Perusturvalatukunta liite nro 2. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturvalatukunta 27.3.2013 liite nro 2. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta"

Transkriptio

1 1 Äänekoski Perusturvalatukunta liite nro 2 1. Hyvinvointikertomus Kunta Äänekoski Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Äänekosken kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen hyvinvointikertomuksen laadinnasta Hyvinvointikertomus tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä hyödyntäen niitä tilastotietoja, joita on käytettävissä (valtaosa vuoden tietoja). Tämä ensimmäinen hyvinvointikertomus laaditaan erillisenä talous ja toimintasuunnitelmasta, mutta talous- ja toimintasuunnitelman painopisteet pyritään huomioimaan kertomuksessa. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Johtava hoitaja Anna-Kaisa Hyvönen Perusturvan johtoryhmä Äänekosken preventiotyöryhmä 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: 1) Äänekoski arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa.

2 2 2) Äänekoski aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä. 3) Äänekoski turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen. 4) Äänekoski verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään. Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena. 5) Äänekoski tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön. 6) Äänekoski toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvä taso. 7) Äänekoski tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina. 8) Äänekoski noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Terveyden edistämisen kokonaissuunnitelma 5/ Äänekosken kaupunkistrategia Äänekosken keskustan kehittäminen Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Toimintasuunnitelma koskien Äänekosken kaupungin neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa Äänekosken kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2010 LÄSNÄ - Äänekosken kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Äänekosken kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Äänekosken kaupungin päihdestrategia Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma Työsuojelun työhyvinvointitoiminnan ohjelma vuosille Vanhuspoliittinen ohjelma vuosille Ympäristöpolitiikka (6/) Äänekosken joukkoliikennesuunnitelma (hallitus kevät 2012) Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma vuosille Rakenneyleiskaava 2016 (Hallitus ) Kotouttamisohjelma -2015

3 3 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 9,7 13,1 9,3 5,7 7,1 10,8 8,1 8,2 Huoltosuhde, demografinen Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 61,2 58,2 63,6 59,5 59,7 57,1 54,5 52,9 56,7 58,8 59, , ,3 58,7 Koulutustasomittain

4 4 Lääkekorvauksia saaneet / ,6 772,1 738, ,6 759,4 713,2 713,7 asukasta Lapsiperheet, % perheistä 39,7 34,8 36,4 44,5 38,3 34,6 38,9 39,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta Nettomuutto / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 12,1 31, ,4 22,8 23,2 22,5 45,3 3,4-0,2-5 3,9 10,9-3,8 1,7 3,1 10,6 10,1 6,7 4,7 7,3 9,6 7,7 7,9 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 115,1 106,4 105,4 102,3 100,3 124,4 106,4 - Väestö Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 40,7 47,4 41,7 31,8 40,8 46,4 41,1 41,2 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 19 24,6 20,6 14, ,8 19,3 20,3

5 5 Lapset ja lapsiperheet V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maaindikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 31,1 30,1 29,4 31,6 26,4 28,9 30,5 29,3 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- 6,1-10,8 7 8,3 7,8 9,3 9,1 ja 9.-luokan oppilaista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 1,6 2,2 1,8 0,6 1,4 2 1,6 1,4 12,9-18,4 20,3 19,5 15,2 16,1 16,4

6 6 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,6-10,1 8,3 7,9 4,8 8,4 7,6 58,2 69,8 64,8 43,8 66,8 66,1 54,2 63,8 Lasten pienituloisuusaste ,7 15,5 15,3 12,4 19,5 16,3 14,8 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 8,4 6,2 5,5 3,5 6,9 11,5 8,4 6,7 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 11,3 9,3 10,1 7,3 5,6 10,3 9,7 8,6 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja ,9-11,1 11,5 21,4 18, ,5 luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 19-13,6 15,2 19,9 18,6 14,5 15 Vanhemmuuden puutetta, % ,2-22,1 20,9 21,5 15,7 20,5 22,3 ja 9.luokan oppilaista

7 7 Nuoret V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % 13,7 12,9 10,6 10,7 11,1 11 9,4 11,4 vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 23,2 16, ,6 20,2 23,7 16,7 11,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 7,4 5,2 7,1 3,3 3,6 5,8 4 2,9 vastaavanikäisestä väestöstä

8 8 Työikäiset V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40-vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,8 8,8 9 9,3 9,8 9,9 9,2 8, ,6 21,1 17,3 18,9 23,2 20,4 17,3 Mielenterveyden ja 4,9 käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 5,1 4,8 3,5 3,4 5,5 4,2 3,8 työkyvyttömyyseläkettä saavat

9 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 20,1 20,8 17,6 7,2 34,6 22 8,1 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / ,1 5,4 0,8 4,5 4 0,8 2,4 3,2 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 2,6 vuodeosastoilla hoidetut potilaat 8 2,7 6,1 6,2 5,8 3,8 3,4 / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 25,4 25,4 32,7 22,8 27,8 27,6 26,6 23, Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,5 2,4 1,2 1,9 3,1 2,3 2,2

10 10 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 2,5 työkyvyttömyyseläkettä saavat, 1,9 2,1 1,7 2,1 3,6 1,9 1,8 % vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 9,6 9,2 9,2 7,4 7, ,3 Työttömät, % työvoimasta 14,2 13,6 13, ,2 15,4 12,2 9,4 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden 1627, ,6 1990,6 1165,4 1906,6 1770,9 1806,2 aikana / asukasta Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / asukasta 44,3 67,3 35,5 235, ,7 99,9 85,7 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta 177,9 178, ,1 174,4 158,2 171,8 156,7

11 11 Ikäihmiset V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 5,7 8,2 4,4 8,1-6,1 6,4 5,9 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,1 91,1 89,5 87,2 92,5 90,2 88,8 89,6 väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

12 12 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,1 0,7 5,9 4 7,5 3,7 4,4 4,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 11,2 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 7,3 14,7 13, ,4 11,6 12,2 väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 1, ,2 2,5 2,9 3,2 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 47,2 51,6 48,2 44,3 50,4 52, ,8 asuntoväestöstä

13 13 Muut hyvinvointitiedot Tulovero-% Äänekoskella oli maan keskimääräistä tasoa (19.25%) korkeampi ollen 21%. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli 28% (31.12.), kun koko maassa vastaava osuus on 23,9%. Elinkeinorakenne: Palvelujen työpaikkojen osuus oli 52,3%, jalostuksen työpaikkojen osuus oli 43,7% ja alkutuotannon osuus 2,9% ( ). Työpaikkaomavaraisuusaste oli 105%. Äänekosken palvelutaso sekä kaupan että vapaa-aikapalveluiden osalta on hyvä. 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Hyvinvointi-indikaattorit osoittavat monitahoista ja vakavaa hyvinvoinnin vajetta ja väestörakenteen haasteellisuutta, mikä näkyy mm. runsaana palvelujen käyttönä. Eläkkeelle siirtymisikä on verrokkien alhaisin ja sairastavuus verrokkien toiseksi korkein. Väestön koulutustaso on aineiston toiseksi alhaisin, ja vakavaa rikollisuutta kuvaava indeksi korkein. Lasten ja nuorten osalta koettu hyvinvointi näyttää olevan kohtuullisella tasolla. Kuitenkin esim. lapsiperheköyhyys ja lastensuojelun asiakkaiden suuri määrä kertoo ongelmista, jotka konkretisoituvat nuoruusiässä erittäin korkeana koulutuksen keskeyttämisenä, nuorisotyöttömyytenä ja nuorten toimeentulotukiasiakkaiden määränä. Työikäisen väestön sairastavuus on korkea, ja mm. työkyvyttömyyseläkkeellä ja työttömänä on verrokkeja suurempi osa väestöstä. Palvelujen käyttö on runsasta. Ikäihmisten palvelujärjestelmä on sikäli onnistunut, että kotona asuvien ikäihmisten osuus on lähes suosituksen tasolla. Tulotason alhaisuutta kuvaa täyden kansaneläkkeen saajien korkea osuus. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Moniammatillista yhteistyötä on kehitetty eri palveluissa. Äänekoskella on monipuolisesti eri ikäisille hyvinvointitarpeisiin suunnattuja palveluja tarjolla. Äänekoskella on mahdollisuudet monipuoliseen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Kaupunki tekee yhteistyötä alueen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat keskiössä.

14 14 Neuvola- ja päivähoito on tehnyt vuosia yhteistyötä. Seutukunnalla on ollut useita projekteja lasten hyvinvointiin liittyen (mm. lastensuojelu (LAVA), lapsivaikutusten arviointi jne.). Perheneuvola yhteistyötahoineen on toiminut aktiivisesti perheväkivallan ehkäisyssä. Kaupunki järjestää lapsiperheille myös kotipalvelua (soveltuvien kriteereiden mukaisesti). Nuorisotoimi järjestää säännöllistä tilatoimintaa kaikissa taajamissa. Etsivä nuorisotyö toimii syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi. Kaupungin vanhuspalveluiden saatavuus on hyvä ja palveluvalikoima on monipuolinnen. Seniorineuvoloiden toiminta on vakiintunut Konginkankaalla, Sumiaisissa ja Äänekoskella. Omaishoitojärjestelyt toimivat Äänekoskella keskimääräistä paremmin. Äänekoskella toimii yhdistetty kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu). Palvelujärjestelmää kehittämällä on kyetty nostamaan yli 75- vuotiaiden kotona asuvien määrä lähes verrokkien tasolle. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lastensuojelun kasvanut palvelutarve edellyttää koko lasten ja perheiden palvelujärjestelmän kehittämistä. Lapsiperheitten tulee saada riittävästi ja riittävän varhain tukea ja apua kaikissa peruspalveluissa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on korkea. Myös muita viitteitä nuorten syrjäytymisriskistä on näkyvissä. Sairastavuus on keskimääräistä korkeampi. Terveyspalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen on keskeisessä roolissa. Henkilöstön saatavuus on yksi merkittävä haaste. Ikäihmisten määrän arvioidaan nousevan tulevina vuosina. Myös muistisairaiden asiakkaiden määrä lisääntyy edelleen. Tarvetta on erityisesti välimuotoisen palveluasumisen kehittämiseen. Edelleen laitospainotteisuutta tulisi pyrkiä vähentämään. Tarkoituksenmukaisten ja sujuvien hoitoketjujen toimivuutta tulee edelleen kehittää. Haasteena erilaisten yhteistyömuotojen kehittämien eri toimijoiden kesken. Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. Työllisyysyksikkö: 1) Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien henkilöiden ohjausta aktiivitoimenpiteisiin tehostetaan yhteistyössä yhteistyöverkostojen kanssa. 2) Tehostetaan poikkihallinnollista yhteistyötä kaupungin sisällä esim. aikuissosiaalityön kanssa toimenpiteiden vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. 3) Nuorisotakuuseen vastaaminen yhteistyössä muiden asiasta vastaavien toimijoiden kanssa. Perusturva ja perhepalvelut: 1) Kehitetään perhepalveluiden palvelukokonaisuutta siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennalta-ehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito, esiopetus, perhekeskus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteela.

15 15 2) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaisia lapsi- ja perhelähtöisiä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita 3) Kaupungin asukkaiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen; syrjäytymisen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä tarpeenmukainen sairaanhoito ja huolenpito. 4) Terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja oikea kohdentuminen. 5) Akuuttia perusterveydenhuollon tasoista sairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan terveyskeskussairaalassa. 6) Akuutin hammashoidon järjestäminen päivittäin. 7) Mielenterveys- ja päihdetyön kehittyminen kuntalaisten tarpeita vastaavaksi 8) Sosiaalityön palvelut on järjestetty siten, että ne toimivat tehokkaasti ja oikea-aikaisesti osana moniammatillista palvelujärjestelmää 9) Kotona pärjäämisen tukeminen siten, että tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon tarve vähenee valtakunnallisen laatusuosituksen tasolle (laitoshoidossa 3 % ja tehostetussa palveluasumisessa 5-6 % yli 75- vuotiaista). Sivistystoimiala/opetuspalvelut: Kaikilla oppilailla, huolimatta kouluasteesta ja koulun sijainnista, on riittävä ja oikea-aikainen tuki (mm. varhainen puuttuminen ja oppilashuollon kehittäminen, tuen kolmiportaisuus ja kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen). Kirjastopalvelut: Tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksen kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Samoin edistää vuorovaikuttaisten verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen kehittymistä. Kulttuuritoimi: Edistää, tukea ja organisoida kulttuuritoimintaa kunnassa. Järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Luoda yhteistyössä vapaaaikalauta-kunnan kanssa avustustoiminnalla mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammattitaitoiselle taidetoiminnalle. Koordinoida ja organisoida paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä sekä kotiseututyötä. Liikuntapalvelut: 1) Liikuntapalveluiden tuottaminen kaikille kuntalaisille ylläpitäen liikuntapaikkoja ja järjestäen ohjattua palvelua ottaen huomioon lasten kilpa-, kunto- ja erityisryhmien tarpeet. Toiminnan järjestämisessä on selkeä työnjako; kaupunki luo edellytykset, järjestöt vastaavat pääsääntöisesti toiminnan järjestämisestä. 2) Terveys- ja erityisliikuntatoiminnan edelleen tehostaminen ja tavoitteena terveysliikuntakoordinaattorin vakinaistaminen. 3) Kansalaísaktiivisuuden lisääminen 4) Seuratoiminnan tukeminen nuorisoliikunnassa ja terveyttä edistävässä liikunnassa.

16 16 Tekninen ja ympäristöala: 1) Kaupunkiympäristön laadun parantaminen 2) Hyväksytyn ympäristöpolitiikan tavoitteet näkyvät vastuualueen suunnittelussa ja päätöksenteossa. 3) Ympäristöturvallisuuden edistäminen. 4) Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. 5) Ympäristökasvatuksen, -osaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen. Maankäyttöpalvelut: Kaupunkiympäristön laadun parantaminen Henkilöstöpalvelut: Työhyvinvoinnin edistäminen 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Työllisyysyksikkö: 1) Selkeytetään ja sovitaan välityömarkkinoilla toimivien toimijoiden roolit (työpaja, Typ, 3.sektorin toimijat). Tehostetaan toimijoiden ydinosaamista. 2) Vaikuttavuutta parannetaan tehostamalla toimenpiteiden oikea-aikaisuutta ja sisältöä. Tarkastellaan ja selvitetään 3.sektorin työllisyyden hoitoon liittyviä ostopalvelusopimuksia. Selvitetään pitkäaikaistyöttömien ja oppisopimuskoulutusten kuntalisien vaikuttavuutta. Jatketaan Kelan listalla olevien työttömien työnhakijoiden haastatteluja yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. 3) Kehitetään työpajan toimintaa kohderyhmänä työttömät tai opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Starttipajatoiminnan vakiinnuttaminen matalankynnyksen toimintana alle 25- vuotiaille vailla opiskelu- tai työpaikkaa oleville syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Lisätään Typ:n asiakasmäärää huomioiden Kelan 500 päivän listalla olevat työttömät työnhakijat. Kehitetään ja tiivistetään Typ:n ja Kelan välistä yhteistyötä esim. ammatillisen kuntoutuksenja Kelan työkykyneuvojan palvelujen osalta. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen esim. POKE:n ja Keski-Suomen Opiston kanssa. Hyödynnetään seutukunnalla toimivien hankkeiden tuloksia ja otetaan niiden tuottamat hyvät käytännöt käyttöön (esim. Etumatka, Kierto ja Paikko- ja Nuorten uusi kanava työelämään-hanke) Perusturva ja perhepalvelut: 1) Ennaltaehkäisevän perhetyön, päivähoidon kevyempien hoitomuotojen ja perhekeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan vuonna 2012 tehtyjen päätösten mukaisesti. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien käytön vakiintuminen arjessa. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon painopistealueena ennaltaehkäisevä työ.

17 17 2) Eri toimialojen yhdensuuntaisten toiminta- ja yhteistyökäytäntöjen vakiinnuttaminen (yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi). Laajojen terveystarkastusten toteuttaminen äitiys- ja lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa asetuksen mukaisesti. Uuden organisaation ( kasvun ja kasvatuksentoimiala) yhteisten toimintalinjausten, periaatteiden ja toimintatapojen laatiminen yhteistyössä toimialan muiden toimijoiden kanssa. 3) -4) Uusien toimintamallien vakiinnuttaminen kiireellisessä hoidossa. Kiireettömässä hoidossa ensimmäisen yhteydenoton perusteella käynnistetään tarkoituksenmukainen tutkimus- ja hoitoketju. Terveydenedistämisen näkökulman huomiointi jokaisessa potilaskontaktissa. Omahoidon tukeminen. Ensiapukeskeisyyden vähentäminen. 5) Päivystyksestä, vastaanotoilta ja muualta jatkohoitoon tulevat otetaan sairaalaan viiveettä. Keskeisenä tavoitteena potilaan kuntoutuminen voimavarojensa puitteissa ja onnistunut kotiutuminen. 6) Akuutin hammashoidon järjestyminen päivittäin (käynnin toteutuminen vuorokauden sisällä yhteydenotosta). 7) Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille Nuorten aikuisten aktiivinen hoitaminen. Hoito pohjautuu yksilölliseen arvioon, hoitojakson tavoitteellisuuden, keston ja sisällön optimointiin. Vakaassa tilanteessa olevien potilaiden vuosiseurantojen/hoidon siirto perusterveydenhuoltoon. 8) Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi toteutetaan suunnitelmallisesti ja yhteistyössä työllisyysyksikön ja te-toimiston kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää lisätään ja kuntoutusjaksoihin sisällytetään suunnitelmallista ryhmätoimintaa. Lastensuojelun uuden palvelurakenteen mukaisia työtapoja toteutetaan lastensuojelun avohuollossa. Nuorten jälkihuollon ja tukiasumisen uudet työtavat ovat käytössä. Sijaishuollon tukea ja seurantaa on vahvistettu perhehoidossa. Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun järjestämisessä avustajatoiminta on ensisijaista ja järjestelyissä hyödynnetään vammaispalvelun hoitajan työpanosta. Vammaisten perhehoitoa lisätään lyhytaikaisen hoidon järjestelyissä. Kotirannan palvelutaio ja Kalevankoti tukiasuntoineen vastaa ei-ympärivuorokautisen asumispalvelun tarpeisiin. 9) Asiakkuuksien ohjautuminen kotihoitoon lautakunnan hyväksymien uusien kriteerien pohjalta. Perustetaan seniorikeskus, jonka yhteydessä koordinoidaan vapaaehtoistyötä ja kehitetään päiväkeskustoimintoja. Minimoidaan epätarkoituksenmukaista vanhusten sairaalahoitoa profiloimalla Kuntolan toimintaa ja hyödyntämällä Niittywillan intervallipaikkoja. Laitospaikkojen muuttaminen palveluasumisen paikoiksi. Palveluprosessien ja hoitoketjujen kehittäminen siten, että keskiössä on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen. Kotihoidon henkilöstön työajan suurempi kohdentaminen suoraan asiakastyöhön. Sivistystoimiala/opetuspalvelut: Erityisopetuksen koordinointi on järjestetty Kelpo-hankkeen päätyttyä. Nivelvaihetyö tehostunut. Kodin ja koulun välinen tiedonsiirto tehostunut. Kirjastopalvelut: Aikuisten ja nuorten lukemisharrastuksen edistäminen mm. erilaisten tapahtumien, valikoimaluetteloiden ja näyttelyiden avulla. Markkinoinnin tehostaminen. Palvelujen sujuvuus ja saavutettavuus. Kartoitetaan tarve/mahdollisuudet korvaaviin palveluihin kirjastoauton tilalle. Kulttuuritoimi: Yhteistyösopimuksella Tmi FunKinoksen kanssa taataan monipuolinen elokuvatarjonta, myös päivänäytöksiä eri kohderyhmille. Kaupungin taidekokoelmasta 1/3 inventoidaan, tarvittavin osin kunnostetaan ja selvitetään sijoittelu. KulttuurihistoriaIlisen museon esinevarastoista on 1/3 inventoitu ja tarvittavilta osin uudelleen sijoitettu.

18 18 1/3 kokoelma-tietokantaa uudistetaan. Taidemuseolla on 1-2 vaihtuvaa näyttelyä. Kulttuurihistoriallisen museon jatko selvitetty. Tiedetään, miten jatketaan tulevaisuudessa. Liikuntapalvelut: 1) Edulliset käyttömaksut eri tiloille ja aukioloajat oikeassa suhteessa henkilöstön määrään. Seurojen tukeminen avustuksin. 2) Jatketaan edelleen projektia opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin. Tasoryhmät samanlaiset perusturvan kanssa. Liikuntakalenterin julkaiseminen. 3) Liikuntapalveluihin liittyvien foorumien käynnistäminen. 3) Painotusta avustamisessa nuoriso- ja terveysliikuntaan. Valtakunnallisia tapahtumia 1-3 vuosittain Äänekoskella. Tekninen ja ympäristöala: 1) Uuden terveyskeskuksen ympäristön liikenneolosuhteiden parantaminen 2) - 5) Jatketaan ympäristöohjelman valmistelua työryhmissä kaikilla aihealuilla: Kaupunkiympäristön laadun parantaminen (myös omana tavoitteenaan). Aktiivista ympäristönhoidon valvontaa kohdennetaan kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille. Rakennuslupahakemusten tasoa kehitetään edelleen. Energiaviisas toiminta. Ympäristöturvallisuuden edistäminen. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Ympäristökasvatuksen-, -osaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen. Maankäyttöpalvelut: Ideoidaan, laaditaan ja markkinoidaan toteuttajille ympäristön kohentamiseen liittyviä suunnitelmia ja hankkeita. Henkilöstöpalvelut: Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen koko kaupungin tasolla pohjautuen työyksikköjen kehittämissuunnitelmiin. Työkykyä tukevien toimintamallien ja toimenpiteiden kehittäminen ja käyttöönoton tukeminen.

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET 1 Perusturvalautakunta 26.9.2012 liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET TOIMIALA/VASTUUALUE: Perusturva/Perhepalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Lasten, nuorten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA

Lisätiedot

Taustaa. Valtuustokausi

Taustaa. Valtuustokausi Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71) Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015 Horisontti 14/2016 7 000 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 14/2016 ja 5 000 4 000 3 000 1 000 809 1 654 205 765 154 363 1 582 121 1 652 3 573 1 649 4 551 841 2 920 242 594

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011

SIIKAJOEN KUNTA  HYVINVOINTIKERTOMUS 2011 SIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 2 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toiminta-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016 Horisontti 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 6 5 1 89 4 3 116 328 1 24 1 44 3 463 1 56 4 795 761 2 76 6 48 365 1 92 12 649 472 1 445 Perhehoidon ja lyhytaikaisen avohuollon

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14 Horisontti TP 7 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 2014 6 000 4 000 3 000 1 000 809 649 1 654 1 161 537 1 749 3 573 2 692 4 551 4 456 2 920 3 816 594 365 2 128 2 646 TP15 TP14

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta, Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot