Kala- ja vesijulkaisuja nro 221. Ari Haikonen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kala- ja vesijulkaisuja nro 221. Ari Haikonen"

Transkriptio

1 Kala- ja vesijulkaisuja nro 221 Ari Haikonen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto, kalojen vierasainepitoisuudet ja koeravustukset vuonna 2016

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: toukokuu 2017 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto, kalojen vierasainepitoisuudet ja koeravustukset vuonna 2016 Toimeksiantaja: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro 221 Tarkastanut: Sauli Vatanen Tiivistelmä: Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuun kuuluivat istutuksien tilastointi, sähkökalastukset, kalojen vierasainepitoisuuksien seuranta sekä koeravustukset. Taimenen lisääntymistä havaittiin koko Vantaanjoen pääuomassa sekä sivujoissa. Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat alhaisempia kuin ennätysvuonna 2015, mutta edelleen korkealla tasolla. Taimenen vanhempien poikasten tiheydet olivat edellisen vuoden korkeiden 0+ -poikasten tiheyksien seurauksena korkeammalla tasolla kuin kertaakaan seurantahistorian aikana. Taimenen lisääntymistä ei havaittu edelleenkään n. 30 km jaksolla Riihimäen puhdistamon alapuolella aiempien vuosien tapaan. Arolamminkoskessa tavattiin vuonna 2016 seurantahistorian suurimmat raputiheydet ja lisäksi saadut ravut olivat hyväkuntoisia. Aiemmin rapujen yleiskunnon on havaittu olevan heikko. Keravanjoen Kaukasten puhdistamon vaikutusta kalastoon ei ole aiempina tarkkailuvuosina ollut havaittavissa. Vuonna 2016 Kaukasten puhdistamon alapuolisessa Seppälänkoskessa tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja taimenen poikasia toisena vuotena peräkkäin. Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskella taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat aiempia tarkkailuvuosia selvästi suurempia. Helsinki-Vantaan lentoaseman Kylmäojaan kohdistuvan kuormituksen kalastoa heikentävää vaikutusta ei ole enää viime vuosina ollut havaittavissa. Kylmäojassa on tavattu suuria taimentiheyksiä vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, ylittynyt. Kuva: Ari Haikonen

3 1 Johdanto Virtaamat vuonna Kalaistutukset Vantaanjoen vesistössä Taimenistutukset Kirjolohi-istutukset Muiden lajien istutukset Sähkökalastukset Pyydystettävyyden arviointi Tulokset vuonna Taimen ja lohi Vantaanjoen vesistössä Kalojen vierasainepitoisuudet Koeravustukset Pohdiskelua kalataloustarkkailun tuloksista Kirjallisuus LIITTEET

4 3

5 1 Johdanto Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu perustuu lupapäätöksiin, joiden perusteella luvanhaltijoilla on oikeus johtaa jätevesiä Vantaanjoen vesistöön. Luvanhaltijoiden tarkkailuvelvoite täytetään Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimana yhteistarkkailuna. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu on osa koko Vantaanjoen yhteistarkkailua, johon kuuluu lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tekemä vedenlaadun ja piilevien tarkkailu (Vahtera ja Männynsalo 2016). Tarkkailun tavoitteena on seurata pistekuormituksen vaikutuksia kalaston ja pohjaeläimistön ekologiseen tilaan sekä kalastukseen. Tarkkailu palvelee myös vesistöalueen virkistyskäytön kehittämistä sekä EU:n vesipuitedirektiivin toteuttamista. Tarkkailua tehdään Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten kalatalousyksiköiden hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti (Dnro 254/5723/2014) (Haikonen ja Helminen 2014). Tässä vuosiraportissa esitellään tiivistetysti Vantaanjoen vesistön vuoden 2016 istutustiedot sekä haitta-aineseurannan, sähkökalastuksen ja koeravustuksen tulokset. Kuormitustiedot on esitetty liitteessä 1. Tarkemmin tuloksia tullaan analysoimaan vuosien seuranta-aineistoja käsittelevässä yhteenvetoraportissa joka valmistuu toukokuussa vuonna Taulukko 1. Kala- ja pohjaeläintarkkailuun osallistuvat Vantaanjoen pistekuormittajat. Pistekuormittajien vuoden 2016 kuormitustiedot ja lentokentän kuormitus kaudella on esitetty liitteessä 1. Pistekuormittaja Riihimäen Vesi; Riihimäen jätevedenpuhdistamo Hyvinkään Vesi, Kaltevan jätevedenpuhdistamo Hyvinkään Vesi, Kaukasten puhdistamo Nurmijärven kunta, Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Nurmijärven kunta; Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Versowood Oy, Riihimäen yksikkö Ilmailulaitos Finavia; Helsinki- Vantaa lentoasema Lupa LSY Nro 62/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-393, LSY Nro 63/2004/1, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1432 Dnro UUS-2003-Y , LSY Nro 72/2004/1, Dnro LSY-2003-Y-413, KHO, Dnro 3138/1/ AVI Etelä Suomi nro 62/2013/2, Dnro ESAVI/286/04.08/ Hämeen ympäristökeskus, Nro YSO/57/06, Dnro, HAM-2004-Y , Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Nro 49/2011/1, Dnro ESAVI/75/04.08/ Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Nro KHO:2015:12 4

6 2 Virtaamat vuonna 2016 Vantaanjoella oli tulvapiikki kevättalvella ja toukokuussa Kevättulvien jälkeen virtaamat olivat suhteellisen alhaisia aina marraskuulle asti (kuva 1) virtaama, m 3 /s Kuva 1. Vantaanjoen virtaamat Oulunkylässä vuonna Lähde: Lähde: SYKE, ELY-keskukset. 5

7 3 Kalaistutukset Vantaanjoen vesistössä Vantaanjoen vesistön istutustiedot perustuvat ELY-keskuksen ylläpitämään istutusrekisteriin. 3.1 Taimenistutukset Vuonna 2016 taimenistutuksia tehtiin Vantaankoskelle (taulukko 2). Istutukset tehtiin 1- vuotiailla Ingarskilanjoen kantaa olevilla poikasilla. Istutetut kalat oli merkitty rasvaeväleikkauksella. Taulukko 2. Vantaanjoen vesistöön tehdyt istutukset vuonna Joki istutuspaikka laji ikä kanta määrä, kpl Vantaanjoki Vantaankoski Meritaimen 1v Ingarskilanjoki Kirjolohi-istutukset Kirjolohien istutusmäärät ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun alun (taulukko 3). Istutuksia tehdään pitkin kalastuskautta useassa istutuserässä. Suurin osa kirjolohiistutuksista tehdään Nukarinkoskeen ja Vantaankoskeen, joissa on suuri kalastuspaine. Kirjolohet istutetaan lähinnä onkikokoisina, eli noin kilon painoisina kaloina. Taulukko 3. Vantaanjokeen istutettujen kirjolohien määrät (kpl) istutusalueittain vuosina istutusrekisterin perusteella. Istutuspaikka Nukarinkoski Vantaankoski Muu pääuoma Keravanjoki Muut sivujoet Yht Muiden lajien istutukset Vantaanjoen vesistöön istutetaan myös harjuksia ja ankeriaita (taulukko 4). Harjukset on istutettu Keravanjokeen ja Nukarinkoskeen. Ankeriasistutukset on tehty Tuusulanjärvelle sekä Rusutjärvelle. Karppeja on istutettu Arolamminkoskeen vuonna Vaellussiiat on istutettu Vanhankaupunginkoskeen. Taulukko 4. Vantaanjoen vesistöön istutettujen ankeriaiden, harjuksten, karppien ja siikojen määrät (kpl) vuosina Ankerias Harjus Karppi Vaellussiika (vk)

8 4 Sähkökalastukset Vuonna 2016 sähkökalastukset tehtiin Koekalastusten aikaan veden korkeus oli ajankohtaan nähden normaali. Koekalastuksissa käytettiin Hans Grassl IG-200 akkukäyttöistä sähkökalastuslaitetta. Koekalastukset suoritti Kala- ja vesitutkimus Oy:n Ari Haikonen (anodi) apunaan tutkimusavustaja. Vuonna 2016 sähkökalastettiin Vantaanjoen vesistössä 24 koealaa (taulukko 5, kuva 2). Koealojen koordinaatit on esitetty liitteessä 2. Koekalastuksen aikaiset olosuhteet on esitetty liitteessä 3. Sähkökalastustulokset on tallennettu sähkökalastusrekisteriin. Yhteistarkkailun lisäksi sähkökalastettiin Vantaanjoessa ja Keravanjoessa kuusi koealaa kussakin Jokitalkkari -hankkeeseen liittyen. Näistä tuloksista on laadittu erillinen raportti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta (Leinonen ja Tolvanen 2017). Taulukko 5. Sähkökalastusalat ja tarkkailun kuvaus. Lohikalaverkoston koealat on esitetty lihavoituina. Luhtajoki Keravanjoki Vantaanjoki Koealan nro Vsk24 koealan nimi Kuhakoski tarkkailun kuvaus Vsk23 Klaukkalan yläpuoli Klaukkalan puhdistamon yläpuoli Klaukkalan puhdistamon yläpuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk22 Shellinkoski Klaukkalan puhdistamon alapuoli Vsk21 Kylmäoja Helsinki-Vantaan lentokenttä, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk20 Myllykoski Kaukasten puhdistamon yläpuoli Vsk19 Seppälänkoski Kaukasten puhdistamon alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk18 Tikkurilankoski Helsinki-Vantaan lentokentän yläpuolinen vertailualue, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk17 Kirkonkylänkoski Helsinki-Vantaan lentokentän alapuolinen vertailualue Vsk16 Käräjäkoski Riihimäen yläpuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk15 Riihimäen puhdistamo Versowood Oy:n alapuoli Vsk14 Arolamminkoski Riihimäen alapuoli Vsk13 Vaiveronkoski Riihimäen alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk12 Vanhanmyllyn koski Riihimäen alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk11 Kittelänkoski Kaltevan puhdistamon yläpuoli Vsk10 Petäjäskoski Kaltevan puhdistamon alapuoli Vsk09 Nukarinkoski yläosa Kaltevan puhdistamon alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk08 Nukarinkoski alaosa Nurmijärven yläpuoli Vsk07 Myllykoski, Nurmijärvi Nurmijärven alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk06 Boffinkoski Nurmijärven alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk05 Königstedtinkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu Vsk04 Vantaankoski Pääuoma, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu Vsk03 Pitkäkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu Vsk02 Ruutinkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk01 Vanhankaupunginkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu 7

9 Kuva 2. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden sekä pistekuormittajien sijainnit. 4.1 Pyydystettävyyden arviointi Sähkökalastuksen pyydystettävyyden arvioinnissa käytettiin anodihenkilön (Haikonen) aiempien vuosien lajikohtaista keskimääräistä pyydystettävyyttä. Lajeille joita ei ole aiempina vuosina saatu riittävästi pyydystettävyyden määrittämiseksi, käytettiin ruotsalaisissa tutkimuksissa havaittuja keskimääräisiä pyydystettävyysarvoja (Degerman & Sers 2001). Mikäli lajille ei ollut laskettua pyydystettävyyttä, esitetään tuloksissa saadut yksilömäärät. 8

10 4.2 Tulokset vuonna 2016 Vantaanjoen pääuoman suurimmat kokonaistiheydet olivat keskiosan Nukarinkoskessa sekä yläjuoksun Käräjäkoskessa (kuva 3). Taimen oli selkeästi yleisin laji koskissa. Riihimäen puhdistamon alapuolisilla koealoilla (Arolamminkoski, Vaiveronkoski, Vanhanmyllynkoski, Kittelänkoski ja Petäjäskoski) kalatiheydet ja erityisesti taimenten määrät olivat alhaisia. Hyvän veden laadun indikaattorilajia kivisimppua ei edelleenkään esiintynyt Riihimäen puhdistamon koelalalla ja Arolamminkoskessa. Koealakohtaiset saaliit, tiheydet ja biomassat on esitetty liitteissä 4 6. Kuva 3. Vantaanjoen pääuoman koealojen yksilötiheydet lajiryhmittäin vuonna Sivujoista suurimmat kokonaistiheydet olivat Kylmäojalla sekä Luhtajoen Kuhakoskessa (kuva 4). Myös muilla Luhtajoen ja Keravanjoen alaosan koealoilla havaittiin suuria kalatiheyksiä ja särkikalojen osuus oli suuri. Keravanjoen yläosan Seppälän- ja Myllykosken kalatiheydet olivat huomattavan alhaisia. Taimenia tavattiin kaikilla koealoilla Luhtajoen alaosaa lukuun ottamatta. Kivisimppua ei esiintynyt Kylmäojassa eikä Keravanjoen yläosissa. Keravanjoen yläosassa tavattiin taimenen luonnonlisääntymistä, mitä ei aiemmin alueella ole juurikaan havaittu. Myös Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskessa esiintyi runsaasti taimenen kesänvanhoja poikasia. Kuva 4. Vantaanjoen vesistön sivujokien koealojen yksilötiheydet lajiryhmittäin vuonna

11 Biomassasaaliit ovat vaihdelleet runsaasti eri vuosina. Ennen vuotta 2014 Vantaanjoen biomassasaaliit olivat suurimpia joen alajuoksulla. Vuonna 2016 suurin biomassasaalis oli Nukarinkosken ylemmällä koealalla ja se muodostui pääasiassa taimenista. Myös Vanhankaupungin- ja Vantaankoskessa havaittiin suuria biomassasaaliita (kuva 5). Sivujoista suurin biomassasaalis saatiin Kylmäojasta ja Keravanjoen alaosan Tikkurilankoskesta (kuva 6). Kuva 5. Vantaanjoen pääuoman koealojen kokonaisbiomassat vuonna Kuva 6. Vantaanjoen sivujokien koealojen kokonaisbiomassat vuonna

12 4.3 Taimen Vantaanjoen vesistössä Taimenen esiintymistä Vantaanjoen vesistössä seurataan ns. lohikalaverkoston avulla (taulukko 5). Lohikalaverkostoon on valittu osa tarkkailuun kuuluvista koealoista, jotka soveltuvat taimen poikashabitaateiksi pohjan rakenteen sekä virtausolosuhteiden puolesta. Luonnonkudusta peräisin olevien taimenen kesänvanhojen (0+) poikasten määrät laskivat vuoden 2014 tasolle, mutta olivat edelleen kokonaisuutena hyvällä tasolla (kuva 7). Taimenen poikasmäärien positiivinen kehitys on jatkunut vuodesta 2012 alkaen ja kehitys on ollut nopeaa. Taimenen lisääntyminen on onnistunut hyvin jo useana vuotena peräkkäin. Vanhempien (>0-v.) taimenien poikastiheys oli tarkastelujakson suurin vuonna Vanhempien poikasten tiheys seuraa viiveellä kesänvanhojen poikasten tiheyden kasvua. Tarkastelujakso on rajoitettu ajalle, jolloin luonnonkudusta peräisin olevat poikaset on voitu erottaa istukkaista. Lohen kesänvanhoja (0+) poikasia tavattiin Vantaanjoen Pitkäkoskessa ja Boffinkoskessa vuonna 2016 (liitteet 4-6). Kuva 7. Eri-ikäisten taimenien keskimääräiset poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina

13 Taimenen 0+ poikastiheydet laskivat kaikilla Vantaanjoen vesistön osa-alueilla vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015 (kuva 8). Korkeimmat taimenen poikastiheydet olivat sivujoissa, missä myös poikasmäärien lasku oli vähäisintä. Keravanjoen koealueilla tavattiin taimenen 0+ -poikasia vain vähän aiempien vuosien tapaan. Vantaanjoen alaosan poikastiheydet laskivat samalle tasolle Keravajoen kanssa. yks./100m taimen 0+ Vantaanjoki alaosa Vantaanjoki keskiosa Vantaanjoki yläosa Keravanjoki Sivujoet Kuva 8. Taimenen 0+ poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston eri osa-alueilla vuosina Taimenen kesänvanhoja (0+) poikasia esiintyi lähes kaikilla lohikalaverkoston koealoilla vuonna 2016 (kuva 9). Taimenen luonnon lisääntymistä ei edelleenkään havaittu Vaiveronkoskessa eikä Vanhanmyllynkoskessa. Suurimmat 0+ -poikastiheydet olivat aiempien vuosien tapaan Nukarinkoskella, Käräjäkoskella sekä Kylmäojassa. Luhtajoen Kuhankoskessa sekä Keravanjoen yläosan Seppälänkoskella tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia 0+ -poikasia vuonna Vanhempia taimenia esiintyi selvästi eniten Nukarinkoskessa (kuva 10). Kuva 9. Taimenen 0+ poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina

14 Kuva 10. Taimenen 1+- ja sitä vanhempien poikasten tiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina Vuonna 2016 sähkökalastuksissa tavattiin aiempia vuosia enemmän taimenen 1+- ja sitä vanhempia poikasia (kuva 11). Aiempina vuosina suurin osa poikasista on ollut kesänvanhoja 0+ -ikäisiä poikasia. Vanhempien taimenten (> 120 mm) osuus oli suurempi vuonna 2016 (19 %) kuin vuonna 2015 (12 %). Kuva 11. Vantaanjoen vesistön taimenten kokojakaumat vuonna Kuvassa on esitetty vain mitattujen yksilöiden pituudet. 13

15 5 Kalojen vierasainepitoisuudet Ahvenia pyydettiin elohopeamäärityksiä varten Kaloja pyydettiin Vantaanjoesta kolmelta eri alueelta: Arolamminkoskelta, Myllykoskelta sekä Köningstedtinkoskelta. Lisäksi kaloja pyydettiin Keravanjoen Tikkurilankoskelta sekä Luhtajoen Shellinkoskelta. Pyyntipaikkojen koordinaatit on ilmoitettu liitteessä 7. Näytekalojen yksilötiedot pyyntipaikoittain on esitetty liitteessä 8. Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuuden keskiarvo oli kaikkien analysoitujen ahventen osalta 0,14 mg/kg (0,1 0,5 mg/kg, n= 25) ja vastaavasti vakiokokoisten (15 20 cm) ahventen osalta 0,12 mg/kg (0,1 0,2 mg/kg, n= 21). Pitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon (0,5 mg/kg eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, 0,2 mg/kg (keskiarvo) ylittynyt (taulukko 6). Köningstedtinkoskella yhden kuusivuotiaan ahvenen (22,5 cm, 175,2 g) elohopeapitoisuus oli 0,5 mg/kg. Taulukko 6. Vantaanjoen vesistön näyteahventen elohopeapitoisuudet vuonna elohopeapitoisuus, mg/kg Joki koski kpl keskiarvo min. max. Vantaanjoki Köningstedtinkoski 5 0,20 0,1 0,5 Vantaanjoki Myllykoski 5 0,14 0,1 0,2 Vantaanjoki Arolamminkoski 5 0,10 0,1 0,1 Keravanjoki Tikkurilankoski 5 0,14 0,1 0,2 Luhtajoki Luhtajoen alaosa 5 0,10 0,1 0,1 Yhteensä kaikki 25 0,14 0,1 0,5 Yhteensä vakiokokoiset (15 20 cm) 0,12 14

16 6 Koeravustukset Vantaanjoen vesistön koeravustukset tehtiin kuudella eri alueella (kuva 26). Koealojen koordinaatit on esitetty liitteessä 9. Koeravustuksissa käytettiin tiheähavaksisia Evo-tutkimusmertoja, joissa oli syötteinä pakastettuja särkiä. Merrat laskettiin yhteen jataan 5 metrin välein. Pyynnissä oli kerralla 25 mertaa/pyyntipaikka keskimäärin 19 tuntia kerrallaan. Ravustusten välillä merrat käsiteltiin Virkon-desifiointiaineella. Saaliiksi saaduista ravuista mitattiin kilven pituus työntömitalla ja määritettiin sukupuoli. Myös mahdolliset vauriot ja taudit merkittiin ylös. Kuva 12. Vantaanjoen vesistön koeravustuspaikat vuonna

17 Rapuja saatiin saaliiksi kaikkiaan 811 kappaletta kuudelta eri koealalta (taulukko 7). Vantaanjoen jokaiselta ravustusalueelta saatiin saaliiksi täplärapuja ja kannan tila luokiteltiin pääuomassa erittäin tiheäksi ja sivu-uomissa harvaksi. Taulukko 7. Vantaajoen vesistön koeravustuksien kokonaissaaliit, saalis/mertayö, saalis/rantametri sekä rapukannan tila Tulonen ym. (1998) luokituksen perusteella vuonna Ravustuspaikka paikan tunnus yksilöä yksilöä/ mertayö yksilöä/ rantametri kannan tila Nukari alempi VRa ,5 1,7 erittäin tiheä Nukari ylempi VRa ,0 2,4 erittäin tiheä Arolamminkoski VRa ,6 2,0 erittäin tiheä Seppälänkoski, Keravanjoki VRa ,6 0,1 harva Myllykoski, Keravanjoki VRa ,7 0,1 harva Kuhakoski VRa ,9 0,2 harva Yhteensä 811 Rapukannat ovat kehittyneet positiivisesti Vantaanjoessa vuodesta 2006 lähtien (kuva 13). Rapumäärissä on ollut suurta vaihtelua vuosien välillä, mihin on osaltaan vaikuttanut ravustus. Arolamminkoskella ja Nukarin yläpuolisella ravustusalueella tavattiin seurantahistorian suurimmat raputiheydet vuonna Keravanjoen ja Luhtajoen koeravustuspaikoilla raputiheydet ovat pysyneet alhaisina koko 2000-luvun. Kuva 13. Vantaanjoen vesistön rapusaalis (yksilöä/mertayö) eri ravustusalueilla vuosina

18 Vantaanjoen Nukarinkosken koealoilla lievä enemmistö ravuista oli naaraita, kun puolestaan Arolamminkoella oli enemmän koiraita (taulukko 8). Keravanjoen Hyvinkään Kaukasten puhdistamon alapuolisella Seppälänkoskella naaraiden osuus oli huomattavan suuri ja sukupuolisuhde päinvastainen puhdistamon yläpuoliseen Myllykoskeen verrattuna. Taulukko 8. Rapujen sukupuolijakauma Vantaanjoen vesistön eri koeravustusalueilla vuonna Ravustuspaikka paikan tunnus naaras koiras naaras koiras Nukari alempi VRa % 44 % Nukari ylempi VRa % 42 % Arolampi VRa % 58 % Seppälänkoski, Keravanjoki VRa % 14 % Myllykoski, Keravanjoki VRa % 72 % Kuhakoski VRa % 45 % Yhteensä % 47 % Eri sukupuolten kokojakaumat kuvaavat kannan tilaa mm. lisääntymisen onnistumisen osalta. Vantaanjoen, Keravanjoen Seppälänkosken sekä Luhtajoen Kuhakosken koealoilla tavattiin muutamia pienempiä yksilöitä (kuva 14). Keravanjoen Myllykoskella puolestaan kaikki ravut olivat yli 45 mm yksilöitä. Keravanjoella kuormituspisteen alapuolisella Seppälänkoskella näyttäisi rapujen lisääntyminen onnistuvan, vaikka yksilömäärät olivat alhaisia. Keravanjoen Myllykoskella saatiin saaliiksi ainoastaan muutamia isokokoisia yksilöitä. yksilöä Nukarinkoski al naaras koiras yksilöä Nukarinkoski yl naaras koiras kilven pituus, mm kilven pituus, mm yksilöä Arolamminkoski naaras koiras yksilöä Seppälänkoski, Keravanjoki naaras koiras kilven pituus, mm kilven pituus, mm 17

