polven köyhät Koko väestö Ikä v v v Yhteensä (% / N) 100/48 100/1561 Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä (% / N) 100/47 100/1568 Koulutus*** Perusaste Keskiaste Korkea-aste 0 13 Yhteensä (% / N) 100/47 100/1562 Työmarkkina-asema*** Työssä Työtön 48 9 Eläkkeellä Kotiäiti/isä 0 3 Yhteensä (% / N) 100/48 100/1570 Huoltajan sosioekonominen asema* Ylempi toimihenkilö 2 11 Alempi toimihenkilö 7 15 Työntekijä Yrittäjä 0 5 Maanviljelijä Yhteensä (% / N) 100/46 100/ Khi²-testi. Vrt. taulukko 1.
8 222 Sosiologia 3/2002 Koulutuksen lisäksi eroja löytyy työmarkkina-asemaa tarkasteltaessa. Noin puolet toisen polven köyhistä on työttömiä. Sinällään työttömyyden ja köyhyyden välinen suhde ei ole yllättävä, sillä köyhyyden on osoitettu paikantuvan ennen kaikkea työttömien ryhmään (Ritakallio 2001). Toisaalta köyhyyden ja työttömyyden välisen yhteyden näkökulmasta se, että työssä olevia toisen polven köyhiä on niinkin paljon kuin yli kolmannes vaikuttaa korkeahkolta luvulta, sillä työssä olevien köyhyysaste konsensuaalisen deprivaation mittarilla on noin 4 prosenttia. Mistään working poor -ilmiöstä ei voida kuitenkaan puhua, jos tarkasteluun otetaan toisen polven köyhien lisäksi myös kaikki muut köyhät. Huoltajan sosioekonominen asema ei anna mullistavia tuloksia. Toisen polven köyhät ovat pääosin työntekijä- tai maanviljelijäperheistä ja loput vajaa 10 prosenttia toimihenkilöperheistä. Kokonaisuudessaan toisen polven köyhyyden profiilin tarkastelu korosti ennen kaikkea koulutuksen merkitystä. Toisen polven köyhät ovat pääosin alhaisesti koulutettuja ja tämä osaltaan on saattanut johtaa myös siihen, että noin puolet heistä on työttömiä. Toisen polven asiakkuus Perhetausta näyttää vaikuttavan myös toimeentulotukiasiakkuutta tarkasteltaessa (taulukko 3). Sukupolvelta toiselle siirtyvä toimeentulotuen asiakkuus ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Noin joka viides toimeentulotukea saanut on lähtöisin huoltoapua saaneesta perheestä (18 %). Tulos on samankaltainen kuin Kankaan ja Ritakallion tutkimuksessa (1996a, 44). Viiden vuoden aikana ei siis ole tapahtunut suuria muutoksia toimeentulotuen asiakkuuden periytymisessä. Taulukossa 4 toimeentulotuen asiakkuuden periytymisen tarkastelua on jatkettu vielä kerroinsuhteen avulla, joka toimii samalla periaatteella kuin edellä köyhyyden periytymisen kohdalla. Riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen on selvästi suurempi niillä, joiden lapsuudenkodissa turvauduttiin huoltoapuun tai toimeentulotukeen. Lapsilla, joiden perheessä jouduttiin turvautumaan minimitoimeentuloturvaan, on yli kaksi kertaa suurempi todennäköisyys olla aikuisiässä toimeentulotuen asiakkaina. Kokonaisuudessaan toimeentulotukiasiakkuuden periytyminen näyttää siis olevan laajempaa ja sitkeämpää kuin köyhyyden periytyminen. Toisen polven asiakkuus näyttäytyy myös profiililtaan hieman erilaisena kuin toisen polven köyhyys. Taulukossa 5 toisen polven toimeentulotukiasiakkuuden profiilia on tarkasteltu samoilla taustamuuttujilla kuin edellä köyhyyden kohdalla. Toimeentulotukiasiakkuuden kohdalla profiili näyttää olevan selvästi yhtenäisempi kuin köyhyyttä tarkasteltaessa. Taulukko 3. Toimeentulotuen asiakkuuden periytyminen (%)¹. Sarake- ja riviprosentit. Lapsuudenkoti** Ei asiakkaana Nykyään Asiakkaana Yhteensä (%/N) Ei asiakkuutta / 1664 Asiakkaana / Khi²-testi. Vrt. taulukko 1. Ei asiakkaana Nykyään Asiakkaana Ei asiakkuutta Asiakkaana 9 18 Yhteensä (%/N) 100 / / 96
9 3/2002 Sosiologia 223 Taulukko 4. Lapsuuden kodin turvautuminen huoltoapuun ja nykyisen toimeentulotukiasiakkuuden välinen yhteys. Kerroinsuhde ja 95 %:n luottamusväli. Kerroinsuhde¹ Luottamusväli Lapsuuden kodin turvautuminen huoltoapuun (0.005)² Kyllä Ei Vrt. taulukko 1. 2 Waldin testisuure (Khi²-malli: 6.687, Sig: 0.010) Taulukko 5. Toisen polven asiakkuuden profiili verrattuna koko väestöön (%)¹. Toisen polven asiakkaat Koko väestö Ikä** v v v Yhteensä (% / N) 100/16 100/1723 Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä (% / N) 100/16 100/1732 Koulutus* Perusaste Keskiaste Korkea-aste 0 12 Yhteensä (% / N) 100/16 100/1723 Työmarkkina-asema*** Työssä Työtön Eläkkeellä 6 20 Kotiäiti/isä 6 3 Yhteensä (% / N) 100/16 100/1734 Huoltajan sosioekonominen asema Ylempi toimihenkilö 0 11 Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä 0 5 Maanviljelijä Yhteensä (% / N) 100/15 100/ Khi²-testi. Vrt. taulukko 1.
10 224 Sosiologia 3/2002 Toimeentulotuen asiakkuuden on todettu olevan leimallisesti nuorempien ikäluokkien köyhyysongelma (ks. myös Ritakallio 1997, 72 73). Myös toisen polven asiakkuuden näkökulmasta havainto pitää paikkansa, sillä lähes 60 prosenttia toisen polven asiakkaista lukeutuu nuorimpaan ikäryhmään. Samoin kuin toisen polven köyhyyden kohdalla, myös tässä koulutus ja työmarkkina-asema näyttäytyvät keskeisinä taustamuuttujina. Alhainen koulutustaso näyttää olevan leimallista toimeentulotukiasiakkuudelle, sillä yli puolet toisen polven toimeentulotukiasiakkaista on suorittanut ainoastaan perusasteen opinnot. Työmarkkina-aseman mukaan toimeentulotukiasiakkaat ovat perinteisesti suurimmaksi osaksi työttömiä ja näin on myös toisen polven asiakkuuden kohdalla, sillä jopa kolme neljästä määrittyy tarkastelussamme työttömiksi. Toisen polven toimeentulotukiasiakkuutta tarkasteltaessa kenties yllättävin tulos on nuorten suuri osuus. Alhainen koulutustaso ja huono työmarkkina-asema ovat yleisesti leimallisia niin toimeentulotuen saajille kuin yleisestikin huono-osaisuudelle, joten suuri yllätys toisen polven asiakkaiden suhteen ei ole näiden ryhmien näkyminen profiilitarkastelussa. Iän suhteen tulosta voidaan pitää jossakin määrin jopa huolestuttavana, sillä alle 35-vuotiaiden suuri osuus niin toisen polven asiakkuudesta kuin yleisesti toimeentulotukiasiakkuudesta saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa jollakin tavoin myös yhteiskunnan muutokseen, ainakin pohdittaessa hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikkaa. Johtopäätökset Onko sitten niin, että yksilön kotitaustalla ei ole merkitystä, koska hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka ja universaali koulutusjärjestelmä tarjoavat kaikille lähtökohtien tasa-arvoisuuden? Tulosten mukaan aivan näin hyvin asiat eivät näytä olevan. Kotitaustan toimeentulo-ongelmat ja nykyinen köyhyys ovat yhteydessä toisiinsa. Samoin riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen on selvästi suurempi niillä, joiden lapsuudenkodissa siihen turvauduttiin. Työttömyys ja alhainen koulutustaso nousivat esiin sekä köyhyyden että toimeentulotukiasiakkuuden periytyvyyttä tarkasteltaessa. Tulokset eivät sinällään yllättäneet ja tukivat näin aikaisempia tutkimustuloksia. Koulutuksen on todettu olevan keskeinen ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden edesauttaja (esim. Pöntinen 1982; Järvelä 1991; Erikson & Jonsson 1993). Näin sosiaalisen liikkumattomuuden eli huono-osaisuuden sukupolvisen periytymisen kohdalla tulokset olivatkin ennakko-oletusten mukaisia alhaisen koulutuksen ollessa ilmeistä niin toisen polven köyhyyden kuin asiakkuudenkin profiloinnissa. Lisäksi työttömyyden on todettu kasvattavan köyhyysriskiä ja etenkin 1990-luvun kehitys on johtanut siihen, että työttömillä riski on suurin (esim. Ritakallio 2001). Työttömillä, joiden koulutus on alhaista tai nyky-yhteiskunnan ja työmarkkinoiden vaatimuksiin nähden vanhentunutta, on luonnollisesti kaikkein heikoin tilanne. Nämä köyhyys- ja riippuvuuskulttuurin luonteenpiirteet ovatkin melko samankaltaisia Wilsonin (1996) alaluokkateesin kanssa. Etenkin toimeentulotuen asiakkuuden periytymisen kohdalla nuorin ikäryhmä erottui kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevaksi. Huolestuttavin tilanne on niillä nuorilla, jotka ovat sekä heikosti koulutettuja että työttömiä. Tulos antaa aihetta jatkokysymyksiin. Kuten Kuure (2000, 205) toteaa nuorten riskiryhmiä ja alaluokkaistumista tutkiessaan, alaluokkaistuminen ilmiönä on ylisukupolvisen köyhyyden tulosta ja oleellista tässä siirtymässä on juuri nuorison käyttäytyminen ja kasvaminen vanhemmuuteen. Näin jo toisessa polvessa olevat toimeentulotukiasiakkaat ja yleisesti nuoret asiakkaat ovatkin sellainen huono-osaisten ryhmä, joiden elämäntilannetta olisi jollakin tavoin ehdottomasti parannettava. Kiintoisa kysymys, jota myös Parikka (1994, 86 88) on sivunnut, on tietysti se, miten luvun taloudellinen laskusuhdanne työttömyyden ja tuloerojen kasvuineen on vaikuttanut köyhyyden sukupolvisuuden prosessiin. Tähän kysymykseen ei tämän tutkimuksen perusteella voida vastata. Kenties paras tapa tutkia 1990-luvun perintöä köyhyyden periytymisen ja yleisesti sosiaalisen liikkuvuuden näkökulmasta olisikin tarkastella asiaa parin
11 3/2002 Sosiologia 225 vuosikymmenen kuluttua. Aikalaisten on vaikea nähdä yhteiskunnallisten muutosten syvyyttä ja köyhyyden sukupolvisen periytymisen kohdalla tämä pitää erityisesti paikkansa. Kaiken kaikkiaan tulokset ovat kiintoisia peilattaessa niitä skandinaavisen hyvinvointivaltion tunnusmerkkeihin. Vaikka kotitaustan toimeentulo-ongelmat tulosten mukaan ovatkin yhteydessä nykyiseen tilanteeseen, pääosin lähtökohtien tasa-arvoisuuteen tähtäävä sosiaalipolitiikka toimii kuitenkin hyvin. Köyhyyden ja toimeentulotukiasiakkuuden periytyminen on kuitenkin ongelmallista hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikalle, joka tulonsiirroin pyrkii takaamaan kaikille kansalaisille toimeen tulemisen kannalta riittävät minimiresurssit. Sosiaalipoliittiset tulonsiirrotkaan eivät välttämättä auta tilanteissa, joissa samat resurssit eivät tuota samaa lopputulosta kaikkien kohdalla. Toiset osaavat käyttää taloudellisia resurssejaan paremmin hyvinvointia edistävästi kuin toiset. Joissakin tilanteissa taas etuudet ovat yksinkertaisesti riittämättömiä. Tämä näkyy ennen kaikkea työttömien kohdalla luvun suomalaisen köyhyyden on todettu kohdentuvan ennen kaikkea työmarkkinatuella eläviin työttömiin (Ritakallio 2001). Ensimmäinen tilanne on melko haastava korjattavaksi, mutta jälkimmäisessä on kyse vain resurssien allokoimisesta sitä kutsutaan myös politiikaksi. Kirjallisuus Dean, Hartley & Taylor-Gooby, Peter (1992): Dependency Culture. The explotion of a myth. Harvester Wheatsheaf, London. Erikson, Robert & Goldthorpe, John H. (1992): The Constant Flux. A Study of Class Mobility in Industrial Societies. Clarendon Press, Oxford. Erikson, Robert & Jonsson, Jan (1993): Ursprung och Utbildning. Social snedrekrytering till högre studier. Statens offentliga utredning 1993:85. Utbildnings-departementet, Stockholm. Giddens, Anthony (2001): Sociology. 4th Edition. Polity Press, Cambridge. Haatanen, Pekka (1981): Köyhyys Suomen maaseudulla. Teoksessa Risto Jaakkola & Antti Karisto & J.P. Roos (toim.): Sosiaalipolitiikka, historiallinen kehitys ja yhteiskunnan muutos. Weilin & Göös, Espoo. s Heath, Anthony (1981): Social Mobility. William Collins Sons & Co Ltd, Glasgow. Heikkilä, Matti (1990): Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Tutkimus köyhyydestä ja hyvinvoinnin puutteiden kasautumisesta Suomessa. Sosiaalihallituksen julkaisuja 8/1990. Valtion painatuskeskus, Helsinki. Heikkilä, Matti & Sihvo, Tuire (1997): Toimeentulotuki taloudellisen suoriutumisen ilmapuntarina. Teoksessa Matti Heikkilä & Hannu Uusitalo (toim.): Leikkausten hinta. Tutkimus sosiaaliturvan leikkauksista ja niiden vaikutuksista 1990-luvun Suomessa. Stakes. Raportteja 208. Gummerus, Saarijärvi. s Hellsten, Katri & Uusitalo, Hannu (1999): Näkökulmia sosiaaliturvan väärinkäyttöön. Stakes. Raportteja 245. Gummerus, Jyväskylä. Herrnstein, Richard J. & Murray, Charles (1994): The Bell Curve. Intelligence and Class Structure in American Life. The Free Press, New York. Jencks, Christopher & Peterson, Paul E. (1991): The Urban Underclass. The Brookings Institution: Washington, D.C. Järvelä, Marja (1991): Palkkatyö ja koulutustarve. Tutkijaliitto, Helsinki. Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (1996a): Eri menetelmät eri tulokset? Köyhyyden monimuotoisuus. Teoksessa Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio (toim.): Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa. Stakes. Tutkimuksia 65, Helsinki. s Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (1996b): Kuka on köyhä? Tutkimushankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. Teoksessa Olli Kangas & Veli- Matti Ritakallio (toim.): Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa. Stakes. Tutkimuksia 65, Helsinki. s Karisto, Antti (1984): Hyvinvointi ja sairauden ongelma. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M: 46, Helsinki. Kuure, Tapio (2000): Nuorten riskiryhmät ja alaluokkaistuminen. Teoksessa Matti Heikkilä & Jouko Karjalainen (toim.): Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Gaudeamus, Helsinki. s Lewis, Oscar (1965): La Vida, a Puerto Rican Family in the Culture of Poverty: San Juan and New York. Random House, New York. Lewis, Oscar (1969): The Culture of Poverty. Teoksessa Daniel P. Moynihan (ed.): On Under-
12 226 Sosiologia 3/2002 standing Poverty. Basic Books, New York. s Mack, Joanna & Lansley, Stewart (1985): Poor Britain. George Allen & Unwin, London. Murray, Charles (1984): Losing Ground: American Social Policy Basic Books, New York. van Oorschot, Wim (1998): Failing Selectivity: On the Extent and Causes of Non-take-up of Social Security Benefits. In Hans-Jürgen Andreß (ed.): Empirical Poverty Research in a Comparative Perspective. Ashgate, Suffolk. s Parikka, Raimo (1994): Pitkä varjo Huonoosaisuus historiallisena jatkuvuutena. Teoksessa Matti Heikkilä & Kari Vähätalo (toim.): Huonoosaisuus ja hyvinvointivaltion muutos. Gaudeamus, Helsinki. s Portocarero, Lucienne (1985): Social Mobility in France and Sweden: Women, Marriage and Work. Acta Sociologica 28:3, s Pöntinen, Seppo (1982): Sotasukupolvi, sotanuoret, sotalapset ja suuret ikäluokat: koulutus ja sosiaalinen nousu. Sosiologia 19:3, s Pöntinen, Seppo (1984): Sosiaalinen liikkuvuus ja luokkien strukturoituminen. Sosiologia 21:1, s Ritakallio, Veli-Matti (1994): Köyhyys Suomessa Tutkimus tulonsiirtojen vaikutuksista. Stakes, Tutkimuksia 39. Gummerus, Jyväskylä. Ritakallio, Veli-Matti (1997): Toimeentulotukiasiakkaat ja sosiaalityö. Teoksessa Riitta Viialainen & Maisa Maaniittu (toim.): Tehdä itsensä tarpeettomaksi? Sosiaalityö 1990-luvulla. Stakes. Raportteja 213. Gummerus, Jyväskylä. s Ritakallio, Veli-Matti (2001): Multidimensional Poverty in the Aftermath of the Recession: Finland in 1995 and Teoksessa Jorma Kalela ym. (toim.): Down from the Heavens, Up from the Ashes. The Finnish Economic Crisis of the 1990s in the Light of Economic and Social Research. VATT-julkaisuja 27:6. Gummerus, Saarijärvi. s Roche, Maurice (1992): Rethinking Citizenship. Welfare, Ideology and Change in Modern Society. Polity Press, Cambridge. Saunders, Peter (1997): Social Mobility in Britain: an Empirical Evaluation of Two Competing Explanations. Sociology 31:2, s Taylor-Gooby, Peter (1991): Social Change, Social Welfare and Social Science. University of Toronto Press, Toronto. Townsend, Peter (1979): Poverty in the United Kingdom. A Survey of Household Resources and Standards of Living. Penguin Books, Harmondsworth, London. Virjo, Ilkka (1999): Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja syyt. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto. Virtanen, Petri (1997): Syrjäytyminen, kaupunki ja nuoret. Teoksessa Helena Helne ym. (toim.): Nuorten elämänpolkuja Lama-Suomessa. Nuorisotutkimus 2000, Tutkimuksia 3/1997. Nuorisotutkimusseura, Helsinki. s Wilson, William J. (1978): The Declining of Race. University of Chigaco Press, Chigaco. Wilson, William J. (1987): The Truly Disadvantaged: the inner City, the Underclass and Public Policy. University of Chicago Press, Chicago. Wilson, William J. (1996): The poorest of the urban poor: race, class and social isolation in America s inner-city ghettos. In Martin Blumer & Anthony M. Rees (eds.): Citizenship Today. The Contemporary Relevance of T.H. Marshall. UCL Press, London. s
Näkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotSuomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana
Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana EAPN-Fin tilaisuus Eduskunnassa 22.11.2017 Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Bruttokansantuote Suomessa vuosina
LisätiedotPolut pois pitkäaikaiselta tuelta:
Polut pois pitkäaikaiselta tuelta: sukupolvien taakka ja muut tekijät poispääsyn ja lopputulemien määrittäjinä Anne Surakka, tutkija, Sokra-hanke / Diak Tutkimuksen lähtökohdat Huono-osaisuus on periytyvää
LisätiedotKöyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto Luentoni rakenne Mitä huono-osaisuus tarkoittaa? Tutkimustuloksiamme
LisätiedotRekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka
Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan
LisätiedotElämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.
Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015 Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt):
LisätiedotRUNSAAT kymmenen MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA
MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA Markku Lindqvist Köyhyysaste eli köyhien osuus väestöstä määritellään tässä artikkelissa kolmella erilaisella tavalla: tuloilla, subjektiivisella arviolla vähimmäistulotarpeesta
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotLiite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon
Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen
LisätiedotLeena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1
LisätiedotNäkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?
Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys
LisätiedotKöyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Elina Ahola Tutkija, Kelan tutkimusosasto Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari Kelan päätalo, 21.11.2013 Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
LisätiedotLausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus
Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset
LisätiedotKun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?
Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotOikeuspsykiatristen potilaiden profilointi rikosseuraamus- ja psykiatrisen hoitohistorian perusteella
Oikeuspsykiatristen potilaiden profilointi rikosseuraamus- ja psykiatrisen hoitohistorian perusteella Miisa Törölä Nuorempi tutkija, sosiologia Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopio Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotNuorten taloudellinen huono-osaisuus
Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys
LisätiedotSyntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori
Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
LisätiedotNuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa
Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Luento 22.11.2016 Kaupunkitutkimushanke: Nuori aikuisuus sosiaalisena
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotVastaajan nimi Henkilötunnus
SOSIAALITIETEET MONIVALINTATEHTÄVÄ (0 pistettä) Vastaajan nimi Henkilötunnus Alla esitetään pääsykoemateriaaliin kuuluvista artikkeleista otettuja väitteitä ja niiden perässä vastausvaihtoehtoja. Lue väitteet
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen
Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen
LisätiedotKöyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus
Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämistä Sanna-Liisa Liikanen Pieksämäen seminaari 12.6.2018 Taustaa Sosiaalityön ammatillinen
LisätiedotHuono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä
Kielellä on väliä twitter.com/mariaohisalo Maria Ohisalo, YTT, tutkija, Y-Säätiö facebook.com/ohisalomaria 1 Kielellä on väliä Kieli rakentaa maailmaamme ja suuntaa toimintaamme Arkikielessä köyhä on terminä
LisätiedotNuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin
Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotPerusturvan riittävyys ja köyhyys 2017
Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 Susanna Mukkila, Ilari Ilmakunnas, Pasi Moisio, Paula Saikkonen Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö 26.10.2017 1 Mitä tarkoitetaan perusturvalla ja köyhyydellä? Perusturvan
LisätiedotNUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät
NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotMuuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015
Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 2.10.2015 Jouko Karjalainen 1 Iso kuva äärimmäinen köyhyys globaalisti vähentynyt lapsikuolleisuus puolittunut vuodesta
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KÄSITYKSISSÄ
LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KÄSITYKSISSÄ Kirsi Heinonen Pro gradu-tutkielma Sosiaalityön maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2018 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotARTIKKELIT O Connor & Smeeding 1993; Millar 1998). Voidaankin sanoa, että työssä olevien köyhyys (the working poor) on tullut takaisin uusvanhana sosi
ILPO AIRIO JA MIKKO NIEMELÄ Ilpo Airio & Mikko Niemelä Turvaako työ köyhyydeltä? Tutkimus työssä olevien köyhyydestä vuosina 1995 ja 2000 Työssä olevien köyhyys on sosiaalipoliittisesti klassinen teema.
LisätiedotKÖYHYYS JA LUOKKAEROT
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Roosa Ritvanen, Emma Tuomola ja Nelli Sirkemaa Kuinka lapset erottavat köyhät rikkaista? Materiaaliset tekijät Tavaroiden määrä, käytössä oleva raha, vaatetus jne. Ulkoinen olemus
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotKansanedustaja Susanna Huovinen. Jyväskylän Paviljonki
Kansanedustaja Susanna Huovinen Jyväskylän Paviljonki 13.3.2018 Meillä ei ole varaa siihen, että niin suuri osa väestöstä jää jälkeen valtavirrasta. Professori Juho Saari, Kauppalehti Optio, helmikuu
LisätiedotKannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos
Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos heikki.ervasti@utu.fi Kannustin- ja sanktiopolitiikan ongelmia Tulkinta työttömyyden syistä on karkea
LisätiedotKöyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula
Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina
LisätiedotEriarvoisuus, lapsuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus
Eriarvoisuus, lapsuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus Jani Erola Turun yliopisto VIMMA 24.9.2018 Kaikille eväät elämään Twitter: @JaniErola 1 Eriarvoisuuden suuri muutos Suomessa Twitter: @JaniErola
LisätiedotKODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotKÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotKöyhyys lapsiperheiden karikkona. Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014
Köyhyys lapsiperheiden karikkona Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014 1 Kokonaishedelmällisyys Suomessa ja Ruotsissa Kokonaishedelmällisyys Ruotsissa ja Suomessa
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotKuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?
Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotMaahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT
Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotPerusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä
Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa
LisätiedotUsean selittävän muuttujan regressioanalyysi
Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka Pyrkimys turvata kaikille hyvän
LisätiedotLAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET. Seinäjoki 14.8 2013
LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET Seinäjoki 14.8 2013 OLLI KANGAS TUTKIMUSJOHTAJA / PROFESSORI KELAN TUTKIMUSOSASTO Sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopisto olli.kangas@kela.fi Esityksen rakenne
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotVäestön mielipiteitä lääkehoidoista
Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotMika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
LisätiedotVAALIPUNTARI HELSINKI
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI TAMPERE
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 07 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT Kantar TNS Oy, Miestentie C, 00 ESPOO, Finland, tel. int+
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotYhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin
Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus
LisätiedotPerusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotViime aikoina luokkaerot ja
Suomen lisääntynyt SOSIAALINEN LIIKKUVUUS harvinaista muualla Euroopassa Sosiaalinen liikkuvuus mittaa, missä määrin vanhemman ja lapsen sosiaaliset asemat poikkeavat toisistaan. Korkea sosiaalinen liikkuvuus
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotKohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki
Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa
LisätiedotTöissä, mutta köyhä - palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla
Töissä, mutta köyhä - palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla 20.3.2019 Niina Tanner Työssäkäyvien köyhyysriskistä Työssäkäyvien köyhyys näyttää juurtuneen myös Suomeen.
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotKansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
Lisätiedot