11 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA

Transkriptio

1 11 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA Puun tuonti Suomeen supistui 18,2 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2007 ja painottui entistä enemmän puumassateollisuuden tarpeisiin. Silti määrä oli kaikkien aikojen kolmanneksi suurin. Venäjän osuus tuonnista jäi kahteen kolmannekseen, mikä oli pienin osuus sitten vuoden Venäläisen puun korjuuta haittasivat leudon talven mukanaan tuomat vaikeat puun korjuuolosuhteet. Oman mausteensa tuontiin aiheuttivat myös Venäjän puutullien korotukset. Puun tuonti Ruotsista lisääntyi lähes miljoonalla kuutiometrillä edellisvuodesta. Suomen metsäteollisuustuotteiden vienti päätyi 12,8 miljardiin euroon vuonna Viennin nimellisarvo kasvoi 2 prosentilla edellisvuodesta mutta reaaliarvo supistui prosentilla. Metsäteollisuustuotteiden viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta laski tähän mennessä alimpaan lukemaan, 19 prosenttiin. Vaikka sahatavaran vientihinnat olivat korkeita, niin metsäteollisuuden viennin arvoa painoivat alaspäin koko 2000-luvun laskeneet paperin ja kartongin hinnat. Tärkeimmät metsäteollisuustuotteiden vientimaat olivat Saksa ja Britannia. Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti oli keskittynyt verrattain harvoille suuryrityksille, mutta puutuoteteollisuuden vienti oli selvästi vähemmän keskittynyttä. Puu Suomeen tuotiin 18,2 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä puuta vuonna Vaikka puun tuonti supistui toista vuotta peräkkäin, määrä oli silti kaikkien aikojen kolmanneksi suurin. Tuotu määrä vastasi vajaata kolmannesta kotimaisen puun markkinahakkuista. Ulkomaisen puun osuus metsäteollisuuden puun hankinnasta väheni edellisvuodesta. Puun vientitullien korotukset ja leudon talven aiheuttamat hankalat puun korjuuolosuhteet vähensivät venäläisen puun tuontia. Suomi on 2000-luvulla ollut maailman johtavia puun tuojia. Vuonna 2006 edellä olivat Kiina ja Japani. Vuonna 2007 Suomeen rahdatusta puusta 82 prosenttia muodostui kuitupuusta tai hakkeesta. Tuonti painottui aiempaa enemmän massateollisuuden tarpeisiin, sillä kuitupuun ja hakkeen yhteenlaskettu osuus oli viitenä edeltävänä vuonna jäänyt prosentin välille. Puun tuonti palvelee ensisijaisesti Itä-Suomen massateollisuuden puuhuoltoa. Koivukuitupuu oli tärkein tuotu puutavaralaji, ja sen osuus Suomeen virranneesta puusumasta ylsi kolmannekseen (6,1 milj. m³). Seuraavaksi eniten tuli haketta, 2,8 miljoonaa kuutiometriä, josta 86 prosenttia oli tehty havupuusta. Tukeista tuotiin eniten kuusta, 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Venäläisen puun osuus Suomen puun tuonnista jäi kahteen kolmannekseen (12,0 milj. m³) vuonna 2007, kun se on aiemmin tyypillisesti yltänyt neljään viidesosaan. Osuus tuonnista oli selvästi alhaisin Venäjän federaation perustamisen jälkeen. Latvian (1,7 milj. m³) ja etenkin Ruotsin (1,4 milj. m³) osuus puun tuonnista lisääntyi. Puun tuonti Ruotsista kasvoikin lähes miljoonalla kuutiometrillä edellisvuodesta. Viro (1,1 milj. m³) oli Suomelle neljänneksi tärkein ulkomaisen raakapuun lähde. Venäjän raakapuun vientitullien korotusaikataulu esitetään seuraavassa asetelmassa. Venäjä määrittelee tullit prosenttiosuuksina puutavaralajin viennin yksikköarvosta. Tämä tulli jää kuitenkin venäläisen puun hinnoista johtuen yleensä minimitullin alle, joten tavallisesti puusta peritään asetelmassa esitetty minimitulli minimitulli, /m³ Mänty Kuusi Koivu yli 15 cm Koivu, muu Haapa Vuoden 2009 alussa tullit uhkasivat pysäyttää muun kuin hakkeen ja koivukuitupuun tuonnin Venäjältä Suomeen. Venäjä on kuitenkin ilmoittanut siirtävänsä Metsätilastollinen vuosikirja

2 11 Foreign trade by forest industries Venäjä on ollut ja on vieläkin Suomelle ylivoimaisesti tärkein ulkomaisen raakapuun lähde. Tässä tietotaulussa tarkastellaan venäläisen puun tuontia Suomeen vuodesta 2002, josta alkaen puutavaralajeittaisia ulkomaankauppatietoja on saatavissa tullitilastoista. Jakson aikana venäläisen puun vuotuinen tuonti vaihteli miljoonan kuutiometrin välillä huipun osuessa vuoteen 2005 ja minimin vuoteen Jakson lopussa puutullit vaikuttivat venäläisen puun tuontiin. Puun kokonaistuonti Suomeen vaihteli vastaavana aikana miljoonan kuutiometrin välillä. Vuoteen 2006 saakka venäläisen puun reaalihinta Suomen rajalla säilyi vakaana, mutta vuonna 2007 alkoi jyrkkä nousu. Kotimaassa puun kantohinnat kääntyivät laskuun tai tasaantuivat vuoden 2007 syksyllä, ja venäläisen tuontipuunkin hinnan nousu loiveni samaan aikaan. Venäläisen puun hinnat ovat kuitenkin pysyneet korkealla tasolla kotimaisen puun kantohintojen pääsääntöisesti laskiessa. Venäläinen kuitupuu on ollut halvempaa kuin muista maista Suomeen tuotu kuitupuu keskimäärin. Viimeisen vuoden aikana ero on tosin pienentynyt, eikä /m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Hake Puun tuonti Venäjältä Suomeen vuosina /02 7/02 1/03 7/03 1/04 7/04 1/05 7/05 1/06 7/06 1/07 7/07 1/08 7/08 Venäläisen puun reaalihinta Suomen rajalla (CIF) vuoden 2008 elokuun rahanarvossa (deflatointi tukkuhintaindeksi, kotimaiset tavarat), kolmen kuukauden liukuvat keskiarvot. vuoden 2008 elokuussa mainittavaa hinnan eroa venäläisen ja muista maista tuodun kuitupuun keskihinnassa enää ollut. Venäläinen hake oli kuitenkin edelleen selvästi muista maista tuodun hakkeen keskihintaa halvempaa. Muista maista tuodun kuitupuun keskihinnat ovat vaihdelleet huomattavasti venäläistä tuontipuuta enemmän, sillä puu on peräisin useista hintatasoltaan eroavista maista ja lisäksi maittaiset määrät ovat olleet pienehköjä. Muista maista tuodun kuitupuun määrä on ollut noin kolmanneksen Venäjältä tuodun kuitupuun määrästä. Tukilla vastaavaa hintavertailua ei voida tehdä, sillä tukkia tuodaan Suomeen hyvin vähän muualta kuin Venäjältä. Vuoden 1992 jälkeen venäläisen puun osuus Suomeen tuodusta puusta vakiintui noin neljään viidesosaan. Tilanne muuttui vuonna 2007, jolloin osuus putosi kahteen kolmasosaan. Vuonna 2008 osuus näyttää jäävän noin 60 prosenttiin. Venäjältä tuodusta puusta oli tukkipuuta noin kolmannes vuosina Tämän jälkeen tukkipuun osuus lähti laskuun päätyen viidennekseen vuonna Vuoden 2008 tammi elokuussa tukin osuus oli pudonnut noin 14 prosenttiin. Hakkeen, josta peritään Venäjällä 5 prosentin vientitulli, osuus venäläisestä puusta on ollut tasaisessa kasvussa. Vuonna 2002 hakkeen osuus oli 4 prosenttia, mutta vuonna 2007 kuten vuoden 2008 tammi elokuussakin sen osuus oli noussut jo 11 prosenttiin. Venäjän asettamat puun vientitullien korotukset heiluttivat puun tuontia Suomeen. Suomen ja Venäjän keskinäisistä neuvotteluista huolimatta tullit ovat astuneet voimaan Venäjän ilmoittamassa aikataulussa. Vuoden 2009 alun tullikorotusta Venäjä on kuitenkin lykkäämässä 9 12 kuukaudella. Korotuksessa mänty, kuusi, haapa ja latvaläpimitaltaan yli 15 senttimetrinen koivu ovat saamassa 50 euron kuutiometrikohtaisen minimitullin. Tämä lopettaisi näiden puutavaralajien tuonnin Venäjältä. Koivukuitupuulle vastaava tulli on astumassa voimaan vuoden 2011 alussa. Tullien korotusohjelma esitetään tarkemmin asetelmassa sivulla 323. Tullien soveltamista haittaavat puutavaran lajitteluvaikeudet rajalla. Venäjältä tuotavalle hakkeelle ei ole ilmoitettu tullikorotuksia. Teksti: Aarre Peltola 324 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa vuoden 2009 alussa tapahtuvaksi aiottua korotusta 9 12 kuukaudella eteenpäin. Puun tuonti Suomeen kiihtyi vuonna 2008 huolimatta Venäjän puutullien korotuksista. Elokuun loppuun mennessä Suomeen oli rahdattu puuta 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli kaikkien aikojen kolmanneksi suurin ja vain 4 prosenttia pienempi kuin vastaavalla jaksolla puun tuonnin huippuvuonna Kuitupuun reaalisten tuontihintojen jyrkkä nousu (deflatointi tukkuhintaindeksi, kotimaiset tavarat) pysähtyi loppukesällä 2007, jonka jälkeen tuontikuitupuun hinnat ovat laskeneet hieman. Ulkomaisen tukin hinta ei lähtenyt kotimaan tukkien kantohintojen tavoin laskuun vuoden 2007 syksyllä, vaan noususuuntaus on pääsääntöisesti jatkunut vuoden 2008 puolelle saakka. Vaikka puun tuonnin määrä vuonna 2007 supistuikin edellisvuodesta yhdeksällä prosentilla, niin hintojen nousu kasvatti puun tuonnin arvoa peräti 28 prosentilla 0,9 miljardiin euroon. Suomesta vietiin vuonna 2007 puuta 1,4 miljoonaa kuutiometriä, ja määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Viennistä kaksi kolmasosaa rahdattiin Ruotsiin. Tärkein viety puulaji oli mänty, jonka osuus oli noin puolet. Metsäteollisuustuotteet Vuonna 2007 Suomesta vietiin ulkomaille 12,8 miljardin euron arvosta metsäteollisuustuotteita. Niiden viennin nimellisarvo kasvoi 2 prosentilla edellisvuodesta, mutta reaaliarvo supistui prosentilla (deflatointi tukkuhintaindeksi). Metsäteollisuustuotteiden viennin osuus Suomen kokonaistavaraviennin arvosta (65,7 mrd. vuonna 2007) on vähitellen pienentynyt. Vuonna 2007 osuus jäi 19 prosenttiin, kun se vielä kymmenen vuotta aiemmin ylsi noin 30 prosenttiin. Perusmetallit, koneet, laitteet ja kulkuneuvot kattoivat 36 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden osuus oli 23 prosenttia. Suomen tavaraviennistä 98 prosenttia muodostui teollisuustuotteista. Suomen kauppatase (= tavaroiden vientitulot tavaroiden tuontimenot) on ollut ylijäämäinen vuodesta 1991 lähtien. Etenkin metsäsektorin tuotteiden vienti on ollut selvästi niiden tuontia suurempaa. Suomen koko ulkomaankauppa on yrityksittäin tarkasteltuna varsin keskittynyttä, sillä vuonna 2007 puolet Suomen viennistä oli 21 suurimman yrityksen varassa. Kaikkein keskittyneintä vienti oli paperimassa-, paperi- ja kartonkituotteiden luokassa (CPA-luokka DE), jossa viiden suurimman viejän osuus ylsi 73 prosenttiin viennin arvosta. Lähes yhtä keskittynyttä oli perusmetallien vienti, jossa vastaava osuus oli 69 prosenttia. Puutavaran ja puutuotteiden viennissä (CPA-luokka DD) viiden suurimman viejän osuus jäi 52 prosenttiin. Tavaroiden viennin keskittyminen yrityksittäin, suurimpien viejien viennin arvo tuoteluokittain (CPA) Suurimmat viejät Arvo Osuus kpl mrd. % Massa, paperi ja kartonki (CPA-luokka DE) 5 suurinta viejää 7, suurinta viejää 8, suurinta viejää 9,7 97 kaikki viejät 10,0 100 Puutavara ja puutuotteet (CPA-luokka DD) 5 suurinta viejää 1, suurinta viejää 2, suurinta viejää 2,7 87 kaikki viejät 3,1 100 Suomen koko tavaravienti 5 suurinta viejää 18, suurinta viejää 24, suurinta viejää 40,4 61 kaikki viejät 65,7 100 Vuonna 2007 yksityiset kotimaiset yritykset vastasivat kahdesta kolmasosasta Suomen tavaraviennistä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 28 prosenttia, ja se on ollut viime vuosina nousussa. Metsäteollisuuden viennistä 95 prosenttia oli yksityisten kotimaisten yritysten vientiä. Yrityksen omistajatyyppi määritellään siten, että yrityksen pääomistajalla on yli 50 prosentin osuus yrityksen äänivallasta. Esimerkiksi ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli puolet on suoraan tai välillisesti ulkomaisen tahon hallussa. Pääosa Suomen metsäteollisuuden tuotannosta päätyy vientiin. Vuoden 2007 paperintuotannosta meni ulkomaille 93 prosenttia, kartongista 86 pro- Metsätilastollinen vuosikirja

4 11 Foreign trade by forest industries senttia, sahatavarasta 57 prosenttia ja vanerista 88 prosenttia. Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden tärkeimmät vientimaat olivat Saksa (2,3 mrd. ), Britannia (1,4 mrd. ) ja Yhdysvallat (0,8 mrd. ). Maiden keskinäinen järjestys oli sama kuin vuotta aiemmin, eikä niiden osuuksissa maamme metsäviennistä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Saksa oli suurin kauppakumppani paperin ja kartongin viennissä, sahatavarassa Britannia oli ykkösenä. Viime vuosina Britannian osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä on supistunut ja Venäjän kasvanut. Metsäteollisuustuotteiden viennistä 64 prosenttia suuntautui Euroopan unionin (EU27) alueelle. Aasian maiden osuus oli 11 prosenttia ja Pohjois-Amerikan 6 prosenttia. Paperiteollisuutta ovat vaivanneet koko 2000-luvun ajan laskevat paperin ja kartongin vientihinnat. Vaikka massa- ja paperiteollisuuden viennin nimellisarvo oli sama kuin edellisvuonna (9,6 mrd. ), niin reaaliarvo supistui 3 prosentilla (deflatointi tukkuhintaindeksi). Puutuoteteollisuuden viennin arvo kasvoi nimellisesti 10 prosentilla edellisvuodesta (reaalisesti +6 %). Vuoden 2007 kesään osui sahatavaran ennätyskorkea hintapiikki. Se nosti puutuoteteollisuuden viennin arvoa, vaikka sahatavaran vientimäärä putosikin edellisvuodesta. Vuonna 2007 Suomeen tuotiin tavaroita 59,6 miljardin euron arvosta. Metsäteollisuustuotteiden osuus tästä oli varsin vähäinen, 1,6 miljardia euroa. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvo lisääntyi nimellisesti 14 prosentilla edellisvuodesta (reaalisena 10 %). Tärkein metsäteollisuustuotteiden tuonnin tuoteryhmä oli paperi- ja kartonkijalosteet (0,3 mrd. ). Eniten metsäteollisuustuotteita tuli Suomeen Ruotsista, mistä niitä hankittiin 0,4 miljardin euron arvosta. Ulkomaankaupan tilastointi Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa. Palvelujen kauppa jää tilaston ulkopuolelle. Tilastoituakseen tavaran täytyy saapua maahan tai lähteä maasta, kauttakuljetukset (transito) eivät kuitenkaan sisälly tilastoon. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto sisältää puun ja metsäteollisuustuotteiden viennin Suomesta ja tuonnin Suomeen. Metla julkaisee metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja myös Metsätilastotiedotteissa ja Metinfo Tilastopalvelussa ( tilasto/), mistä löytyy myös metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston yksityiskohtainen laatuseloste. Metla kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston Tullihallituksen ylläpitämästä Uljas-ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä. Uljas on internetpalvelu, joka sisältää tällä hetkellä kuukausittaiset ja maittaiset tiedot Suomen ulkomaankaupasta vuodesta 2002 alkaen. Uljas-järjestelmää ollaan täydentämässä myöhemmin tätä varhaisemmilla tiedoilla. Suomen ulkomaankauppa jakautuu tilastoinnissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (Intrastatjärjestelmä). Suomessa sisäkaupan järjestelmää alettiin soveltaa vuodesta 1995 lähtien, kun maastamme tuli EU-jäsenvaltio. Vuonna 2007 yrityksen EU:n alueelle kohdistuvan viennin arvon ylittäessä euroa viejän oli annettava siitä Tullihallitukselle tilastoilmoitus. EU-tuonnissa ilmoitusvelvollisuusraja oli euroa. Kynnysarvon alle jäänyt kauppa arvioidaan ja lisätään Suomen ulkomaankaupan kokonaismäärään erittelemättömänä eränä. Arvion osuus oli viennissä 1,8 ja tuonnissa 3,4 prosenttia koko EU-sisäkaupan arvosta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yleensä suuret yritykset, joten niiden toimitukset ja hankinnat ovat tilastoituneet kattavasti. Ilmoitusvelvollisuusrajat nousivat vuonna 2008 viennissä euroon ja tuonnissa euroon, ja paineita rajojen nostamiselle on edelleen. Kohonneet rajat heikentävät jonkin verran Euroopan unionin sisäkaupan tilastointia. Intrastat-tilastoilmoituksen laiminlyömisen merkitys (vastauskato) on Suomessa vähäinen. Ahvenanmaan maakunta ei kuulu Intrastat-järjestelmän piiriin, joten sen tilastot kerätään ulkokaupan tavoin tulliselvitystiedoista. Viennissä EU-sisäkaupan osuus Suomen metsäteollisuuden ulkomaankaupasta on lähes kaksi kolmasosaa. Tullihallitus koostaa ulkokaupan tilastot tullausilmoituksista, ja vuonna 2007 mukaan tilastoituivat euron kynnysarvon ylittäneet ilmoitukset. Kato-ongelmaa ei ulkomaankaupan tilastoitumisessa ole, koska tiedot perustuvat tulliselvityksiin. Vuonna 2007 Suomeen tuodusta puusta noin 70 prosenttia tuli EU:n ulkopuolelta. Tavaroiden tilastoarvoina käytetään viennissä verottomia myyntihintoja, joihin sisältyvät vakuutus- ja 326 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta vähennetään Suomeen tuonnin yhteydessä kannetut verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tuonnissa tavaroiden alkuperämaaksi katsotaan pääsääntöisesti maa, jossa tavara on valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävä osa valmistusta on tapahtunut. Tavaran pakkaamista ei pidetä valmistuksena. Jos alkuperämaata ei ole tiedossa, se tilastoidaan lähetysmaan mukaan. Vienti tilastoidaan määrämaan mukaisesti. Metlan tilastossa käytetyt tavaralajit on muodostettu koko Euroopan unionin alueella sovellettavasta ulkomaankaupan yhdistetystä tavaranimikkeistöstä (Combined Nomenclature, CN). Metlan tilastoissa käytettyjen tavaralajien selitykset löytyvät osoitteesta: Taulukossa 11.0 sivulla 334 muiden kuin metsäsektorin tuotteiden ryhmittely noudattaa tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan; Classification of Products by Activities (CPA). Myös viennin keskittymistä ja vientiä omistajatyypeittäin kuvaavat tiedot perustuvat CPA-luokitukseen. Se ei ole täsmälleen sama kuin muualla tässä luvussa sovellettu tavaralajiluokitus. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa puuksi luokitellaan raaka- ja jätepuu. Jätepuuhun sisältyvät sahanpuru ja muu puujäte. Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta, johon sisältyy kuitenkin myös haketettu tai kyllästetty raakapuu. Metlan tilastoissa raakapuulle käytetään joko tukki- ja kuitupuujakoa tai tukkipuu ja muu- jakoa. Tulli erottelee ulkomaankauppaluokituksessaan vain tukkipuun, ja loput kyseisen puulajin ulkomaankaupasta jää luokkaan muu. Pääsääntöisesti tämä luokka sisältää kuitupuuta, mutta esimerkiksi männyn viennissä mukana on runsaasti erikoispuutavaralajeja. Metlan tilastoissa tuonnissa kyseisestä luokasta käytetäänkin nimitystä kuitupuu ja viennissä nimitystä muu. Raakapuun määrä ilmoitetaan Metlan tilastoissa kuorellisina kiintokuutiometreinä. Suomalainen käytäntö poikkeaa tässä kansainvälisestä, sillä yleensä tilavuus ilmoitetaan kuorettomana (vrt. luku 13). Vuoden 2005 alusta lähtien Tullihallitus on tilastoinut aiemmasta käytännöstään poiketen puun ulkomaankaupan Suomessa kuorettomana. Metlan ulkomaankauppatilastoihin puun tilavuus muunnetaan kuitenkin kuorelliseksi. Tuontipuun ja kotimaisen puun hintojen vertailussa pitää ottaa huomioon useita varauksia. Teollisuus ostaa pääosan tuontipuusta erillisiltä vientimyyjiltä, kun taas kotimainen raakapuu hankitaan pienehköinä erinä suoraan metsänomistajilta joko pysty- tai hankintakaupoin. Tuontipuun yksikköarvo kuvaa hintaa rajalla, jolloin siihen sisältyy erinäisiä rahti-, vakuutus- ym. kustannuksia. Esimerkiksi kotimaisen puun hankintahinnan ja tuontihinnan suora vertaaminen ei anna koti- ja ulkomaisen puun hintojen välisistä suhteista oikeaa kuvaa. Kotimaisen ja ulkomaisen puun hintojen suoran vertailun mahdollistavista raakapuun tehdashinnoista ei kuitenkaan ole saatavissa tilastotietoja. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperi- ja kartonkijalosteet). Suomen ulkomaankauppa jaetaan tilastoissa kuuteen maanosaan (Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois- Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Oseania). Maiden luokittelu maanosiin perustuu Tullihallituksen jaotteluun. Eurooppaan kuuluviksi rajataan idässä Venäjä, Ukraina, Turkki ja Kypros. Euroopan unioni laajeni vuoden 2007 alussa kahdella uudella jäsenmaalla: Bulgarialla ja Romanialla. Nämä maat on lisätty tässä vuosikirjassa Euroopan unionin (EU27) jäsenmaiden joukkoon myös aiempia vuosia koskevissa tilastoissa. Pohjois-Amerikkaan luetaan Kanadan ja Yhdysvaltojen lisäksi Grönlanti sekä St. Pierre ja Miquelon. Oseaniaan luokitellaan Australia, Uusi-Seelanti, Papua-Uusi-Guinea ja Tyynen meren pienet saarivaltiot. Pohjoisessa Oseania rajautuu Aasiaan luokiteltuihin Indonesiaan ja Filippiineihin. Täydellinen luettelo maiden jaottelusta maanosiin kuten myös muutkin ulkomaankauppatilaston laatuselostetiedot löytyvät Tullihallituksen tilastopalvelun internetsivuilta ( Metlan julkaisemiin ulkomaankauppatietoihin liittyvä laatuseloste löytyy internet-osoitteesta tilasto/laatu/ulkomaa.htm. Kirjallisuus Literature Intrastat Suomessa vuonna Tullihallitus, tilastoyksikkö. 44 s. Intrastat Suomessa v EU-maiden välisen kaupan tilastointi Tullihallitus, tilastoyksikkö. 46 s. Metsätilastollinen vuosikirja

6 11 Foreign trade by forest industries Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 67 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote- sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 31/2008. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 24 s. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yrityksittäin vuonna Kauppa Tullihallituksen tilastokatsaus. Tullihallitus, tilastoyksikkö. 14 s. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten omistajatyypeittäin vuonna Kauppa Tullihallituksen tilastokatsaus. Tullihallitus, tilastoyksikkö. 7 s. Tilastointiperiaatteiden käsikirja Tullihallitus, tilastoyksikkö. Ulkomaankauppa, kuukausijulkaisut SVT Kauppa. Tullihallitus, tilastoyksikkö. Muut tietolähteet Other sources of information Idän metsätieto Venäjän metsätalouden tietopalvelu, Metinfo Tilastopalvelu, Metsäteollisuus ry, Tullihallitus, tilastopalvelu, Tullihallitus, Uljas-tietokanta, uljas.tulli.fi/ 328 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 70 mrd. vuoden 2007 rahana billion in 2007 monetary value Suomen kokonaistavaravienti Total exports of goods Metsäteollisuuden vienti Exports by forest industries Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Kuva 11.1 Suomen tavaraviennin arvo Figure 11.1 Total value of exports of Finland, milj. m³ - mill. m³ Tuonti Imports Vienti Exports Nettotuonti Net imports Kuva 11.2 Puun ulkomaankauppa Figure 11.2 Foreign trade in roundwood and wood residues, Metsätilastollinen vuosikirja

8 11 Foreign trade by forest industries 35 % Tuontipuun osuus Share of imported wood Venäläisen tuontipuun osuus Share of imported Russian wood (Osuus =puun tuonti / (markkinahakkuut puun vienti + puun tuonti)) (Share = imports of wood / (commercial roundwood removals exports of wood + imports of wood)) Kuva 11.3 Tuontipuun osuus suomalaisen metsäteollisuuden puunhankinnasta Figure 11.3 Proportion of imported wood of the wood procurement of the Finnish forest industries, Vienti Exports 12,9 mrd. billion Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Puu Roundwood and wood residues Sahatavara Sawn goods Muut puutuoteteollisuuden tuotteet Other wood products Tuonti Imports 2,5 mrd. billion Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Paperi Paper Puu Roundwood and wood residues Paperi Paper Massa Pulp Massa Pulp Muut puutuoteteollisuuden tuotteet Other wood products Sahatavara Sawn goods Kuva 11.4 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan jakautuminen tuoteryhmiin 2007 Figure 11.4 Foreign trade in roundwood and forest industry products by product group, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Saksa Britannia Yhdysvallat Ranska Espanja Venäjä Belgia Japani Ruotsi Alankomaat Italia Puola Tanska Norja Kiina Turkki Kreikka Sveitsi Ukraina Australia Muut EU-jäsenmaa EU Member State Muu maa Other milj. mill. Kuva 11.5 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 2007 Figure 11.5 Value of exports of Finnish forest industry products by country, 2007 Germany United Kingdom USA France Spain Russian Federation Belgium Japan Sweden The Netherlands Italy Poland Denmark Norway China Turkey Greece Switzerland Ukraine Australia Others osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä, % share of exports of forest industry products, % Saksa Germany Britannia United Kingdom USA Ranska France Espanja Spain Venäjä Russian Federation Ennen vuotta 1990 Saksaan sisältyvät silloin erilliset Saksan liittotasavalta ja DDR. Ennen vuotta 1992 Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa. Before 1990 Germany included West Germany and DDR. Before 1992 the Russian Federation refers to the USSR. Kuva 11.6 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvon jakautuminen maittain Figure 11.6 Percentage value of Finland s exports of forest industry products by country, Metsätilastollinen vuosikirja

10 11 Foreign trade by forest industries milj.m 3 mill. m 3 milj.m 3 mill. m ,6 Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood 12 1,2 Tuotanto Production Tuotanto Production 8 0,8 Vienti Exports 4 0,4 Vienti Exports 0 0, milj.m 3 - mill. m 3 milj. t - mill. m.t. 1,0 0,3 Lastulevy Particle board Kuitulevy Fibreboard 0,8 Tuotanto Production 0,2 0,6 0,4 Tuotanto Production 0,1 0,2 Vienti Exports Vienti Exports 0,0 0, milj. t mill. m.t. Mekaaniset massat Mechanical and semichemical pulp 9 6 milj. t mill. m.t. Sellu Chemical pulp Tuotanto Production 2 Tuotanto Production 3 Vienti Exports Vienti Exports milj. t mill. m.t. Paperi Paper 4 milj. t mill. m.t. Kartonki Paperboard Tuotanto Production Vienti Exports Tuotanto Production Vienti Exports Lähteet: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry Sources: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation Kuva 11.7 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti Figure 11.7 Production and exports of forest industry products, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 1000 /m 3, kuitulevy /t, vuoden 2007 rahana /m 3, fibreboard /m.t., in 2007 monetary value 800 Vaneri Plywood Kuitulevy Fibreboard Lastulevy Particle board 0 Sahatavara Sawn goods Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Kuva 11.8 Puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot Figure 11.8 Unit values of exports of wood-products industries, /t vuoden 2007 rahana /m.t. in 2007 monetary value Paperi Paper Kartonki Paperboard Sellu Chemical pulp 200 Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Kuva 11.9 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot Figure 11.9 Unit values of exports of pulp and paper industries, Metsätilastollinen vuosikirja

12 11 Foreign trade by forest industries 11.0 Suomen ulkomaankauppa 2007 lyhyesti Finland s foreign trade in brief, 2007 Tuote Product Arvo Osuus Value Share milj. mill. % SUOMEN TAVARAVIENTI TOTAL EXPORTS OF GOODS Teollisuustuotteet Manufactured goods Metsäteollisuus Forest industries Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood Viilu Veneer sheets 43 0 Lastulevy Particle board 40 0 Kuitulevy Fibreboard 19 0 Muut puutuotteet Other wood-based products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi Paper Kartonki Paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Muu teollisuus Other industries Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Electrical and optical equipments Perusmetallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Basic metals, machines and transport equipments Muut teollisuustuotteet Other products Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining Muu Other SUOMEN TAVARATUONTI TOTAL IMPORTS OF GOODS Teollisuustuotteet Manufactured goods Metsäteollisuus Forest industries Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood 53 0 Viilu Veneer sheets 16 0 Lastulevy Particle board 19 0 Kuitulevy Fibreboard 68 0 Muut puutuotteet Other wood-based products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi Paper Kartonki Paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Muu teollisuus Other industries Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Electrical and optical equipments Perusmetallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Basic metals, machines and transport equipments Muut teollisuustuotteet Other products Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining Muu Other Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11.1 Puun tuonti Imports of roundwood and wood residues, Puutavaralaji Roundwood assortment Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value milj m³ mill. /m³ YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood ,4 Mänty Pine ,8 mäntytukki pine logs ,6 mäntykuitupuu pine pulpwood ,5 Kuusi Spruce ,8 kuusitukki spruce logs ,1 kuusikuitupuu spruce pulpwood ,3 Muut havupuut Other softwood ,6 muu havutukki other logs ,2 muu havukuitupuu other pulpwood ,3 Lehtipuu Hardwood ,6 Koivu Birch ,3 koivutukki birch logs ,4 koivukuitupuu birch pulpwood ,7 Eukalyptus Eucalyptus ,5 Muut lehtipuut Other hardwood ,2 Polttopuu Fuelwood ,5 Hake Chips ,8 Kyllästetty puu Preserved wood ,1 JÄTEPUU WOOD RESIDUES ,5 Kuitupuuhun sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Pulpwood also includes specific roundwood assortments. Lähteet: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

14 11 Foreign trade by forest industries 11.2 Puun tuonti Imports of roundwood and wood residues, Vuosi Raakapuu - Roundwood Jätepuu Yhteensä Year Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total m³ Kuukausi Month Vuoden 2008 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. The monthly figures for 2008 are preliminary data. 336 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11.3 Raakapuun tuonti puutavaralajeittain Imports of roundwood by roundwood assortment, Vuosi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu Raakapuu yhteensä Year Pine logs Spruce logs Birch logs Pine pulpwood Spruce pulpwood Birch pulpwood Other Roundwood total m³ Kuukausi Month Vuoden 2008 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. The monthly figures for 2008 are preliminary data. Lähteet: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

16 11 Foreign trade by forest industries 11.4 Puun tuonti maittain 2007 Imports of roundwood and wood residues by country, 2007 Puutavaralaji Roundwood assortment Venäjä Latvia Ruotsi Viro Uruguay Russian Federation Latvia Sweden Estonia Uruguay Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj. mill. mill. mill. mill. mill. YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs mäntykuitupuu pine pulpwood Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs kuusikuitupuu spruce pulpwood Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu havukuitupuu other pulpwood Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs koivukuitupuu birch pulpwood Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Liettua Saksa Britannia Muut Yhteensä Lithuania Germany United Kingdom Others Total YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs mäntykuitupuu pine pulpwood Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs kuusikuitupuu spruce pulpwood Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu havukuitupuu other pulpwood Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs koivukuitupuu birch pulpwood Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Kuitupuuhun sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Pulpwood also includes specific roundwood assortments. 338 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

17 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11.5 Puun tuonti maittain Imports of roundwood and wood residues by country, Vuosi Venäjä Latvia Ruotsi Viro Uruguay Liettua Saksa Britannia Valko-Venäjä Muut Yhteensä Year Russian Federation Latvia Sweden Estonia Uruguay Lithuania Germany United Kingdom Belarus Others Total m³ osuus tuonnista, % share of imports, % ,1 9,1 7,9 5,8 3,2 2,1 1,9 1,8 0,0 1,9 100,0 Vuoteen 1991 saakka Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa, johon myös Viron, Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän luvut sisältyivät. Vuonna 1989 Saksan lukuun sisältyivät silloin erilliset DDR ja Saksan liittotasavalta. Before 1992, the Russian Federation refers to the USSR and the figures include Estonia, Latvia, Lithuania and Belarus. In 1989, Germany includes West Germany and DDR. Metsätilastollinen vuosikirja

18 11 Foreign trade by forest industries 11.6 Puun vienti Exports of roundwood and wood residues, Puutavaralaji Roundwood assortment Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value milj m³ mill. /m³ YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood ,4 Mänty Pine ,0 mäntytukki pine logs ,6 muu other ,9 Kuusi Spruce ,5 kuusitukki spruce logs ,2 muu other ,9 Muut havupuut Other softwood ,1 muu havutukki other logs ,3 muu other ,1 Lehtipuu Hardwood ,5 Koivu Birch ,6 koivutukki birch logs ,5 muu other ,6 Muut lehtipuut Other hardwood ,8 Polttopuu Fuelwood ,8 Hake Chips ,1 Kyllästetty puu Preserved wood ,1 JÄTEPUU WOOD RESIDUES ,0 Muu sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. The category other includes pulpwood and specific roundwood assortments. 340 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

19 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11.7 Puun vienti Exports of roundwood and wood residues, Vuosi Raakapuu - Roundwood Jätepuu Yhteensä Year Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total m³ Kuukausi Month Vuoden 2008 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. The monthly figures for 2008 are preliminary data. Metsätilastollinen vuosikirja

20 11 Foreign trade by forest industries 11.8 Puun vienti maittain 2007 Exports of roundwood and wood residues by country, 2007 Puutavaralaji Roundwood assortment Ruotsi Egypti Belgia Tanska Alankomaat Sweden Egypt Belgium Denmark The Netherlands Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj. mill. mill. mill. mill. mill. YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs muu other Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs muu other Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu other Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs muu other Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Kreikka Britannia Irlanti Muut Yhteensä Greece United Kingdom Ireland Others Total YHTEENSÄ TOTAL RAAKAPUU ROUNDWOOD Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs muu other Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs muu other Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu other Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs muu other Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood JÄTEPUU WOOD RESIDUES Muu sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. The category other includes pulpwood and specific roundwood assortments. 342 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

21 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11.9 Suomen ulkomaankauppa maittain 2007 Finnish foreign trade by country, 2007 Maa Country Vienti Exports Tuonti Imports Metsäteollisuus- Muut tavarat Yhteensä Metsäteollisuus- Muut tavarat Yhteensä tuotteet ja puu Other goods Total tuotteet ja puu Other goods Total Forest industry Forest industry products and wood products and wood milj. milj. milj. milj. milj. milj. mill. % mill. mill. mill. % mill. mill. YHTEENSÄ TOTAL , , Eurooppa Europe , , Euroopan unioni The European Union , , Alankomaat The Netherlands 402 3, , Belgia Belgium 483 3, , Britannia United Kingdom , , Bulgaria Bulgaria 11 0, , Espanja Spain 646 5, , Irlanti Ireland 68 0, , Italia Italy 385 3, , Itävalta Austria 137 1, , Kreikka Greece 176 1, , Kypros Cyprus 10 0, ,0 3 3 Latvia Latvia 34 0, , Liettua Lithuania 45 0, , Luxemburg Luxembourg 6 0, , Malta Malta 1 0, , Portugali Portugal 39 0, , Puola Poland 326 2, , Ranska France 672 5, , Romania Romania 12 0, , Ruotsi Sweden 512 4, , Saksa Germany , , Slovakia Slovakia 23 0, , Slovenia Slovenia 12 0, , Tanska Denmark 264 2, , Tšekki Czech Republic 45 0, , Unkari Hungary 79 0, , Viro Estonia 109 0, , Muu Eurooppa Other Europe , , Norja Norway 230 1, , Venäjä Russian Federation 628 4, , Muut Others 562 4, , Aasia Asia , , Japani Japan 465 3, , Kiina China 205 1, , Muut Others 769 6, , Afrikka Africa 480 3, , Algeria Algeria 131 1, Egypti Egypt 145 1, , Muut Others 204 1, , Pohjois-Amerikka North America 829 6, , Kanada Canada 40 0, , Yhdysvallat USA 789 6, , Muut Others 0 0, Latinalainen Amerikka Latin America 311 2, , Brasilia Brazil 91 0, , Muut Others 220 1, , Oseania Oceania 170 1, , Australia Australia 156 1, , Muut Others 14 0, , Maittain erittelemätön Unspecified by country Metsätilastollinen vuosikirja