Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla"

Jorma Kokkonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

2 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori

3 Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16-24) 2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64) 3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24) 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64) 5) Nuorisotyöttömyys (15-24) 6) Työttömyysaste 7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 8) Alkoholin myynti Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016

Huono-osaisuus on pysyvää Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2

4 Huono-osaisuus on pysyvää Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016

5 Työttömyys ja kouluttamattomuus kertoo huono-osaisuuden kasautumisesta TALOUDELLINEN Päihdediagnoosi, 18 % Toimeentulotukea, 61 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 30 % Ei toimeentulotukea, 10 % Pitkäaikaisesti toimeentulotukea, 29 % Rikostuomio alle 21-v, 41 % 1987 syntyneet, 300pv työttömyyttä vuotiaana, ei jatkotutkintoa (3,7% ikäluokasta, 2186 hlöä) Ei psykiatrista diagnoosia, 52 % Ei rikostuomiota alle 21-v, 59 % INHIMILLINEN SOSIAALINEN Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa

6 Pitkittyneen työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustalta löytyy usein perheen ongelmia lapsuudessa ja nuoruudessa 90% 80% 70% 60% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa

7 Hyvinvointi ja elämänlaatu mittaamisen kohteeksi Palvelut tuottavat vain osan ihmisten hyvinvoinnista. Suurempi osa hyvinvoinnista syntyy sosiaalisissa verkostoissa Mikä on palvelutoiminnan perimmäinen tavoite? tehtävästä on johdettava mittarit Sote-palveluiden kehittämisen tulee perustua tietoon ihmisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän tavoitettavuudesta. Sosiaalisesti kestävät palvelut vaativat 3 näkökulman huomioimista: Yksilö, yhteisö ja talous, näistä mittareita onnistumisen arviointiin Tarvitaan samanaikaisesti hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin korjaamista

8 Ehdotuksia hyvinvoinnin mittareiksi Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

9 Marginaalista pois pääsy vaatii Luottamusta Tekemistä Vuorovaikutusta muiden kanssa Yhdessä tekemistä Haastavampaa tekemistä Työtä Elintapojen muutosta 9 Etunimi Sukunimi

10 Hyvinvointia lisätään parhaiten huono-osaisuutta torjumalla Huono-osaisuuden polut ovat pitkät ja usein ylisukupolviset; ehkäisevä työ on välttämätöntä. Huono-osaisuus on kokonaisvaltaista; tarvitaan monialaisia palveluita. Hyvinvointia tehdään yhdessä; sote, työllisyys, elinkeino ja sivistys oltava mukana. Palvelut tuottavat vain osan hyvinvoinnista; tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan tukea. Hyvinvoinnin kokemus kokoaa tuntemukset; hyvinvointi ja elämänlaatu otettava mukaan mittareihin.

Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke Kiitos! sakari.

11 Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke Kiitos! p p Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke

Samankaltaiset tiedostot

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46