19 yksilöä Myllykoskoski, Keravanjoki naaras koiras yksilöä Kuhakoski, Luhtajoki naaras koiras kilven pituus, mm kilven pituus, mm Kuva 14. Vantaanjoen vesistön ravustuspaikoilta saatujen täplärapujen kokojakaumat sukupuolittain vuonna Rapuruton aiheuttamia täpliä havaittiin jokaisella ravustuspaikalla, missä oli rapuja (taulukko 9). Vähiten ruttoisia rapuja havaittiin Nukarinkosken ja Keravanjoen Myllykosken ravustuspaikoilla. Keravanjoen kuormituspisteen alapuolisella Seppälänkoskella ruttoisia esiintyi huomattavasti enemmän kuin kuormituspisteen yläpuolisella Myllykoskella. Suurin ruttoisten rapujen osuus oli kuormituspisteiden yläpuolisella Luhtajoen Kuhakoskella. Taulukko 9. Vantaanjoen vesistön ravuissa havaitut rapuruton esiintyminen vuonna Ravustuspaikka ruttoisten osuus Nukari alempi 0,4 % Nukari ylempi 1,6 % Arolampi 2,0 % Seppälänkoski 3,7 % Myllykoski 0,4 % Kuhakoski 5,7 % 18

20 7 Pohdiskelua kalataloustarkkailun tuloksista Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuun kuuluivat istutuksien tilastointi, sähkökalastukset, kalojen vierasainepitoisuuksien seuranta sekä koeravustukset. Taimenen lisääntymistä havaittiin koko Vantaanjoen pääuomassa sekä sivujoissa. Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat alhaisempia kuin ennätysvuonna 2015, mutta edelleen korkealla tasolla. Taimenen vanhempien poikasten tiheydet olivat edellisen vuoden korkeiden 0+ -poikasten tiheyksien seurauksena korkeammalla tasolla kuin kertaakaan seurantahistorian aikana. Taimenen lisääntymistä ei havaittu edelleenkään n. 30 km jaksolla Riihimäen puhdistamon alapuolella aiempien vuosien tapaan. Kivisimppua ei esiintynyt kahdessa Riihimäen puhdistamon alapuolisessa koskessa, mutta sitä esiintyi runsaasti 14 km puhdistamosta alavirtaan sijaitsevassa Vanhanmyllynkoskessa. Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistui alkuvuodesta 2015 (Vahtera ja Männynsalo 2016). Puhdistamon alapuolisessa Arolamminkoskessa happitilanne on ollut hyvä saneerauksen jälkeen ja veden hygieeninen laatu on parantunut saneerauksen jälkeen (Vahtera ja Männynsalo 2017). Arolamminkoskessa tavattiin vuonna 2016 seurantahistorian suurimmat raputiheydet ja lisäksi saadut ravut olivat hyväkuntoisia. Aiemmin rapujen yleiskunnon on havaittu olevan heikko (Haikonen ym. 2014). Hyvinkään Kaltevan puhdistamon kuormitus oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin Riihimäen puhdistamon, mutta kuitenkin kuormitus sekoittuu suurempaan vesimäärään. Tämän takia Kaltevan puhdistamon vaikutusta ei ole juurikaan havaittavissa kalastossa. Puhdistamon alapuolisella Nukarinkosken koealalla tavattiin ennätyssuuret taimenen poikastiheydet vuonna 2015 ja myös vuonna 2016 tiheydet olivat korkealla tasolla. Nurmijärven puhdistamon alapuolisessa Myllykoskessa taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2010 vuoteen 2015 asti. Taimenen poikastiheydet ovat olleet kuitenkin selkeästi alhaisempia kuin Nukarinkoskella ja Käräjäkoskella. Vantaanjoen alaosassa kokonaiskuormitus on suurinta hajakuormituksen ja yläpuolisten pistekuormittajien kuormituksen kumuloitumisen takia. Kalojen kokonaistiheydet olivat suhteellisen alhaisia verrattuna joen keskijuoksulla havaittuihin tiheyksiin vuonna Taimenen kesänvanhoja poikasia havaittiin vuonna 2016 aiempia tarkkailuvuosia vähemmän ja poikasmäärät olivat selvästi alhaisempia joen ylä- ja keskijuoksuun verrattuna. Keravanjoen Kaukasten puhdistamon vaikutusta kalastoon ei ole aiempina tarkkailuvuosina ollut havaittavissa. Vuonna 2016 Kaukasten puhdistamon alapuolisessa Seppälänkoskessa tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja taimenen poikasia toisena vuotena peräkkäin. Kivisimppua ei ole tavattu Seppälänkosken koealalla kertaankaan tarkkailun aikana, mutta sitä ei ole esiintynyt myöskään puhdistamon yläpuolisella alueella. Keravanjoen alaosaan kohdistuu voimakasta hajakuormitusta taajamavaltaisesta ympäristöstä. Tikkurilankosken taimentiheydet olivat samalla tasolla kuin vuosina Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskella taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat aiempia tarkkailuvuosia selvästi suurempia. Kirkonkylänkoskessa on tehty kutusoraikon kunnostuksia, mikä on mahdollisesti edesauttanut taimenen lisääntymistä. Kuitenkin kaiken kaikkiaan Keravanjoen tilanne kalojen ja rapujen osalta on selvästi heikompi kuin Vantaanjoen pääuoman. 19

21 Luhtajoen yläosassa sijaitsevassa Kuhakoskessa tavattiin taimenen kesän vanhoja poikasia vuonna 2016 yhden välivuoden jälkeen. Taimenen lisääntyminen näyttää olevan Luhtajoessa satunnaista. Helsinki-Vantaan lentoaseman Kylmäojaan kohdistuvan kuormituksen kalastoa heikentävää vaikutusta ei ole enää viime vuosina ollut havaittavissa. Kylmäojassa on tavattu suuria taimentiheyksiä vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, ylittynyt. 20

22 8 Kirjallisuus Degerman, E. & Sers, B Elfiske. Fiskeriverket information 1999:3 (3-69). Reviderad Haikonen, A., Hynninen, M., Nieminen, T. ja Kervinen, J Vantaanjoen vaelluspoikaspyynti vuonna Kala- ja vesijulkaisuja nro 175. Haikonen, A., & Helminen, J Vantaanjoen tarkkailuohjelma vuodesta 2014 alkaen. Kala- ja vesimonisteita 125. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsinki. Haikonen, A. & Karppinen P Taimen- ja lohikantojen seurantatulokset Vantaanjoessa vuonna Kala- ja vesiraportteja nro 3. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsinki. Leinonen, V. ja Tolvanen, O Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 75/2016. Vahtera ja Männynsalo Vantaanjoen yhteistarkkailu - Vedenlaatu vuonna Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 75/2016. FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Helsinki-Vantaan lentoaseman glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailu. Kausiyhteenveto FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Vahtera, H., Männynsalo, J. ja Lahti, K Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina Julkaisu 76/2017. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. ISBN (pdf), ISSN Vehanen, T., Sutela, T. ja Korhonen, H Environmental assesment of boreal rivers using fish data a contribution to the Water Framework Directive. Fisheries Management Ecology,

23 9 LIITTEET Liite 1. Vantaanjoen vesistön pistekuormittajat ja kuormitus (Vahtera ja Männynsalo 2017) sekä lentoaseman kuormitus (FCG 2016). Vantaanjoen vesistön pistekuormitus VANTAANJOEN YLÄOSAN ALUE Vesimäärä m 3 /d Tulokuorma kg/d BOD 7-atu FOSFORI TYPPI AMMONIUMTYPPI Lähtö- Tulo- Lähtö- Lähtö- Tulo- Lähtö- Lähtö- Lähtö- Lähtöpitoisuus Teho kuorma kuorma pitoisuus Teho kuorma kuorma pitoisuus Teho kuorma pitoisuus mg/l % kg/d kg/d mg/l % kg/d kg/d mg/l % kg/d mg/l Lähtökuorma kg/d Nitrifikaatio % Riihimäki , ,8 0, ,5 98 Hyvinkää, Kalteva , ,1 0, ,6 84 2,0 0,19 99,6 Nurmijärvi, kirkonkylä ,8 3, ,40 0, ,6 1,8 97 LUHTAJOEN ALUE Nurmijärvi, Klaukkala , ,1 0, ,9 86 7,0 1,2 98 LEPSÄMÄNJOEN ALUE Rinnekoti-Säätiö ,0 9,5 96 1,9 0,06 0, , , KERAVANJOEN ALUE Hyvinkää, Kaukas ( ) 55 7,5 0,10 1,7 99 0,28 0,005 0, ,8 1, ,001 0,02 99,9 KOKO VESISTÖALUE YHTEENSÄ , ,5 0, ,1 98 Nitrifikaatio-% = [N tot(tuleva) - NH 4-N(lähtevä)] / N tot (tuleva) *100 Lentoaseman kuormitus. Pitoisuudet. Luvut ovat koko kauden virtaamapainotettuja keskiarvoja. Tarkastelukausi ( ) on vuosittain Kok-N μg/l Kok-P μg/l Nh4-N μg/l BHK7 mg/l KHTCr mg/l Kylmäoja Veromiehenkylänpuroon Vesistökuormitus: valumavesien virtaama ja vesistöön kohdistunut kuormitus. Kuormituslaskenta perustuu näytteenoton yhteydessä mitattuihin virtaamiin ja virtaamapainotettuihin pitoisuuskeskiarvoihin. Tarkastelukausi on vuosittain Paikka vesimäärä m 3 /a Kok-N t/a Kok-P t/a NH4-N t/a BHK7 t/a KHTCr t/a Kylmäoja ,5 0,24 0, Veromiehenkylänpuro ,9 0,084 0,

24 Liite 2. Sähkökalastusalueiden koordinaatit. ETRS-TM35FIN - tasokoordinaatit ID Sähkökalastusalue I P joki kunta VSk1 Vanhankaupunginkoski Vantaanjoki Helsinki VSk2 Ruutinkoski Vantaanjoki Helsinki VSk3 Pitkäkoski Vantaanjoki Helsinki VSk4 Vantaankoski Vantaanjoki Vantaa VSk5 Königstedtinkoski Vantaanjoki Vantaa VSk6 Boffinkoski Vantaanjoki Nurmijärvi VSk7 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki Nurmijärvi VSk8 Nukarinkoski alaosa Vantaanjoki Nurmijärvi VSk9 Nukarinkoski yläosa Vantaanjoki Nurmijärvi VSk10 Petäjäskoski Vantaanjoki Hyvinkää VSk11 Kittelänkoski Vantaanjoki Hyvinkää VSk12 Vanhanmyllyn koski Vantaanjoki Hyvinkää VSk13 Vaiveronkoski Vantaanjoki Hyvinkää VSk14 Arolamminkoski Vantaanjoki Riihimäki VSk15 Riihimäen puhdistamo Vantaanjoki Riihimäki VSk16 Käräjäkoski Vantaanjoki Riihimäki VSk17 Kirkonkylänkoski Keravanjoki Vantaa VSk18 Tikkurilankoski Keravanjoki Vantaa VSk19 Seppälänkoski Keravanjoki Hyvinkää VSk20 Myllykoski Keravanjoki Hyvinkää VSk21 Kylmäoja Kylmäoja Vantaa VSk22 Shellinkoski Luhtajoki Nurmijärvi VSk23 Klaukkalan yläpuoli Luhtajoki Nurmijärvi VSk24 Kuhakoski Luhtajoki Nurmijärvi

25 Liite 3. Vantaanjoen vesistön vuonna 2016 sähkökalastettujen koealojen pinta-ala sekä olosuhdetiedot. ID Kosken nimi pvm pinta-ala, m 2 veden lämpötila, o C sähkönjohtokyky, µs sameus, NTU happi, mg/l Vsk01 Vanhankaupunginkoski , ,7 Vsk02 Ruutinkoski , ,1 9,2 Vsk03 Pitkäkoski , ,5 9,4 Vsk04 Vantaankoski , ,3 9,5 Vsk05 Königstedinkoski , ,7 9,1 Vsk06 Boffinkoski , ,7 9,4 Vsk07 Myllykoski , ,8 11,0 Vsk08 Nukarinkoski alempi , ,0 10,0 Vsk09 Nukarinkoski ylempi , ,9 7,8 Vsk10 Petäjäskoski , ,1 7,7 Vsk11 Kittelänkoski , ,9 8,1 Vsk12 Vanhanmyllynkoski , ,5 9,1 Vsk13 Vaiveronkoski , ,7 8,1 Vsk14 Arolamminkoski , ,3 8,2 Vsk15 Riihimäen puhdistamo , ,4 8,8 Vsk16 Käräjäkoski , ,8 10,2 vsk17 Kirkonkylänkoski , ,2 8,7 Vsk18 Tikkurilankoski , ,7 9,3 Vsk19 Seppälänkoski ,1 79 6,9 9,7 Vsk20 Myllykoski Keravajoki ,7 77 2,4 8,8 Vsk21 Kylmäoja , ,0 8,4 Vsk22 Shellinkoski , ,0 7,7 Vsk23 Klaukkalan puhdistamon yläpuoli , ,3 8,5 Vsk24 Kuhakoski ,5 9,6

26 Liite 4. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden saaliit (yks./koeala) vuonna ID koeala ahven kiiski kivennuoliainen kivisimppu lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen taimen 0+ taimen ist. turpa törö sk01 Vanhankaupunginkoski sk02 Ruutinkoski sk03 Pitkäkoski sk04 Vantaankoski sk05 Köningstdtinkoski sk06 Boffinkoski sk07 Myllykoski sk08 Nukarinkoski al sk09 Nukarinkoski yl sk10 Petäjäskoski sk11 Kittelänkoski sk12 Vanhanmyllynkoski sk13 Vaiveronkoski sk14 Arolamminkoski 1 sk15 Riihimäen puhdistamo 1 2 sk16 Käräjäkoski sk17 Kirkonkylänkoski sk18 Tikkurilankoski sk19 Seppälänkoski sk20 Myllykoski K 1 3 sk21 Kylmäoja sk22 Shellinkoski 19 2 sk23 Klaukkalan yläpuoli sk24 Kuhakoski

27 Liite 5. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden kalatiheydet (yks./100 m 2 ) vuonna ID koeala ahven kiiski kivennuoliainen kivisimppu lohi lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen taimen 0+ sk01 Vanhankaupunginkoski 53,8 1,8 14,0 1,9 sk02 Ruutinkoski 0,9 2,7 0,9 5,2 0,9 1,5 8,4 sk03 Pitkäkoski 23,6 2,2 0,9 1,1 24,8 sk04 Vantaankoski 1,6 0,9 6,6 8,1 7,2 0,9 3,1 sk05 Köningstdtinkoski 5,6 0,9 2,3 6,0 sk06 Boffinkoski 7,9 5,3 4,0 2,2 3,7 15,1 sk07 Myllykoski 5,7 1,9 7,8 16,0 14,9 sk08 Nukarinkoski al. 16,7 19,7 36,5 4,0 sk09 Nukarinkoski yl. 0,0 42,8 110 sk10 Petäjäskoski 2,4 4,8 0,0 2,3 sk11 Kittelänkoski 11,1 0,0 19,4 sk12 Vanhanmyllynkoski 34,7 1,3 7,7 sk13 Vaiveronkoski 6,0 3,9 3,2 1,4 sk14 Arolamminkoski 1,0 sk15 Riihimäen puhdistamo 3,6 5,3 sk16 Käräjäkoski 14,8 1,2 13,1 57,9 sk17 Kirkonkylänkoski 11,9 31,1 4,4 0,0 6,9 1,2 9,5 sk18 Tikkurilankoski 9,3 5,2 3,7 18,5 5,7 5,4 4,7 10,7 sk19 Seppälänkoski 3,2 1,5 3,5 sk20 Myllykoski K 1,1 3,7 sk21 Kylmäoja 27,8 98,4 sk22 Shellinkoski 90,5 4,5 sk23 Klaukkalan yläpuoli 0,5 46,9 17,4 6,6 sk24 Kuhakoski 81,0 1,6 1,3 10,4 4,5 taimen ist. törö

28 Liite 6. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden kalabiomassa (g/100 m 2 ) vuonna ID koeala ahven kiiski kivennuoliainen kivisimppu lohi lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen taimen 0+ taimen ist. turpa törö sk01 Vanhankaupunginkoski sk02 Ruutinkoski sk03 Pitkäkoski sk04 Vantaankoski sk05 Köningstdtinkoski sk06 Boffinkoski sk07 Myllykoski sk08 Nukarinkoski al sk09 Nukarinkoski yl sk10 Petäjäskoski sk11 Kittelänkoski sk12 Vanhanmyllynkoski sk13 Vaiveronkoski sk14 Arolamminkoski 15 sk15 Riihimäen puhdistamo sk16 Käräjäkoski sk17 Kirkonkylänkoski sk18 Tikkurilankoski sk19 Seppälänkoski sk20 Myllykoski K sk21 Kylmäoja sk22 Shellinkoski sk23 Klaukkalan yläpuoli sk24 Kuhakoski

29 Liite 7. Vantaanjoen vesistön haitta-aineahvenien pyyntipaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN). Pyyntipaikka I P joki kunta Königstedtinkoski Vantaanjoki Vantaa Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki Nurmijärvi Arolamminkoski Vantaanjoki Riihimäki Tikkurilankoski Keravanjoki Vantaa Shellinkoski Luhtajoki Nurmijärvi Liite 8. Haitta-aineahvenien yksilötiedot sekä elohopeapitoisuus vuonna elohopeapitoisuus, Pyyntipaikka joki pituus paino sukupuoli ikä mg/kg Köningstedtinkoski Vantaanjoki 21,0 125,0 uros 6 0,2 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 22,5 175,2 uros 6 0,5 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 21,5 119,2 uros 5 0,1 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 14,0 31,1 naaras 4 0,1 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 12,5 25,5 uros 2 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 22,5 157,4 uros 5 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 19,5 94,0 uros 4 0,2 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 17,0 62,5 uros 3 0,2 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 15,5 45,6 uros 3 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 14,0 28,3 uros 2 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 16,5 55,3 uros 4 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 16,5 57,4 uros 6 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 17,0 58,3 naaras 6 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 15,0 38,3 uros 5 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 18,5 66,6 uros 6 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 19,0 78,7 uros 6 0,2 Tikkurilankoski Keravanjoki 18,5 82,0 uros 6 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 18,0 67,9 uros 5 0,2 Tikkurilankoski Keravanjoki 19,0 75,5 uros 5 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 14,0 30,1 naaras 4 0,1 Luhtajoki, alaosa 19,0 87,7 uros 8 0,1 Luhtajoki, alaosa 19,5 103,8 naaras 6 0,1 Luhtajoki, alaosa 16,0 53,4 uros 6 0,1 Luhtajoki, alaosa 17,0 56,0 naaras 5 0,1 Luhtajoki, alaosa 14,5 35,6 uros 4 0,1

30 Liite 9. Vantaanjoen vesistön koeravustuspaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN). Koeravustusalue joki kunta I P Nukarinkoski, alaosa Vantaanjoki Nurmijärvi Nukarinkoski, yläosa Vantaanjoki Nurmijärvi Arolampi Vantaanjoki Riihimäki Seppälänkoski Keravanjoki Hyvinkää Myllykoski Keravanjoki Hyvinkää Lepsämänjoki Lepsämänjoki Nurmijärvi Kuhakoski Luhtajoki Nurmijärvi

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 185. Ari Haikonen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 185. Ari Haikonen Kala- ja vesijulkaisuja nro 185 Ari Haikonen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto vuonna 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: tammikuu 2016 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen Julkaisun

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 169. Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 169. Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen Kala- ja vesijulkaisuja nro 169 Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Kala- ja vesitutkimuksia nro 105. Ari Haikonen, Lauri Paasivirta, Jani Helminen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesitutkimuksia nro 105. Ari Haikonen, Lauri Paasivirta, Jani Helminen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesitutkimuksia nro 15 Ari Haikonen, Lauri Paasivirta, Jani Helminen ja Oula Tolvanen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella

Lisätiedot

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010 VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 209/2011 Janne Raunio, Jukka Rinne & Heikki Holsti ISSN 1458-8064 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2015 Virhon työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2008

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2008 VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2008 Janne Raunio, Jukka Rinne ja Heikki Holsti ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Vantaanjoen vesistön kalastoa ja kalastusta vuodelta

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho kunnostaa Vantaanjokea sekä talkoilla, että työllisyysprojektilla Aluksi kunnostuksia tehtiin pelkästään talkoilla Vuonna 2003 Vantaanjokea alettiin kunnostaa

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 1 (6) 5 Vantaanjoen yhteistarkkailu, vedenlaatu-, kalatalous- ja pohjaeläintarkkailut vuonna 2012 HEL 2013-010593 T 11 00 02 Päätösehdotus Esittelijä päättänee merkitä

Lisätiedot

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ

KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ 1 KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ 1. Kesän 2004 tulvan aiheuttamat kalakuolemat Viime kesän tulvaan liittyen Vantaanjoen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu

Vantaanjoen yhteistarkkailu KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 242 Ari Saura Katriina Könönen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma 2002 Helsinki 2002 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Taimenistutukset v. 2007 yhteensä 90600

Taimenistutukset v. 2007 yhteensä 90600 VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN KALANPOIKASISTUTUKSET V. 2007 1(5) Pekka Lindblad 11.5.2007 Istutusvesistö Tarkka istutuspaikka Laji Kanta Ikä Koko Kpl Pvm Vantaanjoki, Luhtajoki Klaukkalantien koskipaikka

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto vuonna 2004 ja pohjaeläimet vuosina 2002

Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto vuonna 2004 ja pohjaeläimet vuosina 2002 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 368 Ari Saura Katriina Könönen Rauno Yrjölä Jukka Rinne Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto vuonna 2004 ja pohjaeläimet vuosina 2002 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Vantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010

Vantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010 Vantaanjoki Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010 Vantaanjoen valuma-alue ulottuu 14 kunnan alueelle: Hausjärvi Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 157/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Summanjoen yläosan

Lisätiedot

Kala- ja vesiraportteja 4. Ari Haikonen, Petrina Köngäs ja Lauri Paasivirta

Kala- ja vesiraportteja 4. Ari Haikonen, Petrina Köngäs ja Lauri Paasivirta Kala- ja vesiraportteja 4 Ari Haikonen, Petrina Köngäs ja Lauri Paasivirta Vantaanjoen yhteistarkkailu Pohjaeläimet vuonna 2009 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 2010

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Viranomaiskunnostettujen kutusoraikkojen

Viranomaiskunnostettujen kutusoraikkojen Raportti 24/2015 Viranomaiskunnostettujen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella 2014 2015 Velimatti Leinonen Raportti 24/2015 Viranomaiskunnostettujen kutusoraikkojen inventointi ja huolto

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma Kala- ja vesijulkaisuja nro 217 Sauli Vatanen Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2008

Vantaanjoki vuonna 2008 1 Vantaanjoki vuonna 2008 1. Vantaanjoki elpyy Vuonna 2008 Vantaanjokeen nousi parin edellisen vuoden tapaan paljon meritaimenia ja lohiakin. Meritaimenia saatiin saaliiksi runsaasti joen alapäässä mm.

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Vedenlaadun ja levästön tarkkailuohjelma

Vedenlaadun ja levästön tarkkailuohjelma Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaadun ja levästön tarkkailuohjelma 2017 2026 Heli Vahtera Kirsti Lahti Jari Männynsalo Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaadun ja levästön tarkkailuohjelma 23.9.2016 Vantaanjoen

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina

Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina Raportti 2/2017 Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina 2014 2016 Velimatti Leinonen Oula Tolvanen Raportti 2/2017 Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2010

Vantaanjoki vuonna 2010 1 Vantaanjoki vuonna 2010 1. Vantaanjoen vesistö elpyy hitaasti Taimen (Salmo trutta) ja lohi (Salmo salar) ovat vesistön ja sen valuma-alueen ekologisesta tilasta kertovia erinomaisia indikaattorilajeja.

Lisätiedot

TOIMIVATKO KALATIET?

TOIMIVATKO KALATIET? Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Kalataloudellinen vahinko- ja kompensaatioarvio Riihimäen jätevesipuhdistamolta 26.5.2000 Vantaanjokeen joutuneen päästön vaikutuksista

Kalataloudellinen vahinko- ja kompensaatioarvio Riihimäen jätevesipuhdistamolta 26.5.2000 Vantaanjokeen joutuneen päästön vaikutuksista KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 225 Ari Saura Kalataloudellinen vahinko- ja kompensaatioarvio Riihimäen jätevesipuhdistamolta 26.5.2000 Vantaanjokeen joutuneen päästön vaikutuksista Helsinki 2001 Julkaisija

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 Janne Raunio & Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot