Meri Malmari Lounaspaikka, Varsinais-Suomen liitto Lounaispaikan markkinointisuunnitelma

Transkriptio

1 Meri Malmari Lounaspaikka, Varsinais-Suomen liitto Lounaispaikan markkinointisuunnitelma

2 2 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT TILANNEANALYYSI Paikkatietokenttä Paikkatietotoimijat Lainsäädäntö Internet toimintaympäristönä Lounaispaikka Sidosryhmät Sisäiset sidosryhmät Ydinryhmä Ulkoiset sidosryhmät SWOT-ANALYYSI Sisäiset heikkoudet ja vahvuudet Ulkoiset uhat ja mahdollisuudet STRATEGINEN MARKKINOINTISUUNNITELMA Tulevaisuudenkuva Sidosryhmäanalyysi Kohderyhmät ja kohderyhmälähtöisyys Omat taustaorganisaatiot Ammattilaiset Kansalaiset Ydin TAKTINEN MARKKINOINTISUUNNITELMA Tarjonta Markkinointiviestintä Visuaalinen ilme Viestinnän kohderyhmät Markkinointiviestinnän kanavat Internet Uutiskirje Tapahtumat Henkilökohtainen vaikuttaminen Media WOM LÄHTEET...26

3 3 1 ALKUSANAT Tämä kirjallinen työ noudattelee pääpiirteissään markkinointisuunnitelman oppikirjamallia, vaikka tämä ei täytäkään kaikkia markkinointisuunnitelman piirteitä. Esimerkiksi budjetti ja seuranta on jätetty kokonaan käsittelemättä. Työssä on pitäydytty tietyllä abstraktiotasolla, koska laatija ei ole lyhytaikaisena harjoittelijana voinut tehdä keskeisimpiä strategisia markkinoinnin päätöksiä omavaltaisesti. Näiden keskeisten päätösten, kuten keskeisten kohderyhmien valinta, puuttuessa tietty abstraktiotaso on välttämätön. Tämä työ on yksityiskohtaisen suunnitelman sijasta ennemminkin ohjeistus siihen, miten suunnittelua ja siten toimintaa Lounaispaikassa voisi kehittää. Työssä on turvauduttu kirjateoriaan ja esitetty myös laatijan omia mielipiteitä. Lähdekirjana käytetty Pirjo Vuokon teos Nonprofitorganisaatioiden markkinointi on suositeltavaa luettavaa markkinoinnin maailmaan. Työn toinen luku käsittelee nykytilannetta ja taustatietoja. Sen sisältämä tieto lienee Lounaispaikassa jo tuttua, mutta laatijalle sen kirjoittaminen auttoi perehtymään Lounaispaikkaan ja paikkatietokenttään yleensä. Tämän työn puitteissa erilaisten selvitysten ja analyysien tekeminen jäi hyvin pintapuoliseksi ja puutteelliseksi, siksi niiden perusteella ei ole voitu esittää kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Esitetyt jaottelut ja jäsennykset ovat pitkälti laatijan omia. Sidosryhmien jako sisäisiin ja ulkoisiin perustuu osittain vuoden 2007 talous- ja toimintasuunnitelmassa olleeseen jakoon sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Alun taustaselvitykset ovat suppeita, osin johtuen ajanpuutteesta osin laatijan kyvyistä. Näiden selvitysten täydentäminen myöhemmin voisi olla hyödyllistä kattavan kuvan saamiseksi alasta Suomessa. Lounaispaikkaa koskevaan kappaleeseen 2.2 on kerätty perustietoa Lounaispaikasta. Lounaispaikka on Lounaispaikassa jo tuttu juttu, joten harjoittelijaa tuskin tarvitaan kertomaan, mikä se on. Toisaalta taas harjoittelija voi hyvinkin hieman ravistella ja kyseenalaistaa käytänteitä ja asenteita. Kolmannessa luvussa arvioidaan nykytilannetta perinteisen SWOT-analyysin avulla. Neljäs luku keskittyy strategiseen markkinointiin ja viides taktiseen. Strategisessa markkinointisuunnitelmassa lukijalle esitetään yleisemmin markkinointiajattelua ja asiakaslähtöisyyttä ja käsitellään tavoitteita ja kohderyhmiä. Työssä on esitetty kanavia käyttäjien ja sidosryhmien tarpeiden selvittämiseksi, jotta jatkossa tavoitteet voitaisiin asettaa niiden mukaisiksi ja markkinointi suunnitella niin, että asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Taktinen markkinointi suunnitelma sisältää usein suunnitelman siitä, miten strategisella puolella asetetut tavoitteet saavutetaan eli miten päätetyille kohderyhmille tuotetaan haluttu arvo. Viidennessä luvussa tätä ei kuitenkaan ole suoraan voitu tehdä sillä tavoitteita ja haluttuja kohderyhmiä ei ole määritelty. Taktinen markkinointi suunnitelma keskittyykin nyt lähinnä tarjonnan kehittämiseen sekä markkinointiviestintään ja markkinointiviestinnän kanaviin.

4 4 2 TILANNEANALYYSI 2.1 Paikkatietokenttä Paikkatietotoimijat Suomalainen paikkatietokenttä on verrattain pieni, vielä pienempi se on Varsinais-Suomessa. Pienestä kentästä huolimatta oman lokeron määrittäminen ei ole helppoa. Paikkatietoalan toimijat voidaan jakaa ensinnäkin kaupallisiin ja julkisiin toimijoihin. Kaupalliset toimijat taas voidaan jakaa tuotteidensa perusteella tietotuotteiden, ohjelmistojen, järjestelmien, laitteistojen ja palveluiden tuottajiin. Monet alan toimijoista kuuluvat useampaan ryhmään. Julkiset tahot ja julkisen kaltaiset tahot voidaan puolestaan jakaa velvoitekäyttäjiin ja vapaa-ehtoisiin. Lounaispaikan lokero tässä joukossa voi olla ongelmallinen määriteltävä. Lajiteltiin paikkatietotoimijat lähes miten tahansa Lounaispaikka olisi useimmiten kätevintä sijoittaa luokkaan muut toimijat. Tarkempi oman lokeron määrittely voisi kuitenkin toiminnan kannalta olla hyödyllistä Lainsäädäntö INSPIRE-direktiivi vaikuttaa olennaisesti eurooppalaiseen paikkatietokenttään, sillä se edellyttää, että julkisia kartta- ja muiden paikkatietopalveluiden hallintaa ja tietopalveluja kehitetään yhteisten periaatteiden mukaisesti. INSPIREN valmistelun kanssa samanaikaisesti Suomessa paikkatietoasiain neuvottelukunta (PATINE) on laatinut kansallisen paikkatietostrategian, jonka tarkoituksena on kehittää kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri, joka mahdollistaa keskeisten paikkatietojen tehokkaan ylläpidon, jakelun ja käytön laajasti koko yhteiskunnassa. Kansallinen paikkatietostrategia kuvaa periaatteita, tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden mukaisesti Suomen paikkatietoinfrastruktuuria on tarkoituksenmukaista kehittää. Tavoitteena on, että sekä kansalaiset, viranomaiset että yritykset hyödyntävät laajasti yhteiskunnan tietovarantoja ja palveluita, koska ne ovat helposti saatavilla ja helppoja käyttää. Strategiassa on esitetty yhdeksän kehittämistarvetta: Suunnitelmallinen yhteistyö Yhteisten suositusten valmistelu ja käyttöönotto Keskeisten paikkatietoaineistojen harmonisointi ja ylläpidon kehittäminen Metatietojen ylläpito ja metatietopalvelut Paikkatietopalvelut Käyttö- ja jakeluperiaatteet Käyttösovellukset

5 5 Tutkimus ja koulutus Tiedottaminen Sekä INSPIRE että sen innoittamana laadittu kansallinen paikkatietostrategia ovat alalla vaikuttavia tekijöitä, joiden tuloon ei voi vaikuttaa. Niiden toteuttaminen on vielä aivan alkuvaiheessa eikä vielä tiedetä millainen esimerkiksi kansallinen paikkatietoportaali tulee olemaan. Kehitys on kuitenkin käynnistynyt ja siinä olisi hyvä olla mukana Internet toimintaympäristönä Internetin mahdollisuuksia on hyödynnetty myös paikkatietoalalla ja toisaalta internetissä hyödynnetään paikkatietoja. Nykyään erilaisia karttapalveluita on lukuisia. Toiset ovat kaupallisia palveluita ja toiset julkisia, ja ne on suunnattu monenlaisille kohderyhmille. Kaupungeilla ja kunnilla on omia karttapalveluitaan. Näiden toiminnoissa on eroja, useimmista kuitenkin löytyy lähennys/loitonnus-ominaisuus ja osoitehaku. Reittipalveluita tarjoavat esimerkiksi , Keltaiset Sivut, Eniro ja Oikotie. Monilta muiltakin sivustoilta löytyy reittihakupalvelu. YTV:n pääkaupunkiseudun reittiopas osaa hakea joukkoliikenteen aikatauluista kätevimmän kulkuneuvoyhdistelmän päästä lähtöpisteestä päätepisteeseen haluttuna aikana. Reittioppaaseen on liitetty myös kevyenliikenteenreitit, ja erikoisuutena tässä palvelussa on slangiksi tehty kieliversio. YTV:n reittiopas on yksi esimerkki Suomessa tapahtuvasta paikkatietoyhteistyöstä. Paikkatietoyhteistyö tuntuu usein tapahtuvan alueellisesti kuntien välillä tai maakunnissa, esimerkkeinä Turun seudun opaskartta, Lappi-portaali tai Pohjois-Savon retkeilyreitit -kartasto. Yhteistyössä näkyvin osa on internetiin tuotettu karttapalvelu. Internet tarjoaa hyvän pohjan karttapalveluille sillä tällöin käyttäjien ei tarvitse hankkia omaa paikkatieto-ohjelmaa vaan he voivat tarkastella paikkatietoja selaimen välityksellä. Internet tarjoaa myös mahdollisuuden aineistojen siirtämiseen verkon kautta, esimerkiksi Paikkatietolainaamo hyödyntää tätä mahdollisuutta. Lisäksi verkon välityksellä voidaan rajapintojen avulla tuoda aineistoja useammasta lähteestä samaan aikaan tarkasteltaviksi karttaikkunaan. 2.2 Lounaispaikka Lounaispaikka on Varsinais-Suomen paikkatietokeskus. Se on syntynyt samanhenkisten alan ammattilaisten yhteisestä tahdosta välittää arvoja eteenpäin. Se on eräänlainen yhteisö, jossa keskeisessä roolissa ovat ne ihmiset, jotka sen alun perin ovat perustaneet. Alun perin yhteistyön nimi oli Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen kehittämishanke, sittemmin paikkatietokeskuksesta on alettu käyttää nimitystä Lounaispaikka, jolla on suppeasti tarkoitettu vain internetportaalia. Tässä suunnitelmassa Lounaispaikalla viitataan koko siihen toimintaan, jota Varsinais-Suomen paikkatietokeskus koordinoi. Tarkoitettaessa internetportaalia käytetään termiä lounaispaikka.fi -portaali.

6 6 Lounaispaikan perustehtäviä ovat resurssien säästäminen päällekkäisyyksiä poistamalla, aineistojen ja osaajien kokoaminen yhteen sekä ympäristökasvatus ja tiedon jakaminen. Monet toimijat tuottavat mahdollisesti samankaltaisia aineistoja toisistaan tietämättä. Kun on olemassa paikka, johon aineistot kootaan nähtäville, vältytään päällekkäiseltä työltä. Lounaispaikka on se kanava, jonka avulla toimijat tietävät toistensa tekemisistä. Tiedon kokoaminen yhteen aineistojen muodossa on myös tärkeä tehtävä. Hajanaista, monesta paikasta peräisin olevaa tietoa on vaikea tarkastella ja verrata ilman yhteistä kanavaa, johon ne on kootusti tuotu. Lounaispaikka tarjoaa tämän kanavan. Tästä hyötyvät sekä tavalliset kansalaiset että päätöksentekijät ja ammattilaiset. Suomalaiseen informaatioyhteiskuntaan kuuluu ilmainen tiedon välittäminen. Lounaispaikka on omalta osaltaan mukana tässä. Kartat ja paikkatieto ovat yksi spesifi tapa esittää tietoa, Lounaispaikka täyttää tämän tiedonvälityksen lokeron. Toinen tiedon välittämiseen ja lisäämiseen liittyvä tehtävä on paikkatietoa koskevan tietoisuuden lisääminen. Monet voisivat hyödyntää paikkatietoa työssään tai huvikseen, jos he vain tietäisivät sen olemassa olosta ja käyttömahdollisuuksista. Alueellisena paikkatietokeskuksena Lounaispaikalla on myös edunvalvontatehtävä. Paikkatiedon valtakunnallisella tasolla tapahtuva kehitys ja päätöksenteko ei ota huomioon, eikä voikaan ottaa, alueellisia tarpeita. Lounaispaikan vastuulle on jäänyt alueellisten paikkatietopalveluiden kehittämisen turvaaminen. Käytännössä näitä tehtäviä toteutetaan hankkeiden kautta. Jokaisessa hankkeessa on mukana erilliset yhteistyökumppanit. Hankkeilla on merkittävä asema Lounaispaikassa, sillä rahoitusta saadaan nimenomaan hankkeisiin. Lounaispaikan näkyvin osa on lounaispaikka.fi -portaali. Sen kautta käyttäjä pääsee käsiksi Lounaispaikan kolmeen osa-alueeseen, paikkatietohakemistoon, paikkatietoarkistoon ja karttapalveluun. Arkisto on viralliselta nimeltään Turun yliopiston paikkatietoarkisto ja se sijaitsee fyysisesti Turun yliopiston maantieteen laitoksen Tietokonekartografian laboratoriossa. Arkisto sisältää aineistoja ja hakemisto sisältää tietoja aineistoista, hakemiston avulla voidaan selvittää mitä aineistoja on olemassa. Karttapalvelu on tapa visualisoida aineistoja. Lounaispaikan toimintaa johtaa johtoryhmä, joka muodostuu Varsinais-Suomen liiton, Turun yliopiston, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Sydvästin nimeämistä edustajista. Johtoryhmän lisäksi toimii yhteistyöryhmä, johon kuuluu johtoryhmän lisäksi edustajat Turun kauppakorkeakoulusta ja Åbo Akademista. Johtoryhmän ja yhteistyöryhmän kokoukset ovat yhteisiä, mutta vain johtoryhmän jäsenillä on äänivalta. Lounaispaikan rakennetta on havainnollistettu kuviossa 1. Varsinais-Suomen liitosta lähtevät harmaat viivat kuvaavat sitä, miten Lounaispaikka hallinnollisesti kuuluu Varsinais-Suomen liittoon, miten liitto tarjoaa työtilat ja lisäksi liiton palveluksessa olevat ihmiset antavat myös oman panoksensa Lounaispaikan kehittämiseen.

7 7 Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Yrkeshöskolan Sydväst Varsinais-Suomen liitto Turun yliopisto Lounais Suomen ympäristökeskus Turun ammatti korkeakoulu YHTEISTYÖRYHMÄ JOHTORYHMÄ liiton ihmisiä koordinaattori harjoittelijat hankkeet lounaispaikka.fi Kuvio 1 Lounaispaikan rakenne Lounaispaikan ohjausryhmä on laatinut vision siitä, millainen Varsinais-Suomen paikkakeskus eli Lounaispaikka on 10 vuotta perustamisensa jälkeen. Visio on julkaistu joulukuussa Vuonna 2013 Varsinais-Suomen paikkatietokeskus ja Lounaispaikka on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti tunnettu paikkatiedon käyttöä helpottavan tietokulttuurin edelläkävijä. Omalla alueellaan lounaisessa Suomessa Lounaispaikka on sekä paikkatietoalan toimijoiden että kansalaisten keskuudessa yleisesti käytetty julkista ja yksityistä sektoria palveleva tiedotuskanava ja paikkatiedon keskus, jonka kautta voi tehokkaasti hyödyntää paikkatietopalveluita sekä saada yhteyden Turun yliopiston paikkatietoarkistoon ja muihin paikkatiedon lähteisiin. Palveluiden käyttö on mahdollista myös liikkuvalta päätelaitteelta. Varsinais-Suomen paikkatietokeskus on itsenäinen organisaatio, jonka taustalla on usean merkittävän alueellisen organisaation pitkäkestoinen yhteistyösopimus. Erillisten sopimusten pohjalta yhteistyöhön sitoutuu laajasti kuntia, yrityksiä ja muita organisaatioita. Varsinais-Suomen paikkatietokeskus jalostaa tietoa ja tuo tieteen, hallinnon ja liike-elämän toimintoja lähelle toisiaan. Tämä edistää tieteellisten ja kaupallisen innovaatioiden kehitysmahdollisuuksia ja Lounaisen

8 8 Suomen profiloitumista innovatiivisena ICT-alan kehityskeskuksena erityisesti sisällöntuotannon ja paikkatietopalveluiden alalla. Tähän asti Lounaispaikkaa on viety eteenpäin lähinnä hanke kerrallaan, ilman suurempia pidemmän tähtäimen suunnitelmia, edellä olevaa visiota lukuun ottamatta. Toiminnalla tulisi olla missio, mikä tarkoittaa sitä, että määritellään, mitä halutaan tehdä ja kenelle. Kymmenen vuoden visiosta löytyy mission elementit: mitä halutaan olla ja kenelle tehdään. Toiminnan suunnittelu varmistaisi näiden elementtien toteutumisen jokapäiväisen toiminnan kautta. Toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi pitäisi siis ottaa laadittu visio. Kymmenen vuoden vision lisäksi johtoryhmä on laatinut myös kolmen vuoden vision. Nyt alkaisi olla aika selkeyttää Lounaispaikan palvelutarjontaa ja kohderyhmiä sekä etenkin identiteettiä. Vaikuttaa siltä, että jokaisella Lounaispaikassa mukana olevalla henkilöllä on oma näkemyksensä Lounaispaikasta, sen tarkoituksesta ja tehtävistä. Jos Lounaispaikasta aiotaan kehittää vuoden 2013 vision mukainen itsenäinen organisaatio, yhteisten arvojen selkeyttäminen ja osallisten sitoutuminen niihin on tärkeää. Leimaavaa Lounaispaikalle on sitä kehittäneiden ihmisten yhteinen innostus. Paikkatieto koetaan hauskaksi ja mukavaksi, ja karttojen "ilosanomaa" halutaan välittää eteenpäin. Yhteinen hauskuus on kuitenkin nykyään erillään operatiivisesta toiminnasta. Yhdessäolo näkyy enemmänkin eri tapahtumissa ja tapaamisissa, esimerkiksi paikkatietokerhon retkillä ja paikkatietopäivillä. 2.3 Sidosryhmät Sidosryhmät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset sidosryhmät ovat Lounaispaikassa mukana olevia ja sitä rahoittavia osakasorganisaatioita. Ulkoisiin sidosryhmiin kuuluvat muut yhteistyökumppanit ja käyttäjät. Näiden ryhmien lisäksi voidaan erottaa ydinsidosryhmä, johon voidaan katsoa kuuluviksi ne henkilöt, jotka antavat työpanoksensa Lounaispaikalle. Oheinen kuvio havainnollistaa Lounaispaikan verkostoa.

9 9 Kuvio 2 Lounaispaikan verkosto Sidosryhmien ja niiden tarpeiden kartoittamiseen tulisi panostaa, jotta osattaisiin tuottaa palvelu, joka hyödyttäisi etenkin osakkaita ja muita sidosryhmiä. Näin vältyttäisiin tuottamasta palvelua, jota kukaan ei oikeastaan tarvitse Sisäiset sidosryhmät Sisäisiä sidosryhmiä ovat Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Sydväst. Näistä Turun kauppakorkeakoulu ja Åbo Akademi ovat mukana kumppanuussopimuksella. Hallinnollisesti Lounaispaikka kuuluu Varsinais-Suomen liittoon ja liitto myös tarjoaa Lounaispaikalle tilat toimia. Karttapalvelin ja arkisto taas sijaitsevat Turun yliopiston tiloissa. Rahoittavat organisaatiot ovat suuria organisaatioita, joista vain muutama yksittäinen henkilö on Lounaispaikassa mukana. Muut organisaation jäsenet eivät välttämättä edes ole tietoisia Lounaispaikan olemassaolosta. Osapuolet ovat nimittäneet omat edustajansa yhteistyöryhmään, joka toimii Lounaispaikan johtoryhmänä.

10 10 Yhteistyöryhmän kokouksessa kyseltiin osakkaiden tarpeista ja toiveista. Pääasiassa vastaukset olivat positiivisia. Osakasorganisaatioiden toiveet Lounaispaikkaa kohtaan poikkeavat hieman toisistaan, eikä ainakaan kaikille organisaatioille ole edes selvää, mitä nämä odotukset ovat. Lounais-Suomen ympäristökeskus kaipaa tiiviimpää yhteistyötä, tietojen vaihtoa, aineistojen julkaisualustaa ja aineistojen yhteiskäyttöä. Kauppakorkeakoulu puolestaan toivoo aineistoja myös kaupan ja palvelujen alalta, myös VSL kaipasi lisää kattavampia aineistoja. Osakkaat myöntävät, että Lounaispaikka tunnetaan organisaatioissa melko huonosti ja että todellisia käyttäjiä on vähän. Poikkeuksena tästä on Sydväst, joka sanoo esittelevänsä Lounaispaikan lähes jokaisella kurssillaan ja että Lounaispaikkaa käytetään siellä ahkerasti. Osakkaat tuntuvat uskovan siihen, että organisaatioissa on uusia henkilöitä, jotka Lounaispaikkaa voisivat käyttää, mutta heitä ei useimmiten osata nimetä. Sydvästissä uskotaan, että uusia käyttäjiä löytyy henkilöstön parista ja VSL:ssä potentiaalisia käyttäjiä voisi löytyä aluekehityksen, edunvalvonnan ja hallinnon osaamisryhmistä Ydinryhmä Ydinryhmäksi haluan nimittää sitä joukkoa, joka on ollut mukana lounaispaikan kehittämisessä ja antanut sille työpanoksensa tai muuten ollut lähellä sitä. Tähän ryhmään kuuluu lähinnä Varsinais- Suomen liitossa työskenteleviä ihmisiä. Haluaisin sisällyttää ydinryhmään myös yhteistyöryhmän jäsenet, sillä näin ydinryhmään kuuluisivat ne henkilöt, jotka tuntevat Lounaispaikan parhaiten. Tämän määritelmän mukaan ydinryhmään kuuluu siis henkilöitä kun taas sisäisiin sidosryhmiin kuuluu organisaatioita Ulkoiset sidosryhmät Ulkoiset sidosryhmät on suurempi ja epämääräisempi joukko, johon kuuluu monenlaisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita sekä käyttäjiä. Osa ulkoisista sidosryhmistä on läheisempiä ja osa etäisempiä. Paikkatietoalan sidosryhmiin kuuluvat ProGIS ry ja PATINE (paikkatiedon neuvottelukunta). Yksi olennaisimpia ulkoisia sidosryhmiä ovat kunnat, sillä niiltä saadaan aineistoja ja toisaalta ne voivat myös jokapäiväisessä työssään hyödyntää Lounaispaikan tarjoamia palveluita, näistä etenkin kaava-johtopaikkaa. Ulkoisia sidosryhmiä ovat myös käyttäjät, nykyiset ja mahdolliset tulevat. Käyttäjien joukkokin on laaja ja voi sisältää monenlaisia henkilöitä; opiskelijoita, tutkijoita, kaavoittajia ja muuten vain netissä surffaajia. Yhteistyökumppanit, palveluntarjoajat, laitteistotoimittajat jne. ovat niin ikään ulkoisia sidosryhmiä. Kun sidosryhmäksi tulkitaan mikä toimija tahansa, jonka kanssa ollaan tekemisissä tai voitaisiin olla tekemisissä, voidaan todeta, että sidosryhmien joukko on valtavan laaja.

11 11 3 SWOT-ANALYYSI SWOT-analyysi eli sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien sekä ulkoisten uhkien ja mahdollisuuksien arviointi on hyvin perinteinen suunnittelun ja johdon työkalu. Eron tekeminen sisäisen ja ulkoisen välillä on joskus vaikeaa. Tässä sisäisiksi tekijöiksi lasketaan Lounaispaikasta ja verkostosta lähtöisin olevat tekijät, ja ulkoisiksi tekijät, jotka liittyvät ennemminkin paikkatietoalaan ja joihin ei pystytä vaikuttamaan tai joihin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Myös uhkien ja mahdollisuuksien välinen raja on hieno, sillä usein sama tekijä voi olla sekä uhka että mahdollisuus. 3.1 Sisäiset heikkoudet ja vahvuudet Lounaispaikan silmiinpistävä ominaisuus on yhteinen ilo, hauskuus ja yhteenkuuluvuus. Tämä on toisaalta vahvuus, toisaalta heikkous. Mukava ja viihtyisä ilmapiiri on loistava pohja uusille ideoille ja työympäristönä se voi olla hyvinkin tehokas. Haittapuolena Lounaispaikan yhteisöllisyydessä on sisäänpäin kääntynyt ajattelu. Toiminnan kehittämisen kannalta ei ole hyvä, ettei osata ajatella kohderyhmälähtöisesti, vaan toimintaa viedään eteenpäin omien mieltymysten mukaan miettimättä, voisiko joku ulkopuolinenkin siitä hyötyä. Ohjausryhmän visio ja jokapäiväinen operatiivinen toiminta tuntuvat olevan erillään toisistaan. Tähän lienee syynä säännöllisen suunnittelun puute. Suunnittelun avulla saataisiin toiminta mission mukaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Lounaispaikkaa vietäisiin haluttuun suuntaan ja palvelut kohdistettaisiin määritellyille kohderyhmille. Toimintaa hankaloittaa hankepohjainen rahoitus. Kun työajasta suuri osa menee rahoituksen etsimiseen, varsinainen toiminta jää vähemmälle huomiolle. Osakasorganisaatioiden kolmivuotinen sopimus asettaa osaltaan rajoituksia pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Vaikka onkin epätodennäköistä, että uusi sopimus jäisi syntymättä, varma tieto rahoituksesta on olemassa vain tuolle kolmelle vuodelle ja se rajoittaa pitempiaikaisia suunnitelmia. Verkosto on Lounaispaikan suurimpia vahvuuksia, se on suhteellisen kattava, vaikka se voisi toki olla myös laajempi. Verkoston lujuus johtuu kuitenkin pitkälti henkilöistä ja tässä saattaakin piillä heikkous, sillä verkostoon olennaisena osana kuuluva organisaatio saattaakin irtaantua toiminnasta henkilövaihdosten myötä. Osakasorganisaatioiden vaihteleva sitoutuneisuus on selkeä heikkous. Osakasorganisaatioiden innokkuus toiminnan kehittämisessä olisi olennaista, mutta jo niiden tarpeiden selvittäminen aiheuttaa ongelmia. Osakkaiden sisäinen tiedonkulku on puutteellista, sillä suurin osa organisaatioiden jäsenistä ei ole koskaan kuullutkaan Lounaispaikasta. 3.2 Ulkoiset uhat ja mahdollisuudet Paikkatietoalan yleisiä ongelma-alueita ovat hajanainen tieto, päällekkäiset työt, aineistojen eri muodot ja yhteensopimattomuus. Näihin ongelmiin vastaamisessa piilee suuriakin

12 12 mahdollisuuksia. Yhteistyö on paras tapa koota tietoa yhteen, välttää päällekkäistä työtä ja luoda yhteisiä toimintatapoja. Näin ollen Lounaispaikka hyödyntää jo nyt alan tarjoamaa mahdollisuutta. Kansallinen paikkatietostrategia ja INSPIRE-direktiivi vaikuttavat suomalaiseen paikkatietoalaan. Lounaispaikka toteuttaa pitkälti paikkatietostrategian arvoja ja kehittämistarpeita. Tämän ansioista Lounaispaikalla on mahdollisuus toimia pioneerina ja esimerkkinä muille siitä, miten strategiaa tulisi toteuttaa. Alueellisella toimijalla on kuitenkin vaarana jäädä kansallisen toiminnan ulkopuolelle ja sitä tulisi kaikin keinoin välttää. Toisaalta alueellinen asema mahdollistaa lounaisen Suomen edustamisen paikkatiedon kansallisella tasolla. Kansalliseen paikkatietostrategiaan liittyy myös kansallinen paikkatietoportaali. Lounaispaikan tulee miettiä oma roolinsa tämän kehitteillä olevan portaalin rinnalla. Portaalissa tulee olemaan karttapalvelu, metatietopalvelu ja lainaamo käyttäjän kannalta yhtenäisenä kokonaisuutena ja se tulee sisältämään yleiskäyttöisiä kartta-aineistoja. Yhteistyö ja yhteensopivuus MML:n portaalin kanssa on Lounaispaikalle mahdollisuus vakauttaa omaa asemansa suomalaisessa paikkatietoinfrastruktuurissa. Paikkatietoalassa toimintaympäristönä on haasteena paikkatiedon tunnettuuden puute. Käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät eivät tunne paikkatiedon tarjoamia mahdollisuuksia. Sama ongelma on tarkemmallakin tarkastelutasolla. Potentiaaliset Lounaispaikan käyttäjät eivät tiedä Lounaispaikan olemassaolosta tai eivät tiedä miten se heitä voisi hyödyttää. Internetin lukuisat muut karttapalvelut ovat uhka, mutta myös mahdollisuus. Monien palveluiden välistä pitäisi löytää oma lokero, jossa toimia. Toisaalta taas Lounaispaikka voisi toimia monia pieniä karttapalveluita yhdistävänä kokoavana portaalina. Tällöin monien kilpailijoiden uhka käännettäisiin eduksi. Internetpalveluun liittyy ongelma selainten välisistä eroista. Palvelu toimii eri selaimissa eri tavalla, toisissa paremmin kuin toisissa. Käyttäjä ei kuitenkaan useimmiten syytä toimimattomasta palvelusta omaa selaintaan vaan palveluntarjoajaa. Selainten turvatoiminnot, esimerkiksi ponnahdusikkunoiden esto, saattavat vaikeuttaa palvelun käyttöä ja ärsyttää käyttäjää. Uhkana on, että käyttäjä ei poikkea sivustolle toista kertaa, jos ensimmäinen kerta osoittautuu hankalaksi. Toinen kerta sujuu todennäköisesti jo helpommin, kun asetukset on annettu, mutta sillä ei ole merkitystä, jos käyttäjä ei tule sivustolle toista kertaa.

13 13 4 STRATEGINEN MARKKINOINTISUUNNITELMA Pirjo Vuokko on määritellyt markkinoinnin seuraavasti: Markkinointi on ajattelutapa ja johtamisprosessi, jonka tehtävänä on tunnistaa, ennakoida ja tyydyttää organisaation tärkeiden sidosryhmien tarpeet ja tehdä se niin, että näin tuetaan organisaation keskeisten tavoitteiden toteutumista. Määritelmä sisältää paljon asiaa. Ensinnäkin organisaation omien tavoitteiden tulee olla selkeät, toiseksi täytyy tunnistaa tärkeimmät sidosryhmät ja niiden tarpeet. Lopuksi nämä tarpeet pitäisi vielä kyetä tyydyttämäänkin. Strateginen markkinointisuunnitelma edellyttää valintojen tekemistä. On päätettävä mihin kohderyhmiin keskitytään ja mitä näille kohderyhmille tarjotaan. Tässä vaiheessa sidosryhmien tuntemuksesta on suurta hyötyä. Toisaalta tiedetään, mitkä sidosryhmien toiveista on mahdollista täyttää ja toisaalta tiedetään, mitkä sidosryhmät ovat arvokkaita pidettäviksi kohderyhminä. Kun on päätetty sidosryhmistä, tulee miettiä, mitä arvoja kullekin halutaan välittää. Hyvä lähtökohta strategiselle markkinointisuunnitelmalle on SWOT-analyysi. Strategisessa markkinointisuunnitelmassa tulisi pohtia, miten sisäisiä heikkouksia voitaisiin kehittää vahvuuksiksi, mitä vahvuuksia voitaisiin käyttää, jotta selvittäisiin ulkoisista uhista ja jopa käännettäisiin ne mahdollisuuksiksi ja miten mahdollisuudet saataisiin parhaiten hyödynnetyksi. 4.1 Tulevaisuudenkuva Seuraavat näkemykset Lounaispaikan tulevaisuudesta ovat peräisin sitä lähellä olevilta ihmisiltä. Tulevaisuuden Lounaispaikalla on useampi rooli. Sen halutaan pysyvän alueellisena paikkatietokeskuksena, jonka kautta ammattilaiset saavat dataa monessa muodossa sekä tietoa aineistoista, samalla Lounaispaikka toimii julkaisualustana erilaisille aineistoille ja tutkimuksille. Kansalaisille olisi tarkoitus tuottaa erikoisaineistoja helposti lähestyttävään muotoon, mutta kuitenkin niin, ettei lähdetä kilpailemaan opaskarttojen kanssa. Tarkoituksena on tehdä karttoja, joita on ilo katsoa ja jotka saavat käyttäjän lähtemään luontoon katsomaan ja jopa vielä palaamaan luonnosta karttojen ääreen. Lounaispaikka voisi tulevaisuudessa toimia myös ympäristökasvatuksen työvälineenä kouluissa. Yhteistyö on tulevaisuudessakin Lounaispaikan olennainen osa; on parempi tehdä yhdessä töitä kuin tehdä toisten töitä uusiksi. Lounaispaikka nähdään myös alustana uuden kehittämiselle ja kokeilemiselle. Yhteisenä foorumina ja keskusteluareenana Lounaispaikassa saattaa kehittyä merkittäviäkin ideoita ja hankkeita. Näiden tulevaisuudenkuvien lisäksi myös yhteistyöryhmän kymmenen vuoden visio antaa oman tulevaisuudenkuvansa. Se on osin yhteneväinen edellä esiteltyjen näkemysten kanssa, mutta lisäksi siinä korostuu näkemys Lounaispaikasta itsenäisenä organisaationa, jonka taustalla on lukuisia merkittäviä tahoja.

14 Sidosryhmäanalyysi Ennen sidosryhmien tarpeiden kartoittamista olisi hyvä selkeyttää kuvaa eri sidosryhmistä. Esitelty jako ulkoisiin, sisäisiin ja ydin sidosryhmiin on hyvä alku, mutta ulkoisten sidosryhmien hahmottamiseen se ei riitä. Kuvan selkeyttämiseksi kannattaa asiaan perehtyneen piirtää kartta tai kaavio kaikista niistä tahoista, joiden kanssa ollaan tekemisissä. Seuraavassa on hahmotelma, miltä kaavio voisi näyttää. ESRI kansalaiset ammattilaiset palveluntarjoajat käyttäjät ULKOISET SIDOSRYHMÄT paikkatieto toimijat yhteistyökumppanit Pro GIS ry PATINE Ilmatieteen laitos Satakuntaliitto Metsähallitus Kuvio 3 Hahmotelma sidosryhmäkaaviosta Yllä oleva kuvio on hyvin puutteellinen, mutta sen pohjalta täydentäminen on toivottavasti helpompaa. Kaavioon tuleva tieto on suurimmaksi osaksi varmasti jo olemassa. Todennäköistä on, että tieto on ihmisten pään sisällä eikä sitä ole kirjattu mihinkään. Kun olemassa olevista sidosryhmistä on olemassa käsitys, on aika miettiä sidosryhmien tarpeita. Kyseisen tiedon hankkiminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä sitä ei löydy valmiina mistään. Voi myös olla, että organisaatiot eivät itsekään tunne tarpeitaan, joten kysymällä vastauksia ei välttämättä saa. Sidosryhmien tuntemisessa on ennemminkin kyse hiljaisesta tiedosta. Se on olemassa, mutta sitä ei ole kirjallisena eikä sitä ole valmiiksi käsitelty. Tiedon selvittämiseksi täytyy osata kuunnella. Organisaation kuuntelutaidon voidaan katsoa käsittävän tiedon keräämisen lisäksi tiedon tulkintaa ja yhteiseksi tekemisen niin, että lopputuloksena tietoa sovelletaan toimintaan. Tällainen kuuntelujärjestelmä on edellytys kohderyhmälähtöiselle toiminnalle. Tiedon kerääminen voi olla aktiivista tai passiivista ja sitä voidaan tehdä kahdella tavalla jatkuvasti tai tutkimusten avulla. Passiivinen tiedonkeruu on lähinnä palautteen odottamista. Se ei ole erityisen tehokasta, vaikka

15 15 palvelun epäkohdat sitäkin kautta tulevat tietoon. Aktiivisella tiedonkeruulla saadaan sitä tietoa, mitä halutaankin tietää. Jatkuva tiedon keruu on sananmukaisesti jatkuvaa, asiakaskohtaamisten yhteydessä kysellään, mitä mieltä asiakkaat ovat palvelusta ja asiakkaiden hiljainen seurantakin antaa tietoja. Internetympäristössä tämä on vaikeampaa toteuttaa, kun sivuilla vierailevasta jää jäljelle vain IPnumero. Siitäkin voidaan toki tutkia, onko kyseinen henkilö käynyt aikaisemmin ja millä sivuilla hän on käynyt. Sisäisten sidosryhmien tarpeiden selvittämisessä aktiivinen jatkuva tiedonkeruu voi osoittautua toimivaksi. Jokaisen tapaamisen ja vierailun yhteydessä täytyy vain kuunnella ja tarkkailla aktiivisesti ja uskaltaa esittää kysymyksiä. Tutkimusten tekeminen tai teettäminen on usein kallista, mutta myös valmiita tutkimuksia voi hyödyntää. Korkeakoulujen tutkimukset ovat usein julkisia ja vapaasti hyödynnettävissä. Lisäksi opiskelijatyönä saa usein teetettyä edullisesti tai jopa ilmaiseksi täysin päteviä tutkimuksia. Vaikka internetympäristö aiheuttaa omat ongelmansa käyttäjien analysoinnissa, sitä voidaan myös hyödyntää. Sivuille voidaan lisätä kysely, johon käyttäjiä pyydetään vastaamaan. Ongelmana tässä on, ettei voida tietää minkälaiset ihmiset kyselyyn vastaavat, mutta on todennäköistä, ettei otos ole kattava. 4.3 Kohderyhmät ja kohderyhmälähtöisyys Lounaispaikan on ajateltu seisovan kolmella jalalla, jotka ovat Lounaispaikan osat paikkatietoarkisto, paikkatietohakemisto ja karttapalvelu. Jatkossa olisi parempi siirtyä sisältölähtöisestä ajattelusta kohderyhmälähtöiseen eli ajatella jaloiksi eri kohderyhmät. Tulevaisuudenkuvan perusteella voidaan helposti erottaa ammattilaisten ryhmä ja tavallisten kansalaisten ryhmä, näiden lisäksi kolmannen jalan tulisi olla omat taustaorganisaatiot, jotka tavallaan kuuluvat kahteen edellä mainittuun ryhmään. Koska taustaorganisaatioilla on merkittävä rooli Lounaispaikan toiminnassa ja rahoituksessa, niille tulisi antaa erityishuomiota.

16 16 Lounaispaikka Lounaispaikka KARTTAPALVELU PAIKKATIETOHAKEMISTO PAIKKATIETOARKISTO OMAT TAUSTAORGANISAATIOT AMMATTILAISET KANSALAISET Kuvio 4 Kolmen peruspilarin ajattelumuutos Nämä ryhmät ovat laajoja eikä ole tarkoitus, että kaikkia niihin kuuluvien tarpeita pyrittäisiin tyydyttämään, ei myöskään ole tarkoitus valita vain yhtä kohderyhmää. Mainituista peruspilareista voidaan valita muutama alaryhmä eli segmentti, joihin päätetään panostaa. Tarkoituksenmukaista on myös erottaa lyhyen ja pitkän tähtäimen kohderyhmät. Palvelua voidaan kehittää pitemmän tähtäimen kohderyhmien tarpeet huomioon ottaen, kun taas lyhyen tähtäimen kohderyhmien osalta markkinointiviestinnällä on keskeisin rooli. Tietysti lyhyen ja pitkäntähtäimen kohderyhmät voivat olla osittain tai kokonaan päällekkäisiä Omat taustaorganisaatiot Omat taustaorganisaatiot ovat isoja ja niiden sisällä vain muutama ihminen on edes tietoinen Lounaispaikan olemassaolosta. Taustaorganisaatiot voidaan ajatella kotipesänä, jonka tarpeet tulisi ensisijaisesti ottaa huomioon. Taustaorganisaatioiden tulisi olla tärkeä sekä pitkän että lyhyen tähtäimen kohderyhmä. Taustaorganisaatioiden tarpeiden tunteminen on tärkeää palvelun kehittämisen kannalta ja toisaalta niiden tyytyväisenä pitäminen takaa niiden mukana olon myös jatkossa. Taustaorganisaatioiden suuren merkityksen ja toisaalta pienen määrän takia niitä ei kannata jakaa segmentteihin, vaan niitä on parempi kohdella yksittäin jokaisen omien toiveiden mukaisesti. Sen sijaan organisaatioiden jäsenet voidaan jakaa segmentteihin, esimerkiksi opiskelijoihin, opetushenkilökuntaan, tutkijoihin ja muuhun henkilökuntaan. Tätä kirjoitettaessa on jo sovittu osakaskierroksesta. Osakkaiden eli taustaorganisaatioiden luo menemisessä täytyy myös miettiä oikeaa segmenttiä organisaation sisällä. Toisaalta kyse on suhdemarkkinoinnista ja silloin Lounaispaikassa jo mukana olevat henkilöt ovat oikea kohderyhmä,

17 17 kun taas halutaan lisätä tietoisuutta Lounaispaikasta, oikeampi kohderyhmä ovat ne, jotka tiedosta ensisijaisesti ovat kiinnostuneita ja ne, jotka voivat välittää tietoa eteenpäin. Kiinnostuneiden löytäminen voi olla haastavaa, sillä nämä ihmiset eivät välttämättä tiedä palvelun olemassaolosta, mutta jos tietäisivät, he olisivat kiinnostuneita siitä. Tällaisia katvealueita saattaa olla esimerkiksi opiskelijoiden ja tutkijoiden joukossa. Tiedon välittäjät ovat hyvä kanava katvealueiden tavoittamiseksi. Etenkin oppilaitoksissa menetelmäkurssien vetäjät ja laitosten kirjastojen informaatikot ovat olennaisia tiedonvälittäjiä Ammattilaiset Ammattilaiset ovat ryhmä, joka voidaan jakaa ammattimaisesti paikkatietoja käyttäviin ja niin sanottuihin puoliammattilaisiin, jotka joskus käyttävät paikkatietojärjestelmiä työssään. Puoliammattilaiset ovat kiinnostuneempia siitä mitä paikkatietojärjestelmistä saa ulos kuin siitä miten tulos syntyy eli he ovat kiinnostuneita hyödyntämään lopputuotteen kiinnittämättä sen suurempaa huomiota prosessiin. Näille ihmisille Lounaispaikka ja etenkin portaali ja karttapalvelu ovat työväline. Tämän hetkinen palvelu on suunnattu lähinnä puoliammattimaisille käyttäjille. Tämän vuoksi puoliammattilaisten tulisi olla tämänhetkinen ensisijainen käyttäjä- ja kohderyhmä. Esimerkkinä tästä ryhmästä voisi olla kunnan vesihuollosta vastaava, joka tarvittaessa voisi Johtopaikasta vilkaista, missä naapurikunnan johdot menevät. Nimenomaan vesihuollon ihmisille on olemassa jo palvelu, mutta vastaavia muitakin käyttäjäryhmiä varmasti löytyy, esimerkiksi ketjulaajennusta suunnitteleva kauppias voisi haluta vilkaista, minkälaisia kaavamääräyksiä on alueella, jonne hän on ajatellut uuden kauppansa perustaa. Puoliammattilaisten ryhmään kuuluu myös kuntien päättäjiä, joita voidaan pitää omana segmenttinään. Päättäjien ryhmä on pieni, mutta heihin panostamista kannattaa silti miettiä, sillä he saattavat olla päättämässä jostakin tulevasta hankerahoituksesta tai heiltä voidaan saada aineistoja lisättäväksi palveluun Kansalaiset Kansalaiset ovat aivan liian suuri ja heterogeeninen ryhmä, jotta sitä kannattaisi käsitellä yhtenä. Kansalaiset voidaan jakaa moneen erilaiseen segmenttiin erilaisin kriteerein. Kansalaisista keskittymisen arvoisia ovat ainakin aluksi sellaiset segmentit, jotka jo muutenkin käyttävät karttaa ja liikkuvat luonnossa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi suunnistajat, partiolaiset, metsästäjät ja veneilijät. Näiden ryhmien keskusjärjestöjen kanssa voidaan jatkossa tehdä yhteistyötä palvelun kehittämiseksi, ja he voisivat hyötyä palvelusta jo nyt. Samoin kuin taustaorganisaatioissa, myös kansalaisten tavoittelussa hyvä välikäsi voisi olla kirjasto. Ne kansalaiset, jotka kaipaavat tietoa luultavasti ainakin jossain määrin etsivät sitä

18 18 kirjastosta, ja tällöin olisi hyvä, jos kirjastojen henkilökunta voisi kertoa Lounaispaikasta yhtenä tiedonlähteenä. Kansalaiset ovat Lounaispaikan tulevaisuuden kohderyhmä. Suunnitteilla oleva matkailu- ja kulttuurikartasto on suunnattu kansalaisille samoin kuin vasta ideointivaiheessa oleva leikkipaikka Ydin Sidosryhmissä käsitelty ydinryhmä ansaitsee myös kohderyhmäajattelussa oman huomionsa. Ydinryhmä kuuluu omiin taustaorganisaatioihin, mutta se on paljon pienempi ja omalaatuinen ryhmä, joka vaikuttaa voimakkaasti siihen millainen Lounaispaikka on. Siksi ydinryhmän käsittely erikseen on perusteltua. Vahvasti Lounaispaikkaan sitoutuneille ihmisille ei välttämättä tarvitse kohdistaa markkinointia. Näkisin kuitenkin, ettei sisäinen markkinointi olisi pahasta, sillä nykyisellään käsityksiä Lounaispaikasta tuntuu olevan yhtä monta kuin ihmisiäkin. Omien arvojen määrittely ja suuntaviivojen asettaminen ja niistä viestiminen omalle ytimelle selkeyttäisi Lounaispaikan identiteettiä. Kuitenkin ehkä paras tapa yhtenäistää identiteettiä on avoimen keskusteluyhteyden ylläpitäminen. Yhdessä viihtyvät samoista asioista kiinnostuneet ihmiset pystyvät parhaiten omaksumaan toistensa näkemyksiä keskustelemalla ja kuuntelemalla. Näin ollen ytimelle markkinoinnissa riittävää on yhteisten tilaisuuksien ja tapaamisten järjestäminen, ja huolehtiminen siitä, että tilaisuuksien ilmapiiri on sopivan rento ja välitön. Tarkoitus ei ole aivopestä kaikkia ajattelemaan samalla tavalla, sillä vaihtelevat näkemykset ovat rikkaus, mutta toiminnan kannalta joku yhteinen linjaus olisi hyväksi. Vaikka ydinryhmän jäsenet eivät kuuluisi markkinoinnin kohderyhmiin, ei heitä saa unohtaa Lounaispaikan sidosryhmänä. Keskenään viihtyvät samanhenkiset ihmiset, jotka alun perin ovat koko Lounaispaikan perustaneet, kaipaavat edelleen yhteistä foorumia, jossa toimiminen olisi hauskaa ja hyödyllistä, ja jossa voisi kehittää ja kokeilla uutta.

19 19 5 TAKTINEN MARKKINOINTISUUNNITELMA Taktisen markkinointisuunnitelman sisältö on yksinkertaistettuna se, miten strategisessa markkinointisuunnitelmassa valitut kohderyhmät parhaiten saavutetaan ja miten kohderyhmille välitetään ne arvot, joista strategisessa markkinoinnissa on päätetty. Taktisessa markkinoinnissa on oikeastaan kyse arvon aikaansaamisesta eli siitä, että kehitetään, suunnitellaan ja toteutetaan sellaisia tuotteita, palveluita ja toimintaa ja sellaisella tavalla, jolla kohderyhmä katsoo saavansa halutun arvon. Tässä kohtaa tulee vastaan kysymykset mitä tarjotaan ja mitä uhrauksia kohderyhmältä vaaditaan. Markkinoinnissa olennaista on yhtenäisyys. Kaiken markkinoinnin tulee tukea toisiaan ja perimmäisen viestin tulee olla sama. Käytännössä markkinoinnin tulisi ulottua toiminnan jokaiselle tasolle aina yksittäisestä sähköpostiviestistä kokonaiseen hankkeeseen. 5.1 Tarjonta Kohderyhmien ohella tulee miettiä mitä tarjotaan. Tarjontaa on hyvä käsitellä kohderyhmien mukaan, sillä eri kohderyhmillä on erilaisia tarpeita eivätkä kaikki tarvitse samoja palveluita. Samalla tulee miettiä, mitä palveluita markkinoidaan millekin kohderyhmälle. Tarjonnan suunnittelussa voidaan käyttää apuna seuraavanlaista mallia. Siinä tuote (tai palvelu) on jaettu ydintuotteeseen, muodolliseen tuotteeseen ja laajennettuun tuotteeseen. Laajennettu tuote Muodollinen tuote Ydintuote Kuvio 5 Tuotteen kerroksellisuus Ydintuotteella pyritään vastaamaan kohderyhmän ydintarpeeseen. Tarjontaa ja tuotetta suunniteltaessa on siis oltava selvillä, mitä kohderyhmät haluavat. Lounaispaikan tapauksessa kohderyhmän ydintarve voi olla esimerkiksi tutkimustulosten julkaiseminen. Tällöin ydintuote on julkaisualustan tarjoaminen. Muodollinen tuote on se käytännön ratkaisu, jolla ydintuote toteutetaan. Julkaisualustana karttapalvelu on siis Lounaispaikan muodollinen tuote. Laajennetun tuotteen muodossa kohderyhmälle tarjotaan jotain ylimääräistä tai palvelukokemusta laajentavia palveluita. Näitä voivat olla esimerkiksi karttapalvelun käyttöä helpottava käyttöopas. Lounaispaikka.fi -portaalin osa-alueiden, paikkatietoarkiston, paikkatietohakemiston ja karttapalvelun lisäksi osana tarjontaa voidaan ajatella olevan toimijoiden yhteinen foorumi, joka

20 20 mahdollistaa yhdessä toimimisen ja uuden kehittelyn. Lounaispaikan eri tahojen edustajat pitävät yhteistä innostusta olennaisena tekijänä. Tämä Lounaispaikan osa-alue ei sinänsä ole ominaisuus, jota pitäisi markkinoida, ennemminkin se on mukana olevista ihmisistä itsestään syntyvä "sivuvaikutus". Nykyisessä Lounaispaikassa karttapalvelulla on suuri rooli, eikä sen merkitystä ole syytä vähentääkään, sillä se on havainnollisin tapa esittää palvelussa olevaa tietoa. Karttapalvelu palveluna on tarkoitettu kaikille käyttäjille ja kohderyhmille, vaikka se käytettävyydeltään suuntautuu enemmän puoliammattilaisille. Karttapalvelun eri välilehdet ovat kohdistetumpia ja ne voisivat olla vieläkin kohdistetumpia, tämä tulisi ottaa huomioon markkinoitaessa karttapalvelua eri kohderyhmille. Karttapalvelun osista etenkin kombinaatiot sekä kaavoitus ja vesihuolto (ja lisäksi vielä johtopaikkapro) on suunnattu ammattilaisille. Tulevaisuudessa matkailu- ja kulttuurikartasto tulee olemaan kansalaisille suunnattu. Lounaispaikan paikkatietohakemiston ja paikkatietoarkiston käyttäjät eroavat tuskin toisistaan. Nämä palvelut on suunnattu nimenomaan ammattilaisille ja tutkijoille. Suuri yleisö ei oletettavasti käytä niitä. Arkiston ja hakemiston pienemmän kohderyhmän takia on täysin perusteltua, että karttapalvelulla on suurempi merkitys ja että siihen panostetaan enemmän. Myös tarjonnan näkökulmasta tärkein peruspilareista, omat taustaorganisaatiot, jakautuu kahden muun pilarin kanssa samoihin ryhmiin, eikä tarjontaa kannata käsitellä erikseen taustaorganisaatioiden kannalta. Palvelua kehitettäessä taustaorganisaatioiden toiveille on kuitenkin annettava painoarvoa. Organisaatioihin kuuluu henkilöitä, jotka tuntevat paikkatietojärjestelmiä hyvinkin tarkasti ja henkilöitä, jotka eivät edes tiedä, mitä paikkatieto on. Yksinkertaistettuna voitaisiin jopa sanoa, että palvelua tarjotaan asiantuntijoille ja tietämättömille, jotka kuitenkin kuuluvat samaan organisaatioon. Yksittäiselle organisaatiolle suunnatussa palvelussa ei näin ollen olisi mitään järkeä, mutta silti taustaorganisaatioiden toiveet tulisi ottaa huomioon. Tarjoomaa on kehitettävä koko ajan kohderyhmät huomioon ottaen. Kohderyhmän lisäksi on tarpeen ottaa huomioon myös muiden tarjonta ja muut alalla vallitsevat tekijät ja käytänteet. Palvelua kehitettäessä ei kannata lähteä tekemään samaa, minkä joku muu on jo tehnyt ja toisaalta jos alalla on olemassa jokin selkeä käytäntö, on turha ruveta luomaan omaa käytäntöä, joka vain vaikeuttaisi mahdollista myöhempää yhteistyötä. Karttapalvelun tulisi näkyvimpänä osana olla jatkuvan kehityksen alla. Kehityksessä tulisi selkeästi ottaa huomioon eri käyttäjäryhmät niin, että jo uutta kehitettäessä olisi selvää kenelle sitä tehdään. Tämän tulisi näkyä sekä ulkoisissa seikoissa että käytettävyydessä. Kaikki kohderyhmät arvostavat helppokäyttöisyyttä karttapalvelussa, mutta etenkin kansalaisille suunnatussa karttapalvelussa, jonka kohderyhmällä ei ole kokemusta paikkatietojärjestelmistä, helppokäyttöisyys on kriittinen tekijä. Karttapalvelut eivät välttämättä sellaisenaan saavuta suuren yleisön kiinnostusta, sillä kartta itsessään on harvoille kiinnostavaa sisältöä. Ennemminkin se on väline, jota hyödynnetään muiden palvelujen ja tietohakujen yhteydessä. Tämän takia kansalaisten karttapalvelu on ainakin aluksi parasta suunnata aiemmin mainituille ryhmille, jotka jo muutenkin käyttävät karttaa ja liikkuvat ulkona.

21 21 Sisältö määräytyy kohderyhmän perusteella. Tässä tapauksessa kyseessä olisi siis ulkoilu-, matkailu- ja kulttuurikartasto, jonka aineistojen tulisi erota tavallisista opas- ja turistikartoista tai olla lukuisia muita karttoja yhteen kokoava palvelu. 5.2 Markkinointiviestintä Viestintä on viestin välittämistä lähettäjältä vastaanottajalle jotakin kanavaa pitkin, matkalla saattaa olla hälyjä, jotka voivat vaikeuttaa viestin perille menoa sellaisena kuin lähettäjä on sen tarkoittanut. Markkinointiviestinnässä olennaista on yhdenmukaisuus. Viestien on sisällöllisesti ja muodollisesti tuettava toisiaan. Toinen huomioon otettava seikka on vastaanottajalähtöisyys. Viestittäessä on mietittävä kenelle viestitään ja miettiä viestin sanallinen asu ja ulkomuoto sen mukaisesti. Viestinnässä on hyvä muistaa sen kaksisuuntaisuus. Vaikka markkinointiviestinnässä on tarkoitus lisätä kysyntää ja tietoa palvelusta, monissa viestintätilanteissa voidaan myös saada tietoa toiseen suuntaan. Tässä vaaditaan vain kykyä kuunnella, mikä tarkoittaa, että saatu tieto tai palaute myös omaksutaan Visuaalinen ilme Lounaispaikan visuaalinen ilme on ostettu valmiina palveluna. Ilme on toimiva ja se kattaa hyvin kaikki Lounaispaikan näkyvät osa-alueet. Visuaalinen ilme ei välittömästi tarvitse uudistusta, vaikka se onkin hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin. Visuaalisen ilmeen tulisi jatkua yhtenäisenä lähes kaikessa ja tämä onkin toteutettu hyvin. Internetsivu, esitteet ja esitykset tukevat hienosti tosiaan. Ilmettä voisi hieman vielä laajentaa ainakin kirjeisiin ja mahdollisesti myös sähköposteihin esimerkiksi logon ja fontin muodossa. Lounaispaikan dokumentteja varten voisi myös laatia oman asiakirjapohjan, jotta myös kirjalliset tuotokset ja dokumentoinnit olisivat yhtenäiset. Pohja myös helpottaisi työskentelyä, kun muotoiluja ei tarvitsisi joka kerta miettiä uudelleen. Nämä ovat kuitenkin vain kosmeettisia parannuksia, joiden toteutus ei ole mitenkään välttämätöntä Viestinnän kohderyhmät Markkinointiviestinnän kohderyhmiä on enemmän kuin palvelujen ja toiminnan kohderyhmiä. Viestintää tulee ainakin jossain muodossa harjoitettua käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden (nykyisten ja uusien) lisäksi medialle, suurelle yleisölle, muille alan toimijoille, kunnille ja rahoittajille eli laajasti ymmärrettynä kaikille sidosryhmille.

22 22 Viestintä voi olla yksi-, kaksi- tai monivaiheviestintää. Yksivaiheisessa viestinnässä viesti välitetään suoraan vastaanottajalle, kaksivaiheisessa viesti kulkee jonkin välikäden kautta ja monivaiheisessa viestinnässä viesti kulkee välikäsien ja toisten vastaanottajien kautta. Lounaispaikan kannalta kaksivaiheinen viestintä on varteenotettava tapa johtuen resurssien vähyydestä. Esimerkiksi viestiminen informaatikoille ja opettajille on kaksivaiheista viestintää. Samoin kuin toiminnan yleensä myös markkinointiviestinnän on oltava kohderyhmälähtöistä. Jokaiselle kohderyhmälle on viestittävä tavalla, joka sille parhaiten sopii. Tässäkin sidosryhmien tuntemus on arvokasta olleessa yhteistyöryhmän kokouksessa kyseltiin osakasorganisaatioiden edustajilta, miten he tahtoisivat Lounaispaikan toiminnasta tiedotettavan heidän organisaatioissaan. Sydväst toivoi vierailua ja sitä edeltävää tiedotetta, kauppakorkeakoulu piti paikkatietokurssia parhaana kanavana, AMK toivoi yleistä markkinointia, LOS ehdotti erillistä info-tilaisuutta ja uutistiedotetta esimerkiksi sähköpostitse, yliopisto halusi Road Show -kierroksen opetuksessa ja VSL:ssä parhaana kanavana nähtiin sisäiset kokoukset ja palaverit Markkinointiviestinnän kanavat Internet Lounaispaikka näkyy ulospäin lähes pelkästään lounaispaikka.fi -portaalin kautta. Tällöin on erittäin tärkeää, että sivusto on toimiva ja informatiivinen. Tässä on onnistuttu varsin hyvin, vaikka ainahan voi parantaa. Omien sivujen lisäksi internet tarjoaa muitakin mahdollisuuksia. Muilta sivuilta tulevat linkit lisäävät kävijämääriä huomattavasti, ja siksi olisikin hyvä saada Lounaispaikka linkitettyä esimerkiksi muihin karttapalveluihin ja kuntien kotisivuille Uutiskirje Yksi osa Lounaispaikan markkinointia on uutiskirje. Kävijän on kuitenkin täytynyt löytää jotain kautta Lounaispaikan sivustolle voidakseen tilata uutiskirjeen, osa postituslistalla olevista on tosin liittynyt sinne paikkatietomarkkinoilla ja siten listalla on yli 200 henkilöä. Kirje toimii näin ollen markkinointikanavana ihmisille, jotka ovat jo osoittaneet kiinnostusta Lounaispaikkaa ja paikkatietoalaa kohtaan. Uutiskirjettä ei voida hyödyntää uusien käyttäjien houkuttelemiseksi, mutta sitä voidaan käyttää informoimisen lisäksi esimerkiksi käyttäjien toiveiden selvittämiseen. Uutiskirje on tapa tavoittaa alan ammattilaisia, alasta kiinnostuneita ja Lounaispaikkaan aiemmin tutustuneita henkilöitä. Tälle erityiselle ryhmälle viestiminen voi olla hyvinkin tehokasta markkinointia, sillä heidän huomiotaan ei enää erikseen tarvitse herättää ja lisäksi, jos he kokevat Lounaispaikan uutisen merkittäväksi, he mitä todennäköisimmin kertovat siitä eteenpäin

23 23 kollegoilleen. Tavallaan uutiskirje on Lounaispaikan ikkuna paikkatietoalan ammattilaisten joukkoon. Uutiskirjettä voisi hyödyntää lähettämällä kirjeen tilanneille sähköpostitse kyselyn, jossa selvitetään Lounaispaikkaan liittyviä toiveita. Vastaajaryhmänä näiltä ihmisiltä saisi ammattilaisten näkemyksen Lounaispaikkaan olettaen, että heillä on aikaa ja kiinnostusta vastata kyselyyn. Kovin usein uutiskirjettä ei kuitenkaan tulisi käyttää tällaiseen selvitystyöhön. Utelu saattaa ärsyttää uutiskirjeen vastaanottajia varsinkin jos kyselyitä tulee usein. Jopa kerran vuodessa saattaa hyvinkin tuntua toisista liian tiheältä. Kertaluontoisena vaihtoehtona tätä metodia kannattaa kuitenkin harkita Tapahtumat Messut ja tapahtumat tuovat aina näkyvyyttä. On kuitenkin tarpeen miettiä, mihin osallistutaan. Lounaispaikan kannalta Paikkatietomarkkinat on tapahtuma, johon kannattaa osallistua. Messuvieraat ovat alasta kiinnostuneita ja myös toisista näytteilleasettajista voi löytyä potentiaalisia yhteistyökumppaneita tai käyttäjiä. Messuständin ulkoasu on syytä miettiä tarkkaan ja sen tulee noudattaa muuta visuaalista ilmettä. Ständin tulisi olla ulkoasultaan houkutteleva ja mielenkiintoa herättävä. Havainnollistavat kuvat kertovat aina enemmän kuin teksti, siksi messumateriaaleissa olisi hyvä käyttää paljon kuvia. Tietysti myös tekstiä tarvitaan antamaan lisäinformaatiota, mutta liika tekstipaljous lannistaa vierailijan jo ennen kuin hän ehtii ständille asti. Materiaalin täytyy olla ajantasaista, jotta toiminnasta annettaisiin hyvä kuva. Ennen messuille lähtöä kannattaa miettiä, mitä siellä halutaan saavuttaa tai minkälainen viesti välittää. Toiminnan kaikkia osa-alueita ei välttämättä kannata tuoda heti esille, kuitenkin on varauduttava kertomaan, jos joku osoittaa kiinnostusta teemaan, jota ei ständillä ole otettu esille. Esiteltäessä palvelua esitteet ja julisteet ovat hyvä tapa, mutta parhaiten viesti menee perille, jos messuvieraalla on mahdollisuus kokeilla palvelua. Samalla hän voi kysyä, jos hän ei osaa palvelua käyttää ja näin esittelijä saa kuvan siitä, mikä palvelun käytössä aiheuttaa ongelmia. Paikkatietopäivä on Lounais-Suomen merkittävin vuosittainen paikkatietotapahtuma. Se on seminaarimuotoinen tapahtuma, joka sisältää ajankohtaisia ja mielenkiintoisia esityksiä paikkatietoalalta. Lounaispaikalle alueellisena toimijana näkyminen paikkatietopäivänä on erityisen tärkeää verkostoitumisen ja uusien ideoiden kehittämisen kannalta ja tietysti myös näkyvyyden kannalta. Yleisömäärät eivät ole olleet päätä huimaavia, mutta paikalle saapuvat ihmiset ovat alan ammattilaisia ja siten yleisö on tarkoin valikoitunut ryhmä. Näiden ihmisten kanssa keskustelu voi olla hyvinkin antoisaa ja vastavuoroisesti tietoisuus Lounaispaikasta voi näiden ihmisten kautta levitä laajemmalle edelleen kohdistetusti alan ammattilaisille. Tulevaisuudessa hankkeita voidaan käydä esittelemässä niiden alaan sopivilla messuilla. Esimerkiksi suunnitteilla oleva kulttuuri- ja matkailukartasto sopisi hyvin matkailumessujen tarjontaan.