Kirjasto tervehdyttää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjasto tervehdyttää"

Transkriptio

1 Kirjasto tervehdyttää Projekti erilaisten asiakasryhmien kohtaamisesta, hakeutuvasta kirjastotyöstä sekä toiminnan ja palveluiden kehittämisestä erityisryhmien ehdoilla Johanna Jyrkinen Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Elokuu 2013

2 2 Sisällys 1 Johdanto.3 2 Sosiaalinen kirjastotyö Toimitaan yhdessä Erityisryhmät.5 3 Projektin toteutus Yhteistyökumppanit Klubitalo Sarastus Porin kaupungin aikuissosiaalityö Projektin aikataulu..9 4 Tulokset Kirjastovierailut Kirjastohenkilöstön koulutukset Kirjallisuus- ja leffaterapia Kuntoutujan kohtaaminen Selkokieliesite 13 5 Lopuksi...14 Lähteet...16 Liitteet 17

3 3 1 Johdanto Jo pitkään on keskusteltu yleisten kirjaston roolista yhteiskunnasta. Minkälainen tulisi nykykirjaston olla, jotta käyttäjämäärät saataisiin kasvuun ja lukuharrastus uuteen nousuun? On ehdotettu, että kirjastojen pitäisi alkaa lainata myös muutakin kuin kirjoja, elokuvia ja musiikkia, eli esimerkiksi kävelysauvoja tai porakoneita. Tämä ei kuitenkaan vaadi kirjasto-osaamista, ja näin ajatellen kirjastotoiminta nähdään vain lainaamisena, ei sivistävänä kohtaamispaikkana, jossa on mahdollista kokea uusia elämyksiä ja tavata toisia ihmisiä. Jos kirjastotoimintaa kehitetään lisäämällä lainattavaksi urheiluvälineitä tai työkaluja, ollaan ehkä menossa väärään suuntaan. Nykyään puhutaan myös paljon syrjäytymisestä. Valtiovallan suunnalta syrjäytymisen ehkäisyyn on tullut selkeä viesti, ammattipiireissä ongelma on ollut tiedossa jo kauan. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on toivottavaa, sillä syrjäytyneen saattaminen takaisin aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi on kallista. Syitä syrjäytymiselle on monia, mielenterveysongelmat näistä yhtenä. Miten kirjastotoiminnan sitten voisi valjastaa ennaltaehkäisytyöhön tai auttamaan jo esimerkiksi mielenterveysongelmien kanssa painivia? Kirjaston palvelut kirjallisuuden tuntijana, tiedonhaun ammattilaisena ja kansan sivistäjänä ovat saatavilla kaikille, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla kirjastoon niitä käyttämään. Esimerkiksi liikuntarajoitteisille vanhuksille on kotipalvelua, mutta entäs ne muut. Mielenterveysongelmia on eritasoisia, mutta jo kotoa lähteminen saattaa mielenterveyspotilaalle olla vaikeaa. Hakeutuvan kirjastotyön tarkoituksena on tuoda kirjaston palvelut käyttäjien luo. Kirjasto tervehdyttää projektin päämääränä on löytää Porin kaupunginkirjastolle uusia toimintatapoja juuri mielenterveyskuntoutujia ajatellen. Kun löydämme tavan toimia yhden erityisryhmän kanssa, voimme soveltaa sitä myös muihin erityisryhmiin. Yhteistyökumppanit ovat tässä projektissa erittäin tärkeässä asemassa. Kirjasto tarjoaa projektiin oman ammatillisen osaamisensa, mutta koska kyseessä on niin selkeästi sosiaali- ja terveysaloihin liittyvä projekti, tarvitaan myös tämän alan osaamista. Projektiryhmä kootaan sillä periaatteella, että siihen kuuluu kirjastoammattilaisten lisäksi mielenterveyskuntoutujien kanssa päivittäin työskenteleviä. He tietävät parhaiten, miten mielenterveyskuntoutujia tulisi lähestyä, minkälaista palvelua heille kannattaisi tarjota. Kirjasto voi kehittää mielestään hyvän palvelun, mutta jos se ei kohtaa mielenterveyskuntoutujan palveluntarvetta, ei palvelu ole toimivaa. Projektin mielenkiintoisimpia puolia tuleekin varmasti olemaan palveluiden ideointi ja suunnittelu niin, että palveluntarve ja tarjoaja saadaan kohtaamaan. Sen lisäksi, että Porin kaupunginkirjastoon saataisiin toimiva

4 4 palvelumalli mielenterveyskuntoutujille, olisi hienoa, jos projekti poikisi vastaavaa toimintaa myös muihin kirjastoihin. 2 Sosiaalinen kirjastotyö 2.1. Toimitaan yhdessä Kirjastolaissa sanotaan, että yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. (KirjastoL nro 904/1998) Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia kulttuuriin ja sivistykseen mm. näin: Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, tausta ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. (Hallitusohjelma 2011, 31). On kuitenkin monia sellaisia ihmisryhmiä, joita kirjasto ei tavoita. Tietenkään kaikki eivät haluakaan käyttää kirjastopalveluita, mutta niille, jotka haluaisivat, se pitää tehdä mahdolliseksi. Yksi sosiaalisen kirjastotyön tehtävistä onkin juuri tavoittaa uusia asiakasryhmiä ja aktivoida ja kannustaa heitä käyttämään kirjastoa. Asiakkaiden ottaminen osaksi kirjastotyön kehittämistä, heidän ajatustensa ja ideoidensa kuuntelu tulisi jo olla kirjastojen arkipäivää. Sosiaalinen kirjasto antaa tilaa vuorovaikutukselle, tapahtumille ja esityksille. Ihmiset löytävät kaltaisiansa. Ryhmässä tieto jalostuu ja sitä on helpompi jäsentää. Tällainen kirjasto siis herättää oppimishalut sekä uteliaisuuden ja siinä sivussa kuin vahingossa kirjasto tulee tehneeksi näkyväksi moninaisuutta, ehkäisseeksi syrjäytymistä ja synnyttäneeksi uudenlaista yhteisöllisyyttä. (Verho, 2009) Kirjastosta tulee paikka, johon tullaan viihtymään ja innostumaan. Se on yhteisöllinen tila, ihan oikeasti se koko kansan olohuone, jossa kirjastotäti ei heti tule heristämään sormea ja käske olemaan hiljaa. Siellä voidaan esittää elokuvia ja musiikkiesityksiä, osallistua ja osallistaa erilaiseen toimintaan sekä verkostoitua ja yhteisöllistyä.

5 5 Uusien käyttäjäryhmien tavoittamisessa ja aktivoinnissa suuressa roolissa ovat uudet yhteistyökumppanit, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijat tai erilaiset järjestöt. Näin kirjastot saavat tärkeää, ensikäden tietoa siitä, minkälaisia palveluita heidän tulisi yrittää tarjota erityisryhmille, minkälaista palvelua toivotaan, mistä olisi hyötyä. Kirjaston ja sosiaalialojen voimien yhdistäminen mahdollistaa uudenlaisen palvelukulttuurin, joka täydentää kirjaston päivittäistä palvelua, mutta ennen kaikkea on suoraan suunnattu ja suunniteltu tietylle ryhmälle. Kehittämisessä käytetään hyväksi yhteistyökumppanien ammattitaitoa ja osaamista varmistamaan, että palvelu on toivotunlaista ja tarpeiden mukaan mietittyä Erityisryhmät Miten sitten määritellään ne erityisryhmät, joiden huomioon ottamisesta niin kovasti puhutaan? Erityisryhmiä yhdistää ainakin yksi tekijä kaikilla on toimintarajoite, joka vaikeuttaa palveluiden käyttöä. Toimintarajoite voi olla esimerkiksi kuulossa, näössä, liikkumisessa, ymmärtämisessä, keskittymisessä, oppimisessa tai käytöksessä (Kilpelänaho & Petäjäjärvi). Erityisryhmien huomioon ottamisessa puhutaan saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Vasta vuosituhannen vaihteessa ovat nämä asiat nousseet tärkeiksi suomalaisissa kirjastoissa. Tämän lisäksi esteettömyyden katsotaan usein tarkoittavan vain fyysistä esteettömyyttä eli, että pyörätuolilla pääsee helposti sisälle, mutta kun mietitään kulttuuripalveluja, pitäisi esteettömyyden käsite laajentaa myös erilaisten sisältöjen ja toimintojen toteutustapoihin ja niiden saavutettavuuteen (Kulttuuria kaikille työryhmä 2001, 14-15). Juuri tiedollisella saavutettavuudella tarkoitetaan sisältöjen esittämistä selkeästi, selkokielellä. Esimerkiksi esitteiden ja opasteiden laatiminen selkokielellä hyödyttää kaikkia kirjastonkäyttäjiä, ei ainoastaan erityisryhmiä. Opasteita voi selkeyttää myös esimerkiksi käyttämällä niissä eri värejä ja merkitsemällä tietyt aihepiirit eri värein. Tämä voi auttaa asiakasta kirjastonkäytössä, sillä esimerkiksi lukihäiriöisten tai muista hahmotushäiriöistä kärsivien on helpompi hahmottaa värejä. Kaikenlainen kirjastonavigoinnin helpottaminen on erityisryhmien kannalta edullista, sillä erityinen käyttäjä saattaa olla arka omasta erityisyydestään. Omia rajoituksiaan ei halua paljastaa muille, vaan haluaa vain käyttää kirjastoa ilman sen suurempaa kategorisointia. Erityisryhmät pitää ottaa huomioon, mutta myös muistaa, että jollekin saattaa olla tärkeää, että ei tulisi luokitelluksi erityisryhmään kuuluvaksi. Esimerkiksi toimivilla opasteilla autetaan asiakasta käyttämään kirjastoa itsenäisesti tavalla, joka voimaannuttaa käyttäjää ja antaa hänelle onnistumisen tunteen. Monilta puuttuu itseluottamusta tai he jännittävät sosiaalisia tilanteita, joten omatoimisuus kirjastossa voi olla heille tärkeää, koska he eivät halua paljastaa rajoituksiaan toisille.

6 6 Erityisen tärkeää esteettömyydessä on henkilökunnan asenne. Jos erityisasiakkaaseen reagoidaan kielteisesti, hänen kirjastonkäyttönsä saattaa loppua siihen eikä hän tule enää takaisin. Asiakaspalvelussa kannattaa myös huomioida se, että kaikki asiakkaat eivät välttämättä pysty suullisesti tai kirjallisesti kommunikoimaan. Tällöin asiakas saattaa käyttää esimerkiksi kommunikointitauluja, joista hän osoittaa viestiruutua ja asiakaspalvelija tulkitsee viestit ääneen. Kuten Kilpelänaho ja Petäjäjärvi toteavatkin, asiakaspalvelijan on hyvä olla tietoinen näistä korvaavista kommunikointikeinoista, jotta hän uskaltaa kommunikoida näitä käyttävän asiakkaan kanssa (2010). Kirjastojen resurssit tarjota erilaisia palveluita ovat rajalliset, mutta niiden jakaminen liittyy kiinteästi arvostuksiin. Asenteesta riippuu sekin halutaanko erityispalveluita tarjota. Ennen kaikkea kysymys on ennakkoluulottomuudesta ja oivaltamisesta (Taneli 2006). Esteettömyyttä voi parantaa pienelläkin rahalla. Ja kuten sanottu, erityisryhmien kannalta hyvät ratkaisut palvelevat tavallisesti myös muita kirjastonkäyttäjiä (Taneli 2006). 3 Projektin toteutus Kirjasto tervehdyttää projekti on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti ajalle Projektia ohjaamaan perustetaan projektiryhmä, johon tulee sekä kirjaston että sosiaali- ja terveysalojen henkilökuntaa. Kirjaston edustajat projektiryhmässä ovat kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti, kirjastotoimen apulaisjohtaja Paula Kauppila, Porin pääkirjaston aikuisten osaston osastonjohtaja Merja Kalliomäki ja projektityöntekijä Johanna Jyrkinen. Puolet projektiryhmästä on kirjaston edustajia, puolet sosiaali- ja terveysalojen edustajia Yhteistyökumppanit Projektiin tarvittiin luonnollisesti myös asiantuntevat yhteistyökumppanit, koska kirjastolla ei ole sosiaalipuolen osaamista. Yhteistyökumppaneiksi päätettiin kutsua klubitalo Sarastus, asumisyksikkö Taiteilijankoti, Porin kaupungin aikuissosiaalityö ja Kankaanpään kuntoutuskeskuksen KK-Kunnon Porin yksikkö. Kirjasto ja yhteistyökumppanien edustajat muodostivat projektiryhmän, joka suunnitteli projektin toimenpiteitä. Kankaanpään kuntoutuskeskus ei osallistunut projektiin. Myöskään Taiteilijankodista ei ollut edustajaa projektiryhmässä. Tosin se oli välillisesti edustettuna, sillä Klubitalo Sarastuksen edustajat työskentelevät myös Taiteilijankodissa. Näiden yhteistyökumppaneiden lisäksi projekti tekee yhteistyötä toisen Porin kaupunginkirjaston projektin,

7 7 Kirjasto lähestyy lähiötä projektin kanssa. Projektityöntekijät laativat yhdessä selkokieliset kirjastonkäytön ohjeet. Seuraavassa on yhteistyökumppaneiden esittelyt Klubitalo Sarastus Klubitalo Sarastus on Tukiranka ry:n ylläpitämä työpainotteinen ja vapaaehtoinen kuntoutumispaikka psyykkisesti sairastuneille, jotka haluavat kuntoutua työn avulla; klubitalon jäsenet suunnittelevat ja kehittävät toimintaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Toiminta on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, eli vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Klubitalo on työpaja, ei hoitopaikka. Jäsenyys sinne on vapaaehtoinen, maksuton ja aikarajoitteeton (Porin klubitalo Sarastuksen internetsivut). Tukiranka ry toimii klubitalon taustaorganisaationa ja huolehtii toiminnan rahoituksesta ja toiminnan tukemisesta. Yhteistyökumppaneina klubitalolle toimivat eri yhdistykset, viranomaiset, kunnat ja omaiset (Porin klubitalo Sarastuksen internetsivut). Klubitalo Sarastuksen toiminta perustuu kansainväliseen Fountain House toimintamalliin luvulla Yhdysvalloissa perustettu klubitaloliike sai alkunsa pienestä ryhmästä mielisairaalasta kotiutuneita avohoitopotilaita, jotka halusivat kotiutumisensa jälkeen pitää yhteyttä luvulla mukaan tuli innokas sosiaalityöntekijä John Beard, joka ymmärsi, ettei sairaaloista ja terapiasta ole apua psyykkisten sairauksien sivuvaikutuksiin, kuten eristäytymiseen ja köyhyyteen. Tarvittiin jotain muuta. Juuri Beard synnytti idean paikasta, jossa mielenterveyskuntoutujat ovat klubitalon jäseniä, eivät potilaita tai asiakkaita, ja toiminta kokonaisuudessaan tapahtuu jäsenten ja henkilökunnan yhteistyönä (Suomen Fountain House klubitalojen verkosto ry:n internetsivut). Suomessa Klubitaloja on tällä hetkellä 22 kappaletta. Ensimmäinen perustettiin Tampereelle vuonna 1995, Porin klubitalo Sarastus puolestaan on perustettu vuonna Klubitalon keskeisimpiä toimintoja on siirtymätyöohjelma, jossa työskennellään osa-aikaisessa työssä noin puolenvuoden ajan. Työstä tehdään työsopimus työnantajan kanssa ja maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Klubitalon henkilökunta toimii työssä työvalmentajana (Porin Klubitalo Sarastuksen internetsivut). Klubitalolla jäsenelle tehdään kuntoutussuunnitelma kuntoutumisvalmentajan kanssa, missä tavoitteena on työelämään siirtyminen, opiskelu tai muu. Ulkopuolisen työnantajan lisäksi Klubitalolla työskennellään omissa toimisto- ja viestintäyksiköissä sekä lounaskahvilassa. Klubitalo toimittaa Klubilehti Sarastuksen Sanomia, lounaskahvilassa on tarjolla lounasta joka arkipäivä.

8 Porin kaupungin aikuissosiaalityö Porin kaupungin aikuissosiaalityön osalta projektiryhmäämme kuului kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Johanna Heilä sekä kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Marjut Kulmala Kuntakokeiluhankkeesta. Porin kaupunginkirjasto on jo monen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa ja onkin erittäin suosittu kuntoutujien sijoituspaikka. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva henkilö on yleensä pitkäaikaistyötön. Henkilölle etsitään työpaikka kaupungilta tai ns. kolmannelta sektorilta, seurakunnalta tai valtiolta, jossa hän tuetusti ja ohjatusti työskentelee. Yritys ei voi olla sijoituspaikkana. Työtehtävät räätälöidään asiakkaan tavoitteiden, työkyvyn ja osaamisen mukaan. Kerrallaan työtoiminta kestää kolme kuukautta. Työpäiviä voi olla 1-5 päivää viikossa, vähintään 4 tuntia kerrallaan. (Kuntouttavan työtoiminnan internetsivut) Asiakas tekee yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan ja työvoimaohjaajan kanssa aktivointisuunnitelman, joka toimii lähetteenä kuntouttavaan työtoimintaan. Työpaikan lähiesimies toimii asiakkaan tukena yhdessä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa. (Kuntouttavan työtoiminnan internetsivut) Porin kaupunginkirjastossa on yleensä yksi tai useampiakin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita sijoitettuina. Useimmiten heidät sijoitetaan pääkirjastolle, mutta lähikirjastoissakin heitä on ollut. Kirjasto on myös erittäin suosittu sijoituspaikka, johon asiakkaat itse toivovat pääsevänsä. Myös tältäkin osin kirjasto on ns. matalan kynnyksen paikka, jossa työtoimintaan tuleva saa rauhassa tutustua työelämään ilman sen suurempia paineita. Aikuissosiaalityön osalta projektissa oli mukana myös valtakunnallisen Kuntakokeilu-hankkeen kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Marjut Kulmala. Kuntakokeilu-hankkeen tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi (Kuntakokeilu-hankkeen internetsivut). Hankkeeseen kuuluu Satakunnan alueella neljä kuntaa, Merikarvia, Pomarkku, Pori ja Ulvila, ja se kestää välisen ajan. Myös Kuntakokeilu-hankkeessa on tehty yhteistyötä Klubitalo Sarastuksen kanssa, joten Kuntakokeilun ottaminen yhteistyökumppaniksi tuntui luonnolliselta.

9 Projektin aikataulu Projekti aloitettiin tammikuussa ja ensimmäiset kuukaudet käytettiin aiheeseen tutustumiseen, materiaalin keruuseen ja toimenpiteiden suunnitteluun. Lisäksi mietittiin ketä kutsutaan projektiryhmään. Maaliskuussa oli projektiryhmän ensimmäinen kokous ja se onnistui erittäin hyvin. Juuri oikeat yhteistyökumppanit oli valittu. Ryhmältä tuli erittäin käyttökelpoisia ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi, sellaisiakin, mitä suunnitteluvaiheessa ei ollut ajateltu. Projektisuunnitelmassa esitelty alustava aikataulu muuttui hieman, mutta se ei kuitenkaan venynyt. Hyvin nopealla aikataululla suunniteltiin esimerkiksi Kirjallisuus- ja leffaterapia koulutus, joka osoittautuikin erittäin suosituksi. Koulutus esitellään paremmin luvussa Seuraavassa on projektin lopullinen aikataulu. Aikataulu Tehtävä Tutustuminen aiheeseen, selvitys ja valmistelu Hankesuunnitelma Projektiryhmän kokoaminen Toimenpiteiden suunnittelu Projektiryhmän kokous 1/2013 Koulutuksen suunnittelu Projektiryhmän kokous 2/ 2013 Henkilökunnan koulutus Kirjallisuus- ja elokuvaterapia Raportin kirjoittaminen Kirjastovierailujen ennakkotietokyselyt Sarastukseen Raportin kirjoittaminen Projektiryhmänkokous 3 / 2013 Kirjastovierailut Sarastuksen ryhmille Selkokieliesite Raportin kirjoittaminen Selkokieliesite Loppuraportti Artikkeli Satakirjastot-lehteen Projektiryhmän kokous 4 / 2013 syksy 2013 Henkilökunnan koulutus Kuntoutujan kohtaaminen Alun perin ajateltiin, että projektikokouksia olisi enemmän, mutta loppujen lopuksi se ei ollut tarpeen. Kuntoutujan kohtaaminen koulutus siirtyi kesälomien vuoksi syksyyn 2013.

10 10 4 Tulokset 4.1. Kirjastovierailut Kesäkuussa päivä järjestettiin ensimmäiset kirjastovierailut Klubitalo Sarastuksen kahdelle ryhmälle. Ensimmäisessä ryhmässä olivat pitkäaikaiskävijä, vähän vanhemmat henkilöt ja toisessa ryhmässä nuoret, vielä työelämään suuntaavat kävijät. Ensimmäisen vierailukerran sisällöksi suunniteltiin Porin kaupunginkirjaston aikuisten osaston kanssa kirjaston yleisesittely. Projektin tarkoituksena on luoda vierailuista pysyvä käytäntö, joten suunnittelimme seuraavien vierailujen aiheiksi esimerkiksi tiedonhakua ja musiikki- ja elokuvaesittelyä. Ideana oli, että eri aiheista kiinnostuneet osallistuisivat jatkossa eri vierailuille. Esimerkiksi tiedonhaun ajateltiin kiinnostavat erityisesti koulu- ja työelämään suuntaavia kävijöitä. Ennen vierailuja lähetettiin Klubitalo Sarastukseen ennakkokysymyslomakkeet (liite 1), joissa kartoitettiin Sarastuksen ryhmäläisten kirjastonkäyttö- ja lukutottumuksia sekä kiinnostuksenkohteita. Näiden perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa ensimmäinen vierailukerta on kirjaston yleisesittely ja muilla kerroilla keskitytään johonkin tiettyyn aihepiiriin. Erityisesti musiikki ja elokuvat tuntuivat kiinnostavan monia ennakkokyselyn perusteella, joten nämä ovat varmasti yhden vierailun aiheena. Ensimmäiset vierailut pidettiin perättäisinä päivinä. Molemmilla kerroilla ryhmiä vastassa oli kaksi aikuisten osaston edustajaa sekä projektityöntekijä. Kirjastoon tutustuminen aloitettiin heti eteisestä, jossa ovat muun muassa poistokirjapiste Kirjakirppu, kirjaston kahvilan sisäänkäynti sekä koulutustilan sisäänkäynti. Eteisessä on myös asiakkaiden kirjanvaihtohylly, joka toimii tuo tullessas vie mennessäs -periaatteella. Hylly ei ole kirjaston hallinnoima eli ottamiaan ja tuomiaan kirjoja ei tarvitse merkitä mihinkään. Tämä herättikin kysymyksiä vierailijoiden keskuudessa. Eteisestä siirryttiin kirjaston lainauspalvelujen puolelle ja tutustuttiin myös palautusautomaattiin. Jälkimmäisellä vierailulla palautusautomaatin toiminta demonstroitiin käytännössä, koska kaikki ryhmäläiset eivät olleet sitä vielä koskaan käyttäneet. Seuraavaksi käytiin katsomassa myös lasten- ja nuorten osasto. Seuraavaksi kierrettiin 2. kerroksen lehti- ja musiikkiosasto. Viimeiseksi palattiin 1. kerrokseen ja aikuisten osastolle, jossa ryhmä jakautui kahtia ja kirjastonhoitajien johdolla lähdettiin kiertämään kirjastosalia eri puolilta. Kirjastosalin jako tieto- ja kaunokirjallisuuteen tuli tutuksi, kuin myös se, että osa kaunokirjoista on jaettu aihepiirin mukaan omiin hyllyihinsä. Lopuksi kokoonnuttiin vielä runonurkkaukseen, jossa sai vielä esittää kysymyksiä, jos ei jo kierroksen aikana ollut niitä esittänyt.

11 11 Vierailuihin oli varattu aikaa puoli tuntia. Koska aika oli näin lyhyt, päätimme järjestää useamman vierailun ja pitää vierailujen sisällön mahdollisimman selkeänä, jotta tietoa ei tulisi liikaa ja sen pystyisi omaksumaan helpommin. Molemmat vierailut veivät kuitenkin enemmän aikaa kuin puoli tuntia. Varsinkin jälkimmäinen nuorten ryhmä oli hyvin innokas esittämään kysymyksiä, ja heidän vierailuunsa kuluikin melkein kaksinkertainen aika. Kaiken kaikkiaan vierailut olivat erittäin onnistuneet. Monet ryhmäläisistä olivat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä, mutta hekin sanoivat, että vierailulla tuli uuttakin tietoa. Vierailuja aiotaan ehdottomasti jatkaa, koska ne saivat niin hyvää palautetta. Yhteishenkilöiksi kirjaston ja Sarastuksen välille Kirjasto tervehdyttää -projektin päättymisen jälkeen valittiin Merja Kalliomäki. Sarastuksen puolelta yhteyttä hoitaa virkaatekevä johtaja Jaana Salonoja ja hänen sijaisuutensa loputtua johtaja Mirva Heino-Laikku. Tulevien kirjastovierailujen aiheiksi on suunniteltu ainakin kirjastokäytäntöjä, joissa opeteltaisiin lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä muun muassa, sekä tiedonhakuun keskittyvää vierailua, jota varten varattaisiin kirjaston tietotori, jolloin osallistujat pääsisivät itse tietokoneella tekemään ja opettelemaan. Alustavan kyselyn perusteella musiikki ja elokuvat kiinnostavat monia sarastuslaisia, joten nämäkin voisivat olla yhden vierailun aihe. Kirjastovierailujen lisäksi syksyllä 2013 aloitetaan klubitalo Sarastuksen kanssa lukipiiripilotti. Tarkoituksena olisi pitää kiinnostuneille sarastuslaisille lukupiiri, jossa olisi paikalla sekä kirjaston edustaja että joku sarastuksen ohjaajista. Piirissä käsiteltäisiin yhdessä erilaisia tekstejä, esimerkiksi runoja, mietelauseita ja novelleja, ja niistä kumpuavia tunnetiloja. Lukupiirin konsepti voisi olla sellainen, että luettavan tekstin lisäksi siellä olisi myös muiden, aiheeseen liittyvien tekstien vinkkausta Kirjastohenkilökunnan koulutukset Projektin puitteissa haluttiin myös järjestää kirjastohenkilökunnalle koulutusta, koska yhtenä projektin tavoitteena oli kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa. Aluksi mahdollisiksi koulutusaiheiksi suunniteltiin kirjallisuusterapiaa ja mielenterveyskuntoutujan kohtaamista. Projektiryhmän kokouksessa virisi idea myös leffaterapian mukaan ottamisesta. Näin päätettiin järjestää koulutukset aiheilla Kirjallisuus- ja leffaterapia ja Kuntoutujan kohtaaminen.

12 Kirjallisuus- ja leffaterapia Ensimmäisessä projektiryhmän kokouksessa päätimme yhteisestä koulutuspäivästä kirjallisuus- ja leffaterapialla. Oli selvää, että koulutusta tarjotaan kaikille Satakirjastoille, mutta sitä päätettiin tarjota myös sosiaali- ja terveydenhuollolle, koska he ovat niin tärkeä yhteistyökumppani Kirjasto tervehdyttää projektissa. Koulutus suunniteltiin nopealla aikataululla: ensimmäinen projektiryhmän kokous oli maaliskuussa ja koulutus saatiin järjestymään jo huhtikuun lopuksi. Koulutusta mainostettiin Porin kaupunginkirjaston henkilökunnalle intranetissä. Tämän lisäksi tiedotettiin kaikkia Satakirjastoja. Tieto lähetettiin myös kirjasto.fi sivuston ammattikalenteriin. Jaana Salonoja ja Sari Hellman hoitivat tiedottamisen sosiaali- ja terveysaloille. Heillä kuitenkin oli varmin tieto siitä, missä kaikissa yksiköissä työskentelee henkilöitä, joita koulutus voisi kiinnostaa. Kirjallisuus- ja leffaterapiakoulutukseen ilmoittautui mennessä 54 henkilöä, joista kirjastohenkilökuntaa oli 21 henkilöä ja 33 sosiaali- ja terveysaloilta. Ilmoittautumisaikaa oli neljä viikkoa. Lopulta koulutukseen osallistui 52 henkilöä. Kaikki ilmoittautuneet eivät osallistuneet, mutta paikalle saapui kolme henkilöä ilman ilmoittautumista. Porin kaupunginkirjastosta koulutukseen osallistui 16 henkeä, muista Satakirjastoista 4. Koulutus järjestettiin perjantaina (ohjelma liitteessä 2). Koulutuspäivä oli erittäin onnistunut, ja osallistuminen oli aktiivista. Koulutuspäivän antiin kuuluivat mm. kirjallisuusterapiaharjoitukset ja leffaklipit. Aiheet herättivät keskustelua ja erityisesti sosiaali- ja terveysalojen edustajat osallistuivat aktiivisesti. Koulutuspäivän jälkeen seuraavassa projektiryhmän kokouksessa saimme vielä lisää hyvää palautetta koulutuksesta. Se oli herättänyt kiinnostusta muuallakin Satakunnan alueella. Mietittiin jopa sellaista mahdollisuutta, että hankittaisi useampi yhteistyökumppani jakamaan kustannukset ja järjestettäisi koulutus uudelleen Satakunnan laajuisesti sosiaali- ja terveysaloille Kuntoutujan kohtaaminen Henkilökunnalle haluttiin tarjota myös koulutusta tueksi mahdollisiin ongelmatilanteisiin, joita perusasiakaspalvelutyössä saatetaan kohdata. Koulutusnäkökulmaa miettiessä tärkeäksi nousi erityisesti erilaisten psyykkisten tai neurologisten sairauksien tunnistaminen. Monesti ajatellaan, että aggressiivisesti käyttäytyvä asiakas on humalassa tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena. Käytöksen taustalla saattaa kuitenkin olla muutakin, ja olisi hyvä edes vähän pystyä tunnistamaan mistä voisi olla kyse. Tärkeintä olisi saada tilanne hoidettua turvallisesti kaikkien kannalta. Vartijan

13 13 kutsuminen on äärimmäinen keino, joka saattaa karkottaa asiakaan lopullisesti kirjaston käyttäjistä. Uhkaavasti käyttäytyvä asiakas ei välttämättä ole vihainen häntä palvelevalle henkilökunnalle, vaan turhautunut esimerkiksi omaan itseensä, jos ei osaa, löydä tai ymmärrä jotain. Tämä huomioon ottaen, olisi kaikkien kannalta paras, että tilanne rauhoittuisi ilman vartijan apua, koska vartijan kutsuminen voi asiakkaan suuntaan tuntua erittäin uhkaavalta. Jaana Salonoja ja Sari Hellman lupautuivat puhujiksi Kuntoutujan kohtaaminen koulutuspäivään. He ehdottivat myös kokemusasiantuntijoiden käyttöä puhujina, mitä pidettiinkin erittäin hyvänä ideana. Perusideana koulutuspäivässä oli se, että aamupäivä olisi teoriapainotteisempi ja iltapäivä keskittyisi enemmän käytäntöön. Jaanan ja Sarin ehdottama Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori ja kouluttaja Marja Flinck lupautui myös puhujaksi koulutuksen aamupäivän osuuteen. Toiseksi puhujaksi saimme lopulta Satakunnan sairaanhoitopiirin johtavan psykologin Sirkku Tynin. Alun perin tarkoituksena olikin, että puhujat olisivat selvillä ennen kesälomien alkua, koska koulutus olisi jo elokuun viimeisellä viikolla ennen projektin loppua. Kesäkuun projektiryhmänkokouksessa päätimme kuitenkin vielä tarkentaa koulutuspäivän tehtävänjakoa eli sitä, mikä on kukin puhujan painotus omassa osuudessaan. Tätä mietitään vielä elokuun kokouksessa, joten koulutus järjestetään syksyn 2013 aikana Selkokieliesite Projektiin kuului myös yhteistyö toisen kirjaston projektin, Kirjasto lähestyy lähiötä projektin kanssa. Tässä projektissa ovat kohderyhmänä olleet maahanmuuttajat, mutta myös ikäihmiset. Molemmat näistä ryhmistä hyötyvät selkokielisestä kirjastoesitteestä, samoin kuin mielenterveyskuntoutujatkin, joten yhteistyö tämän osalta oli luonnollista ja hyvin perusteltua. Yhteistyö aloitettiin tarkastelemalla selkokielioppaita, jotta saatiin perustiedot siitä, mitä selkokieli on, miten sitä käytetään ja mihin selkokielelle kääntämisessä pitää kiinnittää huomiota. Tämän jälkeen tarkasteluun pääsi Porin kaupunginkirjaston tämän hetkinen kirjastonkäyttäjän opas. Mallia uuden esitteen suunnitteluun otettiin muun muassa Kuopion kaupunginkirjaston selkokieliesitteestä sekä erilaisista sosiaali- ja terveysalojen esitteistä. Käännettäessä tekstiä selkokielelle on mietittävä sitä, miten asia ilmaistaan, jotta se ymmärretään mahdollisimman oikein. Mikä on tekstissä olennaista, onko uusia käsitteitä, pitääkö esimerkiksi asioiden esittämisjärjestystä muuttaa. Perussääntö on, että lauseet pidetään lyhyinä ja yksinkertaisina. Ei käytetä vaikeita sanoja tai vaikeita lauserakenteita. Lauseet ovat aktiivissa, ja sanajärjestys on

14 14 mieluummin suora. Näkyvin ero yleiskieleen on tekstin rivitys. Selkokielessä pyritään siihen, että yksi rivi on yksi ajatuskokonaisuus, ja uusi lause alkaa aina omalta riviltään. Myös tekstikoko on tavallista suurempi. Nykyisessä kirjastonkäyttäjän oppaassa on paljon tietoa. Jos tämä kaikki olisi käännetty selkokielelle, olisi esitteestä tullut liian pitkä. Emme voineet siis lähteä pelkästään kääntämään, vaan informaatiota piti myös karsia. Päätimme muutenkin pitäytyä tiedoissa, jotka eivät välttämättä ihan heti muuttuisi, joten esimerkiksi varausmaksujen, myöhästymismaksujen ynnä muiden hinnat jätettiin vallan esitteestä pois. Tärkeintä on kuitenkin tiedottaa käyttäjiä siitä, että myöhästyneistä palautuksista menee maksu. Tämän lisäksi maksuja on monia erilaisia, joten esitettä tuskin olisi saatu niin selkeäksi kuin mahdollista. Kuvilla on myös suuri merkitys selkokieliesitteessä. Kuvien pitää olla havainnollistavia ja selkeitä sekä liittyä siihen asiaan, josta sivulla puhutaan. Niiden tarkoitus ei ole olla pelkästään täytteenä, vaan todellakin tehdä esitettä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Kuvat otettiin kirjaston henkilökunnan voimin pääkirjaston tiloissa erilaisista asiakaspalvelu- ja kirjastonkäyttötilanteista. Ennen esitteen hyväksymistä se laitettiin vielä kommenttikierrokselle pääkirjaston osastonjohtajille. Esitteelle päätettiin hakea myös Selkokeskuksen myöntämä selkologo merkiksi siitä, että esite on Selkokeskuksen hyväksymä selkokielinen esite. 5 Lopuksi Kirjasto tervehdyttää projektissa työskentely on ollut erittäin antoisaa. Sekä Porin kaupunginkirjasto että Klubitalo Sarastus ovat löytäneet uuden yhteistyökumppanin, jonka kanssa työskentely on ollut helppoa ja idearikasta. Yhteistyön jatkumisesta projektin jälkeenkin on jo sovittu. Kirjastovierailut jatkuvat eri aiheilla syksyllä, uutena yhteistoimintana mukaan tulee lukupiiripilotti, jossa perusajatusta lukupiiristä lähestytään hieman eri kantilta. Kirjallisuuden terapoiva vaikutus yhdistetään kirjastohenkilökunnan ammattitaitoon. Sarastuksen saadessa uusia jäseniä, myös kirjastovierailut uusitaan. Mikäli intoa riittää, yhteistyöstä saadaan jatkuvaa, niin kuin projektin tarkoitus olikin. Alku on ainakin ollut lupaava. Vallitsevassa taloustilanteessa kaikki uudet yhteistyökumppanit ovat tervetulleita ja resurssien yhdistäminen erittäin toivottavaa taloudellisestikin. Kirjasto pystyy tarjoamaan räätälöityä palvelua osana jokapäiväistä toimintaansa erityisryhmälle, jolle mielekäs tekeminen on tärkeää arjenhallinnan näkökulmasta. Kuntouttava yksikkö saa kuntoutujille sisältöä

15 15 ilman suurta rahallista panostusta. Kirjasto kantaa sosiaalista vastuuta olemalla kuntouttamassa ja tervehdyttämässä esimerkiksi mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia. Yhteistyön lisääntyminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, koska kuntoutujan auttaminen takaisin esimerkiksi työelämään on kallista. Näin kustannuksia voidaan jakaa ja lisäksi tehdään kirjastoa tunnetuksi myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ajatellen. Kirjasto tervehdyttää projektilla on saatu hyvä alku Porin kaupunginkirjaston sosiaalista kirjastotyötä ajatellen. Yhteistyö uusien kumppaneiden kanssa jatkuu ja saattaa jopa laajentua, kun sana toimivasta yhteistyöstä kiirii eteenpäin. Kiinnostusta kentällä ainakin on.

16 16 Lähteet Kilpelänaho, Saila & Petäjäjärvi, Piia (2010) Erityisryhmät kirjaston asiakkaina. Kirjastolehti, verkkoartikkeli Tulostettu Kirjastolaki /904. Saatavana osoitteessa [viitattu ]. Kulttuuria kaikille työryhmä (2001). Kulttuuria kaikille. Esitys vammaiskulttuurin ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseksi. Opetusministeriön työryhmien muistioita. Helsinki: Opetusministeriö. Saatavilla osoitteesta in_ja_kulttuurin_saav?lang=fi Kuntakokeilu-hanke. ml [viitattu ]. Kuntouttavan työtoiminta, Porin kaupunki. html [viitattu ] Porin Klubitalo Sarastus internetsivut, [viitattu ]. Suomen Fountain House klubitalojen verkosto ry:n internetsivut, [viitattu ]. Taneli, Mari (2006) Kirjastojen saavutettavuus. Tulostettu Valtioneuvosto (2011) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston kanslia. Saatavana osoitteessa [viitattu ]. Verho, Seppo (2009) Kirjastolehti, nro 2.

17 17 Liite 1: Ennakkokysymykset kirjastovierailuryhmiin osallistuneille Kirjasto tervehdyttää Porin kaupunginkirjastossa Satakunnan maakuntakirjastossa on vuoden 2013 alussa käynnistynyt Kirjasto tervehdyttää projekti. Projekti on suunnattu mielenterveyskuntoutujille. Projektin tarkoituksena on löytää uusia tapoja palvella erilaisia asiakasryhmiä ja oppia huomioimaan erilaiset tarpeet. Projektissa tehdään vierailuja kirjastoon, opetellaan kirjastonkäyttöä ja tutustutaan kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuviin - koko kirjaston palvelutarjontaan. Jotta osaisimme tarjota juuri sellaista palvelua, jota te tarvitsette, toivoisimme, että kertoisitte hieman omasta kirjastonkäytöstänne, lukutottumuksistanne ja siitä, mitä haluatte tietää tai oppia lisää. Pyytäisimme teitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin. Kiitos avustanne. 1. Luetko Kyllä Ei a) kirjoja b) runoja c) sarjakuvia? 2. Kuunteletko Kyllä Ei a) musiikkia b) äänikirjoja? 3. Valitse sopivin vaihtoehto Kyllä

18 18 a) Käyn kirjastossa usein. b) Käyn kirjastossa harvoin. c) En käy kirjastossa. Miksi? 4. Kun käyt kirjastossa Kyllä En a) lainaatko b) luetko lehtiä c) käytätkö tietokoneita d) käytätkö digitointistudiota e) teetkö jotain muuta, mitä? 5. Mitä luet? Kyllä En a) rakkausromaaneja b) historiallisia romaaneja c) dekkareita d) sotakirjoja e) lasten- ja nuortenkirjoja f) tietokirjoja

19 19 g) jotain muuta, mitä? 6. Mistä aiheista haluaisit tietää lisää? Kyllä En a) romaaneista b) dekkareista c) käsityökirjoista d) puutarhakirjoista e) ruokakirjoista f) musiikista g) elokuvista h) tietokone- tai konsolipeleistä i) jostain muusta, mistä? 7. Onko kirjastoon tuleminen helppoa? Löydätkö helposti Kyllä En a) ulko-oven b) palautusautomaatin

20 20 c) lainaustiskin d) lainausautomaatit e) tietopalvelun f) lasten- ja nuortenosasto g) lehti- ja musiikkiosaston, 2. kerros h) asiakastietokoneet i) hissin j) kirjaston kahvilan 8. Henkilökohtainen palvelu Kyllä En a) Kaipaisitko lisää henkilökohtaista palvelua, kun tulet kirjastoon? b) Tunnistatko henkilökuntaan kuuluvan helposti? c) Onko henkilökuntaa helppo lähestyä?

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Asiakaspalvelu remonttiin

Asiakaspalvelu remonttiin Asiakaspalvelu remonttiin Metso lentoon asiakaspalveluhanke pääkirjaston lainauspalveluissa Tampereen kaupunginkirjasto Metso lainauspalvelut Anu Virtanen 1 Hankkeen lähtökohdat ja perustiedot Kulttuuri-

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Mikä ihmeen Hakunila? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 8.3.2013 Pari seikkaa Hakunilasta - Vantaa:

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Kaisa Koskela kaisa.k.koskela@espoo.fi Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Tavoitteena hahmottaa kokonaistilannetta ja palvelutarpeita kulttuurisen moninaisuuden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto tai ota esite Mitä ovat Tutcat ja Volter? Tutcat sisältää TTY:n,TuKKK:n

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

Kuntaliitto ja kirjastoasiat Kuntaliitto ja kirjastoasiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2016 Johanna Selkee Johanna.selkee@kuntaliitto.fi Asioita Kansallinen tilastointi vertailtavuus kirjastotilastoinnin kanssa? Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Yleisten kirjastojen neuvosto Inkeri Näätsaari 8.10.2012 Palaute, asiakaskyselyt, käyttäjätutkimukset Asiakaspalveluhenkilökunnan kokemukset

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki Ryhmänvetäjäkoulutus 19.9.2015 Julia Kurki Tervetuloa! Kouluttajat: Julia Kurki, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (045 1869 300) ja nuorisotyönkehittäjä Taneli Aunio (045 882 7080) Sähköpostit muotoa

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot