Kirjasto tervehdyttää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjasto tervehdyttää"

Transkriptio

1 Kirjasto tervehdyttää Projekti erilaisten asiakasryhmien kohtaamisesta, hakeutuvasta kirjastotyöstä sekä toiminnan ja palveluiden kehittämisestä erityisryhmien ehdoilla Johanna Jyrkinen Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Elokuu 2013

2 2 Sisällys 1 Johdanto.3 2 Sosiaalinen kirjastotyö Toimitaan yhdessä Erityisryhmät.5 3 Projektin toteutus Yhteistyökumppanit Klubitalo Sarastus Porin kaupungin aikuissosiaalityö Projektin aikataulu..9 4 Tulokset Kirjastovierailut Kirjastohenkilöstön koulutukset Kirjallisuus- ja leffaterapia Kuntoutujan kohtaaminen Selkokieliesite 13 5 Lopuksi...14 Lähteet...16 Liitteet 17

3 3 1 Johdanto Jo pitkään on keskusteltu yleisten kirjaston roolista yhteiskunnasta. Minkälainen tulisi nykykirjaston olla, jotta käyttäjämäärät saataisiin kasvuun ja lukuharrastus uuteen nousuun? On ehdotettu, että kirjastojen pitäisi alkaa lainata myös muutakin kuin kirjoja, elokuvia ja musiikkia, eli esimerkiksi kävelysauvoja tai porakoneita. Tämä ei kuitenkaan vaadi kirjasto-osaamista, ja näin ajatellen kirjastotoiminta nähdään vain lainaamisena, ei sivistävänä kohtaamispaikkana, jossa on mahdollista kokea uusia elämyksiä ja tavata toisia ihmisiä. Jos kirjastotoimintaa kehitetään lisäämällä lainattavaksi urheiluvälineitä tai työkaluja, ollaan ehkä menossa väärään suuntaan. Nykyään puhutaan myös paljon syrjäytymisestä. Valtiovallan suunnalta syrjäytymisen ehkäisyyn on tullut selkeä viesti, ammattipiireissä ongelma on ollut tiedossa jo kauan. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on toivottavaa, sillä syrjäytyneen saattaminen takaisin aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi on kallista. Syitä syrjäytymiselle on monia, mielenterveysongelmat näistä yhtenä. Miten kirjastotoiminnan sitten voisi valjastaa ennaltaehkäisytyöhön tai auttamaan jo esimerkiksi mielenterveysongelmien kanssa painivia? Kirjaston palvelut kirjallisuuden tuntijana, tiedonhaun ammattilaisena ja kansan sivistäjänä ovat saatavilla kaikille, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla kirjastoon niitä käyttämään. Esimerkiksi liikuntarajoitteisille vanhuksille on kotipalvelua, mutta entäs ne muut. Mielenterveysongelmia on eritasoisia, mutta jo kotoa lähteminen saattaa mielenterveyspotilaalle olla vaikeaa. Hakeutuvan kirjastotyön tarkoituksena on tuoda kirjaston palvelut käyttäjien luo. Kirjasto tervehdyttää projektin päämääränä on löytää Porin kaupunginkirjastolle uusia toimintatapoja juuri mielenterveyskuntoutujia ajatellen. Kun löydämme tavan toimia yhden erityisryhmän kanssa, voimme soveltaa sitä myös muihin erityisryhmiin. Yhteistyökumppanit ovat tässä projektissa erittäin tärkeässä asemassa. Kirjasto tarjoaa projektiin oman ammatillisen osaamisensa, mutta koska kyseessä on niin selkeästi sosiaali- ja terveysaloihin liittyvä projekti, tarvitaan myös tämän alan osaamista. Projektiryhmä kootaan sillä periaatteella, että siihen kuuluu kirjastoammattilaisten lisäksi mielenterveyskuntoutujien kanssa päivittäin työskenteleviä. He tietävät parhaiten, miten mielenterveyskuntoutujia tulisi lähestyä, minkälaista palvelua heille kannattaisi tarjota. Kirjasto voi kehittää mielestään hyvän palvelun, mutta jos se ei kohtaa mielenterveyskuntoutujan palveluntarvetta, ei palvelu ole toimivaa. Projektin mielenkiintoisimpia puolia tuleekin varmasti olemaan palveluiden ideointi ja suunnittelu niin, että palveluntarve ja tarjoaja saadaan kohtaamaan. Sen lisäksi, että Porin kaupunginkirjastoon saataisiin toimiva

4 4 palvelumalli mielenterveyskuntoutujille, olisi hienoa, jos projekti poikisi vastaavaa toimintaa myös muihin kirjastoihin. 2 Sosiaalinen kirjastotyö 2.1. Toimitaan yhdessä Kirjastolaissa sanotaan, että yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. (KirjastoL nro 904/1998) Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia kulttuuriin ja sivistykseen mm. näin: Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, tausta ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. (Hallitusohjelma 2011, 31). On kuitenkin monia sellaisia ihmisryhmiä, joita kirjasto ei tavoita. Tietenkään kaikki eivät haluakaan käyttää kirjastopalveluita, mutta niille, jotka haluaisivat, se pitää tehdä mahdolliseksi. Yksi sosiaalisen kirjastotyön tehtävistä onkin juuri tavoittaa uusia asiakasryhmiä ja aktivoida ja kannustaa heitä käyttämään kirjastoa. Asiakkaiden ottaminen osaksi kirjastotyön kehittämistä, heidän ajatustensa ja ideoidensa kuuntelu tulisi jo olla kirjastojen arkipäivää. Sosiaalinen kirjasto antaa tilaa vuorovaikutukselle, tapahtumille ja esityksille. Ihmiset löytävät kaltaisiansa. Ryhmässä tieto jalostuu ja sitä on helpompi jäsentää. Tällainen kirjasto siis herättää oppimishalut sekä uteliaisuuden ja siinä sivussa kuin vahingossa kirjasto tulee tehneeksi näkyväksi moninaisuutta, ehkäisseeksi syrjäytymistä ja synnyttäneeksi uudenlaista yhteisöllisyyttä. (Verho, 2009) Kirjastosta tulee paikka, johon tullaan viihtymään ja innostumaan. Se on yhteisöllinen tila, ihan oikeasti se koko kansan olohuone, jossa kirjastotäti ei heti tule heristämään sormea ja käske olemaan hiljaa. Siellä voidaan esittää elokuvia ja musiikkiesityksiä, osallistua ja osallistaa erilaiseen toimintaan sekä verkostoitua ja yhteisöllistyä.

5 5 Uusien käyttäjäryhmien tavoittamisessa ja aktivoinnissa suuressa roolissa ovat uudet yhteistyökumppanit, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijat tai erilaiset järjestöt. Näin kirjastot saavat tärkeää, ensikäden tietoa siitä, minkälaisia palveluita heidän tulisi yrittää tarjota erityisryhmille, minkälaista palvelua toivotaan, mistä olisi hyötyä. Kirjaston ja sosiaalialojen voimien yhdistäminen mahdollistaa uudenlaisen palvelukulttuurin, joka täydentää kirjaston päivittäistä palvelua, mutta ennen kaikkea on suoraan suunnattu ja suunniteltu tietylle ryhmälle. Kehittämisessä käytetään hyväksi yhteistyökumppanien ammattitaitoa ja osaamista varmistamaan, että palvelu on toivotunlaista ja tarpeiden mukaan mietittyä Erityisryhmät Miten sitten määritellään ne erityisryhmät, joiden huomioon ottamisesta niin kovasti puhutaan? Erityisryhmiä yhdistää ainakin yksi tekijä kaikilla on toimintarajoite, joka vaikeuttaa palveluiden käyttöä. Toimintarajoite voi olla esimerkiksi kuulossa, näössä, liikkumisessa, ymmärtämisessä, keskittymisessä, oppimisessa tai käytöksessä (Kilpelänaho & Petäjäjärvi). Erityisryhmien huomioon ottamisessa puhutaan saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Vasta vuosituhannen vaihteessa ovat nämä asiat nousseet tärkeiksi suomalaisissa kirjastoissa. Tämän lisäksi esteettömyyden katsotaan usein tarkoittavan vain fyysistä esteettömyyttä eli, että pyörätuolilla pääsee helposti sisälle, mutta kun mietitään kulttuuripalveluja, pitäisi esteettömyyden käsite laajentaa myös erilaisten sisältöjen ja toimintojen toteutustapoihin ja niiden saavutettavuuteen (Kulttuuria kaikille työryhmä 2001, 14-15). Juuri tiedollisella saavutettavuudella tarkoitetaan sisältöjen esittämistä selkeästi, selkokielellä. Esimerkiksi esitteiden ja opasteiden laatiminen selkokielellä hyödyttää kaikkia kirjastonkäyttäjiä, ei ainoastaan erityisryhmiä. Opasteita voi selkeyttää myös esimerkiksi käyttämällä niissä eri värejä ja merkitsemällä tietyt aihepiirit eri värein. Tämä voi auttaa asiakasta kirjastonkäytössä, sillä esimerkiksi lukihäiriöisten tai muista hahmotushäiriöistä kärsivien on helpompi hahmottaa värejä. Kaikenlainen kirjastonavigoinnin helpottaminen on erityisryhmien kannalta edullista, sillä erityinen käyttäjä saattaa olla arka omasta erityisyydestään. Omia rajoituksiaan ei halua paljastaa muille, vaan haluaa vain käyttää kirjastoa ilman sen suurempaa kategorisointia. Erityisryhmät pitää ottaa huomioon, mutta myös muistaa, että jollekin saattaa olla tärkeää, että ei tulisi luokitelluksi erityisryhmään kuuluvaksi. Esimerkiksi toimivilla opasteilla autetaan asiakasta käyttämään kirjastoa itsenäisesti tavalla, joka voimaannuttaa käyttäjää ja antaa hänelle onnistumisen tunteen. Monilta puuttuu itseluottamusta tai he jännittävät sosiaalisia tilanteita, joten omatoimisuus kirjastossa voi olla heille tärkeää, koska he eivät halua paljastaa rajoituksiaan toisille.

6 6 Erityisen tärkeää esteettömyydessä on henkilökunnan asenne. Jos erityisasiakkaaseen reagoidaan kielteisesti, hänen kirjastonkäyttönsä saattaa loppua siihen eikä hän tule enää takaisin. Asiakaspalvelussa kannattaa myös huomioida se, että kaikki asiakkaat eivät välttämättä pysty suullisesti tai kirjallisesti kommunikoimaan. Tällöin asiakas saattaa käyttää esimerkiksi kommunikointitauluja, joista hän osoittaa viestiruutua ja asiakaspalvelija tulkitsee viestit ääneen. Kuten Kilpelänaho ja Petäjäjärvi toteavatkin, asiakaspalvelijan on hyvä olla tietoinen näistä korvaavista kommunikointikeinoista, jotta hän uskaltaa kommunikoida näitä käyttävän asiakkaan kanssa (2010). Kirjastojen resurssit tarjota erilaisia palveluita ovat rajalliset, mutta niiden jakaminen liittyy kiinteästi arvostuksiin. Asenteesta riippuu sekin halutaanko erityispalveluita tarjota. Ennen kaikkea kysymys on ennakkoluulottomuudesta ja oivaltamisesta (Taneli 2006). Esteettömyyttä voi parantaa pienelläkin rahalla. Ja kuten sanottu, erityisryhmien kannalta hyvät ratkaisut palvelevat tavallisesti myös muita kirjastonkäyttäjiä (Taneli 2006). 3 Projektin toteutus Kirjasto tervehdyttää projekti on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti ajalle Projektia ohjaamaan perustetaan projektiryhmä, johon tulee sekä kirjaston että sosiaali- ja terveysalojen henkilökuntaa. Kirjaston edustajat projektiryhmässä ovat kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti, kirjastotoimen apulaisjohtaja Paula Kauppila, Porin pääkirjaston aikuisten osaston osastonjohtaja Merja Kalliomäki ja projektityöntekijä Johanna Jyrkinen. Puolet projektiryhmästä on kirjaston edustajia, puolet sosiaali- ja terveysalojen edustajia Yhteistyökumppanit Projektiin tarvittiin luonnollisesti myös asiantuntevat yhteistyökumppanit, koska kirjastolla ei ole sosiaalipuolen osaamista. Yhteistyökumppaneiksi päätettiin kutsua klubitalo Sarastus, asumisyksikkö Taiteilijankoti, Porin kaupungin aikuissosiaalityö ja Kankaanpään kuntoutuskeskuksen KK-Kunnon Porin yksikkö. Kirjasto ja yhteistyökumppanien edustajat muodostivat projektiryhmän, joka suunnitteli projektin toimenpiteitä. Kankaanpään kuntoutuskeskus ei osallistunut projektiin. Myöskään Taiteilijankodista ei ollut edustajaa projektiryhmässä. Tosin se oli välillisesti edustettuna, sillä Klubitalo Sarastuksen edustajat työskentelevät myös Taiteilijankodissa. Näiden yhteistyökumppaneiden lisäksi projekti tekee yhteistyötä toisen Porin kaupunginkirjaston projektin,

7 7 Kirjasto lähestyy lähiötä projektin kanssa. Projektityöntekijät laativat yhdessä selkokieliset kirjastonkäytön ohjeet. Seuraavassa on yhteistyökumppaneiden esittelyt Klubitalo Sarastus Klubitalo Sarastus on Tukiranka ry:n ylläpitämä työpainotteinen ja vapaaehtoinen kuntoutumispaikka psyykkisesti sairastuneille, jotka haluavat kuntoutua työn avulla; klubitalon jäsenet suunnittelevat ja kehittävät toimintaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Toiminta on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, eli vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Klubitalo on työpaja, ei hoitopaikka. Jäsenyys sinne on vapaaehtoinen, maksuton ja aikarajoitteeton (Porin klubitalo Sarastuksen internetsivut). Tukiranka ry toimii klubitalon taustaorganisaationa ja huolehtii toiminnan rahoituksesta ja toiminnan tukemisesta. Yhteistyökumppaneina klubitalolle toimivat eri yhdistykset, viranomaiset, kunnat ja omaiset (Porin klubitalo Sarastuksen internetsivut). Klubitalo Sarastuksen toiminta perustuu kansainväliseen Fountain House toimintamalliin luvulla Yhdysvalloissa perustettu klubitaloliike sai alkunsa pienestä ryhmästä mielisairaalasta kotiutuneita avohoitopotilaita, jotka halusivat kotiutumisensa jälkeen pitää yhteyttä luvulla mukaan tuli innokas sosiaalityöntekijä John Beard, joka ymmärsi, ettei sairaaloista ja terapiasta ole apua psyykkisten sairauksien sivuvaikutuksiin, kuten eristäytymiseen ja köyhyyteen. Tarvittiin jotain muuta. Juuri Beard synnytti idean paikasta, jossa mielenterveyskuntoutujat ovat klubitalon jäseniä, eivät potilaita tai asiakkaita, ja toiminta kokonaisuudessaan tapahtuu jäsenten ja henkilökunnan yhteistyönä (Suomen Fountain House klubitalojen verkosto ry:n internetsivut). Suomessa Klubitaloja on tällä hetkellä 22 kappaletta. Ensimmäinen perustettiin Tampereelle vuonna 1995, Porin klubitalo Sarastus puolestaan on perustettu vuonna Klubitalon keskeisimpiä toimintoja on siirtymätyöohjelma, jossa työskennellään osa-aikaisessa työssä noin puolenvuoden ajan. Työstä tehdään työsopimus työnantajan kanssa ja maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Klubitalon henkilökunta toimii työssä työvalmentajana (Porin Klubitalo Sarastuksen internetsivut). Klubitalolla jäsenelle tehdään kuntoutussuunnitelma kuntoutumisvalmentajan kanssa, missä tavoitteena on työelämään siirtyminen, opiskelu tai muu. Ulkopuolisen työnantajan lisäksi Klubitalolla työskennellään omissa toimisto- ja viestintäyksiköissä sekä lounaskahvilassa. Klubitalo toimittaa Klubilehti Sarastuksen Sanomia, lounaskahvilassa on tarjolla lounasta joka arkipäivä.

8 Porin kaupungin aikuissosiaalityö Porin kaupungin aikuissosiaalityön osalta projektiryhmäämme kuului kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Johanna Heilä sekä kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Marjut Kulmala Kuntakokeiluhankkeesta. Porin kaupunginkirjasto on jo monen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa ja onkin erittäin suosittu kuntoutujien sijoituspaikka. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva henkilö on yleensä pitkäaikaistyötön. Henkilölle etsitään työpaikka kaupungilta tai ns. kolmannelta sektorilta, seurakunnalta tai valtiolta, jossa hän tuetusti ja ohjatusti työskentelee. Yritys ei voi olla sijoituspaikkana. Työtehtävät räätälöidään asiakkaan tavoitteiden, työkyvyn ja osaamisen mukaan. Kerrallaan työtoiminta kestää kolme kuukautta. Työpäiviä voi olla 1-5 päivää viikossa, vähintään 4 tuntia kerrallaan. (Kuntouttavan työtoiminnan internetsivut) Asiakas tekee yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan ja työvoimaohjaajan kanssa aktivointisuunnitelman, joka toimii lähetteenä kuntouttavaan työtoimintaan. Työpaikan lähiesimies toimii asiakkaan tukena yhdessä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa. (Kuntouttavan työtoiminnan internetsivut) Porin kaupunginkirjastossa on yleensä yksi tai useampiakin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita sijoitettuina. Useimmiten heidät sijoitetaan pääkirjastolle, mutta lähikirjastoissakin heitä on ollut. Kirjasto on myös erittäin suosittu sijoituspaikka, johon asiakkaat itse toivovat pääsevänsä. Myös tältäkin osin kirjasto on ns. matalan kynnyksen paikka, jossa työtoimintaan tuleva saa rauhassa tutustua työelämään ilman sen suurempia paineita. Aikuissosiaalityön osalta projektissa oli mukana myös valtakunnallisen Kuntakokeilu-hankkeen kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Marjut Kulmala. Kuntakokeilu-hankkeen tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi (Kuntakokeilu-hankkeen internetsivut). Hankkeeseen kuuluu Satakunnan alueella neljä kuntaa, Merikarvia, Pomarkku, Pori ja Ulvila, ja se kestää välisen ajan. Myös Kuntakokeilu-hankkeessa on tehty yhteistyötä Klubitalo Sarastuksen kanssa, joten Kuntakokeilun ottaminen yhteistyökumppaniksi tuntui luonnolliselta.

9 Projektin aikataulu Projekti aloitettiin tammikuussa ja ensimmäiset kuukaudet käytettiin aiheeseen tutustumiseen, materiaalin keruuseen ja toimenpiteiden suunnitteluun. Lisäksi mietittiin ketä kutsutaan projektiryhmään. Maaliskuussa oli projektiryhmän ensimmäinen kokous ja se onnistui erittäin hyvin. Juuri oikeat yhteistyökumppanit oli valittu. Ryhmältä tuli erittäin käyttökelpoisia ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi, sellaisiakin, mitä suunnitteluvaiheessa ei ollut ajateltu. Projektisuunnitelmassa esitelty alustava aikataulu muuttui hieman, mutta se ei kuitenkaan venynyt. Hyvin nopealla aikataululla suunniteltiin esimerkiksi Kirjallisuus- ja leffaterapia koulutus, joka osoittautuikin erittäin suosituksi. Koulutus esitellään paremmin luvussa Seuraavassa on projektin lopullinen aikataulu. Aikataulu Tehtävä Tutustuminen aiheeseen, selvitys ja valmistelu Hankesuunnitelma Projektiryhmän kokoaminen Toimenpiteiden suunnittelu Projektiryhmän kokous 1/2013 Koulutuksen suunnittelu Projektiryhmän kokous 2/ 2013 Henkilökunnan koulutus Kirjallisuus- ja elokuvaterapia Raportin kirjoittaminen Kirjastovierailujen ennakkotietokyselyt Sarastukseen Raportin kirjoittaminen Projektiryhmänkokous 3 / 2013 Kirjastovierailut Sarastuksen ryhmille Selkokieliesite Raportin kirjoittaminen Selkokieliesite Loppuraportti Artikkeli Satakirjastot-lehteen Projektiryhmän kokous 4 / 2013 syksy 2013 Henkilökunnan koulutus Kuntoutujan kohtaaminen Alun perin ajateltiin, että projektikokouksia olisi enemmän, mutta loppujen lopuksi se ei ollut tarpeen. Kuntoutujan kohtaaminen koulutus siirtyi kesälomien vuoksi syksyyn 2013.

10 10 4 Tulokset 4.1. Kirjastovierailut Kesäkuussa päivä järjestettiin ensimmäiset kirjastovierailut Klubitalo Sarastuksen kahdelle ryhmälle. Ensimmäisessä ryhmässä olivat pitkäaikaiskävijä, vähän vanhemmat henkilöt ja toisessa ryhmässä nuoret, vielä työelämään suuntaavat kävijät. Ensimmäisen vierailukerran sisällöksi suunniteltiin Porin kaupunginkirjaston aikuisten osaston kanssa kirjaston yleisesittely. Projektin tarkoituksena on luoda vierailuista pysyvä käytäntö, joten suunnittelimme seuraavien vierailujen aiheiksi esimerkiksi tiedonhakua ja musiikki- ja elokuvaesittelyä. Ideana oli, että eri aiheista kiinnostuneet osallistuisivat jatkossa eri vierailuille. Esimerkiksi tiedonhaun ajateltiin kiinnostavat erityisesti koulu- ja työelämään suuntaavia kävijöitä. Ennen vierailuja lähetettiin Klubitalo Sarastukseen ennakkokysymyslomakkeet (liite 1), joissa kartoitettiin Sarastuksen ryhmäläisten kirjastonkäyttö- ja lukutottumuksia sekä kiinnostuksenkohteita. Näiden perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa ensimmäinen vierailukerta on kirjaston yleisesittely ja muilla kerroilla keskitytään johonkin tiettyyn aihepiiriin. Erityisesti musiikki ja elokuvat tuntuivat kiinnostavan monia ennakkokyselyn perusteella, joten nämä ovat varmasti yhden vierailun aiheena. Ensimmäiset vierailut pidettiin perättäisinä päivinä. Molemmilla kerroilla ryhmiä vastassa oli kaksi aikuisten osaston edustajaa sekä projektityöntekijä. Kirjastoon tutustuminen aloitettiin heti eteisestä, jossa ovat muun muassa poistokirjapiste Kirjakirppu, kirjaston kahvilan sisäänkäynti sekä koulutustilan sisäänkäynti. Eteisessä on myös asiakkaiden kirjanvaihtohylly, joka toimii tuo tullessas vie mennessäs -periaatteella. Hylly ei ole kirjaston hallinnoima eli ottamiaan ja tuomiaan kirjoja ei tarvitse merkitä mihinkään. Tämä herättikin kysymyksiä vierailijoiden keskuudessa. Eteisestä siirryttiin kirjaston lainauspalvelujen puolelle ja tutustuttiin myös palautusautomaattiin. Jälkimmäisellä vierailulla palautusautomaatin toiminta demonstroitiin käytännössä, koska kaikki ryhmäläiset eivät olleet sitä vielä koskaan käyttäneet. Seuraavaksi käytiin katsomassa myös lasten- ja nuorten osasto. Seuraavaksi kierrettiin 2. kerroksen lehti- ja musiikkiosasto. Viimeiseksi palattiin 1. kerrokseen ja aikuisten osastolle, jossa ryhmä jakautui kahtia ja kirjastonhoitajien johdolla lähdettiin kiertämään kirjastosalia eri puolilta. Kirjastosalin jako tieto- ja kaunokirjallisuuteen tuli tutuksi, kuin myös se, että osa kaunokirjoista on jaettu aihepiirin mukaan omiin hyllyihinsä. Lopuksi kokoonnuttiin vielä runonurkkaukseen, jossa sai vielä esittää kysymyksiä, jos ei jo kierroksen aikana ollut niitä esittänyt.

11 11 Vierailuihin oli varattu aikaa puoli tuntia. Koska aika oli näin lyhyt, päätimme järjestää useamman vierailun ja pitää vierailujen sisällön mahdollisimman selkeänä, jotta tietoa ei tulisi liikaa ja sen pystyisi omaksumaan helpommin. Molemmat vierailut veivät kuitenkin enemmän aikaa kuin puoli tuntia. Varsinkin jälkimmäinen nuorten ryhmä oli hyvin innokas esittämään kysymyksiä, ja heidän vierailuunsa kuluikin melkein kaksinkertainen aika. Kaiken kaikkiaan vierailut olivat erittäin onnistuneet. Monet ryhmäläisistä olivat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä, mutta hekin sanoivat, että vierailulla tuli uuttakin tietoa. Vierailuja aiotaan ehdottomasti jatkaa, koska ne saivat niin hyvää palautetta. Yhteishenkilöiksi kirjaston ja Sarastuksen välille Kirjasto tervehdyttää -projektin päättymisen jälkeen valittiin Merja Kalliomäki. Sarastuksen puolelta yhteyttä hoitaa virkaatekevä johtaja Jaana Salonoja ja hänen sijaisuutensa loputtua johtaja Mirva Heino-Laikku. Tulevien kirjastovierailujen aiheiksi on suunniteltu ainakin kirjastokäytäntöjä, joissa opeteltaisiin lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä muun muassa, sekä tiedonhakuun keskittyvää vierailua, jota varten varattaisiin kirjaston tietotori, jolloin osallistujat pääsisivät itse tietokoneella tekemään ja opettelemaan. Alustavan kyselyn perusteella musiikki ja elokuvat kiinnostavat monia sarastuslaisia, joten nämäkin voisivat olla yhden vierailun aihe. Kirjastovierailujen lisäksi syksyllä 2013 aloitetaan klubitalo Sarastuksen kanssa lukipiiripilotti. Tarkoituksena olisi pitää kiinnostuneille sarastuslaisille lukupiiri, jossa olisi paikalla sekä kirjaston edustaja että joku sarastuksen ohjaajista. Piirissä käsiteltäisiin yhdessä erilaisia tekstejä, esimerkiksi runoja, mietelauseita ja novelleja, ja niistä kumpuavia tunnetiloja. Lukupiirin konsepti voisi olla sellainen, että luettavan tekstin lisäksi siellä olisi myös muiden, aiheeseen liittyvien tekstien vinkkausta Kirjastohenkilökunnan koulutukset Projektin puitteissa haluttiin myös järjestää kirjastohenkilökunnalle koulutusta, koska yhtenä projektin tavoitteena oli kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa. Aluksi mahdollisiksi koulutusaiheiksi suunniteltiin kirjallisuusterapiaa ja mielenterveyskuntoutujan kohtaamista. Projektiryhmän kokouksessa virisi idea myös leffaterapian mukaan ottamisesta. Näin päätettiin järjestää koulutukset aiheilla Kirjallisuus- ja leffaterapia ja Kuntoutujan kohtaaminen.

12 Kirjallisuus- ja leffaterapia Ensimmäisessä projektiryhmän kokouksessa päätimme yhteisestä koulutuspäivästä kirjallisuus- ja leffaterapialla. Oli selvää, että koulutusta tarjotaan kaikille Satakirjastoille, mutta sitä päätettiin tarjota myös sosiaali- ja terveydenhuollolle, koska he ovat niin tärkeä yhteistyökumppani Kirjasto tervehdyttää projektissa. Koulutus suunniteltiin nopealla aikataululla: ensimmäinen projektiryhmän kokous oli maaliskuussa ja koulutus saatiin järjestymään jo huhtikuun lopuksi. Koulutusta mainostettiin Porin kaupunginkirjaston henkilökunnalle intranetissä. Tämän lisäksi tiedotettiin kaikkia Satakirjastoja. Tieto lähetettiin myös kirjasto.fi sivuston ammattikalenteriin. Jaana Salonoja ja Sari Hellman hoitivat tiedottamisen sosiaali- ja terveysaloille. Heillä kuitenkin oli varmin tieto siitä, missä kaikissa yksiköissä työskentelee henkilöitä, joita koulutus voisi kiinnostaa. Kirjallisuus- ja leffaterapiakoulutukseen ilmoittautui mennessä 54 henkilöä, joista kirjastohenkilökuntaa oli 21 henkilöä ja 33 sosiaali- ja terveysaloilta. Ilmoittautumisaikaa oli neljä viikkoa. Lopulta koulutukseen osallistui 52 henkilöä. Kaikki ilmoittautuneet eivät osallistuneet, mutta paikalle saapui kolme henkilöä ilman ilmoittautumista. Porin kaupunginkirjastosta koulutukseen osallistui 16 henkeä, muista Satakirjastoista 4. Koulutus järjestettiin perjantaina (ohjelma liitteessä 2). Koulutuspäivä oli erittäin onnistunut, ja osallistuminen oli aktiivista. Koulutuspäivän antiin kuuluivat mm. kirjallisuusterapiaharjoitukset ja leffaklipit. Aiheet herättivät keskustelua ja erityisesti sosiaali- ja terveysalojen edustajat osallistuivat aktiivisesti. Koulutuspäivän jälkeen seuraavassa projektiryhmän kokouksessa saimme vielä lisää hyvää palautetta koulutuksesta. Se oli herättänyt kiinnostusta muuallakin Satakunnan alueella. Mietittiin jopa sellaista mahdollisuutta, että hankittaisi useampi yhteistyökumppani jakamaan kustannukset ja järjestettäisi koulutus uudelleen Satakunnan laajuisesti sosiaali- ja terveysaloille Kuntoutujan kohtaaminen Henkilökunnalle haluttiin tarjota myös koulutusta tueksi mahdollisiin ongelmatilanteisiin, joita perusasiakaspalvelutyössä saatetaan kohdata. Koulutusnäkökulmaa miettiessä tärkeäksi nousi erityisesti erilaisten psyykkisten tai neurologisten sairauksien tunnistaminen. Monesti ajatellaan, että aggressiivisesti käyttäytyvä asiakas on humalassa tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena. Käytöksen taustalla saattaa kuitenkin olla muutakin, ja olisi hyvä edes vähän pystyä tunnistamaan mistä voisi olla kyse. Tärkeintä olisi saada tilanne hoidettua turvallisesti kaikkien kannalta. Vartijan

13 13 kutsuminen on äärimmäinen keino, joka saattaa karkottaa asiakaan lopullisesti kirjaston käyttäjistä. Uhkaavasti käyttäytyvä asiakas ei välttämättä ole vihainen häntä palvelevalle henkilökunnalle, vaan turhautunut esimerkiksi omaan itseensä, jos ei osaa, löydä tai ymmärrä jotain. Tämä huomioon ottaen, olisi kaikkien kannalta paras, että tilanne rauhoittuisi ilman vartijan apua, koska vartijan kutsuminen voi asiakkaan suuntaan tuntua erittäin uhkaavalta. Jaana Salonoja ja Sari Hellman lupautuivat puhujiksi Kuntoutujan kohtaaminen koulutuspäivään. He ehdottivat myös kokemusasiantuntijoiden käyttöä puhujina, mitä pidettiinkin erittäin hyvänä ideana. Perusideana koulutuspäivässä oli se, että aamupäivä olisi teoriapainotteisempi ja iltapäivä keskittyisi enemmän käytäntöön. Jaanan ja Sarin ehdottama Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori ja kouluttaja Marja Flinck lupautui myös puhujaksi koulutuksen aamupäivän osuuteen. Toiseksi puhujaksi saimme lopulta Satakunnan sairaanhoitopiirin johtavan psykologin Sirkku Tynin. Alun perin tarkoituksena olikin, että puhujat olisivat selvillä ennen kesälomien alkua, koska koulutus olisi jo elokuun viimeisellä viikolla ennen projektin loppua. Kesäkuun projektiryhmänkokouksessa päätimme kuitenkin vielä tarkentaa koulutuspäivän tehtävänjakoa eli sitä, mikä on kukin puhujan painotus omassa osuudessaan. Tätä mietitään vielä elokuun kokouksessa, joten koulutus järjestetään syksyn 2013 aikana Selkokieliesite Projektiin kuului myös yhteistyö toisen kirjaston projektin, Kirjasto lähestyy lähiötä projektin kanssa. Tässä projektissa ovat kohderyhmänä olleet maahanmuuttajat, mutta myös ikäihmiset. Molemmat näistä ryhmistä hyötyvät selkokielisestä kirjastoesitteestä, samoin kuin mielenterveyskuntoutujatkin, joten yhteistyö tämän osalta oli luonnollista ja hyvin perusteltua. Yhteistyö aloitettiin tarkastelemalla selkokielioppaita, jotta saatiin perustiedot siitä, mitä selkokieli on, miten sitä käytetään ja mihin selkokielelle kääntämisessä pitää kiinnittää huomiota. Tämän jälkeen tarkasteluun pääsi Porin kaupunginkirjaston tämän hetkinen kirjastonkäyttäjän opas. Mallia uuden esitteen suunnitteluun otettiin muun muassa Kuopion kaupunginkirjaston selkokieliesitteestä sekä erilaisista sosiaali- ja terveysalojen esitteistä. Käännettäessä tekstiä selkokielelle on mietittävä sitä, miten asia ilmaistaan, jotta se ymmärretään mahdollisimman oikein. Mikä on tekstissä olennaista, onko uusia käsitteitä, pitääkö esimerkiksi asioiden esittämisjärjestystä muuttaa. Perussääntö on, että lauseet pidetään lyhyinä ja yksinkertaisina. Ei käytetä vaikeita sanoja tai vaikeita lauserakenteita. Lauseet ovat aktiivissa, ja sanajärjestys on

14 14 mieluummin suora. Näkyvin ero yleiskieleen on tekstin rivitys. Selkokielessä pyritään siihen, että yksi rivi on yksi ajatuskokonaisuus, ja uusi lause alkaa aina omalta riviltään. Myös tekstikoko on tavallista suurempi. Nykyisessä kirjastonkäyttäjän oppaassa on paljon tietoa. Jos tämä kaikki olisi käännetty selkokielelle, olisi esitteestä tullut liian pitkä. Emme voineet siis lähteä pelkästään kääntämään, vaan informaatiota piti myös karsia. Päätimme muutenkin pitäytyä tiedoissa, jotka eivät välttämättä ihan heti muuttuisi, joten esimerkiksi varausmaksujen, myöhästymismaksujen ynnä muiden hinnat jätettiin vallan esitteestä pois. Tärkeintä on kuitenkin tiedottaa käyttäjiä siitä, että myöhästyneistä palautuksista menee maksu. Tämän lisäksi maksuja on monia erilaisia, joten esitettä tuskin olisi saatu niin selkeäksi kuin mahdollista. Kuvilla on myös suuri merkitys selkokieliesitteessä. Kuvien pitää olla havainnollistavia ja selkeitä sekä liittyä siihen asiaan, josta sivulla puhutaan. Niiden tarkoitus ei ole olla pelkästään täytteenä, vaan todellakin tehdä esitettä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Kuvat otettiin kirjaston henkilökunnan voimin pääkirjaston tiloissa erilaisista asiakaspalvelu- ja kirjastonkäyttötilanteista. Ennen esitteen hyväksymistä se laitettiin vielä kommenttikierrokselle pääkirjaston osastonjohtajille. Esitteelle päätettiin hakea myös Selkokeskuksen myöntämä selkologo merkiksi siitä, että esite on Selkokeskuksen hyväksymä selkokielinen esite. 5 Lopuksi Kirjasto tervehdyttää projektissa työskentely on ollut erittäin antoisaa. Sekä Porin kaupunginkirjasto että Klubitalo Sarastus ovat löytäneet uuden yhteistyökumppanin, jonka kanssa työskentely on ollut helppoa ja idearikasta. Yhteistyön jatkumisesta projektin jälkeenkin on jo sovittu. Kirjastovierailut jatkuvat eri aiheilla syksyllä, uutena yhteistoimintana mukaan tulee lukupiiripilotti, jossa perusajatusta lukupiiristä lähestytään hieman eri kantilta. Kirjallisuuden terapoiva vaikutus yhdistetään kirjastohenkilökunnan ammattitaitoon. Sarastuksen saadessa uusia jäseniä, myös kirjastovierailut uusitaan. Mikäli intoa riittää, yhteistyöstä saadaan jatkuvaa, niin kuin projektin tarkoitus olikin. Alku on ainakin ollut lupaava. Vallitsevassa taloustilanteessa kaikki uudet yhteistyökumppanit ovat tervetulleita ja resurssien yhdistäminen erittäin toivottavaa taloudellisestikin. Kirjasto pystyy tarjoamaan räätälöityä palvelua osana jokapäiväistä toimintaansa erityisryhmälle, jolle mielekäs tekeminen on tärkeää arjenhallinnan näkökulmasta. Kuntouttava yksikkö saa kuntoutujille sisältöä

15 15 ilman suurta rahallista panostusta. Kirjasto kantaa sosiaalista vastuuta olemalla kuntouttamassa ja tervehdyttämässä esimerkiksi mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia. Yhteistyön lisääntyminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, koska kuntoutujan auttaminen takaisin esimerkiksi työelämään on kallista. Näin kustannuksia voidaan jakaa ja lisäksi tehdään kirjastoa tunnetuksi myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ajatellen. Kirjasto tervehdyttää projektilla on saatu hyvä alku Porin kaupunginkirjaston sosiaalista kirjastotyötä ajatellen. Yhteistyö uusien kumppaneiden kanssa jatkuu ja saattaa jopa laajentua, kun sana toimivasta yhteistyöstä kiirii eteenpäin. Kiinnostusta kentällä ainakin on.

16 16 Lähteet Kilpelänaho, Saila & Petäjäjärvi, Piia (2010) Erityisryhmät kirjaston asiakkaina. Kirjastolehti, verkkoartikkeli Tulostettu Kirjastolaki /904. Saatavana osoitteessa [viitattu ]. Kulttuuria kaikille työryhmä (2001). Kulttuuria kaikille. Esitys vammaiskulttuurin ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseksi. Opetusministeriön työryhmien muistioita. Helsinki: Opetusministeriö. Saatavilla osoitteesta in_ja_kulttuurin_saav?lang=fi Kuntakokeilu-hanke. ml [viitattu ]. Kuntouttavan työtoiminta, Porin kaupunki. html [viitattu ] Porin Klubitalo Sarastus internetsivut, [viitattu ]. Suomen Fountain House klubitalojen verkosto ry:n internetsivut, [viitattu ]. Taneli, Mari (2006) Kirjastojen saavutettavuus. Tulostettu Valtioneuvosto (2011) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston kanslia. Saatavana osoitteessa [viitattu ]. Verho, Seppo (2009) Kirjastolehti, nro 2.

17 17 Liite 1: Ennakkokysymykset kirjastovierailuryhmiin osallistuneille Kirjasto tervehdyttää Porin kaupunginkirjastossa Satakunnan maakuntakirjastossa on vuoden 2013 alussa käynnistynyt Kirjasto tervehdyttää projekti. Projekti on suunnattu mielenterveyskuntoutujille. Projektin tarkoituksena on löytää uusia tapoja palvella erilaisia asiakasryhmiä ja oppia huomioimaan erilaiset tarpeet. Projektissa tehdään vierailuja kirjastoon, opetellaan kirjastonkäyttöä ja tutustutaan kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuviin - koko kirjaston palvelutarjontaan. Jotta osaisimme tarjota juuri sellaista palvelua, jota te tarvitsette, toivoisimme, että kertoisitte hieman omasta kirjastonkäytöstänne, lukutottumuksistanne ja siitä, mitä haluatte tietää tai oppia lisää. Pyytäisimme teitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin. Kiitos avustanne. 1. Luetko Kyllä Ei a) kirjoja b) runoja c) sarjakuvia? 2. Kuunteletko Kyllä Ei a) musiikkia b) äänikirjoja? 3. Valitse sopivin vaihtoehto Kyllä

18 18 a) Käyn kirjastossa usein. b) Käyn kirjastossa harvoin. c) En käy kirjastossa. Miksi? 4. Kun käyt kirjastossa Kyllä En a) lainaatko b) luetko lehtiä c) käytätkö tietokoneita d) käytätkö digitointistudiota e) teetkö jotain muuta, mitä? 5. Mitä luet? Kyllä En a) rakkausromaaneja b) historiallisia romaaneja c) dekkareita d) sotakirjoja e) lasten- ja nuortenkirjoja f) tietokirjoja

19 19 g) jotain muuta, mitä? 6. Mistä aiheista haluaisit tietää lisää? Kyllä En a) romaaneista b) dekkareista c) käsityökirjoista d) puutarhakirjoista e) ruokakirjoista f) musiikista g) elokuvista h) tietokone- tai konsolipeleistä i) jostain muusta, mistä? 7. Onko kirjastoon tuleminen helppoa? Löydätkö helposti Kyllä En a) ulko-oven b) palautusautomaatin

20 20 c) lainaustiskin d) lainausautomaatit e) tietopalvelun f) lasten- ja nuortenosasto g) lehti- ja musiikkiosaston, 2. kerros h) asiakastietokoneet i) hissin j) kirjaston kahvilan 8. Henkilökohtainen palvelu Kyllä En a) Kaipaisitko lisää henkilökohtaista palvelua, kun tulet kirjastoon? b) Tunnistatko henkilökuntaan kuuluvan helposti? c) Onko henkilökuntaa helppo lähestyä?

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kirjaston monikulttuurinen palvelukonsepti Open Zone -hankkeen aikana 2008-2011 syntyneet hyvät käytännöt, joista on tullut

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan Paras on edessä

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan  Paras on edessä Ohje esittelijälle Tämän ohjaustekstin tarkoitus on auttaa sinua kertomaan lyhyesti ja vapaasti mitä valkokankaalla lukee. Tavoite on, että sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan valkokankaalta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu -koulutus Tampere 26.11.2015 Erityispalvelujen tiimi Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa palveluja,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Kaisa Koskela kaisa.k.koskela@espoo.fi Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Tavoitteena hahmottaa kokonaistilannetta ja palvelutarpeita kulttuurisen moninaisuuden

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kirjasto mukana OPS-prosessissa 29.10.2015 Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Koulu on kirjaston tärkein yhteistyökumppani Miksi näin? koulun kautta kirjasto tavoittaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

Kuntaliitto ja kirjastoasiat Kuntaliitto ja kirjastoasiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2016 Johanna Selkee Johanna.selkee@kuntaliitto.fi Asioita Kansallinen tilastointi vertailtavuus kirjastotilastoinnin kanssa? Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

NUORET INNOSTUVAT LUKEMISESTA

NUORET INNOSTUVAT LUKEMISESTA NUORET INNOSTUVAT LUKEMISESTA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ Antti Huttunen Lielahden koulu Tampere KUKA? Antti Huttunen Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina yläkoulussa Yhdeksäs vuosi opettajana Kinesteettinen

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa - hanke moottorina uudistuksille?

Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa - hanke moottorina uudistuksille? Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa - hanke moottorina uudistuksille? Emma Susi, kulttuurituottaja Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Yleisten kirjastojen neuvosto Inkeri Näätsaari 8.10.2012 Palaute, asiakaskyselyt, käyttäjätutkimukset Asiakaspalveluhenkilökunnan kokemukset

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Kuntoavustaja valmennus

Kuntoavustaja valmennus Kuntoavustajan toimintamalli Kolarissa 2015-16 Kuntoavustaja valmennus Mistä valmennus sai alkunsa? Kaivattiin apukäsiä vanhusten ulkoiluttamiseen. Haluttiin antaa mahdollisuus työttömille tutustua hoiva-alaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA Menthal Capital Care tarjosi Hämeenlinnalle mahdollisuutta kehittää sähköistä palveluaan psykososiaalisten palveluiden

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot