Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen (datahub) käyttöönottosuunnitelma

Transkriptio

1

2 Lukijalle Edellisen käyttöönottosuunnitelman version julkaisemisen jälkeen datahub-projektissa otettiin käyttöön viiteen osavaiheeseen jaettu liiketoimintaprosessien toteuttamissuunnitelma. Järjestelmän tarkennettu suunnittelu ja kehitys tapahtuvat näissä osavaiheissa, joille tehdään yksityiskohtainen suunnittelu ko. järjestelmän osavaiheen kehitysvaiheen yhteydessä. Käyttöönottosuunnitelman näkökulmasta tämä tarkoitti käytännössä sitä, ettei alun perin suunniteltu tietojärjestelmäprojektin varsinainen järjestelmäkokonaisuuden tarkennettu suunnitteluvaihe päättynyt tammikuussa Viimeinen osakokonaisuus liiketoimintaprosesseja tullaan käsittelemään vuoden 2020 alussa. Näin ollen käyttöönottosuunnitelma ei kokenut odottamaamme merkittävää remonttia ja päätimme versioida tämän suunnitelman numerojärjestyksessä versioksi 1.3 alun perin suunnitellun version 2.0 sijaan. Tähän käyttöönottosuunnitelman versioon 1.3 tehtiin runsaasti täsmennyksiä toimialalta saatujen kysymysten ja kommenttien perusteella, järjestelmätoimittaja foorumin kanssa pidetyn yhteistyöpajan tulosten perusteella ja huomioiden voimaan tullut sähkömarkkinalaki. Näiden lisäksi mm. päivitettiin luku 14.1 Riskienhallintasuunnitelma ja lisättiin ohjeistus henkilötietojen käsittelystä (luku 5). Käyttöönottosuunnitelmasta päätettiin poistaa Liite 2. Tehtävä- ja tarkastuslistat markkinaosapuolille. Datahub projekti on tuottanut käyttöönottotyöryhmän tekemän listauksen jälkeen yksityiskohtaisempia tehtävä- ja tarkastuslistoja esim. markkinaosapuolten käyttöönoton seurantatyökalusta löytyvä yksityiskohtaisempi tehtävälistaus. Työryhmä päätyi myös siihen, ettei lukuun 4 Osapuolten vastuut ja velvollisuudet tulla lisäämään vastuumatriisia, koska markkinaosapuolten vastuita ja tehtäviä on kuvattu yksityiskohtaisesti muissa datahubin käyttöönottoon liittyvissä suunnitelmissa ja ohjeissa. Kaikki nämä tehdyt muutokset eivät näy muutosmerkintäversiossa, koska runsaiden täsmennysten vuoksi dokumentin luettavuus ei olisi ollut hyvä. Tämän vuoksi olemme hyväksyneet ilman muutosmerkintöjä sellaiset muutokset, jotka eivät oleellisesti vaikuta asiasisältöön esim. lauserakenteen muutokset. Kaikki oleelliset muutokset on viety tämän dokumentin muutoshistoriaan. Käyttöönottosuunnitelma on datahub-projektin eri osaprojekteja kokoava dokumentti, johon linkittyvät muun muassa tietokonversiosuunnitelma ja testaus- ja sertifiointisuunnitelma. Käyttöönottosuunnitelma on tehty tiiviissä yhteistyössä Fingridin ja toimialan yritysten ja organisaatioiden kanssa. Käyttöönottotyöryhmän jäseninä käyttöönottosuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Minna Arffman, (pj.) Jari Arve, Smart Energiapalvelut Oy Riina Heinimäki, Energiateollisuus ry

3 3 (86) Kerttu Korpelainen, (siht.) Jaakko Koskela-Koivisto, Elenia Palvelut Oy (Greetta Arha asti) Johanna Piispa, Vantaan Energia Sähköverkot Oy Janne Piispanen, Helen Oy Työryhmän työskentelyn tukemiseen ja käyttöönottosuunnitelman dokumentointiin on lisäksi osallistunut Juha Leinonen Pöyry Management Consulting Oy:stä.

4 4 (86) Sisällysluettelo Lukijalle... 2 Sisällysluettelo... 4 Muutoshistoria... 7 Määritelmät ja lyhenteet... 9 Viittaukset muihin asiakirjoihin Käyttöönoton lähtökohdat Käyttöönoton tavoitteet Käyttöönottosuunnitelma Tavoite ja tuotokset Laajuus ja rajaukset Käyttöönoton sidosryhmät Datahubin vaikutukset liiketoiminta- ja markkinaprosesseihin Mikä muuttuu datahubin myötä Asiakaslähtöisempi palvelu Käyttöönoton vaiheistus Käyttöönoton toteutustapa Käyttöönoton päävaiheet Käyttöönoton valmistelu Käyttöönotto Tehostettu valvonta Käyttöönoton riippuvuudet Aikataulu Osapuolten vastuut ja velvollisuudet Henkilötietojen käsittely Tietosuoja Tietoturva Käyttäjä- ja pääsynhallinta Käyttäjä- ja pääsynhallinta projektin eri vaiheissa Tietoturvaloukkaus... 39

5 5 (86) 6 Tietokonversiot Uusien tunnusten käyttöönotto Testaus ja sertifioinnit Markkinaosapuolen valmistautuminen testaukseen ja sertifiointiin Sidosryhmätestaus Tuotantokäytön varmistaminen Markkinaosapuolien sertifiointi Tuotannollinen koekäyttö Käyttöönoton kenraaliharjoitus Alustava aikataulusuunnitelma Käyttöönotto Käyttöönoton yleiset periaatteet Tapahtumien puskurointi ydinjäädytysjaksolla Myyjänvaihto Asiakkaan muutto Sähköntoimituksen katkaisu ja kytkentä Asiakas- ja käyttöpaikkatietojen ylläpito Mittaustiedon toimitus Taseselvitys ja tasevirheiden korjaus Muut markkinaprosessit sekä huomioitavat asiat Rakenteellisten tietojen jäädyttäminen Käyttöönoton seuranta, valvonta ja raportointi Valmistelutoimien etenemisen seuranta Käyttöönottovalmiuden tarkistuspisteet Päätöksentekomekanismi Käyttöönoton organisointi ja resurssit Datahub-projektiorganisaatio Toimialayhteistyö Käyttöönoton projektinaikaiset tukipalvelut Viestintä Viestinnän tavoitteet Viestinnän kanavat ja kohderyhmät... 70

6 6 (86) 13 Koulutussuunnitelma Riskienhallinta ja varautuminen Riskienhallintasuunnitelma Varautumissuunnitelma Ediel-sanomaliikenteen ylösajosuunnitelma Käyttöönottosuunnitelman versiossa 1.3 avoimeksi jääneet asiat Liite 1. Suunnitelma nykyisen PRODAT-sanomaliikenteen alasajosta Liite 2. Tehtävä- ja tarkistuslistat markkinaosapuolille Liite 3. Muut datahubin käyttöönoton riskit... 83

7 7 (86) Muutoshistoria Päivämäärä Versio Muutos Käyttöönottosuunnitelman ensimmäinen virallinen julkaistu versio Toimialalta saatujen kommenttien huomiointi toimialalle julkaistussa versiossa Suunnitelman kirjoitettu sähkömarkkinalain muutosesityksen mukaiseen markkinaosapuolia velvoittavaan muotoon. Muutettu asiakirjan rakennetta. Lisätty viittaus sähkömarkkinalain muutosesityksessä mainittuun suunnitelmaan, joka vähittäismyyjä ja jakeluverkonhaltija on velvoitettu laatimaan datahubin edellyttämistä valmistelutoimista kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (luku 1.2.2). Lisätty luku 5 Henkilötietojen käsittely Päivitetty ja tarkennettu käyttöönottoon liittyviä periaatteita ja tehtäviä nykyisen sanomaliikenteen alasajamiseksi (luku 8). Lisätty valmistelutoimien etenemisen raportointiin ja seurantaan liittyvät sähkömarkkinalain muutosesitykseen perustuvat tehtävät ja velvollisuudet (luku 9). Päivitetty riskienhallintasuunnitelma (14.1) Tehty eri osiin datahubin käyttöönottosuunnitelmaa yksittäisiä muutoksia ja tarkennuksia yhdessä käyttöönottotyöryhmän kanssa. 1.3 Lisätty lukuun 1.2.2, että datahubin käyttöönotto katsotaan päättyneeksi datahubin käyttöönottosuunnitelman näkökulmasta, kun jakeluverkonhaltijan taseselvitysvastuu on siirtynyt datahubille yksitoista vuorokautta käyttöönoton jälkeen. Päivitetty kuvaa 4 Datahubin käyttöönottoon liittyvät keskeiset suunnitelmat ja ohjeet. Luku 4.1 Vastuumatriisi poistettu. Osapuolten vastuita ja tehtäviä on kuvattu datahubin muissa suunnitelmissa ja ohjeissa, kuten tietokonversiosuunnitelmassa, ohjeessa markkinaosapuolille sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottosuunnitelman laatimiseksi ja datahubin Titta-palvelun seurantatyökalussa. Lisäksi testaus- ja sertifiointisuunnitelmaan tullaan lisäämään myöhemmin osapuolten vastuujakokaavio. Em. viittaukset muihin suunnitelmiin ja ohjeisiin on listattu luvussa 4. Lisätty ohjeistus henkilötietojen käsittelystä (luku 5). Korostettu luvussa 8.1 sanomien riittävän ajoissa lähettämisen tärkeyttä ja täsmennetty myöhässä lähetettyjen sanomien korjausvastuita. Lisätty lukuun 8.1, että osapuolet voivat sopia keskenään MSCONS-sanomien toimituksesta yleisen lopetusaikarajan jälkeen mutta verkonhaltijan on tarjottava tämä mahdollisuus sähkömarkkinoiden osapuolille tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

8 8 (86) Korostettu lukuun 8.1 sanomaliikenteen alasajon harjoittelun tärkeyttä markkinaosapuolten omien järjestelmä- ja palvelutoimittajien kanssa. Lisätty luku 8.2 Tapahtumien puskurointi ydinjäädytysjaksolla. Siirretty lukuun 8.2. tekstiä luvusta 8.1. Lukuun 8.3. tarkennettu, että jakeluverkonhaltijan tulee varmistaa yhdessä nykyisen sähkönmyyjän kanssa, ettei asiakas jää aiheettomasti myyjättömäksi. Tarkennettu lukuun 8.4, että myös ulosmuuttojen osalta peruutukset tai muuttopäivän muutokset hoidetaan sähköpostilla. Tarkennettu lukuun 8.5, että kaikki sanomilla tehtävät katkaisupyynnöt on lähetettävä vähintään 7 vuorokautta ennen ydinjäädytysjakson alkua. Lisätty, että PRODAT-sanomalla ei saa pyytää katkaisupyyntöä datahubin käyttöönoton jälkeiselle ajalle. Muutettu lukuun 8.7, että ei-tuntimitattujen kuormituskäyräkohteiden osalta jakeluverkonhaltijat toimittavat lukematiedot ydinjäädytysjaksolta sähköpostitse ilman sähkönmyyjän erillistä pyyntöä. Tarkennettu lukuun 8.9 valtuutuksiin ja toimeksiantoihin liittyen, että valtuutusten voimassaolon tarkistamisesta ja viemistä datahubiin vastaavat palveluntarjoajat. Lisätty luku 8.10 Rakenteellisten tietojen jäädyttäminen. Ohjeistus tullaan laatimaan myöhemmin. Päivitetty luku 14.1 Riskienhallintasuunnitelma sekä liite 3 Muut käyttöönoton riskit. Tehty lisäyksiä lukuun 14.2 Varautumissuunnitelma. Lisätty luku 14.3 Sanomaliikenteen ylösajosuunnitelma. Suunnitelma tullaan kuvaamaan myöhemmin käyttöönottoprojektin edetessä. Päivitetty luku 15 Käyttöönottosuunnitelman versiossa 1.3 avoimeksi jääneet asiat. Liite 2 Tehtävä- ja tarkistuslistat markkinaosapuolille on poistettu. Vastaavia tehtävälistoja löytyy muun muassa ohjeesta markkinaosapuolille sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottosuunnitelman laatimiseksi sekä tietokonversiosuunnitelmasta.

9 9 (86) Määritelmät ja lyhenteet Termit ja lyhenteet Määritelmät Aikaleima Asiakas Datahub (datahubjärjestelmä) Datahub-järjestelmän käyttöönotto Datahubin käyttöönotto Ediel EIC esett GLN GSRN GS1 Tieto, joka kertoo ajanhetken, jolle markkinaprosessiin liittyvä tapahtuma tai datahubiin tallennettava tieto rekisteröidään. Luonnollinen henkilö, yritys, yhdistys tai muu yhteisö esim. kunta, jolla on sähkönmyynti-, sähköntoimitus ja/tai tuotannon ostosopimus myyjän kanssa ja/tai verkkosopimus jakeluverkonhaltijan kanssa ja joka hankkii tai tuottaa sähköä pääasiassa omaan käyttöönsä. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu. :n vastuulla olevan datahub-tietojärjestelmän käyttöönotto. Datahubin käyttöönotolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja tehtäviä, jotka liittyvät sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton valmisteluun, käyttöönottoon ja palvelujen käytön tehostettuun seurantaan toimialalla. Pohjoismaisen Ediel Forumin kehittämä sähköalan sanoma- ja tiedonvaihtomäärittely ( jonka toimintaa jatkaa ebix ( Energy Identification Code. Koodi on ETSO:n (ENTSO-E:n edeltäjä) kehittämä standardisoitu koodisysteemi Euroopan sisäisille energiamarkkinoille, jolla tunnistetaan yksilöllisesti markkinaosapuolet ja muut markkinoille osallistuvat objektit. Taseselvitysyksikkö. Fingridin, Statnettin ja Svenska Kraftnätin yhdessä omistama palveluyhtiö, joka vastaa yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin operatiivisesta toiminnasta. Datahubin operatiivista toimintaa varten perustettu Fingrid Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö eli sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö. Global Location Number. GS1-järjestelmän tunniste, jolla yksilöidään osapuoli datahubissa. GLN-tunnus on 13-merkkinen tunniste, joka muodostuu GS1-yritystunnisteesta, vapaasti valittavista numeroista (3 5 kpl) sekä tarkistusnumerosta. Global Service Relation Number. GS1-järjestelmän tunniste, jolla yksilöidään mittauspiste datahubissa. GSRN-tunnus muodostuu GS1-yritystunnisteesta, sarjanumerosta ja tarkistusnumerosta. Kansainvälinen yksilöllisiä organisaatiokohtaisia tunnisteita jakava organisaatio. Suomen maatunnus on 64. Maatunnus ja siihen yhdistetty GS1 Finland Oy:n asiakaspalvelun myöntämä yrityskohtainen tunnus on yhteisnimeltään GS1 yritystunniste (GS1 Company Prefix). Yritystunnisteen avulla voidaan muodostaa muita tunnisteita, kuten GLN- ja GSRN-tunnisteita.

10 10 (86) Jakeluverkonhaltija Jäädytysjakso Kuluttaja Kuormituskäyrämenettely Käyttöpaikka Käyttöönotto Käyttöönottosuunnitelma Liiketoimintaprosessi Lukemamittaus Markkinaprosessi Verkonhaltija, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa tai suurjännitteistä jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa tässä verkossa. Sähkömarkkinalain velvoite käyttää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita koskee jakeluverkonhaltijoita, jotka harjoittavat sähköverkkotoimintaa sähkömarkkinalain tarkoittamassa jakeluverkossa. Velvoitteen kohteena ovat siten jakeluverkonhaltijat, joille on myönnetty sähköverkkolupa sähköverkkotoimintaan jakeluverkossa tai suljetussa jakeluverkossa. Velvoite ei sen sijaan koske niitä jakeluverkonhaltijoita, jotka operoivat suurjännitteistä jakeluverkkoa tai suurjännitteistä suljettua jakeluverkkoa. Datahubin käyttöönottoon liittyvä ajanjakso, jolloin yhden tai useamman vähittäismarkkinaprosessin käynnistäminen (esim. myyjänvaihto) nykyisellä Ediel-määritykseen perustuvalla tiedonvaihdolla eli sanomalla ei ole mahdollista. Vrt. ydinjäädytysjakso. Kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 :ssä tarkoitettu kuluttaja. Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Tyyppikuormituskäyrämenettelyllä tarkoitetaan valtakunnallista laskentamallia, jossa hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa ja jonka avulla verkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosikäyttöarviosta lasketaan pienkäyttäjän tuntienergiat taseselvitykseen. Fyysiseen sijaintiin, esimerkiksi asuntoon, liittyvä käsite, joka yhdistää asiakkaan verkko- ja myyntisopimuksen kautta jakeluverkonhaltijaan ja sähkön myyjään ja jossa sähkön kulutusta tai tuotantoa voidaan mitata. Datahubissa käyttöpaikka on looginen piste (logical point of delivery). Käyttöönotto eli go-live tarkoittaa datahubin käyttöönoton vaihetta, jossa nykyinen markkinaosapuolten välinen tiedonvaihto ajetaan alas vaiheittain uuden datahubin mukaisen toimintamallin käyttöönottamiseksi. Ajallisesti sama kuin jäädytysjakso. Käyttöönottosuunnitelmalla tarkoitetaan tätä, koko toimialalle tarkoitettua käyttöönottosuunnitelmaa, ts. käyttöönottosuunnitelma toimialalle tai toimialan käyttöönottosuunnitelma. Kaikki markkinaosapuolet ja Fingrid Datahub laativat datahubin käyttöönotosta lisäksi omat käyttöönottosuunnitelmansa. Joukko toisiinsa liittyviä tehtäviä, joita tehdään määritellyn tavoitteen, esimerkiksi asiakkaan myyjän vaihdon, saavuttamiseksi. Mittaus, joka rekisteröi kumulatiivisia lukemia. Markkinaosapuolten välinen liiketoimintaprosessi, johon liittyy osapuolten välistä tiedonvaihtoa. Prosesseja ovat sopimusprosessit, kuten muutot ja myyjänvaihdot sekä mittaustiedon toimitus ja taseselvitys.

11 11 (86) Markkinaosapuoli tai sähkömarkkinaosapuoli Mittauspiste Mittaustieto MSCONS(-sanoma) Muutoshetki Palautumissuunnitelma Palveluntarjoaja PRODAT(-sanoma) Puskuri Suomi.fi Sähkönmyyjä (myyjä) Jakeluverkontaseselvitys Taseikkuna tai taseselvitysikkuna Sähkön vähittäismarkkinoilla yhdessä tai useassa roolissa toimiva yritys tai yhteisö eli osapuoli. Tässä suunnitelmassa sähkön vähittäismarkkinoiden osapuolilla tarkoitetaan muun muassa jakeluverkonhaltijoita, sähkönmyyjiä, tasevastaavia, taseselvitysyksikköä ja palveluntarjoajia. Piste, jossa sähkön kulutusta, tuotantoa tai siirtoa voidaan määrittää. Määritys voi tapahtua mittaamalla, arvion perusteella tai laskennallisesti. Mittauspiste voi olla käyttöpaikka, rajapiste tai tuotantoyksikkö. Mittarin tuottama tai jakeluverkonhaltijan arvioima tai laskema yksittäinen tiettyä aikaväliä koskeva tieto, johon taseselvitys ja asiakkaan laskutus perustuu. EDIFACT-sanoma, joka on tarkoitettu aikasarjamuotoisen tiedon, kuten tuntimittaustietojen, välittämiseen. EDIEL on muokannut sitä paremmin vastaamaan sähköalan tarpeita. Ajanhetki jäädytysjakson lopussa, jolloin siirrytään vähittäismarkkinaprosessien osalta nykyisestä Ediel-määrittelyn mukaisesta tiedonvaihtomallista datahubiin. Palautumissuunnitelmalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joiden avulla paluu nykyiseen Ediel-sanomaliikenteeseen voidaan toteuttaa sanomaliikenteen alasajon jälkeen. Palautumissuunnitelmasta voidaan käyttää myös termiä roll-backsuunnitelma. Palveluntarjoaja, joka on rekisteröitynyt datahubin käyttäjäksi ja joka käyttää datahubissa olevia tietoja valtuutusten tai toimeksiantojen puitteissa. Palveluntarjoaja voi olla myös markkinaosapuoli. Palveluntarjoajasta voidaan käyttää tässä asiakirjassa myös termiä kolmas osapuoli. Joukko EDIFACT-sanomia, jotka on kehitetty sähköyhtiöiden käyttöpaikka-, sopimus- ja asiakastietojen välittämiseen. PRODATsanoma (esim. Z03[1]) muodostuu tietystä sanomatyypistä (Z03) ja tarkemman käyttötarkoituksen ilmaisevasta syykoodista ([1]). Puskurilla tarkoitetaan markkinaosapuolten tietojärjestelmien ja sovellusten lokeja, joihin markkinaprosesseihin liittyvien tapahtumien tiedot tallennetaan aikaleimoineen PRODATsanomaliikenteen alasajon jälkeen ja tapahtumat puretaan datahubiin Fingrid Datahubin määrittelemien sääntöjen mukaisesti. Suomi.fi-verkkopalvelu tarjoaa julkisen hallinnon asiakkaille pääsyn palveluihin, omiin tietoihin ja sähköisiin viesteihin helposti yhdestä paikasta. Verkkopalvelu on käytettävissä kaikilla päätelaitteilla Henkilö, yhteisö tai yhtiö, joka myy sähköä tai ostaa sähköä (tässä yhteydessä asiakkaan tai tuotantoyksikön pientuotannon). Mikäli toimitus tapahtuu jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi loppukäyttäjille, kyseessä on sähkön vähittäismyyjä. Jakeluverkon mittausalueen tai -alueiden sähkökauppojen taseselvitys siten, kuin on määritelty sähkömarkkinalaissa ja sähkömarkkina-asetuksissa. Aika, jonka sisällä tuntitietoihin voidaan tehdä muutoksia ennen sähkötaseiden sulkeutumista. Taseikkuna on 11 vuorokautta.

12 12 (86) Tasevirhe Tasevirheiden korjaus / käsittely Tietokonversiojärjestelmä Tietokonversiosuunnitelma Tietokonversiotyöryhmä Virhe, joka aiheutuu taseselvitysikkunan ulkopuoliselle ajalle jääneen tiedon jälkikäteisestä muutoksesta. Muutos voi johtua käyttöpaikan virheellisestä mittaustiedosta tai myyjätiedosta. Taseselvitysikkunan ulkopuoliselle ajalle jääneille virheille tehty jälkikäteinen korjaus. Menettelyssä suoritetaan rahallinen myyjä- ja mittausaluekohtainen korjaus taseselvitysikkunan sulkeutumisen jälkeen oikaistujen mittausvirheiden ja tasetietojen johdosta. Järjestelmä, jossa tehdään markkinaosapuolien lähdejärjestelmistä tulevan tiedon tarkastus ja josta mahdolliset poikkeamat raportoidaan takaisin markkinaosapuolille. Tietokonversiojärjestelmä antaa yhteenvetotietoa Fingridille konversioprosessin etenemisestä ja siitä, missä vaiheessa kukin markkinaosapuoli on. Tietokonversiotyön tueksi on laadittu tietokonversiosuunnitelma, joka sisältää kuvauksen tietokonversioprojektin vaiheista, osapuolien tehtävistä ja vastuista sekä itse tietokonversioprosessista. Yhdentoista pilottiyrityksen ryhmä eli pilottiryhmä, joka osallistuu yhdessä Fingridin ja tietokonversiosuunnitelman tekijäkumppanin kanssa tietokonversioon liittyvän dokumentaation ja tietokonversioprosessin määrittelyyn. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kuvaus järjestelmistä, sovelluksista ja tietovarastoista sekä niiden välisistä yhteyksistä. Toimeksianto Tuotantokäyttö Valtuutus Verkonhaltija Ydinjäädytysjakso Myyjän tai jakeluverkonhaltijan osapuolelle antama lupa saada tietoonsa itseensä liittyvää tietoa datahubista tai toimia omasta puolestaan datahubissa. Vrt. valtuutus. Datahub-järjestelmä on otettu käyttöön hyväksytyn käyttöönoton jälkeen. Asiakkaan osapuolelle antama lupa saada tietoonsa itseensä liittyvää tietoa datahubista. Osapuolella tulee olla todiste (esimerkiksi valtakirja) asiakkaan antamasta valtuutuksesta. Elinkeinonharjoittaja, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa tässä verkossa. Ydinjäädytysjaksolla tarkoitetaan käyttöönoton ajanjaksoa, jolloin mitään sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosesseihin liittyvää tietoa ei vaihdeta enää Ediel-määrittelyn mukaisilla PRODAT-sanomilla Vrt. jäädytysjakso.

13 13 (86) Viittaukset muihin asiakirjoihin GS1-tunnusten käyttö sähkön vähittäismarkkinoilla tunnuksien%20k%c3%a4ytt%c3%b6%20s%c3%a4hk%c3%b6n%20v%c3%a4hitt%c 3%A4ismarkkinoilla_0.pdf Tietokonversiosuunnitelma Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa Testaus- ja sertifiointisuunnitelma Sähkön vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenneohje kkinoiden_menettelytapa-_ja_sanomaliikenneohje.html#material-view Ohje markkinaosapuolille sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottosuunnitelman laatimiseksi

14 14 (86) 1 Käyttöönoton lähtökohdat Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tullaan tallentamaan tietoja Suomen 3,6 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin käyttöönoton jälkeen sähkön kuluttajien, myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden välillä liikkuvat tiedot tallentuvat datahubiin, josta ne ovat tasapuolisesti kaikkien markkinaosapuolten saatavilla. Fingrid laati vuonna 2014 selvityksen sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta Suomessa 1. Selvityksen perusteella datahubin käyttöönotto tuo monia laadullisia hyötyjä nykyiseen tiedonvaihtomalliin verrattuna. Hyödyt liittyvät asiakkaan palvelun laatuun, vähittäismarkkinoiden ja markkinaprosessien toimivuuteen, toiminnan laadun valvontaan sekä tiedonvaihdon tekniseen toimivuuteen, suorituskykyyn ja kehittämispotentiaaliin. Datahub yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan sopimustapahtumia ja lisää palvelun virheettömyyttä. Mittauksiin liittyvien tietojen keskitetty saatavuus parantaa asiakkaan mahdollisuuksia olla aktiivinen toimija sähkömarkkinoilla. Datahubiin toimitettavalle ja sieltä haettavalle tiedolle on määriteltävissä standardoidut, avoimet rajapinnat, joita voivat hyödyntää myös kolmannet osapuolet palvelujen kehittämiseen ja tarjoamiseen. 2 Keskitetyssä tiedonvaihtoratkaisussa markkinaosapuolet kommunikoivat vain datahubin kanssa. Tämä lisää sähkönmyyjien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua sillä markkinaprosesseissa käytettävä ydintieto sijaitsee datahubissa, josta se on markkinaosapuolten saatavilla yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti. Keskitetty palvelualusta edistää kilpailua vähittäismarkkinoilla ja kannustaa toimijoita uusien palvelujen kehittämiseen. Markkinaprosessien keskittäminen datahubiin tehostaa toiminnan laadun valvontaa, mikä voidaan toteuttaa yhteismitallisesti kaikista datahubin prosesseista. 3 Datahub on koko toimialaa koskeva hanke sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon ja toimivuuden kehittämiseksi. Datahubin käyttöönotolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimialalla ja yrityksissä tehtäviä toimenpiteitä ja tehtäviä, jotka liittyvät datahubiin perustuvan uuden tiedonvaihtomallin käyttöönoton valmisteluun, käyttöönottoon ja välittömästi käyttöönoton jälkeiseen aikaan

15 15 (86) 1.1 Käyttöönoton tavoitteet Datahubin käyttöönotolle asetetaan kuvan 1 mukaiset päätavoitteet: 1. Datahubin käyttöönotto ei heikennä asiakkaan kokemaa palvelun laatua käyttöönoton missään vaiheessa. 2. Vähittäismarkkinoiden ja markkinaosapuolten prosessien toimivuus ja liiketoiminnan jatkuvuus varmistetaan käyttöönoton aikana. 3. Käyttöönottoprojekti toteutetaan suunnitelmallisesti, hallitusti ja kustannustehokkaasti niin, ettei käyttöönottoa jouduta siirtämään, keskeyttämään tai aloittamaan uudelleen. Projekti kerralla maaliin Suunnitelmallinen, hallittu ja kustannustehokas käyttöönotto Asiakkaalle huomaamaton Asiakkaan kokema palvelun laatu säilyy hyvänä Liiketoiminta ei vaarannu Vähittäismarkkinoiden, prosessien ja liiketoiminnan jatkuvuus turvataan Datahubin onnistunut käyttöönotto KUVA 1. KÄYTTÖÖNOTON TAVOITTEET Asiakas Datahubin käyttöönoton tulee olla asiakkaalle mahdollisimman huomaamaton. Se ei saa heikentää asiakkaan kokemaa palvelun laatua päivittäisessä asioinnissa, kuten sähkösopimuksiin tai laskutukseen liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelussa ja viestinnässä tulee kiinnittää erityistä huomiota asiakaskokemukseen. Käyttöönoton jälkeen datahubin vaikutukset näkyvät asiakkaalle parempana ja virheettömämpänä palveluna.

16 16 (86) Datahubin käyttöönottoon liittyy myös piirteitä, joilla on vaikutuksia asiakasrajapinnan toimintoihin. Yksi tällaisista on siirtyminen GSRN-muotoisiin käyttöpaikkatunnuksiin. Toinen datahubin käyttöönoton näkyvä vaikutus asiakkaalle on mahdollisuus päästä käsiksi omiin tietoihinsa Suomi.fi-palvelun kautta. Lisäksi on todennäköistä, että datahubin käyttöönottoa tullaan käsittelemään julkisuudessa hanketta koskevan uutisoinnin kautta. Datahubin käyttöönoton ei tule aiheuttaa toimialalle ja sen yrityksille negatiivista julkisuutta. Markkinaosapuolet Datahubin käyttöönoton aikana tulee varmistaa markkinaosapuolten liiketoiminnan jatkuvuus. Vähittäismarkkinoiden toimivuus ja osapuolten liiketoimintaprosessit eivät saa vaarantua käyttöönottohetkellä tai sen jälkeen. Erityisen tärkeää on varmistaa laskutusprosessin toimivuus. Käyttöönotto tulee suunnitella niin, että se voidaan toteuttaa datahubiin siirrettävien tietojen ja muun osalta mahdollisimman virheettömästi ja markkinaprosesseihin vaikuttava tiedonvaihdon katkoaika minimoiden. Datahubin käyttöönotto on toimialan yhteinen hanke, joka edellyttää jokaisen osapuolen sitouttamista ja sitoutumista hankkeen läpivientiin. Tavoitteena on saada kaikki datahubin käyttöönoton kannalta välttämättömät osapuolet, kuten verkonhaltijat ja markkinoilla toimivat sähkönmyyjät, siirtymään uuteen toimintamalliin samanaikaisesti. Tämä tulee huomioida käyttöönoton etenemisen seurannassa ja resurssien suunnittelussa. Käyttöönottoprojekti Datahubin käyttöönottoprojektin tavoitteena on hyvin valmisteltu käyttöönoton toteutus niin, että uusi toimintamalli saadaan otettua käyttöön kerralla mahdollisimman tehokkaasti, sujuvasti ja hallitusti koko toimialalla. Uuden toimintamallin toimivuuden varmistaminen ennen datahubin tuotannollista käyttöönottoa tulee suunnitella niin, että käyttöönotto voidaan toteuttaa suunnitellun aikataulun mukaisesti kerralla valmiiksi. Kaikkien osapuolten valmius siirtyä datahubiin tulee varmistaa ennen käyttöönottoa. Tämä edellyttää riittävää etukäteistestausta, tiedon oikeellisuuden varmistamista ja jatkuvaa projektin etenemisen seurantaa sekä varautumista riskeihin. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla käyttöönotolla varmistetaan datahubin kustannustehokas käyttöönotto. 1.2 Käyttöönottosuunnitelma Tavoite ja tuotokset Datahubin suunnitelmallinen käyttöönotto on välttämätöntä toimialalle kriittisten liiketoimintaprosessien siirtämiseksi onnistuneesti uuteen tiedonvaihtoympäristöön. Keskitetyn tiedonvaihtomallin käyttöönotto vaatii toimialalta, osapuolilta, viranomaisilta ja

17 17 (86) käyttöönottoprojektilta huolellista suunnittelua ja valmistelua sekä tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa viestintää. Datahubin käyttöönottosuunnitelman tarkoituksena on tukea edellä kuvattujen datahubin käyttöönoton tavoitteiden saavuttamista onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Käyttöönottosuunnitelma mahdollistaa toimialan yritysten huolellisen valmistautumisen datahubin käyttöönottoon sekä käyttöönoton suunnitelmallisen ja hallitun läpiviennin. Käyttöönottotyöryhmä on asettanut datahubin käyttöönottosuunnitelmalle kuvan 2 mukaiset tavoitteet: 1. Käyttöönottosuunnitelma kokoaa ja konkretisoi datahubin käyttöönottoon liittyvän olennaisen tekemisen 2. Käyttöönottosuunnitelma on väline datahubin osapuolten ja sidosryhmien sitouttamiseen toimialan yhteiseen hankkeeseen 3. Käyttöönottosuunnitelma on dokumentaationa laadultaan selkeä, ymmärrettävä ja yksiselitteinen Kokoaa ja konkretisoi olennaiset tehtävät ja sisällön Sitouttaa osapuolet Kommunikoi ymmärrettävästi Laadukas käyttöönottosuunnitelma KUVA 2. KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET Käyttöönottoon liittyvät tehtävät Käyttöönottosuunnitelman tehtävänä on koota ja konkretisoida käyttöönottoon liittyvä olennainen tekeminen suunnitelman muotoon yhteen asiakirjaan. Siinä tunnistetaan ja kuvataan toimialan kannalta keskeisimmät käyttöönoton toimenpiteet.

18 18 (86) Käyttöönottosuunnitelma toimii myös linkkinä muihin käyttöönottoon liittyviin suunnitelmiin, asiakirjoihin ja määrittelyihin, kuten testaus- ja sertifiointi- ja tietokonversiosuunnitelmiin sekä Fingridin datahub-järjestelmän käyttöönottoprojektin dokumentaatioon. Käyttöönottosuunnitelmassa datahubin käyttöönotto vaiheistetaan ja jaetaan tehtäviin ja vastuisiin. Sitouttaminen Käyttöönottosuunnitelman tavoitteena on sitouttaa kaikki datahubin osapuolet ja sidosryhmät uuden toimintamallin käyttöönottoon. Se toimii keskeisenä asiakirjana Fingridin käyttöönottoryhmän ja sidosryhmien välisessä viestinnässä käyttöönottoon liittyvissä asioissa. Käyttöönottosuunnitelman tehtävänä on tukea kaksisuuntaista ja jatkuvaa viestintää osapuolten välillä. Sitouttamiseen liittyy kaikkien toimijoiden mahdollisuus kommentoida ja osallistua käyttöönottosuunnitelman laatimiseen, millä varmistetaan toimialan valmistautuminen ja valmius siirtyä uuteen toimintamalliin. Käyttöönottosuunnitelma ei ole pelkästään lopputulos vaan myös vuorovaikutteinen prosessi, jonka tavoitteena on datahubin onnistunut käyttöönotto. Käyttöönottosuunnitelman dokumentointi Käyttöönottosuunnitelman dokumentoinnille asetettavia laadullisia vaatimuksia ovat käytännönläheisyys, oikea-aikaisuus, selkeys, ymmärrettävyys, yksiselitteisyys ja eheys. Käyttöönottosuunnitelman laatimiseen liittyy myös aktiivinen viestintä erilaisissa tiedotuskanavissa, sidosryhmätilaisuuksissa ja verkkoseminaareissa. Datahubin käyttöönottosuunnitelma laaditaan suomeksi. Suunnitelman pääversioista laaditaan englanninkielinen käännös Laajuus ja rajaukset Datahubin käyttöönotto edellyttää erillisiä käyttöönottosuunnitelmia niin Fingrid Datahub Oy:ltä kuin markkinaosapuolilta ja toimialalta kokonaisuudessaan (kuva 3).

19 19 (86) Datahubin käyttöönotto Markkinaosapuolet Datahubin käyttöönottosuunnitelma Toimialan markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelmat Datahub-järjestelmän käyttöönottosuunnitelma KUVA 3. DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Datahub-järjestelmän käyttöönottosuunnitelma on vastuussa datahub-järjestelmän käyttöönottosuunnitelmasta yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Tämä suunnitelma keskittyy datahubtietojärjestelmän käyttöönottoon ja linkittyy sitä kautta datahubin ja toimialan markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelmiin. Datahubin käyttöönottosuunnitelma ssa keskitytään datahubin käyttöönottoon liittyviin asioihin koko toimialan muutosprosessin näkökulmasta. Suunnitelman tavoitteena on olla koordinoiva ja kokoava. Sen tarkoituksena ei ole kuvata kaikkia datahubin käyttöönottoon liittyviä asioita vaan se linkittyy kiinteästi datahubin käyttöönottoon liittyviin muihin suunnitelmiin, joista keskeisimpiä ovat tietokonversiosuunnitelma ja testaus- ja sertifiointisuunnitelma. Datahubin käyttöönottoon liittyvien suunnitelmien keskeisenä lähtökohtana on määritellä tai kuvata yksi asia yhdessä dokumentissa. Datahubin käyttöönottosuunnitelmassa toimialalla pyritään kuitenkin kokoamaan käyttöönottoon liittyvät keskeiset asiakirjat ja riippuvuudet erilaisten viittauksien ja asiakirjalinkkien avulla. Datahubin käyttöönottosuunnitelman näkökulmasta käyttöönotto katsotaan päättyneeksi, kun jakeluverkonhaltijan taseselvitysvastuu on siirtynyt datahubille yksitoista vuorokautta käyttöönoton jälkeen. Mahdollisia poikkeustilanteita käsitellään varautumissuunnitelmassa (luku 14.2).

20 20 (86) Toimialan markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelmat sekä ohje suunnitelman laatimiseksi Laeissa (108/2019, 109/2019 ja 110/2019) sähkömarkkinalain (588/201) muuttamisesta vähittäismarkkinoilla toimivat sähkökaupan osapuolet ja jakeluverkonhaltijat velvoitetaan hoitamaan sähkön vähittäismarkkinoiden keskeiset markkinaprosessit sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän kautta. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan, joka harjoittaa sähköverkkotoimintaa jakeluverkossa, on käytettävä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita sekä huolehdittava siitä, että sen tietojärjestelmät ja tiedonsiirtoon käyttämät järjestelmät toimivat yhteensopivasti sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tietojärjestelmien kanssa. Vähittäismyyjillä ja jakeluverkonhaltijoilla, joilla on velvollisuus käyttää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluja, on velvollisuus toteuttaa näiden palvelujen käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet. Valmistelutoimet on tehtävä Fingrid Datahub Oy:n yhteistyössä sähköalan yritysten kanssa laatimien suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan, jolla on velvollisuus käyttää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita, on toteutettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet. Valmistelutoimet on tehtävä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan yhteistyössä sähköalan yritysten kanssa laatiman sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen tietokonversiosuunnitelman ja käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on laadittava kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta mennessä itselleen suunnitelma, joka sisältää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet. Suunnitelma on toimitettava Energiavirastolle ja :lle. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on laadittava kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta itselleen suunnitelma, joka sisältää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet tietokonversiosuunnitelman ja käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa on lisäksi täydennettävä tarvittaessa. Suunnitelma ja siihen tehtävät muutokset on toimitettava Energiavirastolle ja järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle. Sähkömarkkinalaissa vaaditun suunnitelman laatimisen tueksi on laatinut yhdessä toimialan edustajien kanssa erillisen ohjeen 1, jota markkinaosapuolen tulee noudattaa datahubin käyttöönotossa tietokonversiosuunnitelman, toimialan käyttöönottosuunnitelman sekä testaus- ja sertifiointisuunnitelman lisäksi. 1 Ohje markkinaosapuolille sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottosuunnitelman laatimiseksi

21 21 (86) Datahubin käyttöönottoon liittyvät keskeiset suunnitelmat ja ohjeet Kuvassa 4 on esitetty datahubin käyttöönottoon olennaisesti liittyvät suunnitelmat ja ohjeet 1 sekä niiden lainsäädännöllinen perusta. Uudistetussa sähkömarkkinalaissa datahubin palvelujen käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet edellytetään tehtävän järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan yhteistyössä sähköalan yritysten kanssa laatiman tietokonversiosuunnitelman ja käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sähkömarkkinalaissa viitataan vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden käyttöönottosuunnitelmiin, jotka toimijoiden tulee laatia tietokonversiosuunnitelman ja datahubin käyttöönottosuunnitelman mukaisesti sekä valmistelutoimien toteutumisen seurantaan, missä hyödynnetään seurantakyselyitä. Vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa Sähkömarkkinalaki 588/2013 Datahub External Interface Specification Datahub-tapahtumat Tietokonversiosuunnitelma Datahubin käyttöönottosuunnitelma Testaus- ja sertifiointisuunnitelma Datastandardi-taulukko GS1-tunnuksien käyttö sähkön vähittäismarkkinoilla Tehtävälistat valmistautumiseksi konversiotyöhön Titta-palvelun käyttöohje Toimialan markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelma Valmistelutoimien etenemisen seurantakyselyt Ohje markkinaosapuolille datahubin käyttöönottosuunnitelman laatimiseksi Datahub-järjestelmän käyttöönottosuunnitelma KUVA 4. DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄT KESKEISET SUUNNITELMAT JA OHJEET 1.3 Käyttöönoton sidosryhmät Taulukossa 1 on kuvattu datahubin käyttöönoton keskeiset sidosryhmät sekä heidän roolit ja käyttöönottosuunnitelmaan liittyvät tarpeet. 1 Kaikki datahubin käyttöönottoon liittyvät suunnitelmat ja ohjeet löytyvät datahubin kotisivuilta

22 22 (86) TAULUKKO 1. DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTON SIDOSRYHMÄT JA ROOLIT KÄYTTÖÖNOTOSSA Toimija Verkonhaltija tai muu mittausvastuullinen Sähkönmyyjä Rooli käyttöönotossa Markkinaosapuoli, jolla on liityntärajapinta datahubiin Markkinaosapuoli, jolla on liityntärajapinta datahubiin Tarve käyttöönottosuunnitelmalle Käyttöönoton toimenpiteet ja tehtävät sekä tiedot oman suunnitelman laatimiseksi Käyttöönoton toimenpiteet ja tehtävät sekä tiedot oman suunnitelman laatimiseksi Palveluntarjoaja / kolmas osapuoli Markkinaosapuoli, jolla on pääsy datahubiin valtuutuksen / toimeksiannon perusteella liityntärajapinnan kautta Tiedot oman suunnitelman laatimiseksi esett Oy (taseselvitysyksikkö) Fingrid Oyj Asiakas Työ- ja elinkeinoministeriö sekä eduskunta Energiavirasto Markkinaosapuoli, jolla on liityntärajapinta datahubiin Verkonhaltija ja mittausvastuullinen (mm. rajapistemittaukset) Sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäjä Datahub-järjestelmän tarvitsemien tietojärjestelmäpalvelujen toimittaja Pääsy omiin tietoihin datahubissa Suomi.fi-palvelun kautta Lainsäätäjä Valvontaviranomainen Osapuoli, jolla on liityntärajapinta datahubiin Tiedot oman suunnitelman laatimiseksi Käyttöönoton toimenpiteet ja tehtävät sekä tiedot oman suunnitelman laatimiseksi Ei aktiivinen osapuoli käyttöönotossa Yleiskuva uskottavasta ja realistisesta käyttöönotosta ja sen aikataulusta Lainsäädäntömuutosten tärkeys osana datahubin käyttöönottoa Käyttöönoton etenemisen seuranta sekä SLA-valvonta. Toimenpiteet mahdollisten laiminlyöntien yhteydessä Käyttöönoton toimenpiteet ja tehtävät sekä tiedot oman suunnitelman laatimiseksi

23 23 (86) Datahub-operaattori Käyttöönottosuunnitelma on työkaluna ja yksi viestintäkanavana datahubjärjestelmän käyttöönottoprojektin ja toimialan välillä Toimialan linjausten ja suositusten huomiointi käyttöönotossa Datahub-järjestelmän toimittaja (CGI) Konversiopalvelun toimittaja (Solteq) Järjestelmätoimittajat ja järjestelmäpalvelujen tarjoajat Sanomaliikenneoperaattorit Tiedonvaihtopalvelujen tarjoajat Laite- ja järjestelmätoimittaja Ei datahubin osapuoli, mutta pääsy datahub-järjestelmään tuki- ja ylläpitotehtävissä Laite- ja järjestelmätoimittaja Ei datahubin osapuoli, mutta pääsy käyttöönotossa tarvittavaan konversiojärjestelmään Laite- ja järjestelmätoimittaja sekä palveluntarjoaja Nykyisten tiedonvaihtopalvelujen kehittäjä, ylläpitäjä ja palveluntarjoaja Uusi rooli, joka korvaa joissakin yrityksissä sanomaliikenneoperaattorin roolin Tiedot käyttöönotosta toimialan lähtökohtien ja tarpeiden ymmärtämiseksi Toimittajan roolin suhteessa datahubin sidosryhmiin, erityisesti markkinaosapuoliin Tiedot käyttöönotosta toimialan lähtökohtien ja tarpeiden ymmärtämiseksi Konversiopalvelun toimittaminen Tiedot käyttöönotosta ja toimialan yhdessä sopimista toimintamalleista asiakasyritysten käyttöönottotyön tukemiseksi Tiedot käyttöönotosta ja sen aikataulusta nykyisten tiedonvaihto-palvelujen ajamiseksi alas hallitusti Tiedot käyttöönotosta ja sen aikataulusta asiakasyritysten käyttöönottotyön tukemiseksi ja tiedonvaihdon mahdollistamiseksi datahubissa Kilpailu- ja kuluttajavirasto Valvontaviranomainen Yleistiedot käyttöönotosta ja sen aikataulusta mahdollisten asiakasyhteydenottojen varalle sekä mahdollisiin ongelmatilanteisiin varautumiseksi Tietosuojavaltuutettu Valvontaviranomainen Tietosuojaan liittyvien kysymysten huomiointi käyttöönoton eri vaiheissa ja tehtävissä Viestintävirasto Valvontaviranomainen Tietoturvaan liittyvien kysymysten huomiointi, esim. NIS-direktiivin vaatimusten täyttäminen Väestörekisterikeskus (VRK) Viranomainen Henkilötietoihin liittyvät massaluovutukset

24 24 (86) Tilastokeskus Markkinaosapuolten etujärjestöt Viranomainen Osapuoli, jolla on liityntärajapinta datahubiin Jäsenyritysten edunvalvonta Käyttöönoton toimenpiteet ja tehtävät sekä tiedot oman suunnitelman laatimiseksi Toimialan yritysten edustaminen käyttöönoton valmistelussa Käyttöönoton viestintään ja koulutukseen liittyvät tehtävät Käyttöönottoa tukevan tiedon keruu jäsenyrityksiltä sekä käyttöönoton tukeminen eri tavoin

25 25 (86) 2 Datahubin vaikutukset liiketoiminta- ja markkinaprosesseihin Sanomavälitysoperaattoreiden kautta toimijalta toimijalle tapahtuva hajautettu tiedonvaihto muuttuu datahubin käyttöönoton myötä keskitettyyn datahubin kautta tapahtuvaan tiedonvaihtoon. Datahub prosessoi sinne ilmoitetun tiedon ja välittää sen eteenpäin tietoon oikeutetuille toimijoille eli sopimussuhteessa asiakkaan kanssa oleville osapuolille sekä tietoon valtuutuksen tai toimeksiannon saaneille palveluntarjoajille. KUVA 5. DATAHUBIN MYÖTÄ TIEDONVAIHTO KULKEE YHDEN PISTEEN KAUTTA Suurimpia muutoksia nykyiseen tiedonvaihtoon verrattuna on se, että datahub vastaa toimijan ilmoituksiin välittömästi eli asynkronisesta tiedonvaihdosta siirrytään synkroniseen. Esimerkiksi myyjän ei tarvitse jatkossa myyntisopimuksen ilmoitettuaan odottaa jakeluverkonhaltijalta vahvistusta sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vaan tieto palautuu myyjälle reaaliaikaisesti datahubista. Datahubin tuoman kehityksen myötä myös tarve osapuolten väliseen asioiden selvittämiseen vähenee ja mahdolliset ongelmat sopimuksissa saadaan käsiteltyä asiakkaan kanssa ilman viivettä asiakaskontaktin aikana. 2.1 Mikä muuttuu datahubin myötä Toimialalta on tullut vahva toive, että ongelmatilanteiden välttämiseksi niin verkko- kuin myyntisopimuksella tulisi olla sama asiakas, mikä ei nykyisin usein toteudu. Yhtenäisillä sopimuskäytännöillä saadaan datahubissa sopimuksille yhtenevät asiakkaat. Jakeluverkonhaltija saa datahubista ilmoituksen käyttöpaikalle tehdystä myyntisopimuksesta ja siihen liitetyistä asiakkaista, jonka jälkeen jakeluverkonhaltija tekee käyttöpaikalle oman verkkosopimuksensa myyntisopimusta vastaaville asiakkaille. Toimintatavalla varmistetaan, että jatkossa verkko- ja myyntisopimukset tulevat aina samoille asiakkaille. Datahubissa uudet sopimukset tulee tehdä yksilöidyille, oikeustoimikelpoisille asiakkaille. Asiakkaan yksilöintitietoja ovat kuluttaja-asiakkaan henkilötunnus ja yrityksen Y-tunnus. Nykyisin verkonhaltijan laskemat ja taseselvitykseen ilmoittamat myyjäkohtaiset summatoimitukset ja verkonhaltijan häviöt siirtyvät datahubin laskettaviksi. Datahub laskee myös myyjäkohtaiset tasevirheiden korjaukset ja ilmoittaa myyjäkohtaiset

26 26 (86) tasevirheet verkonhaltijalle myyjien laskutusta varten. Verkonhaltijan ei siis tarvitse jatkossa enää itse suorittaa kyseisiä laskentoja omissa järjestelmissään tai ylläpitää tietoa käyttöpaikan myyjistä taseselvityslaskentoja varten. Datahub toimittaa myös tarvittavat taseselvitystiedot esettille ja vähittäismarkkinoiden osalta toimijat ovat yhteydessä esettin järjestelmän sijasta datahubiin taseselvitysasioissa. Myyjillä ja verkonhaltijoilla on mahdollisuus seurata datahubin tarjoaman rajapinnan kautta omia taseselvitystietojaan. Datahubiin on määritelty toiminnollisuudet siten, että lukemamittausten erityinen käsittely huomioidaan vaan välttämättömin osin, sillä tuntimittaukseen siirtymisen myötä ns. lukemamittausten määrää vähenee koko ajan. Datahubin myötä tiedonvaihdossa ei tueta kumulatiivisten lukemien välitystä. Verkonhaltija muodostaa jatkossa lukemamittauksista ja mittaamattomista kohteista käyttöpaikkakohtaiset laskennalliset tuntiaikasarjat laskutusta ja taseselvitystä varten. Nykyisten mittausasetuksessa määritettyjen lämpötilakorjausten tekemisestä tuntiprofiileihin ehdotetaan luovuttavan. Erillisen tasoituslaskennan tarve poistuisi uuden toimintatavan myötä. Datahubissa lukemamittausten profiilien tarkennukset mittariluennan yhteydessä tullaan huomioimaan tasevirheiden käsittely-prosessissa. Datahubin mittausten käsittely toteutetaan sen mukaisesti mitä sähkömarkkinalaki ja valtioneuvoston asetus tulevat määräämään 15 minuutin tasejaksoon siirtymisestä. Nykyisessä tiedonvaihdossa ei vaihdeta käyttöpaikkaan liittyviä tuote- tai laskutustietoja. Datahub mahdollistaa myynti- sekä siirtotuotteiden ylläpidon sekä tiedonvaihdon. Muutoksen myötä toimijoilla on mahdollisuus huomioida toisen osapuolen käyttöpaikalle valitsema tuote omassa tuotevalinnassaan tai toteuttaa yhteislaskutusta. Näin asiakkaan on tulevaisuudessa mahdollista saada yhtenäisempiä tuotteita siirron sekä sähkön myynnin osalta. Datahubin kautta on mahdollista välittää tuote- ja hintatietojen lisäksi myös laskurivitietoja, jos toimijat ovat ilmoittaneet tiedon datahubiin. Tiedot ovat tähän oikeutetun myyjän, verkonhaltijan tai valtuutetun palveluntarjoajan käytettävissä. Laskutuspalveluntarjoajat voivat siis hyödyntää yhden verkkopalvelun ja energiamyynnin sisältävän laskun tarjoamista asiakkaalle. 2.2 Asiakaslähtöisempi palvelu Datahubin myötä erilaisten palveluntarjoajien hyödyntäminen toimijoiden liiketoiminnassa helpottuu. Standardoidut rajapinnat ja keskitetty tiedonvaihtoratkaisu lisää kustannustehokkuutta, kun palveluntarjoajien ei tarvitse luoda tiedonsiirtoyhteyksiä erikseen jokaisen toimijan kanssa. Valvonta tulee tehostumaan datahubin myötä ja mahdollisuus toimia määriteltyjen standardien vastaisesti vähenee. Datahubiin tullaan tuomaan kattavasti käyttöpaikkaan, asiakkaaseen ja sopimuksiin liittyvää tietoa. Datahubin käyttöönoton myötä Suomi.fi - palvelu tulee tarjoajamaan asiakkaille pääsyn datahubin tarjoamaan asiakasportaaliin, josta asiakas voi tarkastella mm. itsestään rekisteröityjä sähkösopimustietoja. Kaikki yllä kuvattu kehitys tähtää liiketoiminnan tehostamiseen sekä entistä asiakaslähtöisempään palveluun. Datahubin myötä tulevaisuuden tarpeet tiedonvaihtoon

27 27 (86) on helpommin huomioitavissa ja toteutettavissa. Datahubin sopimusprosessit vähentävät virhe- ja selvitystilanteita, joka näkyy asiakkaalle parempana palveluna. Palvelut kolmansille osapuolille tulevat myös lisäämään erilaisten asiakaspalveluiden tarjontaa. Datahub toimii toimialan yhteisenä taustajärjestelmänä, joka tulee mahdollistamaan alan toimijoille mahdollisuuden tarjota parempaa asiakaspalvelua, kuitenkin siten, ettei asiakas ole varsinaisesti tietoinen datahubista. Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa -dokumentissa on tarkemmalla tasolla kuvattu datahubin prosessit sekä liiketoimintaa datahub-ympäristössä rooleittain eri toimijoiden näkökulmasta.

28 28 (86) 3 Käyttöönoton vaiheistus 3.1 Käyttöönoton toteutustapa Datahubin käyttöönotto toteutetaan big bangina, mikä tarkoittaa, että tiedonvaihtojärjestelmän vaihto ja datahubin käyttöönotto tapahtuu sovittuna ajanhetkenä yhtenä kokonaisuutena kaikkien keskeisten toiminnallisuuksien ja kaikkien markkinaosapuolten osalta. Yhdenaikaista siirtymistä datahubin käyttöön perustelevat muun muassa seuraavat tekijät: Datahubissa tiedonvaihto synkronista, kun se nykyisessä tiedonvaihtomallissa on asynkronista. Näiden kahden erityyppisen tiedonvaihtotavan virheetön yhteensovittaminen esim. vaiheittaisessa käyttöönotossa on käytännössä mahdotonta. Mikäli markkinaprosesseja tuettaisiin kahdella erilaisella tiedonvaihtojärjestelmällä, tämä johtaisi tietojärjestelmätasolla ja järjestelmäintegraatioiden tasolla vaikeasti hallittaviin toteutuksiin ja toimintatapoihin. Uusien markkinaosapuolten vaiheittainen liittyminen datahubiin aiheuttaisi aina muutoksia kaikille markkinaosapuolille. Vaiheittaisessa käyttöönotossa tietojen lähdejärjestelmien määrittely tulee haastavaksi eli mikä tieto on master-tietoa, missä se sijaitsee ja kenen vastuulla se on. Datahubin käyttöönotto tarkoittaa myös muutoksia joidenkin markkinaprosessien toteutustapaan, kuten jakeluverkonhaltijan taseselvitykseen tai GSRN-tunnusten käyttöön käyttöpaikkatietojen ylläpidossa. Rinnakkaisten prosessien käyttö on kallista ja vaikeasti hallittavissa. Yksittäisiä markkinaprosesseja ei ole mahdollista ottaa käyttöön vaiheittain, sillä markkinaprosessien läpivienti on yleensä aina riippuvainen toisista prosesseista (esim. sopimusprosesseihin liittyvien asiakas- ja käyttöpaikkatietojen ylläpito tai taseselvitykseen liittyvien rakenteellisten tietojen ylläpito). 3.2 Käyttöönoton päävaiheet Tässä toimialalle suunnatussa datahubin käyttöönottosuunnitelmassa datahubin käyttöönotto on jaettu kolmeen päävaiheeseen kuvan 6 mukaisesti. Käyttöönoton valmistelu Käyttöönotto ( go-live ) Tehostettu valvonta KUVA 6. DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTON PÄÄVAIHEET

29 29 (86) Käyttöönoton valmisteluvaiheella tarkoitetaan kaikkia niitä varsinaista käyttöönottoa edeltäviä valmistelevia tehtäviä, jotka mahdollistavat datahubin onnistuneen käyttöönoton. Käyttöönotolla ( go-live ) tarkoitetaan vaihetta, jossa nykyinen Edielsanomaliikennemäärityksiin perustuva markkinaosapuolten välinen tiedonvaihto ajetaan vaiheittain alas ja siirrytään datahubin mukaiseen toimintamalliin. Vaiheittaisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että prosessit ajetaan alas suunnitelmallisesti Edielsanomien asettamien aikarajojen puitteissa (ks. esim. myyjänvaihto, luku 8.2). Näin automaattisia prosesseja voidaan jatkaa mahdollisimman pitkään ja manuaalinen työ saadaan minimoitua. Tehostetulla valvonnalla tarkoitetaan heti käyttöönoton jälkeistä vaihetta, jolloin datahub-operaattori ja markkinaosapuolet monitoroivat markkinaprosesseja ja tiedonvaihtoa tehostetusti sekä huolehtivat muista käyttöönoton jälkeisistä tehtävistä Käyttöönoton valmistelu Taulukossa 2 on kuvattu käyttöönoton valmisteluvaiheen tehtävät ja niiden vaiheistus ylätasolla. TAULUKKO 2. KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT Tehtävät ja tapahtumat Käyttöönottosuunnitelmien laatiminen Tarvittavien järjestelmämuutosten toteutus Tiedon laadun parantaminen Tietokonversiot Uusien tunnusten käyttöönotto Testaukset Alakohdat, toimialan markkinaosapuolet ja datahubin käyttöönottosuunnitelma Datahub-järjestelmä Markkinaosapuolten järjestelmät Tietojen saattaminen datahubin datastandardin mukaiseksi Puuttuvien tietojen, esim. henkilö-, yritysyhteisötunnusten kerääminen Tietojen tarkastukset kolmansien osapuolten rekistereitä vastaan Titta-palvelun käyttöönotto Poimintatyökalujen toteutus Konversioiden vaiheet 1 3 sekä vaihe 4 käyttöönoton harjoittelun yhteydessä Kartoitus tunnusten nykyisestä käytöstä tietojärjestelmissä Uusien tunnusten käyttöönoton toteutustapa GSRN-, EIC- ja GLN-käyttöönotto konversioiden vaiheessa 3 Testiympäristöjen perustaminen Testiaineistojen ja -tapausten tuottaminen Testaus- ja sertifiointisuunnitelman mukaisesti Markkinaosapuolen sertifiointi

30 30 (86) Käyttöönoton valmisteluvaiheen jatkuvat tehtävät Koulutukset Viestintä Valmistelutoimien toteutumisen seuranta ja raportointi Käyttöönotto Käyttöönottovaihe alkaa siitä hetkestä, kun nykyinen Ediel-määrityksiin perustuva sanomaliikenne ajetaan vaiheittain alas uuden datahubin mukaisen toimintamallin käyttöönottamiseksi. Käyttöönottoon liittyviä tehtäviä on kuvattu ylätasolla taulukossa 3. TAULUKKO 3. KÄYTTÖÖNOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT Tehtävä ja tapahtumat Nykyisen tiedonvaihdon alasajo Ydinjäädytysjakso alkaa Tietokonversiotoimitukset tuotantokäyttöönottoa varten Järjestelmämuutosten käyttöönotto Järjestelmään puskuroitujen tapahtumien purkaminen datahubiin Muutoshetki Uuden tiedonvaihdon aloittaminen Alakohdat Vanha sanomaliikenne ja prosessit saatetaan loppuun sekä keskeneräiset työjonot ja tehtävät puretaan Tapahtumatietojen puskurointi osapuolten omiin järjestelmiin datahubiin siirtoa varten Ediel-sanomaliikenne loppuu ja tiedonvaihto hoidetaan luvussa 8 kuvatuilla tavoilla. Tietojen poiminta, tarkistus ja lataus Selkeä vaiheistus eri osapuolien välillä Tehtävien reaaliaikainen seuranta Tietojärjestelmien tarvittavien ominaisuuksien käyttöönotto Markkinaosapuolet siirtävät ydinjäädytysjaksolla omiin järjestelmäpuskureihin tallennetut tiedot datahubiin. Näitä ovat esimerkiksi asiakas- ja käyttöpaikkatiedot sekä sopimustiedot. Ajanhetki jäädytysjakson lopussa, jolloin siirrytään vähittäismarkkinaprosessien osalta nykyisestä Edielmäärittelyn mukaisesta tiedonvaihtomallista datahubiin. Päätös tiedonvaihdon aloittamisesta ja katkon päättäminen Siirtyminen vanhasta järjestelmästä uuteen Käyttöönottoon liittyviä tehtäviä on tarkasteltu vähittäismarkkinaprosessien vaiheittaisen alasajon ja toimialalle ehdotettujen toimintatapalinjausten näkökulmista tarkemmin käyttöönottosuunnitelman luvussa 8.

31 31 (86) Tehostettu valvonta Käyttöönoton jälkeiseen tehostetun valvonnan vaiheeseen liittyviä tehtäviä on kuvattu ylätasolla taulukossa 4. TAULUKKO 4. TEHOSTETUN VALVONNAN TEHTÄVÄT Tehtävät ja tapahtumat Datahubin toiminnan tehostettu seuranta Rästilistan siivous Datahub-järjestelmien siirto ylläpitotiimille Alakohdat Sopimusprosessien ja tietojen tehostettu seuranta Virheiden havainnointi, raportointi, kommunikointi ja korjaus Käyttöönottoon liittyvien rästilistan valmistumisen seuranta Siirtyminen normaaliin tuotantoon Tehostetun seurannan ja valvonnan purkaminen 3.3 Käyttöönoton riippuvuudet Datahubin käyttöönotto on vaativa vaiheittain etenevä monitoimijaprojekti. Onnistunut käyttöönotto edellyttää, että kaikki osapuolet etenevät aikataulun mukaisesti. Siirtyminen käyttöönotossa seuraavaan vaiheeseen edellyttää, että kaikki osapuolet ovat suorittaneet edellisen vaiheen tehtävät onnistuneesti. Näihin liittyviä riskejä ja niiden riskienhallintakeinoja on kuvattu luvussa 14. Esimerkkinä mainittakoon GSRN-tunnusten käyttöönotto, joka vaikuttaa sisäisesti markkinaosapuolen moniin järjestelmiin ja järjestelmien välisiin integraatioihin sekä myös ulkoisesti toisten osapuolten edellytyksiin edetä käyttöönotossa. Käyttöönottotyöryhmä on tunnistanut seuraavat keskeiset riippuvuudet: Datahub-lainsäädännön valmistelu Datahub-hankinta Tietosuoja-asetus sekä verkko- ja tietoturvadirektiivi Taseselvitysjakson ja tasemallin muutos Työ- ja elinkeinoministeriön Älyverkkotyöryhmän ehdotusten vaikutukset Euroopan komission Puhtaan energian paketti Yhtiöiden tulee pohtia omissa käyttöönottosuunnitelmissaan huolellisesti sekä ulkoisia että sisäisiä riippuvuuksia ja niiden vaikutuksia.

32 32 (86) 3.4 Aikataulu Alustava datahub-projektin aikataulukaavio toimialan näkökulmasta tärkeimmistä tapahtumista ja tehtävistä on esitetty kuvassa 7. KUVA 7. DATAHUB-PROJEKTIN ALUSTAVA AIKATAULUKAAVIO Aikataulukaavio on tehty datahub-projektilla käyttöönottosuunnitelman julkaisun aikaan käytössä ollein tiedoin.

33 33 (86) 4 Osapuolten vastuut ja velvollisuudet Yleisellä tasolla :n tehtäviin kuuluu datahub-järjestelmän käyttöönoton ja operoinnin lisäksi sidosryhmäyhteistyö ja -viestintä, käyttöönottoon liittyvä ohjeistus ja koulutus ja lainsäädäntötyön valmistelu sekä käyttöönoton seuranta ja valvonta. Markkinaosapuolten tehtävänä on osallistua tietokonversioihin, testauksiin ja sertifiointiin. Lisäksi markkinaosapuolen tulee seurata aktiivisesti hankkeen viestintää, osallistua koulutuksiin ja raportoida omasta käyttöönoton edistymisestään sekä huolehtia omalta osaltaan muista tarvittavista toimenpiteistä käyttöönoton onnistumiseksi. Käyttöönoton toimenpiteet tulee olla kuvattuna yksityiskohtaisesti kunkin markkinaosapuolen omassa datahubin käyttöönottosuunnitelmassa. Markkinaosapuolten vastuita ja tehtäviä on kuvattu yksityiskohtaisemmin muun muassa seuraavissa datahubin käyttöönottoon liittyvissä suunnitelmissa ja ohjeissa (ks. myös kuva 4): Ohje markkinaosapuolille sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottosuunnitelman laatimiseksi. Versio 1.3 on julkaistu ediel.fi-sivustolla Tietokonversiosuunnitelma. Viimeisin päivitys tietokonversiosuunnitelmaan on julkaistu ediel.fi-sivustolla Testaus- ja sertifiointisuunnitelma. Versio 1.0 on julkaistu ediel.fi-sivustolla Osapuolten vastuunjakokaaviot tullaan lisäämään suunnitelman seuraavaan versioon. Titta-tietokonversiopalvelun seurantatyökalu markkinaosapuolten valmistelutoimien etenemisen seuraamisiksi. Seurantatyökalu sisältää kyselylomakkeen muodossa keskeisiä valmistelutoimiin liittyviä tehtäviä.

34 34 (86) 5 Henkilötietojen käsittely Henkilötietoja tulee käsitellä lainmukaisesti hyviä tiedonhallintatapoja noudattaen siten, että varmistetaan henkilötietojen asianmukainen turvallisuus, mukaan lukien suojaaminen luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta käyttäen asianmukaisia teknisiä tai organisatorisia toimia (EU 2016/679 5 art. f). Tietosuoja-asetuksen lisäksi tulee noudattaa Tietosuojalakia (1050/2018) EU:n tietosuoja-asetus (EU 2016/679) määrittelee rekisterinpitäjien vastuut sekä henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet. Datahubin osalta tietosuojaperiaatteet on koostettu seuraavasti. KUVA 8. TIETOSUOJAN PERIAATTEET DATAHUBISSA Sähkömarkkinalaki 108/2019 määrää järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tytäryhtiön (Datahub Oy) rekisterinpitäjän asemaan sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin liittyvissä tehtävissä. Markkinaosapuoli on puolestaan rekisterinpitäjä käsitellessään omien henkilörekisteriensä tietoja. Sähkömarkkinalaki myös velvoittaa vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat luovuttamaan sähkökaupan markkinaprosessien hoitamiseksi välttämättömiä tietoja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle. Sähkömarkkinalaissa säädetään siis sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvien henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta ja sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvien tietojen käsittelystä sähköntoimitusten mittauksessa, tasevastuun täyttämisessä, sähkökaupan tiedonvaihdossa ja niihin liittyvissä muissa sähkökaupan markkinaprosesseissa sekä taseselvityksessä.

35 35 (86) Tämän luvun tarkoitus on kuvata markkinaosapuolten vastuut ja velvollisuudet projektinaikaisten tietosuojan, tietoturvan sekä käyttäjä- ja pääsynhallinnan osalta datahubissa. Ohjeen on tarkoitus ohjata markkinaosapuolia huomioimaan käyttöönottosuunnitelmassaan riittävällä tasolla vaaditut asiat. Oletusarvoinen ja sisäänrakennettu tietosuoja rakentuu teknisistä ja organisatorisista suojakeinoista. Tekniset suojakeinot mielletään enemmän tietoturvan alaisiksi, kun taas organisatoriset keinot ovat enemmän prosesseja ja tapoja toimia. Tämä ohje pyrkii noudattamaan samaa jakoa. 5.1 Tietosuoja Markkinaosapuolen tulee käsitellä henkilö- ja asiakastietoja huolellisesti ja luottamuksellisesti. Huolellisuuteen ja luottamuksellisuuteen sisältyy, että tietojen turvalliseen käsittelyyn, säilyttämiseen ja hävittämiseen on olemassa välineet ja prosessit. Jotta prosessi voi toimia, tulee määritellä rutiinit ja säännöt, joilla prosessia johdetaan tai jonka mukaan prosessia toteutetaan. Henkilötietojen suojaamisessa on huolehdittava mm. riittävistä resursseista ja asiantuntemuksesta ohjeistuksien ja koulutuksien muodossa. Henkilöstö tulee perehdyttää henkilötietojen suojaamiseen ja niiden asianmukaiseen käsittelyyn myös testauksessa. Henkilöstön lisäksi tulee perehdyttää myös muut hankkeeseen osallistuvat henkilöt turvalliseen henkilötietojen käsittelyyn. Markkinaosapuolten käyttäessä kolmansia osapuolia omassa projektissaan tai tietojärjestelmäympäristönsä ylläpidossa (alihankkija, IT-kumppani tai muu), tulee huomioida, että mikäli tällä kolmannella osapuolella on teknisesti pääsy henkilötietoihin, on kyse tällöin tietojen käsittelystä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan (huom. kumppanin sijaintimaa). Tällöin tulee huolehtia myös mahdollisen kolmannen osapuolen pääsynhallinnasta ja käsittelysopimuksesta myös testiympäristöjen osalta. Kolmansien osapuolien (alihankkija, IT-kumppani tai muu) kanssa on syytä olla myös sovittu menettelytavat ja yhteys- ja vastuuhenkilöt mahdollisen tietoturvaloukkauksen sattuessa. Tietojen minimointiperiaatteen mukaisesti tietoja kerätään ja säilytetään vain sen mukaisesti, mikä liiketoiminnallisesti on tarpeellista. Lisäksi huolehditaan, että tietoon pääsevät käsiksi vain sellaiset henkilöt, jotka tätä tehtävänsä puolesta tarvitsevat. Markkinaosapuolten tulee tunnistaa ja ohjeistaa organisaatioitaan ja heidän kumppaneitaan tunnistamaan tilanteita, joissa he pääsevät käsiksi tai altistuvat sellaiselle tiedolle, johon heillä ei ole oikeutta. Henkilötietojen käsittely testauksessa ja sertifioinnissa Käyttöönottoon valmistautuminen edellyttää markkinaosapuolilta testaamista. Testaamisen osalta on huomioitava tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimus henkilötietojen huolellisesta suojaamisesta. Markkinaosapuolet vastaavat omista

36 36 (86) testeistään, testiaineistoistaan ja testiympäristöistään sekä siitä, että ne noudattavat hyvää tiedonhallintatapaa ja lakeja henkilötietojen käsittelystä. Markkinaosapuolen tulee huolehtia siitä, että sen käyttämät testausympäristöt ovat riittävän hyvin suojattu asiattomalta pääsyltä, oli kyse sitten pääsyoikeuksilla rajaamisesta taikka ulkopuolisilta hyökkäyksiltä suojautumisesta. Datahub-järjestelmää vasten testatessa tulee käyttää synteettistä aineistoa. Synteettistä aineistoa käytetään testauksessa, koska synteettistä tietoa ei koske tietosuojalainsäädäntö, tuotantoaineiston käyttämiselle testauksessa järjestelmäkehitysvaiheessa ei ole laillista perustetta järjestelmän ja prosessien toimivuutta testataan myös ympäristöissä joiden käyttäjä- ja pääsynhallinnan tasoa ei kyetä luotettavasti varmistamaan, ja testauksen aikana tullaan testaamaan myös markkinaprosesseja, joissa tietoa siirtyy osapuolelta toiselle. Mikäli käytetään oikeaa henkilötietoa, on olemassa riski, että henkilötietoa siirtyy perusteettomasti sellaiselle osapuolelle, joka ei tähän tietoon ole oikeutettu. Oikean henkilötiedon käyttö testauksessa aiheuttaa siten riskin rekisteröidylle. Tuotantoaineistoa luvatta datahubin testijärjestelmään toimittavan osapuolen pääsy testijärjestelmään tullaan estämään. Markkinaosapuolten tulee noudattaa datahubin testaus- ja sertifiointisuunnitelmassa annettua ohjeistusta käytettävistä tiedoista. Tietokonversiossa käytetään tuotantodataa eli käsitellään henkilötietoja. Tietokonversiosuunnitelmassa annettua ohjetta tietojen poiminnasta ja toimittamisesta konversiopalveluun tulee noudattaa. Kukin markkinaosapuoli vastaa omista henkilötiedoistaan ja on velvollinen suojaamaan tiedot riittävin teknisin menetelmin, jotta tiedot säilyvät eheinä siihen asti, että ne on toimitettu Tittaan. 5.2 Tietoturva Sähköalan yrityksen, joka käyttää datahubia on ylläpidettävä omia prosessejaan ja järjestelmiään siten, että tietoturvan taso on asianmukainen ja edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. Datahubin on lain mukaisesti huolehdittava tiedonvaihdon ja säilytettävien tietojen tietoturvasta. Datahubin vastuulla on myös ilmoittaa Energiavirastolle keskitetyn tiedonvaihtopalvelun merkittävistä häiriöistä, uhkista ja tietoturvaloukkauksista. Markkinaosapuolen tulee huolehtia omista järjestelmistään ja niiden ajantasaisesta tietoturvasta hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti. Sähkömarkkinalaki 108/2019 velvoittaa sähköalan yrityksiä ylläpitämään asianmukaista tietoturvan tasoa. Jakeluverkonhaltijoita velvoittaa lisäksi verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta

37 37 (86) säätelevä NIS-direktiivi (EU 2016/1148), jonka vaatimukset on tuotu voimaan astuneeseen sähkömarkkinalakiin. Tietosuoja asetus (EU 2016/679) edellyttää rekisterinpitäjää osoittamaan asetuksen noudattamisen mm. teknisten suojakeinojen käytöstä. Hyvä keino osoitusvelvollisuuden täyttämiseksi on tietoturva sertifikaatin hankkiminen (esim. FINCSC tai vähintään sitä vastaava). Markkinaosapuolen tulee toteuttaa riittävät turvatoimet henkilötietojen suojaamiseksi. Jokaisen markkinaosapuolen vastuulla on tehdä oman arvionsa riittävistä suojauskeinoista punniten riskejä rekisteröidyn oikeuksia vasten. Teknisiä suojatoimia ovat mm. seuraavat. Laitteiden ja palvelimien tietoturva (päivitykset ja haittaohjelmien torjunta) Palomuurit ja hyökkäyksien havainnointijärjestelmät Toimitilojen kulunvalvonta Lokitus o Markkinaosapuolen oma järjestelmä mahdollistaa jälkikäteen tehtävän todentamisen henkilötietojen käsittelyn osalta Tietojen siirtäminen ja tallentaminen salattuna Tietoliikenneyhteyksien turvaaminen Datahubin rajapintoihin erillisten teknisten dokumenttien mukaisesti Varmuuskopiot o Tietojen palauttaminen varmuuskopioista Tietojen huolellinen hävittäminen Henkilötietojen siirrossa käytettävien välineiden suojaaminen ja turvallinen hävittäminen Ylläpitotoimenpiteet on kuvattu ja vain tarvittavilla henkilöillä on oikeudet järjestelmiin ja tietoon. 5.3 Käyttäjä- ja pääsynhallinta Yksi oleellisimmista tekijöistä henkilötietojen suojaamisesta on huolehtia käyttäjä ja pääsynhallinnasta. Markkinaosapuolten tulee varmistaa, että tietoihin (tietokantoihin) ja tietojärjestelmiin ei pääse ilman asianmukaista käyttöoikeutta. tulee käyttöönoton edetessä tuottamaan tarkempia ohjeita teknisestä liittymisestä datahubiin.

38 38 (86) Markkinaosapuolen käyttäjäryhmiksi datahubiin mallinnetaan: Pääkäyttäjät Muut käyttäjät Jokaisella käyttäjällä, mukaan lukien pääkäyttäjät, tulee olla omat henkilökohtaiset tunnukset datahub -järjestelmään. Yhteiskäyttöisien tunnuksien luonti ja käyttäminen tai omien tunnuksien jakaminen muiden käyttäjien kanssa on kielletty. Käyttäjän tulee ilmoittaa välittömästi ylläpitäjille, jos he kokevat oman tunnuksensa käytön vaarantuneen. Markkinaosapuolen pääkäyttäjän oikeuksiin ja tehtäviin kuuluu käyttöoikeuksien ja - roolien antaminen, validointi ja poistaminen hänen oman organisaationsa muilta käyttäjiltä. Muut käyttäjät eivät voi muokata omia datahub roolejaan ja oikeuksiaan, vaan heidän tulee tehdä muutospyynnöt organisaation pääkäyttäjille. Pääkäyttäjät voivat myös luoda valtuutuksia organisaation ulkopuolisille tahoille; valtuuttaa toisen ulkopuolisen tahon toimimaan heidän organisaationsa puolesta valitussa roolissa. Pääkäyttäjän tulee huolehtia käyttäjien oikeuksien hallinnasta, lisäyksistä ja poistoista, asianmukaisesti ja viivettä. Markkinaosapuolen pääkäyttäjillä tulee olemaan näkyvyys nähdä oman organisaationsa datahubiin linkitettyjen työntekijöiden tunnustiedot sekä heidän datahub käyttöoikeudet ja -roolit. Yleisesti seurattavia hyviä käytäntöjä: Järjestelmään pääsy mahdollistetaan vain niille henkilöille, joilla on tarve päästä järjestelmään. Annetaan käyttäjille vain sellaiset oikeudet ja roolit, mihin heillä on tarve. Markkinaosapuolen pääkäyttäjäoikeus luodaan testaus- tai palvelusopimuksessa ilmoitetulle taholle Käyttäjä- ja pääsynhallinta projektin eri vaiheissa Kehityksen ja testauksen eri vaiheissa käyttäjän tunnistus ja pääsynhallinta saatetaan suorittaa eri tavoin riippuen kehityksen ja etenemisen vaiheista. Tämä johtuu kulloisenkin kehityksen ja testauksen eri painopisteistä. Järjestelmän muiden toiminnallisuuksien kehitys ja testaus on mahdollista suorittaa erillään käyttäjän kirjautumiseen ja käyttöoikeuksien hallintaan liittyvästä kehityksestä ja testauksesta. Testauksessa ja tietyissä hyväksyntävaiheissa tunnistautuminen saatetaan suorittaa eri tunnuksilla kuin mitä käyttöönottotestauksessa tai tuotantokäytössä käytetään. Järjestelmään pääsyä varten markkinaosapuolen tulee tehdä palvelusopimus, järjestelmän käytöstä :n kanssa. Datahub testauksen loppuvaiheissa

39 39 (86) sekä tuotantokäytössä järjestelmään pääsy tarjotaan hyödyntäen yritysten välistä Azure AD B2B -ominaisuutta. Markkinaosapuoli on käyttöönoton jälkeen itse vastuussa oman yrityksensä käyttäjistä ja heidän kirjautumistunnustensa voimassaolosta ja päättämisestä. Markkinaosapuolen tulee välittömästi ilmoittaa datahub-palvelusopimuksessa mainitulle taholle, jos he epäilevät heidän oman käyttäjänsä tunnuksen vaarantuneen, jotta voidaan varautua tarvittavin tietoturvatoimenpitein datahub-järjestelmän osalta. 5.4 Tietoturvaloukkaus Mahdollisen tietoturvaloukkauksen sattuessa kukin rekisterinpitäjä on vastuussa omissa järjestelmissään tai ympäristöissään tapahtuneiden loukkausten selvittämisestä ja raportoinnista edelleen valvovalle viranomaiselle sekä mahdollisesti rekisteröidylle itselleen. Henkilötietosuojaan liittyvissä tapauksissa noudatetaan EU 2016/679 asetuksen ja tietosuojalain 2018/1050 mukaisia ilmoitusvelvoitteita tietosuojavaltuutetun toimistoon. Tiedonvaihtopalvelun toimintaan liittyvistä tietojärjestelmähäiriöistä Fingrid Datahub ilmoittaa Energiavirastolle NIS-direktiivin (EU 2016/1148) mukaisesti. Kunkin markkinaosapuolen tulee selvittää oma ilmoitusvelvoitteensa NIS-direktiivin mukaan, myös Datahubiin liittymättömien prosessiensa osalta. KUVA 9. ILMOITUSVELVOLLISUUS TIETOTURVALOUKKAUSTILANTEESSA Mikäli markkinaosapuoli havaitsee tietoturvaloukkauksen tapahtuneen, on toimialan yhteisen edun mukaista ilmoittaa havainnosta ja sen syistä mahdollisimman pikaisesti myös Fingrid Datahubille, jotta datahub-operaattori voi omassa päässään tehdä tarvittavat suojatoimet lisävahinkojen estämiseksi.

40 40 (86) Tietoturvaloukkauksesi voi muodostua myös tilanne, jossa henkilö oikeudetta pääsee käsiksi tai altistuu henkilötiedoille. 6 Tietokonversiot Datahubin tietokonversiolla tarkoitetaan liiketoimintaprosessien perustietojen ja mittaustietojen laadun varmistamista ja lataamista lähdejärjestelmistä datahubjärjestelmään ennen datahubin käyttöönottoa. Lähdejärjestelmiä ovat ensisijaisesti jakeluverkonhaltijoiden ja sähkön myyjien liiketoimintasovellukset, joissa ylläpidetään asiakas-, käyttöpaikka-, sopimus- ja mittaustietoja. Fingrid Datahub on laatinut tietokonversiotyön tueksi yhteistyössä alan yhtiöiden edustajien kanssa tietokonversiosuunnitelman, joka sisältää kuvauksen tietokonversioprojektin vaiheista, osapuolien tehtävistä ja vastuista sekä itse tietokonversioprosessista. Sähkömarkkinalaki velvoittaa markkinaosapuolet osallistumaan datahubin tietokonversioprojektiin ja toteuttamaan tietojen siirtämisen datahubiin tietokonversiosuunnitelman mukaisesti. Tässä käyttöönottosuunnitelmassa esitellään ainoastaan yleisellä tasolla tietokonversiotyön pääkohdat. Tietokonversiosuunnitelma löytyy osoitteesta Tietokonversiotyöllä on kaksi päätavoitetta: Lähdejärjestelmistä toimitettavan tiedon yhdenmukaistaminen Datahub-järjestelmän alkulatauksen toteuttaminen. Tiedonlaatu on yksi kriittisimmistä tekijöistä datahubin käyttöönoton onnistumisen kannalta. Lähdejärjestelmistä toimitettavan tiedon yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, jotta liiketoimintaprosesseja pystytään suorittamaan datahub-järjestelmässä sen käyttöönoton jälkeen. Tietokonversiotyöllä varmistetaan, että jokaisella markkinaosapuolella on omissa järjestelmissään tietojen laatu vaaditulla tasolla datahubin käyttöönottoa varten. Lähdetiedon yhdenmukaistamiseksi ja laadun varmistamiseksi Fingrid Datahub on hankkinut erillisen tietokonversiopalvelun tukipalveluineen. Tietokonversio toteutetaan palveluntoimittajan toimittamalla Titta-palvelulla (Tietojen Tehokas Tarkastaminen), joka tarkastaa datahubiin toimitettavat tiedot (kuva 10). Tietokonversiopalvelussa suoritetaan seuraavat tarkastukset lähdeaineistoon: Tiedostotarkastus: Markkinaosapuolen toimittama siirtotiedosto on datastandardin mukaisessa muodossa. Eheystarkastus: Markkinaosapuolen toimittama lähdeaineisto on sisäisesti ehjä datahubin liiketoimintaprosessien näkökulmasta.

41 41 (86) Yhdenmukaisuustarkastus: Markkinaosapuolen toimittama lähdeaineisto on yhdenmukainen suhteessa muiden osapuolten toimittamaan aineistoon. KUVA 10. TIETOKONVERSIOPALVELU Tietokonversioprojekti Tietokonversioprojektissa markkinaosapuolet poimivat datahubiin siirrettävät tiedot omista lähdejärjestelmistä ja toimittavat ne siirtotiedostomäärittelyn mukaisessa muodossa Tittaan. Markkinaosapuolet toimittavat datahubiin tietoja, joiden ylläpitovastuu on heillä itsellään. Tietojen toimitusvastuu ja tietojen valintaa koskevat säännöstöt on kuvattu tarkemmin tietokonversiosuunnitelmassa. Datahubin tietokonversioprojekti on jaettu viiteen vaiheeseen: 1. Vaihe 1 (tarkistuspiste T1) 2. Vaihe 2 (tarkistuspiste T2) 3. Vaihe 3 (tarkistuspiste T3) 4. Datahubin käyttöönoton kenraaliharjoitus (tarkistuspiste T4) 5. Datahubin varsinainen käyttöönotto (tarkistuspiste T5) Tietokonversioprojektin vaiheessa 2 toteutetaan tietojen massatarkastuksia ulkoisia rekistereitä vasten. Vaiheessa 3 siirrytään käyttämään konversioaineistoissa uusia osapuoli-, mittausalue- ja käyttöpaikkatunnuksia. Tietokonversioiden kaksi viimeistä vaihetta liittyvät käyttöönoton harjoitteluun (vaihe 4) ja varsinaiseen käyttöönottoon (vaihe 5).

42 42 (86) Tietokonversion jokaiselle vaiheelle on määritelty omat vaatimukset lähdeaineiston laadulle (taulukko 9) sekä siirtotiedostojen tuottamisen ja toimittamisen kestolle (taulukko 6). Tiedon laadun osalta vaatimuksia kiristetään siirryttäessä vaiheesta toiseen, jotta datahubiin siirtymisen tavoitetaso saavutetaan. Markkinaosapuolet voivat edetä vaiheissa 1 3 eri tahtiin, mutta tietyt koko toimialaa koskevat toimenpiteet, kuten yhdenmukaisuustarkastukset, tietojen massatarkastukset ulkoisia rekistereitä vasten ja uusien tunnusten käyttöönotto tulee tehdä keskitetysti yhtä aikaa koko toimialalla. TAULUKKO 5. LÄHDEAINEISTON OSAPUOLIKOHTAISET LAATUKRITEERIT TARKASTUSPISTEITTÄIN TAULUKKO 6. VAATIMUKSET LÄHDEAINEISTON TUOTTAMISEN JA TOIMITUKSEN KESTOLLE Markkinaosapuolten tehtävät tietokonversioprojektissa

43 43 (86) Tietokonversiotyö on toistuva, iteratiivinen prosessi. Markkinaosapuolten keskeisiä tehtäviä on tuottaa omista tietojärjestelmistään datastandardin määrittelemät tiedot siirtotiedostoihin (tietojen poiminnat), tuoda siirtotiedostot Tittaan, käynnistää tietojen tarkastus Titassa, käsitellä Titan tuottamien tarkastusraportin havainnot sekä tehdä tarvittavat toimenpiteet tietojen korjaamiseksi ja rikastamiseksi (kuva 11). KUVA 11. TIETOKONVERSIOPROSESSI Osapuolten tehtävät ja vastuut on kuvattu yksityiskohtaisemmin tietokonversiosuunnitelman vastuumatriisissa sekä tietokonversiosuunnitelman liitteenä olevissa roolikohtaisissa tehtävälistoissa Uusien tunnusten käyttöönotto Datahubin käyttöönoton myötä sähkömarkkinoilla otetaan käyttöön uudet mittausaluetunnukset (EIC), osapuolitunnukset (GLN) ja tunnukset käyttöpaikkojen ja muiden mittauspisteiden yksilöimiseksi (GSRN). Uusia tunnuksia ei oteta käyttöön nykyisessä tiedonvaihdossa, mutta niitä tullaan tarvitsemaan jo tietokonversioiden vaiheessa 3. GSRN-tunnusten käyttöönotto Uusien GSRN-käyttöpaikkatunnusten käyttöönotossa tulee huomioida seuraavat asiat: GSRN-tunnukset otetaan käyttöön datahubin käyttöönoton yhteydessä. GSRNtunnusta ei tulla lisäämään olemassa oleviin sanomamäärittelyihin, sillä se vaatisi merkittäviä muutoksia nykyiseen, datahubin käyttöönoton jälkeen poistuvaan tiedonvaihtoon.

44 44 (86) Vaikka GSRN-tunnuksia ei tulla käyttämään nykyisessä PRODATsanomaliikenteessä, markkinaosapuolilla tulee olla valmius GSRN-tunnusten ylläpitoon jo hyvissä ajoin ennen datahubin käyttöönottoa. Jakeluverkonhaltijat tuovat GSRN-mukaiset käyttöpaikkatunnukset lähdeaineistoon tietokonversiosuunnitelman mukaisesti vaiheen 3 yhteydessä. Tietokonversiovaiheen 3 jälkeen jakeluverkonhaltijoiden on luotava sekä vanhan että uuden mallin mukaiset käyttöpaikkatunnukset kaikille uusille käyttöpaikoille. Markkinaosapuolten tulee ylläpitää tietoa uudesta ja vanhasta käyttöpaikkatunnuksesta. Muutoshetken jälkeen datahubissa käytetään vain GSRN-mukaisia käyttöpaikkatunnuksia; datahub hylkää vanhalla tunnuksella tehdyt ilmoitukset, mikä markkinaosapuolten tulee huomioida purettaessa ydinjäädytysajan puskureita datahubiin. Fingrid ylläpitää taulukkoa, jossa vanhan ja uuden mallin mukaiset käyttöpaikkatunnukset on linkitetty toisiinsa. Taulukosta tullaan tiedottamaan myöhemmin erikseen sen valmistuttua. Nykyinen käyttöpaikkarekisteri ajetaan alas myöhemmin datahubin käyttöönoton jälkeen. Nykyiseen käyttöpaikkarekisteriin ei tuoda GSRN-tunnuksia. GLN-osapuolitunnusten käyttöönotto Osapuolien tunnisteeksi on norjalaisten ja tanskalaisten ratkaisun mukaisesti ja HNRprojektin suosituksesta valittu GLN-tunnus. Määrityksensä mukaisesti GLN-tunnuksella voidaan yksilöidä yritys, sen sisäiset toiminnot ja toimipisteet. GLN-tunnus koostuu GS1- yritystunnisteesta, osapuolitunnisteesta sekä tarkistusnumerosta. Osapuolitunniste on joko 5 tai 3 numeroa pitkä riippuen GS1-yritystunnisteen pituudesta (7- tai 9-numeroinen). Suomessa tullaan käyttämään 9-numeroista yritystunnistetta, jolloin osapuolitunniste on 3-numeroinen. 64YYYYYYY VVV T 64YYYYYYY = GS1-yritystunniste (9 numeroa) VVV = Osapuolitunniste (3 numeroa) T = Tarkistusnumero, joka lasketaan edeltävistä numeroista module-10 tekniikalla GLN-tunnus on yritystunnistetta käyttökelpoisempi osapuolitunnus, sillä sama Y- tunnuksen yksilöimä yritys voi toimia sähkömarkkinoilla useissa eri rooleissa. Osapuolet voivat käyttää tiedonvaihdossa useampaa GLN-tunnusta, jos kokevat sen tarpeelliseksi. Osapuolten tulee ilmoittaa käyttämänsä GLN-tunnukset Fingridille, joka hyväksyy tunnukset ja julkaisee nämä muiden osapuolten saataville. Osapuolen tulee myös ilmoittaa, mihin käyttötarkoitukseen kutakin GLN-tunnusta käytetään.

45 45 (86) EIC-mittausaluetunnusten käyttöönotto Verkkoyhtiöiden tulee hakea EIC-koodit mittausalueille voidakseen toimia datahubissa. EIC-koodeja tullaan tarvitsemaan jo tietokonversiovaiheessa toimitettaessa mittausalueen tietoja tietokonversiopalveluun. EIC-koodia haettaessa tulee huomioida, että mikäli yhtiöllä ei ole vielä omaa osapuolikoodia (X-koodia), jonka alle mittausaluekoodin voi lisätä, haettaessa Y-koodia tulee pyytää myös osapuolikoodi. Koodit ovat maksuttomia ja niitä voi hakea osoitteesta

46 46 (86) 7 Testaus ja sertifioinnit Sähkömarkkinalaki velvoittaa vähittäismyyjää ja jakeluverkonhaltijaa huolehtimaan siitä, että tämän tietojärjestelmät ja tiedonsiirtoon käyttämät järjestelmät toimivat yhteensopivasti datahubin tietojärjestelmien kanssa. Markkinaosapuolen tulee saavuttaa sähkömarkkinalaissa tarkoitettu yhteensopivuus ennen datahubin palvelujen käyttöönottoa. Järjestelmien yhteensopivuus varmistetaan testausten ja sertifioinnin avulla. Tätä varten Fingrid Datahub on laatinut erillisen testaus- ja sertifiointisuunnitelman, jota markkinaosapuolet on velvoitettu noudattamaan. Suunnitelma sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen testauksen ja sertifioinnin eri vaiheista, aikataulusta, osapuolien tehtävistä ja vastuista sekä itse testaus- ja sertifiointiprosessista. Markkinaosapuolet voivat testata omia järjestelmätoteutuksiaan datahubin sidosryhmätestausvaiheen aikana. Markkinaosapuolten järjestelmien yhteensopivuuden tarkastukset datahub-järjestelmän kanssa koostuvat sertifioinnista ja tuotannollisesta koekäytöstä. Näiden lisäksi Fingrid Datahub tekee yhdessä datahub-järjestelmän toimittajan kanssa testauksia, joilla varmistetaan muun muassa datahub-järjestelmän tietoturva, prosessien ja rajapintojen toiminta sekä toiminnalliset ja ei-toiminnalliset ominaisuudet. Markkinaosapuolten järjestelmätoimittajat ovat tärkeässä roolissa toimittamiensa tietojärjestelmien ja datahub-järjestelmän yhteensopivuuden varmistamisessa. Markkinaosapuolien järjestelmätoimittajien testauksessa datahub-järjestelmän toimittaja testaa integraatioiden toimintaa ennen sidosryhmätestauksen aloittamista järjestelmätoimittajien kanssa. Vastaavasti ennen markkinaosapuolien sertifiointia markkinaosapuolien järjestelmätoimittajien järjestelmät sertifioidaan, millä hallitaan riskiä, että markkinaosapuolien sertifioinnissa törmättäisiin samoihin ongelmiin useiden osapuolien kohdalla. Markkinaosapuolten tulee varmistaa, että omat järjestelmätoimittajat osallistuvat järjestelmien testaukseen ja sertifiointiin Markkinaosapuolen valmistautuminen testaukseen ja sertifiointiin Testiympäristöt Markkinaosapuoli, joka aikoo käyttää datahubin sanomaliikennerajapintaa, tarvitsee datahubiin kytkettävän tietojärjestelmäratkaisun testiympäristön. Testiympäristöihin liittyy seuraavat yleiset vaatimukset: Ympäristön tulee olla integroitavissa datahubiin. Toisin sanoen, sen tulee pystyä kommunikoimaan datahubin kanssa teknisesti samalla tavalla kuin tuotantojärjestelmä aikanaan.

47 47 (86) Ympäristössä tulee olla mahdollista käyttää synteettistä testiaineistoa. Synteettisellä testiaineistolla tarkoitetaan keinotekoisesti tuotettua dataa, jota tietosuojalaki ei koske. Synteettistä testiaineistoa käytetään integraatiotestauksessa sekä järjestelmätuen sertifioinnissa. Ympäristöön tulee olla mahdollista tuoda kopio tuotantojärjestelmän tiedoista, jotta järjestelmästä voidaan suorittaa tuotannollisia testejä. Ympäristön tulee olla tietoturvan ja tietosuojan osalta tuotantojärjestelmän tasolla. Osapuolten tulee myös huolehtia testiympäristöjensä pääsynhallinnasta vastaavalla tavalla kuin tuotannossa. Markkinaosapuoli voi halutessaan käyttää useita testiympäristöä sen perusteella mikä on markkinaosapuolen kannalta tarkoituksenmukaista. Markkinaosapuoli voi esimerkiksi halutessaan käyttää eri ympäristöä synteettisen ja tuotannollisen tiedon käsittelyä varten. Valmistautuminen testaukseen Datahub-testauksen käynnistys edellyttää seuraavia asioita: Sopimus testiympäristöjen käytöstä. Datahubin palvelusopimus ei ole vielä valmis, kun markkinaosapuolten testausvaihe käynnistyy. Tämän vuoksi markkinaosapuolen täytyy tehdä sopimus testiympäristöjen käytöstä Fingrid Datahubin kanssa. Sopimuspohja valmistuu suunnitelman mukaan Q2/2019. Varmenteiden hankkiminen ja asentaminen. Datahubin teknisten rajapintojen käyttö edellyttää rajapinnan kautta kytketyn järjestelmän tunnistamista digitaalisen varmenteen avulla. Markkinaosapuolten tulee hankkia ja asentaa testiympäristöjen varmenteet Fingridin antamien ohjeiden mukaisesti. Tietoliikenneyhteyksien testaus. Ennen testauksien aloittamista varmistetaan, että tietoliikenneyhteys on auki markkinaosapuolen testijärjestelmän ja datahubin testijärjestelmän välillä. Osapuoli- ja käyttäjätietojen luonti datahubiin. Markkinaosapuolen perustiedot konfiguroidaan datahubiin ja testausta varten tarvittavat käyttäjätilit luodaan. Kirjautuminen datahub-portaaliin. Markkinaosapuoli varmistaa, että kirjautuminen datahubin käyttöliittymään onnistuu Sidosryhmätestaus Sidosryhmätestaus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensin Fingrid Datahub kokoaa markkinaosapuolista testauksen pilottiryhmän datahubin kehitysvaiheen aikana. Pilottiryhmän testauksen tavoitteena on saada lisää varmuutta datahubin kriittisten

48 48 (86) toimintojen toimivuudesta sekä tukea järjestelmäkehitystyössä edistyneitä osapuolia kehitystyössä ja tuotantokäyttöön valmistautumisessa. Alkuvaiheessa avataan testattavaksi rajattu määrä palveluita ja prosesseja ja niitä lisätään vaiheittain datahubjärjestelmän kehitystyön ja testauksen edetessä. Pilottiryhmän testauksen jälkeen avataan datahub-järjestelmän tuotantoympäristöä toiminnallisuuksiltaan vastaava testiympäristö markkinaosapuolien rajapinta- ja integraatiotestauksen käyttöön. Kun testauksessa on saatu riittävä varmuus järjestelmän toiminnasta, avataan datahub-järjestelmä testiympäristössä koko laajuudessaan markkinaosapuolien testauksen käyttöön. Sidosryhmätestauksen aikana markkinaosapuolet voivat testata myös osapuolien järjestelmien välisiä, datahubin kautta tapahtuvia, tuotannonkaltaisia päästä-päähäntoimintaketjuja. Sidosryhmätestauksen aikana testataan myös tietokonversiolatauksia ja tiedon latausta datahubiin. Datahub-järjestelmän testiympäristö jää käyttöönoton jälkeen sidosryhmien testauksen käyttöön Tuotantokäytön varmistaminen Markkinaosapuolien sertifiointi Ennen markkinaosapuolien sertifioinnin aloitusta markkinaosapuolien tulee testata tekninen valmiutensa sertifioinnin aloitukseen ( esisertifiointi ). Markkinaosapuolille tarjotaan mahdollisuus harjoitella sertifiointia tai sen osia ennen varsinaista sertifiointia. Varsinaisella sertifioinnilla todennetaan ja dokumentoidaan, että markkinaosapuolen palvelut ja järjestelmät toimivat tehokkaasti ja osapuolilla on rooliensa mukainen tekninen ja muodollinen valmius aloittaa datahubin tuotantokäyttö Tuotannollinen koekäyttö Tuotannollinen koekäyttö aloitetaan, kun sertifioinneissa ja datahub-järjestelmän testauksessa on saavutettu riittävä kattavuus. Vaiheen aikana testataan tuotannollisen tiedon toimittaminen datahubiin sekä tehdään päästä-päähän-testaukset tuotannollisessa mittakaavassa. Lisäksi varmistetaan tietokonversion tuotannollinen toiminta. Vaiheen aikana varmistetaan myös yhteydet osapuolien ja datahubin tuotantojärjestelmien välillä. Tuotannollisen käytön testauksella voidaan turvata edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille. Tuotannollisen käytön varmistamisen jälkeen markkinoilla on valmius datahubin tuotantokäyttöön.

49 49 (86) Käyttöönoton kenraaliharjoitus Ennen datahubin tuotantokäytön aloitusta käyttöönottovaiheen toimet tulee testata yksityiskohtaisesti, jotta siirtyminen uuteen toimintamalliin onnistuu sujuvasti ja aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa loppuasiakkaalle. Ennen kenraaliharjoitusta jokaisen markkinaosapuolien tulee testata ja harjoitella oma toimintansa datahubin käyttöönotossa. Koko toimialan laajamittainen sähkön vähittäismarkkinoiden datahub-käyttöönoton kenraaliharjoitus tehdään siinä vaiheessa, kun tuotannollisen käytön testauksessa ja osapuolien omissa käyttöönottotesteissä on saatu riittävä varmuus toimialan valmiudesta datahubin käyttöönottoon Alustava aikataulusuunnitelma Taulukossa 7 on esitetty markkinaosapuolten testaukseen ja sertifiointiin liittyvä alustava aikataulusuunnitelma. Aikataulua tarkennetaan myöhemmin käyttöönottoprojektin edetessä. Taulukko 7. Testauksen ja sertifioinnin alustava aikataulu Tehtävät ja tapahtumat Tavoite Tarkennus Tarkennetut versiot rajapintakuvauksista Alustava kuvaus sertifiointimenettelystä Ensimmäiset osat datahubin testijärjestelmästä järjestelmätoimittajien testausten käyttöön Sidosryhmien pilottiryhmän testaus alkaa Suunnitelma ja kuvaus sertifiointimenettelystä sekä sertifiointiskenaariot sidosryhmille. Osapuolien tietoliikenneyhteydet varmistettu testiympäristöjen välillä Datahub-testiympäristö kaikkien sidosryhmien oman testauksen käyttöön Q1/2019 Rajapintakuvaukset julkaistu Q2/2019 Tavoite päivitetty (Q1->Q2) Q2/2019 Datahubin osavaiheen 1 toiminnallisuus julkaistu järjestelmätoimittajien testaukseen Q3/2019 Aloitus riippuu osapuolien valmiudesta. Osa toiminnallisuuksista testattavissa. Q1/2020 Q1/2020 Ei edellytä valmista järjestelmää Q2/2020 Alkuun testattavissa rajattu määrä toimintoja. Osapuolien sanomaliikenne testiympäristöön varmistettu Q2/2020 Yhteydet datahubin testijärjestelmän ja osapuolien testijärjestelmien välillä.

50 50 (86) Osapuolien tärkeimmät toiminnot testattu hyväksytysti Osapuolen oma tuotantokäyttöönoton testaus suoritettu Järjestelmätoimittajien järjestelmien sertifiointi alkaa Markkinaosapuolien sertifiointi alkaa Kaikkien markkinaosapuolien tulee olla sertifioitunut Q3/2020 Fingrid toimittaa sidosryhmille roolikohtaiset testitapaukset, joiden suoritusta seurataan. Q3/2020 Osapuolien tulee testata ja harjoitella oma toimintansa datahubin käyttöönotossa ennen käyttöönoton kenraaliharjoitusta. Q3/2020 Markkinaosapuolen käyttämän järjestelmän sertifioinnin tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen kuin markkinaosapuoli voi aloittaa oman sertifiointinsa. Q4/2020 Aloitus mahdollista, kun järjestelmä on sertifioitu hyväksytysti. Q4/2020 Sertifiointi edellytys tuotannollisen käyttöönoton aloitukselle. Tuotannollinen koekäyttö alkaa Q4/2020 Käyttöönoton kenraaliharjoitus Q1/2021

51 51 (86) 8 Käyttöönotto Tässä luvussa kuvataan datahubin käyttöönottoon liittyvät sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoiminta- ja sanomaliikenneprosessien menettelytavat. Tarkasteltavat markkinaprosessit ovat myyjänvaihto, asiakkaan muutto, sähköntoimituksen katkaisu ja kytkentä, asiakas- ja käyttöpaikkatietojen ylläpito, mittaustietojen toimitus sekä jakeluverkonhaltijan taseselvitys ja tasevirheiden korjaus. Kuvassa 12 on havainnollistettu ylätasolla datahubin käyttöönoton vaiheita ja siihen keskeisesti liittyviä käsitteitä. Vaiheiden ajoitus ja kestot ovat suuntaa-antavia. Käyttöönoton valmistelu Käyttöönotto ( go-live ) Tehostettu valvonta Valmistautuminen Jäädytysjakso Datahubin mukaiset markkinaprosessit Prosessien vaiheittainen alasajo Ydinjäädytysjakso Prosessien ylösajo Datahub tuotantokäytössä Päätös käynnistää käyttöönotto Point of no return Muutoshetki Mittaustietojen lataus DH:iin (historiatiedot) Tietojen lataus datahubiin (tuotantokonversiot) Puskureiden purkaminen datahubiin Kuva 12. Käyttöönoton päävaiheet Käyttöönottovaihe alkaa nykyisen Ediel-määrittelyyn perustuvan sanomaliikenteen ja sitä käyttävien markkinaprosessien vaiheittaisella alasajolla. Jäädytysjaksolla tarkoitetaan datahubin käyttöönoton ajanjaksoa, jolloin yhden tai useamman vähittäismarkkinaprosessin käynnistäminen (esim. myyjänvaihto) nykyisellä Edielmääritykseen perustuvalla tiedonvaihdolla eli sanomalla (esim. Z03[1]) ei ole mahdollista. Ydinjäädytysjaksolla tarkoitetaan käyttöönoton ajanjaksoa, jolloin mitään sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosesseihin tietoa ei vaihdeta enää Ediel-määrittelyn mukaisilla PRODAT-sanomilla. Datahubin käyttöönotossa noudatettava sanomaliikenneprosessien alasajo on kuvattu markkinaprosessi- ja sanomakohtaisesti liitteessä 1. Markkinaosapuolten järjestelmät ovat käytössä koko käyttöönoton ajan lukuun ottamatta mahdollista katkoaikaa, jolloin tietojärjestelmiin tehdään tarvittavat päivitykset ja muutokset. Ydinjäädytysjaksolla markkinaprosesseihin liittyvät tiedot puskuroidaan eli tallennetaan markkinaosapuolten järjestelmiin. Tietojen lataus markkinaosapuolten järjestelmistä datahubiin tehdään ydinjäädytysjaksolla tuotantokonversioiden yhteydessä. Markkinaosapuolet siirtävät omiin

52 52 (86) järjestelmiinsä puskuroidut tiedot datahubiin ennen muutoshetkeä tapahtuvaa markkinaprosessien ylösajoa. Markkinaprosessien ylösajo datahubissa tapahtuu datahub-järjestelmän käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Muutoshetkellä tarkoitetaan ajanhetkeä jäädytysjakson lopussa, jolloin siirrytään käyttämään datahubia. Point of no return tarkoittaa ajanhetkeä, jonka jälkeen paluu vanhaan tiedonvaihtomalliin ei ole enää mahdollista. 8.1 Käyttöönoton yleiset periaatteet Datahubin käyttöönottoa koskien on tehty seuraavat yleiset linjaukset. Käyttöönoton ajankohta ja kesto Datahubin suunniteltu käyttöönoton ajankohta on huhtikuu Markkinaosapuolten tulee kuitenkin aloittaa valmistelutoimenpiteet hyvissä ajoin niin, että valmius konversioihin ja testauksiin saavutetaan edellä kuvatun aikataulun mukaisesti. Datahub-projekti ei ole vielä määritellyt ydinjäädytysjakson pituutta. Käyttöönottotyöryhmä pitää tavoiteltavana, että ydinjäädytysjakso olisi kestoltaan enintään 11 vuorokautta eli taseselvitysikkunan pituinen. Markkinaosapuolten tulee kuitenkin varautua omissa varautumis- ja riskienhallintasuunnitelmissaan siihen, että ydinjäädytysjakso voi olla suunniteltua pitempi. Vähittäismarkkinoiden prosesseihin liittyvät aikarajat Sähkön vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenneohjeessa on esitetty lainsäädäntöön perustuvia määräyksiä ja toimialan laatimia suosituksia vähittäismarkkinoiden prosesseihin ja tiedonvaihtoon liittyvistä aikarajoista 1. Markkinaprosesseissa sekä nykyisessä sanomaliikenteessä ja sen vaiheittaisessa alasajossa tulee noudattaa olemassa olevia aikarajoja. Käyttöönottotyöryhmä on työssään kuitenkin tunnistanut, että monet markkinaprosesseista toteutuvat käytännössä tai voidaan toteuttaa olemassa olevia määräaikoja nopeammin. Tämän vuoksi lähestyttäessä jäädytysjaksoa kaikkien markkinaosapuolien tulee toimia niin, että kaikki markkinaprosessit (esim. myyjänvaihdot) sekä niihin liittyvät tapahtumat ja tiedonvaihto saatetaan päätökseen ilman tarpeetonta viivästystä. Eri syistä johtuvat viiveet sanomien käsittelyssä lisäävät puskureihin tallennettavan tiedon (=työjonojen) ja siten myös manuaalisen työn määrää. Myös asiakkaan kokema palvelun laatu heikkenee. Markkinaosapuolten tulee toimia niin, että ydinjäädytysjaksoa edeltävänä päivänä sanomat lähetetään hyvissä ajoin ennen vuorokauden vaihdetta. Tämä on tärkeää 1

53 53 (86) huomioida erityisesti eräajoissa sekä sähköisissä asiointipalveluissa (online-palvelu), mikäli asiakkaan palvelussa tekemät sopimustapahtumat generoi automaattisesti PRODAT-sanoman. Sanomien lähettäminen juuri ennen vuorokauden vaihdetta lisää manuaalisen työn määrää kuittaussanomien lähettämisen ja/tai vastaanottamisen viiveiden vuoksi. Sanomaliikenteen alasajo PRODAT- ja MSCONS-sanomat PRODAT-sanomaliikenteen alasajo tehdään markkinaprosessi- ja sanomakohtaisesti. Markkinaosapuolten tulee noudattaa sanomaliikenteen alasajossa liitteen 1 mukaisia aikarajoja. Sanomien lähettäminen taulukossa annettujen ohjeiden vastaisesti tai annettujen määräaikojen jälkeen on kielletty. Markkinaosapuolten tulee selvittää hyvissä ajoin yhdessä omien järjestelmä- ja palvelutoimittajien kanssa, miten sanomien lähettäminen estetään määräajan jälkeen. Mikäli markkinaosapuoli lähettää PRODAT-sanoman lähettämisen määräajan jälkeen, on kyseinen markkinaosapuoli vastuussa sanoman aiheuttamasta selvittelytyöstä. Vaikka sanoman vastaanottaja kuittaisikin vastaanotetun sanoman positiivisella APERAKsanomalla, Alkuperäisen sanoman lähettäneen markkinaosapuolen tulee tiedostaa, että positiivista APERAK-sanomasta huolimatta tapahtuma, esim. myyjänvaihto tai katkaisupyyntö ei ole mennyt käsittelyyn. Toisin sanoen määräajan jälkeen PRODATsanoman lähettäjä on vastuussa siitä, että tapahtumaa ei ole käsitelty. Markkinaosapuolet voivat halutessaan toteuttaa järjestelmiinsä APERAKtarkastussäännön, jolloin määräajan jälkeen lähetetyt sanomat kuitataan negatiivisella APERAK-sanomalla. Tällä voidaan vähentää manuaalisen työn tarvetta. Jakeluverkonhaltijan velvoite toimittaa tuntiaikasarjoja MSCONS-sanomilla sähkönmyyjille ja kolmansille osapuolille päättyy 5 arkipäivää ennen muutoshetkeä. Osapuolet voivat kuitenkin keskenään niin sopien jatkaa MSCONS-sanomien toimitusta tämänkin jälkeen. Verkonhaltijan on kuitenkin tarjottava tämä mahdollisuus sähkömarkkinoiden osapuolille tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Taseselvityksessä tarvittavaa mittaustietoa verkonhaltijat toimittavat esettille ebix XML - sanomilla koko ydinjäädytysjakson ajan lukuun ottamatta mahdollista lyhyttä käyttökatkoa ennen muutoshetkeä. Myös taseselvityksessä tarvittavia rakenteellisia tietoja verkonhaltijat toimittavat esettille ydinjäädytysjaksolla. Käyttöönottotyöryhmä pitää tärkeänä, että markkinaosapuolet testaavat ja harjoittelevat sanomaliikenteen alasajoa omien järjestelmä- ja palvelutoimittajiensa kanssa.

54 54 (86) APERAK-kuittaukset Kuittauksissa toimitaan nykyisen voimassa olevan vähittäismarkkinoiden menettelytapaja sanomaliikenneohjeen mukaisesti. Sanoman lähettäjä vastaa sanoman perillemenosta siihen saakka, kunnes on saanut sanomaansa kuittauksen. Ydinjäädytysjakson lähestyessä on erittäin tärkeää, että markkinaosapuolilla on yhtenäinen käsitys, mitkä prosessit ovat käsittelyssä ja mitkä pitää mahdollisesti hoitaa poikkeusmenettelyin. APERAK-kuittauspyynnöt tulee olla kaikissa lähetettävissä PRODAT-sanomissa ja niihin tulee vastata välittömästi. Tilanteissa, joissa sanoman vastaanottajalta ei saada kuittausta, tulee ensin varmistaa, että alkuperäinen sanoma on lähtenyt asianmukaisesti liikkeelle ja kuittauspyyntö on ollut päällä. Jos voidaan olettaa sanoman lähteneen oikein, lähetetään vastaanottajalle sähköpostitse joko itse sanoma(t) tai tieto lähetetyistä sanomista, sisältäen tiedot sanomatyypeistä, käyttöpaikoista ja lähetysajankohdasta. Tämän jälkeen sanoman voidaan olettaa menneen perille, vaikka vastaanottaja ei edelleenkään vastaisi sanomaan. Tapahtumien tallennus järjestelmäpuskureihin ydinjäädytysjaksolla Markkinaosapuolten tulee puskuroida eli tallentaa sanomaliikenteen alasajon jälkeen kaikki markkinaprosesseihin liittyvät aikaleimatut tapahtumat ja muuttuneet tiedot omien järjestelmien ja sovellusten puskureihin, joista markkinaosapuolet purkavat tapahtumat datahubiin (ks. tarkemmin luku 8.2). Osapuolten välinen tiedonvaihto sanomaliikenteen alasajon jälkeen Sanomaliikenteen alasajon jälkeen markkinaosapuolten välinen sanomaliikenne korvataan muilla kanavilla tapahtuvalla tiedonvaihdolla, joista ensisijainen on sähköposti. EDIELfi-portaali ja siihen liittyvät palvelut ovat normaalisti käytössä myös käyttöönoton aikana. Ydinjäädytysjaksolla toisille markkinaosapuolille välitetään vain ne välttämättömät tiedot, jotka toinen markkinaosapuoli tarvitsee jo ennen datahubin käyttöönottoa. Kaikki vähemmän kiireellinen tieto tulee tallentaa markkinaosapuolten puskureihin, jolloin tieto on saatavilla käyttöönoton jälkeen datahubista. Seuraavat markkinaprosesseihin liittyvät tiedot on tunnistettu välttämättömiksi ja ne tulee välittää toisille markkinaosapuolille myös sanomaliikenteen alasajon jälkeen: Kaikki asiakkaan muuttoihin liittyvät nykyisen sähkön vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenneohjeen mukaiset tiedot Välttämättömät sähköntoimituksen katkaisu- ja kytkentäpyynnöt sekä niiden vahvistukset Laskutusosoitteen muutostieto loppulaskun osalta

55 55 (86) Ensisijainen tiedonvaihtotapa on sähköposti, joka mahdollistaa tiedonvaihdon dokumentoinnin mahdollista jälkiselvittelyä varten. Sähköpostien tulee olla salattuja. Käyttöönottotyöryhmä tulee määrittelemään ennen käyttöönottoa käytettävät sähköpostien malliviestit. Sähköpostin rinnalle voidaan käyttää harkiten kiireellisissä asioissa puhelinta, mutta tällöin asiat tulee vahvistaa sähköpostilla. Tarpeetonta sähköpostilla tai puhelimitse tapahtuvaa tiedonvaihtoa tulee välttää asiakaspalvelun ja käyttöönoton asiantuntijoiden kuormittamisen välttämiseksi. 8.2 Tapahtumien puskurointi ydinjäädytysjaksolla Markkinaosapuolten tulee puskuroida eli tallentaa sanomaliikenteen alasajon jälkeen kaikki markkinaprosesseihin liittyvät aikaleimatut tapahtumat ja muuttuneet tiedot omien järjestelmien ja sovellusten puskureihin, joista markkinaosapuolet purkavat tapahtumat datahubiin yhdessä tai useammassa vaiheessa Fingrid Datahubin myöhemmin ilmoittamien sääntöjen mukaisesti. Puskureiden purkamisella tarkoitetaan tapahtumiin liittyvien tietojen siirtämistä datahubiin datahubin mukaisin säännöin. Puskureissa olevista tiedoista tulee kuitenkin olla varmuuskopiot mahdollisten ongelmatilanteiden varalle. Markkinaosapuolet vastaavat omista järjestelmäpuskureistaan ja niiden purkamisesta. Markkinaosapuolet voivat ylläpitää puskuroituja tietoja nykyisissä tietojärjestelmissä tai erillisissä sovelluksissa riippuen yhtiön omista tarpeista ja lähtökohdista (esim. tapahtumien määrä). Jotta puskureissa olisi mahdollisimman vähän purettavaa tietoa, ennen jäädytysjaksoa tulee toimia niin, että keskeneräisiä prosesseja ja tapahtumia jää mahdollisimman vähän ja että sanomat välitetään toisille markkinaosapuolille ilman tarpeetonta viivästystä. Puskureissa olevien tietojen siirtäminen datahubiin Muuttunut tieto voi olla puskuroituna jakeluverkonhaltijan, sähkönmyyjän tai molempien järjestelmiin. Markkinaosapuolten ei tarvitse kuitenkaan ottaa kantaa siihen, kenen puskureista tiedot datahubiin puretaan. Tietojen lataus datahubiin tapahtuu datahubin rajapintojen tai käyttöliittymän kautta. Datahub huomioi mahdolliset päällekkäiset ilmoitukset datahubin prosessidokumentaation sääntöjen mukaisesti. Markkinaosapuolten tulee pystyä purkamaan järjestelmäpuskureihin tallennetut tiedot ennen datahubin liiketoimintaprosessien ylösajoa myöhemmin annettavien aikarajojen ja ohjeiden puitteissa. Muutosten ilmoittaminen takautuvasti (menneillä aikaleimoilla) datahubiin sallitaan määriteltyjen tapahtumien ja korjaustilanteiden osalta käyttöönoton yhteydessä ja heti sen jälkeen tilapäisesti. Datahubiin on mahdollista siirtää markkinaosapuolen järjestelmiin puskuroituja tapahtumia takautuvasti muutoshetkeä edeltävältä 27 vuorokaudelta eli sanomaliikenteen alasajon käynnistymisestä saakka (ks. liite 1). Tätä varhaisempaa aikaa koskevat takautuvat tapahtumat ja niihin liittyvät korjaukset hoidetaan datahubin prosessidokumentaation ohjeiden mukaisesti.

56 56 (86) Fingrid Datahub testaa markkinaosapuolten kyvykkyyden purkaa puskureihin tallennetut tiedot tehokkaasti ja virheettömästi kenraaliharjoituksen yhteydessä. Puskureiden toteutukseen liittyvät toiminnallisuusvaatimukset Puskureiden toteutukseen liittyvät yleiset toiminnallisuusvaatimukset tullaan määrittelemään myöhemmin. 8.3 Myyjänvaihto Myyjänvaihdon osalta markkinaosapuolten tulee menetellä seuraavasti 12 : Ydinjäädytysjaksolle ajoittuvan myyjänvaihdon käynnistäminen ei ole sallittua sanomalla (Z03[1]), mikäli ydinjäädytysjakson alkuun on aikaa alle 7 vuorokautta (5 arkipäivää). Jakeluverkonhaltijan tulee hylätä kaikki myyjältä myöhässä tulleet myyjänvaihdon aloitussanomat, ellei niiden lähettämistä ole estetty myyjän tai sanomaliikenneoperaattorin järjestelmissä. Mikäli myyjänvaihtoprosessia ei ole saatu kokonaan päätökseen (Z04[1] lähetetty ja vastaanottaja on kuitannut sen positiivisella APERAK-sanomalla) ennen ydinjäädytysjaksoa, toimitaan, kuten myyjänvaihtoa ei olisi tapahtunutkaan. Uuden myyjän tulee käynnistää myyjänvaihtoprosessi uudelleen datahubissa. Mikäli prosessi jää kesken Z08[1] sanoman lähettämisen jälkeen, tulee verkonhaltijan ilmoittaa nykyiselle myyjälle myyjänvaihdon peruuntumisesta. Myyjänvaihtoon liittyvä toimitus voi alkaa (tai päättyä) ydinjäädytysjaksolla, mikäli myyjänvaihtoprosessi on saatu päätökseen (Z04[1] lähetetty) ja vastaanottaja on kuitannut sen positiivisella APERAK-sanomalla) ennen ydinjäädytysjaksoa. Myyjänvaihtoprosessiin liittyvän sanomaliikenteen alasajon jälkeen kaikki myyjänvaihtoon liittyvät ilmoitukset kirjataan sähkönmyyjän järjestelmän puskuriin, josta ne siirretään datahubiin. Myyjänvaihtoilmoituksen aikaleima on puskuroitujen myyjänvaihtoilmoitusten osalta datahubin käyttöönottopäivä. Toimituksen aloituksessa noudatetaan normaaleja aikarajoja eli toimitus voi alkaa aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua datahubin käyttöönotosta. Mikäli datahubin käyttöönoton jälkeen tapahtuva toimituksen aloitus peruuntuu ydinjäädytysjakson aikana, myyntisopimuksen peruuttava myyjä kirjaa ilmoituksen järjestelmäänsä ja ilmoittaa peruutuksesta muutoshetken jälkeen datahubiin. Mikäli ydinjäädytysjaksolla alkavan toimituksen aloitus peruuntuu 1 Toimituksen alkamisen ja päättymisen määräajoissa tulee huomioida sopimuksen irtisanomisaika, joka on kuluttajien sopimuksissa kaksi viikkoa. 2 PRODAT-sanomiin liittyvät aikarajat on esitetty tiivistetysti aikajanalla liitteessä 1.

57 57 (86) ydinjäädytysjaksolla, peruuttavan myyjän tulee ilmoittaa peruutuksesta sähköpostilla jakeluverkonhaltijalle, joka ilmoittaa edelleen palautettavalle myyjälle. Jakeluverkonhaltijan tulee varmistaa yhdessä nykyisen myyjän kanssa, ettei asiakas jää aiheettomasti myyjättömäksi. Sähkönmyyjien tulee huomioida, että myyjänvaihtoprosessissa datahubin käyttöönotosta aiheutuva viive uuden sähkösopimuksen solmimisesta toimituksen aloittamiseen voi olla noin kalenterikuukauden. Datahubin käyttöönotto ei estä uusien sopimusten solmimista mutta vaikuttaa toimituksen aloittamisen ajankohtaan, mistä sähkönmyyjän tulee sopia asiakkaan kanssa yksiselitteisesti sopimuksentekohetkellä kuten nykyisinkin. Hallinnollisen taakan minimoimiseksi käyttöönottotyöryhmä vahvasti suosittelee, että sähkönmyyjät sopivat asiakkaidensa kanssa määräaikaisten sopimusten jatkamiset ja päättämiset hyvissä ajoin ennen jäädytysjaksoa. Kuluttaja-asiakkaiden sopimukset eivät vaadi erityisjärjestelyjä, mutta niidenkin osalta suositellaan toimittavan niin, ettei kuluttajaasiakkaiden kannalta epäedullisia sopimusmuutoksia ajoittuisi jäädytysjaksolle. Tällä vältetään asiakaspalvelun tarpeetonta kuormittamista käyttöönottohetkellä. Kaikki mikä on linjattu myyjänvaihdosta, koskee myös olemassa olevaa pientuotannon ostosopimusta. 8.4 Asiakkaan muutto Asiakkaan muutot tulee olla mahdollisia myös ydinjäädytysjaksolla. Muuttojen osalta markkinaosapuolten tulee toimia seuraavien menettely- ja toimintatapojen mukaisesti 1 : Muuttoprosessin voi käynnistää sanomalla vielä kaksi arkipäivää ennen ydinjäädytysjakson alkua. Mikäli muuttoa ei ole saatu päätökseen (Z04[1] lähetetty ja vastaanottaja on kuitannut positiivisella APERAK-sanomalla) ennen ydinjäädytysjaksoa, hoidetaan kaikki muuttoihin liittyvä tiedonvaihto loppuun sähköpostilla. Mittaustietojen lähettäminen on käsitelty erikseen luvussa 8.7. Kun muuttoprosessia ei voi enää käynnistää sanomalla, toimintatavat säilyvät asiakkaan suuntaan nykyisinä. Muuttoprosessiin liittyvä tiedonvaihto hoidetaan sähköpostitse ja tarvittaessa pikamuutot lisäksi puhelimitse; esimerkkeinä ilmoitukset ulos-/sisäänmuutoista, kytkentätilan selvittäminen ja kytkentäpyynnöt, muuttojen peruutukset ja loppulaskun osoitteet. Markkinaosapuolet kirjaavat kokonaan tai osin sähköpostilla hoidettujen muuttoprosessien tiedot omiin järjestelmiin ja/tai puskureihin, joista tiedot siirretään takautuvasti datahubiin. 1 PRODAT-sanomiin liittyvät aikarajat on esitetty tiivistetysti aikajanalla liitteessä 1.

58 58 (86) Uuden myyjän ja jakeluverkonhaltijan tulee varmistaa, että asiakkaan käyttöpaikassa on sähköt kytkettynä sisäänmuuttopäivänä. Sähkönmyyjän tulee varmistaa jakeluverkonhaltijalta käyttöpaikan kytkentätila jokaisessa ydinjäädytysjaksolla ilmoitetussa ja tapahtuvassa sisäänmuutossa eikä pelkästään pikamuutoissa. Markkinaosapuolten tulee varata riittävät resurssit puhelinpalvelun tarjoamiseen muuttotilanteissa. Muuttojen peruutukset tai muuttopäivän muutokset hoidetaan sähköpostilla. Aikakriittiset eli saman päivän aikana tapahtuvat sisäänmuuton peruutukset ja muuttopäivän muutokset hoidetaan puhelimitse ja vahvistetaan sähköpostilla. Pientuotannon käyttöpaikkoihin sovelletaan muuttoprosessia koskevaa toimintamallia. 8.5 Sähköntoimituksen katkaisu ja kytkentä Sähköntoimituksen katkaisut ja kytkennät liittyvät perinnän tilanteisiin sekä toimituksen aloittamiseen tai päättymiseen muuton yhteydessä. Sähköntoimituksen katkaisun ja kytkennän osalta markkinaosapuolten tulee toimia seuraavasti 1 : Kuluttaja-asiakkaiden perintäkatkoja ei sallita ydinjäädytysjaksolla. Jakeluverkonhaltijoiden tulee jättää käsittelemättä ydinjäädytysjaksolle ajoittuvat perintäkatkopyynnöt. Sähkönmyyjän on mahdollista pyytää sähköntoimituksen katkaisu vielä ydinjäädytysjaksoa edeltävälle päivälle, mikäli katkaisupyyntö (Z08[9]) on lähetetty jakeluverkonhaltijalle vähintään 7 vuorokautta ennen ydinjäädytysjakson alkua. Muiden kuin kuluttaja-asiakkaiden sähköntoimituksen katkaisu on sallittua myös jäädytysjaksolla. Katkaisupyyntö on mahdollista tehdä sanomalla, mikäli sanoma on lähetetty jakeluverkonhaltijalle vähintään 7 vuorokautta ennen ydinjäädytysjakson alkua. Tämän jälkeen kaikki katkaisupyynnöt tehdään sähköpostilla. Ydinjäädytysjaksolla tehdyn katkaisun vahvistus mittaustietoineen toimitetaan sähkönmyyjälle sähköpostitse. Tarvittaessa myyjä on lisäksi yhteydessä jakeluverkonhaltijaan puhelimitse. PRODAT-sanomalla ei saa pyytää katkaisua etukäteen datahubin käyttöönoton jälkeiselle ajalle. Nämä tehdään datahubissa datahubin prosessien mukaisesti. Keskeytettäessä sähköntoimitus verkonhaltijaan kohdistuvan perintäsaamisen johdosta käyttöpaikkaan, jonka kulutus on vähintään 1 GWh / a, ilmoitukset sähkönmyyjälle tehdään ydinjäädytysjaksolla sähköpostitse. Tätä pienemmistä kohteista sähkönmyyjä saa tiedon käyttöönoton jälkeen datahubista. 1 PRODAT-sanomiin liittyvät aikarajat on esitetty tiivistetysti aikajanalla liitteessä 1.

59 59 (86) Sähkönmyyjän tulee ilmoittaa katkaisupyynnön peruutuksesta verkonhaltijalle puhelimitse ja vahvistaa peruutus soiton jälkeen sähköpostilla. Kytkentäpyyntöjä voidaan tehdä sanomalla nykyisen menettelytapaohjeen mukaisesti ydinjäädytysjaksoa edeltävään päivään asti. Tämän jälkeen kaikki kytkentäpyynnöt tulee tehdä sähköpostilla. Ydinjäädytysjaksolla tehdyn kytkennän vahvistus mittaustietoineen toimitetaan sähkönmyyjälle sähköpostitse. Toimituksen päättymiseen liittyvistä katkaisuista, esimerkiksi ulosmuuton yhteydessä, päättää jakeluverkonhaltija. Mikäli katkaisua ei tehdä, sopimuksettomassa tilassa olevan käyttöpaikan kulutus kirjataan jakeluverkon häviöihin. Jakeluverkonhaltija päivittää käyttöpaikkojen muuttuneet tilatiedot datahubiin puskurista. 8.6 Asiakas- ja käyttöpaikkatietojen ylläpito Toimituksen aikaisten asiakas- ja käyttöpaikkatietojen muutosten osalta markkinaosapuolten tulee toimia seuraavasti 12 : Ennen ydinjäädytysjaksoa ilmoitukset muutoksista tehdään sanomilla sähkön vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenneohjeiden mukaisesti. Viimeinen hetki ilmoittaa muutoksesta on ydinjäädytysjaksoa edeltävä päivä. Ydinjäädytysjaksolla tieto muutoksista tallennetaan markkinaosapuolten järjestelmiin. Muutoksista tulee ilmoittaa toisille markkinaosapuolille vain niissä tapauksissa, joissa toisen osapuolen on välttämätöntä saada tieto muutoksesta jo ydinjäädytysjakson aikana. Tiedot muista muutoksista markkinaosapuolet saavat datahubista muutoshetken jälkeen. Verkonhaltijan vastuulla on ylläpitää käyttöpaikkatietoa järjestelmissään ja päivittää muuttuneet tiedot datahubiin järjestelmän puskureista ennen muutoshetkeä. Sähkönmyyjän vastuulla on ylläpitää asiakastietoa järjestelmissään ja päivittää muuttuneet tiedot datahubiin järjestelmän puskureista ennen muutoshetkeä. 1 Myyjänvaihtoon, muuttoon sekä katkaisuun ja kytkentään liittyviä asiakas- ja käyttöpaikkatietojen muutoksia on käsitelty edellä. Jakeluverkonhaltijat ilmoittavat rakenteelliset muutokset taseselvitysyksikölle ydinjäädytysaikana normaalisti, koska siihen ei käytetä sanomaliikennettä. 2 PRODAT-sanomiin liittyvät aikarajat on esitetty tiivistetysti aikajanalla liitteessä 1.

60 60 (86) Ydinjäädytysjakson lopussa puskureiden purkamisen jälkeen järjestelmän kirjatut muutokset ilmoitetaan taannehtivasti datahubin rajapinnan kautta muutoshetken jälkeen. Ydinjäädytysjakson aikana suositellaan vältettävän sellaisia toimituksen aikaisia muutoksia, joita ei ole välttämätöntä toteuttaa ydinjäädytysjakson aikana. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aikavyöhykejaon muutokset, laskutustavan tai -perusteen muutokset tai sulaketiedon muutokset. Sen sijaan esimerkiksi uusien käyttöpaikkojen mittaroinnit tai viallisten mittalaitteiden vaihdot sekä asiakkaan urakoitsijan tekemät muutokset tehdään normaalisti. 8.7 Mittaustiedon toimitus Mittaustietojen toimittamisen osalta jakeluverkonhaltijoiden tulee toimia seuraavasti: Jakeluverkonhaltijat lähettävät taseselvitysyksikön (esett) taseselvityksessä tarvitsemaa mittaustietoa koko jäädytysjakson ajan lukuun ottamatta mahdollista muutoshetkeen liittyvää järjestelmävaihdosta aiheutuvaa katkoa. Jakeluverkonhaltijoiden velvoite toimittaa käyttöpaikkakohtaisia tuntiaikasarjoja sähkönmyyjille ja kolmansille osapuolille päättyy 7 vuorokautta (5 arkipäivää) ennen muutoshetkeä. Tästä voi aiheutua vastaavanpituinen päivityskatko loppuasiakkaiden sähköisiin palveluihin tuntimittaustiedon osalta, mikä sähkönmyyjien on huomioitava. Käyttöönoton jälkeen lakisääteinen vastuu mittaustietojen toimittamisesta sähkönmyyjille ja asiakkaan valtuuttamille kolmansille osapuolille on Fingrid Datahubilla. Jakeluverkonhaltijoiden tulee ilmoittaa mittaustietoon oikeutetuille kolmansille osapuolille hyvissä ajoin vastuun siirtymisestä jakeluverkonhaltijalta datahubille. Mittaustiedot siirretään datahubiin uudella GSRN-tunnuksella. Tietokonversiosuunnitelman mukaisesti mittaustiedot tuodaan datahubiin sopimuksen voimassaoloajalta voimassa olevilta ja 6 viikon sisällä päättyneiltä sopimuksilta. Mittaustiedot haetaan kuuden vuoden ajalta taaksepäin tietokonversiosäännöt huomioiden. Mittaustietojen historiasta kerätään vain tuntimitatut mittaustiedot, ei kuormituskäyräkohteiden mittaustietoja. Koska historiatietoa ei siirretä datahubiin kaikista käyttöpaikoista kuuden vuoden ajanjaksolta 1, tulee jakeluverkonhaltijoiden varmistaa enintään kuuden vuoden siirtymäaikana muutoshetkeä edeltävien historiatietojen tallennus omissa järjestelmissään. 1 Datahubiin ei siirretä mittauksen historiatietoja siltä ajanjaksolta, jonka osalta ei tehdä toimijoiden välisiä tasevirhekorjauksia vaan verkonhaltija korjaa asiakkaan laskutuksen myyjän puolesta.

61 61 (86) Taseselvitetty mittaustieto siirretään datahubiin jäädytysjakson aikana. Jäädytysjaksolla tehtävät toimenpiteet aikataulutetaan tarkemmin projektin suunnitteluvaiheen edetessä. Toimitettaessa mittaustietoja PRODAT-sanomilla jakeluverkonhaltijoiden tulee toimia seuraavasti: Ei-tuntimitattujen kuormituskäyräkohteiden osalta verkon laskutuslukemien lähettäminen lopetetaan ydinjäädytysjakson alkaessa, kun PRODATsanomaliikenne on ajettu alas kokonaisuudessaan. Jakeluverkonhaltijat toimittavat lukematiedot ydinjäädytysjaksolta sähköpostitse viimeistään 21 vuorokautta datahubin käyttöönoton jälkeen. Ei-tuntimitattujen kuormituskäyräkohteiden viimeinen lukematieto on muutoshetken (=jäädytysjakson lopun) tieto. Mittalaitteet luetaan +/- 5 arkipäivän sisällä muutoshetkestä. Kuormituskäyräkohteiden tasoituslaskenta tehdään muutoshetkelle. Kuormituskäyräkohteiden osalta datahubiin voi toimittaa vain laskennallista tuntisarjaa. Käyttöönottotyöryhmä näkee hyötyjä, että kuormituskäyrä 9 -kohteiden 1 osalta voitaisiin luopua verkon laskutuskäyttöjen välittämisestä PRODAT-sanomilla (Z11[5] ja Z11[6]) hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa. 2 Tämä edellyttäisi muutoksia osaan nykyisin käytössä oleviin laskutusjärjestelmiin. Asiaa tullaan selvittämään vielä ennen lopullista linjausta. 8.8 Taseselvitys ja tasevirheiden korjaus Jakeluverkontaseselvityksen sekä tasevirheiden korjauksen osalta toimitaan seuraavasti: Jakeluverkonhaltijat vastaavat jakeluverkon taseselvityksestä muutoshetkeen asti toimitetuista sähköntoimituksista. Ydinjäädytysjakson lopussa käyttöönottoa edeltävän vuorokauden taseselvityksen osalta taseselvitysikkuna sulkeutuu 11 vuorokauden kuluttua muutoshetkestä. Jakeluverkonhaltijan taseselvitysvastuu loppuu, kun taseselvitysikkuna on sulkeutunut viimeisenkin jakeluverkonhaltijan vastuulla olevan taseselvitettävän vuorokauden osalta. Taseselvityslaskennat tehdään näiden osalta jakeluverkonhaltijan (tai tämän palveluntarjoajan) järjestelmissä. Taseselvitysvastuu on muutoshetken jälkeen tapahtuvista sähköntoimituksista Fingrid Datahubilla. Ensimmäisen muutoshetken jälkeisen vuorokauden osalta 1 Tuntimitattu enintään 3x63 A:n kohde, josta lähetetään päivittäin tuntiaikasarjat sekä lisäksi PRODAT-sanomilla verkon laskutuskäytöt. 2 Mikäli näistä sanomista luovutaan, Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmä täsmentää muihin PRODAT-sanomiin liittyvää ohjeistusta mittaustietojen osalta.

62 Datahub Jakeluverkonhaltija Puskureiden purkaminen 62 (86) taseselvitysikkuna sulkeutuu 12 vuorokauden kuluttua muutoshetkestä. Ennen muutoshetkeä tehtyjen sähköntoimitusten taseselvitystä ei siis tehdä datahubissa, vaikka niiden osalta taseselvitysikkuna olisikin vielä auki. Taseikkunan sulkeutumisen jälkeen taseisiin jääneiden virheiden osalta korjausjakson päättymisajankohta on muutoshetki. Tästä muutoshetkeen asti tehdystä korjauskäsittelystä vastaavat jakeluverkonhaltijat ja tällä korvataan toinen vuosittaisista korjauskäsittelyistä. Seuraavasta tasevirheiden korjauskäsittelystä, joka koskevat 11 vuorokautta muutoshetken jälkeen muuttuneita tietoja, vastaa Fingrid Datahub. Muutoshetkeen liittyy jakeluverkon taseselvityksessä epäjatkuvuuskohta. Jotta siirtyminen nykymallista uuteen taseselvitysmalliin saadaan läpivietyä mahdollisimman virheettömästi, markkinaosapuolten tulee varmistaa datahubiin siirrettävien puskuroitavien tietojen ja erityisesti tuotantokonversioiden jälkeen päivittyvien tietojen oikeellisuus ja yhdenmukaisuus markkinaosapuolen omissa järjestelmissä olevien tietojen kanssa. Jakeluverkon taseselvitysvastuun siirtymistä jakeluverkonhaltijalta Fingrid Datahubille on havainnollistettu kuvassa 13. Jakeluverkonhaltijan taseselvitysvastuu sähköntoimituksista hetkeen M asti Sanomaliikenteen vaiheittainen alasajo Mittaus- ja perustietojen poiminta ja toimitus Tittaan Tapahtumien / sanomien puskurointi Jakeluverkonhaltijan vastuu tasevirheiden korjauksesta päättyy. Viimeinen tasekorjaus muutoshetkeen päättyvältä korjausjaksolta. Mittaus- ja perustietojen lataus ja tarkastus Liiketoimintaprosessien todentaminen Liiketoimintaprosessien ylösajo Datahubin vastuu tasevirheiden korjauksesta alkaa. Aineistonottopäivämäärä tai sitä seuraava työpäivä päättyvältä korjausjaksolta. Datahubin taseselvitysvastuu sähköntoimituksista hetken M jälkeen M-27 Vaiheittainen alasajo M-11 Ydinjäädytysjakso M = Muutoshetki M+11 Datahub tuotantokäytössä KUVA 13. JAKELUVERKON TASESELVITYSVASTUU 8.9 Muut markkinaprosessit sekä huomioitavat asiat Laskutus Jokaisen markkinaosapuolen asiakaslaskutus tapahtuu oman laskutusrytmin mukaisesti ja näin ollen jokainen markkinaosapuoli tekee itse arvion siitä, onko laskutusrytmiin syytä tehdä muutoksia datahubin käyttöönoton vuoksi.

63 63 (86) Markkinaosapuolten tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomioita laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseen käyttöönoton yhteydessä, jotta asiakaspalvelua kuormittavien yhteydenottojen määrä käyttöönottohetkellä ja heti käyttöönoton jälkeen minimoituisi. Läpilaskutuksen käytännöt tulee olla sovittuna hyvissä ajoin ennen ydinjäädytysjaksoa. Muutokset eivät ole sallittuja ydinjäädytysjaksolla. Valtuutukset ja toimeksiannot Asiakkaan datahubissa kolmansille osapuolille antamia tai Suomi.fi-palvelussa toiselle henkilölle antamia asiointioikeuksia kutsutaan valtuutuksiksi. Toimeksiannoilla tarkoitetaan yhtiöiden välisiä valtuutuksia. Asiakkaan datahubissa antamat valtuutukset päästä asiakkaan tietoihin ovat käyttöpaikkakohtaisia ja määräaikaisia. Kolmansien osapuolten tulee tarkistaa asiakkaidensa valtuutusten voimassaolo. Kolmannet osapuolet vievät tarkastetut valtuutukset Tittaan tarkoitukseen suunnitellulla siirtotiedostolla. Kaikki Tittaan tuodut tiedostot siirretään datahubiin ennen käyttöönottoa. Toimeksiantoja ei viedä datahubiin tietokonversioiden kautta vaan markkinaosapuolet vievät voimassa olevat toimeksiannot datahubiin käyttöliittymän kautta. Uudet markkinaosapuolet Sanomaliikenteen alasajon käynnistyttyä uusien markkinaosapuolien tulo vähittäismarkkinoille ei ole sallittua ennen datahubin käyttöönottoa. Tämä tulee ottaa huomioon myös mahdollisissa yritysjärjestelyissä. Datahubissa toimiminen edellyttää sertifiointia Rakenteellisten tietojen jäädyttäminen Lähtökohtana datahubin käyttöönotolle on kilpailun lisääminen ja että käyttöönotto ei ole este yritysjärjestelyille tai uusien toimijoiden tulolle markkinoille. Yritysjärjestelyiden toteutuksessa on kuitenkin huomioitava, että tiettyjä datahubin toiminnan kannalta tärkeitä rakenteellisia tietoja ei voida muuttaa lähellä datahubin käyttöönottoa tai välittömästi heti sen jälkeen. Ohjeistus rakenteellisten tietojen jäädyttämisestä tullaan määrittelemään myöhemmin käyttöönottoprojektin edetessä.

64 64 (86) 9 Käyttöönoton seuranta, valvonta ja raportointi Käyttöönoton seuranta on tärkeä riskienhallintakeino. Tämän vuoksi seuranta tulee olemaan jatkuvaa ja kattavaa perustuen etukäteen sovittuihin ja mitattaviin tarkistuspisteisiin ja -kriteereihin. Mitä lähemmäksi käyttöönottohetkeä edetään, sitä tiheämpää on seuranta. Valmistelutoimien seurantaa toteuttaa ensisijaisesti, joka raportoi valmistelutoimien etenemisestä ja havaitsemistaan mahdollisista puutteista Energiavirastolle. 9.1 Valmistelutoimien etenemisen seuranta Datahubin palvelujen käyttöönoton edellytyksenä on, että palvelujen käyttäjäksi tuleva markkinaosapuoli toteuttaa vaatimusten mukaiset käyttöönoton valmistelutoimet ja täyttää käyttöönottoon liittyvissä suunnitelmissa (ks. luku ) esitetyt laatusuorituskyky- ja toiminnallisuusvaatimukset. Sähkömarkkinalain muutoksessa lisäksi edellytettiin, että vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden tuli laatia kolmen kuukauden kuluessa lain muutoksen voimaantulosta suunnitelma datahubin käyttöönoton edellyttämistä valmistelutoimista. :n vastuulla on seurata markkinaosapuolten valmistelutoimien toteutumista. Tätä tehtävää varten vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on toimitettava sähkömarkkinalain velvoittamana Fingrid Datahubille tämän pyynnöstä tarpeelliset tiedot valmistelutoimiensa toteutumisesta. Fingrid Datahub raportoi valmistelutoimien etenemisestä Energiavirastolle. Energiavirastolla on oikeus vaatia vähittäismyyjää ja jakeluverkonhaltijaa tekemään muutoksia suunnitelmaan tai valmistelutoimiin, mikäli on syytä epäillä, että suunnitelma tai valmistelutoimet eivät täytä datahubin käyttöönoton vaatimuksia tai että datahubin käyttöönotto viivästyisi puutteellisten valmistelutoimien vuoksi. seuraa valmistelutoimien etenemistä useilla eri tavoilla. Tietokonversioiden osalta seurantaa tehdään Titta-palvelun raportointitoiminnallisuuden avulla eri tarkastelutasoilla. Testaukseen ja sertifiointiin liittyvää seurantaa tullaan tekemään testausjärjestelmän avulla. Edellä mainittujen kovien kvantitatiivisten mittareiden lisäksi keskeinen valmistelutoimien etenemisen seurantakeino on sähkönmyyjille ja jakeluverkonhaltijoille suunnatut kyselyt. Fingrid Datahub on laatinut yhdessä toimialan edustajien kanssa lomakepohjan datahubin käyttöönottoon liittyvistä keskeisistä valmistelutoimenpiteistä eli tehtävistä, joiden etenemistä säännöllisin väliajoin tehtävillä kyselyillä tullaan seuraamaan. Kyselyn tarkoituksena on kerätä vähittäismyyjiltä ja jakeluverkonhaltijoilta tarpeellisia tietoja valmistelutoimien toteutumisesta ja siten varmistaa, ettei datahubin käyttöönotto viivästyisi puutteellisten valmistelutoimien vuoksi.

65 65 (86) Markkinaosapuolen nimeämä datahubin käyttöönottoprojektin projektipäällikkö on ensisijainen yhteyshenkilö kyselyyn liittyvissä asioissa. Tilanteissa, joissa vähittäismyyjä tai jakeluverkonhaltija ei ole edennyt valmistelutoimenpiteissä asetettujen määräaikojen mukaisesti, Fingrid Datahub tulee pyytämään projektipäälliköltä tai projektin omistajalta selvitystä tilanteen korjaamiseksi. Mikäli toimenpiteet eivät ole riittäviä tai on muita syitä epäillä, että valmistelutoimet eivät täytä datahubin käyttöönoton vaatimuksia, Fingrid Datahub siirtää asian Energiaviraston käsiteltäväksi. Energiavirastolla on toimivalta vaatia muutoksia valmistelutoimiin sekä määrätä markkinaosapuolelle seuraamusmaksu tai muu seuraamus havaituista valmistelutoimien laiminlyönneistä. Seurantakyselyyn vastaamisesta ohjeistetaan markkinaosapuolia erikseen. Ohjeistuksessa kuvataan myös periaatteet seurantakyselyjen tulosten julkiseen raportointiin. 9.2 Käyttöönottovalmiuden tarkistuspisteet Käyttöönottovalmiuden seuranta on jatkuvaa (ks. luku 9.1). Toimialan etenemisen kannalta keskeisimmät tarkistuspisteet tullaan määrittelemään myöhemmin käyttöönottoprojektin edetessä. 9.3 Päätöksentekomekanismi Sähkömarkkinalaki velvoittaa Fingrid Oyj:n vastaamaan vastuualueellaan käytävän sähkön vähittäismarkkinoiden keskeisten markkinaprosessien edellyttämän tiedonvaihdon ja -hallinnan keskitetystä järjestämisestä ja operoinnista. Datahubjärjestelmän operaattorina toimii, jolla on vastuu datahubin käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. Käyttöönottovalmiuden arvioinnin ja päätöksenteon tukena datahub -projekti käyttää tarvittaessa datahubin olemassa olevia markkinaosapuolista, viranomaisista ja muista sidosryhmistä koostuvia ryhmiä tai perustaa erillisen markkinaosapuolista koostuvan referenssiryhmän tai vastaavan..

66 66 (86) 10 Käyttöönoton organisointi ja resurssit Olennaisena osana omaa käyttöönottosuunnitelmaansa markkinaosapuolet suunnittelevat kuinka käyttöönottoprojekti johdetaan ja organisoidaan heidän yhtiössään. Datahubin käyttöönoton päätavoitteet on määritelty suunnitelman luvussa 0. Yhtiöiden projektijohtamisen vastuulle jää esimerkiksi avainhenkilöiden valinta käyttöönoton eri osaalueisiin, tehtävien vastuutus organisaatiossa ja suunnittelun sekä budjetoinnin tehtävät. Tehokkaalla projektin johtamisella ja seurannalla varmistetaan käyttöönoton eteneminen aikataulussa. Projektipäällikkö on kokonaisvastuussa datahub-käyttöönottoprojektista yhtiössään, joten käyttöönottotyöryhmä näkeekin, että hänen valintansa on keskeinen päätös yhtiöiden projektin organisoinnissa. Datahubin käyttöönotto tulee olemaan suuri muutos niin organisaatiolle kuin yksittäiselle datahub-käyttäjälle. Käyttöönottoon tuleekin valmistautua tarpeeksi aikaisessa vaiheessa ja varmistaa riittävät resurssit käyttöönoton eri vaiheissa. Yhtiöiden käyttöönottosuunnitelmissa tulee varmistaa henkilöresurssien lisäksi, että datahubin onnistuneen käyttöönoton edellyttämät työkalut esimerkiksi tietokonversioiden jälkeen markkinaosapuolten järjestelmien puskureihin tallennetut tiedot ovat siirrettävissä datahubiin datahub-projektin määrittämässä aikataulussa ja muodossa Datahub-projektiorganisaatio Myös datahub-projektiorganisaation tulee varmistaa riittävät, oikeanaikaiset ja osaavat resurssit varmistamaan datahubin käyttöönotolle asetettujen vaatimusten toteutuminen ja osapuolten riittävä tuki käyttöönoton aikana. Datahub-projektiorganisaation projektipäällikkö on Pasi Aho. Datahub-projektin osaalueille on nimetty kuvan 14 mukaiset vastuuhenkilöt. Projektiorganisaatioon voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia.

67 67 (86) KUVA 14. DATAHUB-PROJEKTIORGANISAATIO 10.2 Toimialayhteistyö Datahubin palvelujen onnistuneen käyttöönoton edellytyksenä on tiivis yhteistyö toimialan yritysten kanssa. Merkittäviä yhteistyön muotoja ovat eri työryhmät ja yhteistyöelimet. Toimialayhteistyötä varten on perustettu seuraavat työryhmät 1 : 1. Prosessityöryhmä. Ryhmän tehtävänä on käsitellä datahubin liiketoimintaprosesseihin ja tiedonvaihdon määrittelydokumentteihin saadut muutostarpeet ja ehdotukset. Lisäksi ryhmä toimii tärkeänä linkkinä prosessityön ja toimialan välillä. Prosessityöryhmä kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. 2. Tietokonversiotyöryhmä. Erillistä, nimettyä tietokonversiotyöryhmää ei ole enää toiminnassa, vaan työtä tehdään koko toimialan kanssa. Säännöllisin väliajoin pidetään Fingridin johtamana tietokonversion statuspalavereja etäyhteyksin. Näihin palavereihin voi osallistua kuka tahansa tietokonversiotyöstä kiinnostunut henkilö. Datahub-projektin tietokonversioryhmän voidaankin näin katsoa laajentuneen koskemaan koko toimialaa. Tarvittaessa voidaan perustaa ad hoc - työryhmä ratkomaan jotain tiettyä asiaa. 1

68 68 (86) 3. Seurantaryhmä. Ryhmä toimii yhteydenpitokanavana projektin ja siihen liittyvien sidosryhmien välillä. Se on neuvoa antava elin, joka seuraa tiiviisti projektin etenemistä, antaa näkemyksiä toimialaan/sidosryhmiin liittyvissä asioissa, edesauttaa projektin tavoitteiden saavuttamisessa ja lisää sidosryhmien tietoisuutta projektin etenemisestä. Seurantaryhmä kokoontuu keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa. 4. Käyttöönottotyöryhmä. Ryhmä toimii keskeisenä asiantuntijatahona avustamassa datahub-projektia määrittelemään käyttöönottosuunnitelma. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään tarvittaessa myös muita työryhmiä ja sidosryhmiä. 5. Järjestelmätoimittajafoorumi. Järjestelmätoimittajille on avattu virtuaalinen työtila, jossa käydään keskustelua esimerkiksi datahub-rajapintojen teknisestä toteutuksesta. Foorumilla julkaistaan alustavia versioita teknisistä määrittelyistä sekä kysytään toimittajien asiantuntijoilta mielipiteitä teknisiin ehdotuksiin sekä ratkaisuvaihtoehtoihin liittyen. 6. Datahubin pilottiryhmä. Datahubin pilottiryhmä koostuu vapaaehtoisista markkinatoimijoista, jotka aloittavat datahub-järjestelmän testauksen jo datahubin kehitysvaiheen aikana. Pilottityön tärkeimmät tavoitteet ovat sähkömarkkinoiden kannalta olennaisimpien käyttötapausten toimivuuden varmistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä sähkömarkkinatoimijoiden datahubvalmiuden edistäminen. Pilottityö tehdään tiiviissä yhteistyössä toimijoiden järjestelmätoimittajien kanssa. Pilottiryhmä aloittaa toimintansa toukokuussa Datahub-projektin aikana seurataan työryhmien ja yhteistyöelinten toimintaa ja tarpeellisuutta. Projektin tarpeen mukaan voidaan perustaa esimerkiksi määräaikaisia ad hoc -työryhmiä tukemaan projektin etenemistä. Toisaalta työryhmiä voidaan päättää niiden tehtävän t. Saadun palautteen perusteella Fingrid haluaa antaa entistä laajemman ja tasapuolisemman mahdollisuuden toimialan edustajille osallistua tiiviisti datahubprojektiin sekä toimia vuorovaikuttajana projektin ja toimialan välillä. Näin ollen datahubseurantaryhmän ja -prosessityöryhmän jäsenyydet on muutettu määräaikaiseksi. Ryhmiin on luotu mekanismi vuosittaiselle rotaatiolle. Energiateollisuutta pyydetään nimeämään henkilöt kyseisiin ryhmiin vuosittain.

69 69 (86) 11 Käyttöönoton projektinaikaiset tukipalvelut Datahub-hankinnan yhteydessä hankittiin datahub-järjestelmän toteutus sekä järjestelmään liittyvät tuki- ja ylläpitopalvelut. Toimitus sisältää tuki- ja ylläpitopalvelut arkisin Käyttöönotolle tukipalveluja tarjoavat: Datahub-projekti o o o Datahub-järjestelmän toimittaja Tietokonversiopalvelun toimittaja Markkinaosapuolten järjestelmä- ja palvelutoimittajat sekä sanomaliikenneoperaattorit oman palvelutarjontansa mukaisesti Käyttöönottotyöryhmä esittää seuraavia yleisiä tavoitteita käyttöönoton projektinaikaisille tukipalveluille: Yhteinen ja läpinäkyvä tiketöintijärjestelmä Monikanavaisuus yhteydenotoissa Mahdollisimman välitön reagointi tukipyynnön kriittisyyden mukaan Avoin ja nopea viestintä havaituista virheistä Laajennettu ja tarpeen mukaan joustava tukipalvelu lähellä käyttöönottoa (ennen ja jälkeen) Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet tuen tarjoamiseen eri kielillä.

70 70 (86) 12 Viestintä 12.1 Viestinnän tavoitteet Käyttöönoton viestinnälle on asetettu seuraavat tavoitteet: Viestintä tukee käyttöönoton tavoitteiden saavuttamista (luku 0) Tieto käyttöönotosta ja sen etenemisestä on kaikkien markkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien saatavilla helposti EDIELfi-portaalista ja Fingridin datahubprojektin kotisivuilta sekä myöhemmin datahubin asiakaspalvelun kautta (sähköposti ja puhelin) Käyttöönottoon liittyvät tärkeät viestit (esim. kriittiset päivämäärät) toimitetaan markkinaosapuolille ajantasaisesti ja riittävän monikanavaisesti Koulutus on keskeinen osa viestintää. Koulutussuunnitelmaa on käsitelty erikseen luvussa Viestinnän kanavat ja kohderyhmät Viestintä kattaa käyttöönoton eri vaiheissa taulukon 8 mukaiset kanavat ja kohderyhmät. TAULUKKO 8. VIESTINNÄN KANAVAT JA KOHDERYHMÄT Viestinnän tarkoitus Kanava Kohderyhmä Viestinnän tiheys Yleisviestintä Datahubin kotisivu Julkinen kaikille Tarpeen mukaan Tiedonvaihtoon ja datahubiin liittyvä dokumentaatio, ohjeistus, koulutusmateriaalit ja työryhmien kokousmuistiot EDIELfi-portaali Julkinen kaikille Tarpeen mukaan (esim. dokumentaation päivitysten yhteydessä) Datahub-uutiskirje ajankohtaisista asioista Sähköposti Markkinaosapuolet sekä muut uutiskirjeen tilanneet sidosryhmät Kuukausittain, käyttöönoton lähestyessä tiheämmin Datahubin asiakaspalvelu Sähköposti ja puhelin Markkinaosapuolet Tarpeen mukaan Käyttöönottoon liittyvät viralliset päivämäärät ja päätökset EDIELfi-portaali Markkinaosapuolet Tarpeen mukaan

71 71 (86) Viestinnän tarkoitus Kanava Kohderyhmä Viestinnän tiheys Kohdennettu viestintä tietystä käyttöönoton osaalueesta (esim. testaukset tai migraatiot) Sähköposti Webinaarit Markkinaosapuolten nimeämät yhteyshenkilöt Tarpeen mukaan Käyttöönottoon liittyvä aika-kriittinen viestintä Tarpeen mukaan mahdollisimman vuorovaikutteinen kanava Markkinaosapuolet Alkuun tarvittaessa, käyttöönoton lähestyessä päivittäin Viestinnän kieli on pääsääntöisesti suomi. Pääversiot eri dokumenteista tullaan kääntämään englanniksi. Viestintäsuunnitelmaa tullaan täydentämään projektin edetessä. Alustavasti on tunnistettu seuraavat viestintään liittyvät osa-alueet, jotka tulee huomioida datahubprojektin viestinnässä: Datahubiin liittyvät lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat kuluttajia (kansalaisviestintä), esimerkiksi henkilötietojen käsittely Datahubiin liittyvät lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat markkinaosapuolia Yleisviestintä koko toimialalle o Suhteessa käyttöönoton käynnissä oleviin vaiheisiin, esimerkiksi tietokonversiot tai testaukset Kohdennettu viestintä tietylle osajoukolle, esimerkiksi tietokonversioihin tai testaukseen liittyen o Yhtiöillä omat yhteyshenkilönsä nimettynä tiettyjä käyttöönottoon liittyviä osa-alueita varten Projektiviestintä käyttöönottoprojektin tilanteesta Käyttöönottoon liittyvien virallisten päivämäärien ja päätösten tiedotus Asiakasviestintä o Markkinaosapuolet ovat vastuussa viestinnästä omille asiakkailleen omiin asiakassuhteisiinsa liittyvistä teemoista

72 72 (86) o Fingrid ja Energiateollisuus voivat kuitenkin mahdollisuuksien mukaan valmistella viestejä ja ohjenuoria, jotta asiakasviestintä olisi oikeaa ja yhdenmukaista 13 Koulutussuunnitelma Käyttöönottoon liittyvät ylätasolla seuraavat koulutussisältökokonaisuudet: Testauskoulutus o Sisällöt datahub-hankinnasta Tietokonversiokoulutus o Ks. tietokonversiosuunnitelma Prosessikoulutus o o Esimerkiksi datahub-järjestelmien käyttöliittymien käyttö Sisällöt datahub-hankinnasta Käyttöönoton (go-live-jakso), sen aikataulun ja toimenpiteiden koulutus Koulutusten keskeiset kohderyhmät ovat: Markkinaosapuolten pääkäyttäjät ja asiantuntijat Järjestelmätoimittajat Koulutuksesta vastaavat seuraavat tahot: Datahub-organisaatio on vastuussa virallisten koulutusten järjestämisestä o Kouluttaa pääkäyttäjiä, jotka kouluttavat oman yrityksensä asiantuntijat Datahub-organisaatio tukee mahdollisuuksien mukaan erikseen järjestettäviä koulutuksia (esim. etujärjestöjen tai kaupallisten toimijoiden toimesta) Koulutukset tullaan järjestämään mahdollisimman paljon etätilaisuuksina (webinaarit), jotta niihin osallistuminen olisi kaikille helpompaa. Mahdollisuuksien mukaan koulutukset tullaan suunnitelmaan niin, että niihin osallistuminen ei ole ajasta riippuvaista ja että näistä olisi esimerkiksi tallenteet saatavilla.

73 73 (86) 14 Riskienhallinta ja varautuminen Riskienhallintasuunnitelman tavoitteena on tunnistaa datahubin käyttöönottoon liittyvät keskeiset riskit sekä arvioida riskien todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta. Lisäksi tärkeä osa riskienhallintaa on riskien priorisointi ja riskienhallintakeinojen määritteleminen merkittävimmille riskeille. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä tarkoittaa riskien toteutumisen aktiivista seurantaa ja suunnitelman jatkuvaa päivittämistä. Riskienhallintaan liittyy myös varautuminen katastrofitilanteiden varalle sekä palautumissuunnitelman laatiminen, mikäli järjestelmän käyttöönotto joudutaan osittain tai kokonaan keskeyttämään ja uusimaan. Datahub-projektin ohjausryhmä vastaa datahubin käyttöönoton riskienhallinnasta. Käyttöönottosuunnitelman esitetty riskienhallintasuunnitelma on datahub-projektin ohjausryhmälle yksi riskienhallinnan väline. Erillinen suunnitelma tullaan laatimaan datahub-järjestelmän käyttöönotolle. Käyttöönoton valmisteluvaiheessa käyttöönottotyöryhmä tarkastelee riskienhallintasuunnitelmaa suunnitelman päivitysten yhteydessä vähintään puolivuosittain ja arvioi, onko riskien todennäköisyyttä tai vaikutusta syytä päivittää. Käyttöönottotyöryhmä on tarvittaessa yhteydessä datahub-projektin ohjausryhmään ja muihin työryhmiin, mikäli riskienhallinta vaatii toimenpiteitä Riskienhallintasuunnitelma Kuvassa 15 on esitetty kymmenen merkittävintä käyttöönottotyöryhmän tunnistamaa datahubin käyttöönottoon liittyvää riskiä. Muut käyttöönottoon liittyvät riskit sekä keskeiset riskienhallintakeinot on esitetty käyttöönottosuunnitelman liitteessä 3. Riskimatriisissa ei ole huomioitu niitä datahub-järjestelmän käyttöönottoon liittyviä riskejä, jotka ovat yksinomaan :n ja datahub-järjestelmän toimittajan vastuulla. Näitä käsitellään datahub-järjestelmän käyttöönottoprojektin osana. Riskimatriisissa ei ole käsitelty myöskään datahubin käyttöönoton jälkeisiä riskejä, jotka liittyvät datahubin normaaliin tuotantokäyttöön.

74 74 (86) KUVA 15. RISKIMATRIISI Taulukossa 9 on esitetty riskienhallintakeinot keskeisimpien riskien osalta sekä vastuutahot kunkin riskienhallintakeinon osalta. Sopimuksellisesti vastuutahoja (a) ovat (DH), markkinaosapuolet (MO), Energiavirasto (EV) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Toteutusvastuussa (r) riskienhallintakeinojen toimeenpanosta voivat olla myös järjestelmätoimittajat (T), datahub-järjestelmän toimittaja CGI Suomi Oy (CGI) ja Energiateollisuus ry (ET). Koska sähkömarkkinalainsäädäntö ei aseta velvoitteita suoraan järjestelmätoimittajille, on markkinaosapuolten rooli aktiivisena toimijana ja vaativana asiakkaana järjestelmätoimittajien suuntaan tärkeää. Taulukon nuoli kuvaa riskin merkittävyyden muutosta suunnitelman edellisessä versiossa olleeseen arvioon nähden.