Kala- ja vesijulkaisuja nro 221. Ari Haikonen

Transkriptio

1 Kala- ja vesijulkaisuja nro 221 Ari Haikonen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto, kalojen vierasainepitoisuudet ja koeravustukset vuonna 2016

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: toukokuu 2017 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto, kalojen vierasainepitoisuudet ja koeravustukset vuonna 2016 Toimeksiantaja: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro 221 Tarkastanut: Sauli Vatanen Tiivistelmä: Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuun kuuluivat istutuksien tilastointi, sähkökalastukset, kalojen vierasainepitoisuuksien seuranta sekä koeravustukset. Taimenen lisääntymistä havaittiin koko Vantaanjoen pääuomassa sekä sivujoissa. Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat alhaisempia kuin ennätysvuonna 2015, mutta edelleen korkealla tasolla. Taimenen vanhempien poikasten tiheydet olivat edellisen vuoden korkeiden 0+ -poikasten tiheyksien seurauksena korkeammalla tasolla kuin kertaakaan seurantahistorian aikana. Taimenen lisääntymistä ei havaittu edelleenkään n. 30 km jaksolla Riihimäen puhdistamon alapuolella aiempien vuosien tapaan. Arolamminkoskessa tavattiin vuonna 2016 seurantahistorian suurimmat raputiheydet ja lisäksi saadut ravut olivat hyväkuntoisia. Aiemmin rapujen yleiskunnon on havaittu olevan heikko. Keravanjoen Kaukasten puhdistamon vaikutusta kalastoon ei ole aiempina tarkkailuvuosina ollut havaittavissa. Vuonna 2016 Kaukasten puhdistamon alapuolisessa Seppälänkoskessa tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja taimenen poikasia toisena vuotena peräkkäin. Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskella taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat aiempia tarkkailuvuosia selvästi suurempia. Helsinki-Vantaan lentoaseman Kylmäojaan kohdistuvan kuormituksen kalastoa heikentävää vaikutusta ei ole enää viime vuosina ollut havaittavissa. Kylmäojassa on tavattu suuria taimentiheyksiä vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, ylittynyt. Kuva: Ari Haikonen

3 1 Johdanto Virtaamat vuonna Kalaistutukset Vantaanjoen vesistössä Taimenistutukset Kirjolohi-istutukset Muiden lajien istutukset Sähkökalastukset Pyydystettävyyden arviointi Tulokset vuonna Taimen ja lohi Vantaanjoen vesistössä Kalojen vierasainepitoisuudet Koeravustukset Pohdiskelua kalataloustarkkailun tuloksista Kirjallisuus LIITTEET

4 3

5 1 Johdanto Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu perustuu lupapäätöksiin, joiden perusteella luvanhaltijoilla on oikeus johtaa jätevesiä Vantaanjoen vesistöön. Luvanhaltijoiden tarkkailuvelvoite täytetään Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimana yhteistarkkailuna. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu on osa koko Vantaanjoen yhteistarkkailua, johon kuuluu lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tekemä vedenlaadun ja piilevien tarkkailu (Vahtera ja Männynsalo 2016). Tarkkailun tavoitteena on seurata pistekuormituksen vaikutuksia kalaston ja pohjaeläimistön ekologiseen tilaan sekä kalastukseen. Tarkkailu palvelee myös vesistöalueen virkistyskäytön kehittämistä sekä EU:n vesipuitedirektiivin toteuttamista. Tarkkailua tehdään Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten kalatalousyksiköiden hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti (Dnro 254/5723/2014) (Haikonen ja Helminen 2014). Tässä vuosiraportissa esitellään tiivistetysti Vantaanjoen vesistön vuoden 2016 istutustiedot sekä haitta-aineseurannan, sähkökalastuksen ja koeravustuksen tulokset. Kuormitustiedot on esitetty liitteessä 1. Tarkemmin tuloksia tullaan analysoimaan vuosien seuranta-aineistoja käsittelevässä yhteenvetoraportissa joka valmistuu toukokuussa vuonna Taulukko 1. Kala- ja pohjaeläintarkkailuun osallistuvat Vantaanjoen pistekuormittajat. Pistekuormittajien vuoden 2016 kuormitustiedot ja lentokentän kuormitus kaudella on esitetty liitteessä 1. Pistekuormittaja Riihimäen Vesi; Riihimäen jätevedenpuhdistamo Hyvinkään Vesi, Kaltevan jätevedenpuhdistamo Hyvinkään Vesi, Kaukasten puhdistamo Nurmijärven kunta, Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Nurmijärven kunta; Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Versowood Oy, Riihimäen yksikkö Ilmailulaitos Finavia; Helsinki- Vantaa lentoasema Lupa LSY Nro 62/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-393, LSY Nro 63/2004/1, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1432 Dnro UUS-2003-Y , LSY Nro 72/2004/1, Dnro LSY-2003-Y-413, KHO, Dnro 3138/1/ AVI Etelä Suomi nro 62/2013/2, Dnro ESAVI/286/04.08/ Hämeen ympäristökeskus, Nro YSO/57/06, Dnro, HAM-2004-Y , Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Nro 49/2011/1, Dnro ESAVI/75/04.08/ Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Nro KHO:2015:12 4

6 2 Virtaamat vuonna 2016 Vantaanjoella oli tulvapiikki kevättalvella ja toukokuussa Kevättulvien jälkeen virtaamat olivat suhteellisen alhaisia aina marraskuulle asti (kuva 1) virtaama, m 3 /s Kuva 1. Vantaanjoen virtaamat Oulunkylässä vuonna Lähde: Lähde: SYKE, ELY-keskukset. 5

7 3 Kalaistutukset Vantaanjoen vesistössä Vantaanjoen vesistön istutustiedot perustuvat ELY-keskuksen ylläpitämään istutusrekisteriin. 3.1 Taimenistutukset Vuonna 2016 taimenistutuksia tehtiin Vantaankoskelle (taulukko 2). Istutukset tehtiin 1- vuotiailla Ingarskilanjoen kantaa olevilla poikasilla. Istutetut kalat oli merkitty rasvaeväleikkauksella. Taulukko 2. Vantaanjoen vesistöön tehdyt istutukset vuonna Joki istutuspaikka laji ikä kanta määrä, kpl Vantaanjoki Vantaankoski Meritaimen 1v Ingarskilanjoki Kirjolohi-istutukset Kirjolohien istutusmäärät ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun alun (taulukko 3). Istutuksia tehdään pitkin kalastuskautta useassa istutuserässä. Suurin osa kirjolohiistutuksista tehdään Nukarinkoskeen ja Vantaankoskeen, joissa on suuri kalastuspaine. Kirjolohet istutetaan lähinnä onkikokoisina, eli noin kilon painoisina kaloina. Taulukko 3. Vantaanjokeen istutettujen kirjolohien määrät (kpl) istutusalueittain vuosina istutusrekisterin perusteella. Istutuspaikka Nukarinkoski Vantaankoski Muu pääuoma Keravanjoki Muut sivujoet Yht Muiden lajien istutukset Vantaanjoen vesistöön istutetaan myös harjuksia ja ankeriaita (taulukko 4). Harjukset on istutettu Keravanjokeen ja Nukarinkoskeen. Ankeriasistutukset on tehty Tuusulanjärvelle sekä Rusutjärvelle. Karppeja on istutettu Arolamminkoskeen vuonna Vaellussiiat on istutettu Vanhankaupunginkoskeen. Taulukko 4. Vantaanjoen vesistöön istutettujen ankeriaiden, harjuksten, karppien ja siikojen määrät (kpl) vuosina Ankerias Harjus Karppi Vaellussiika (vk)

8 4 Sähkökalastukset Vuonna 2016 sähkökalastukset tehtiin Koekalastusten aikaan veden korkeus oli ajankohtaan nähden normaali. Koekalastuksissa käytettiin Hans Grassl IG-200 akkukäyttöistä sähkökalastuslaitetta. Koekalastukset suoritti Kala- ja vesitutkimus Oy:n Ari Haikonen (anodi) apunaan tutkimusavustaja. Vuonna 2016 sähkökalastettiin Vantaanjoen vesistössä 24 koealaa (taulukko 5, kuva 2). Koealojen koordinaatit on esitetty liitteessä 2. Koekalastuksen aikaiset olosuhteet on esitetty liitteessä 3. Sähkökalastustulokset on tallennettu sähkökalastusrekisteriin. Yhteistarkkailun lisäksi sähkökalastettiin Vantaanjoessa ja Keravanjoessa kuusi koealaa kussakin Jokitalkkari -hankkeeseen liittyen. Näistä tuloksista on laadittu erillinen raportti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta (Leinonen ja Tolvanen 2017). Taulukko 5. Sähkökalastusalat ja tarkkailun kuvaus. Lohikalaverkoston koealat on esitetty lihavoituina. Luhtajoki Keravanjoki Vantaanjoki Koealan nro Vsk24 koealan nimi Kuhakoski tarkkailun kuvaus Vsk23 Klaukkalan yläpuoli Klaukkalan puhdistamon yläpuoli Klaukkalan puhdistamon yläpuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk22 Shellinkoski Klaukkalan puhdistamon alapuoli Vsk21 Kylmäoja Helsinki-Vantaan lentokenttä, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk20 Myllykoski Kaukasten puhdistamon yläpuoli Vsk19 Seppälänkoski Kaukasten puhdistamon alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk18 Tikkurilankoski Helsinki-Vantaan lentokentän yläpuolinen vertailualue, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk17 Kirkonkylänkoski Helsinki-Vantaan lentokentän alapuolinen vertailualue Vsk16 Käräjäkoski Riihimäen yläpuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk15 Riihimäen puhdistamo Versowood Oy:n alapuoli Vsk14 Arolamminkoski Riihimäen alapuoli Vsk13 Vaiveronkoski Riihimäen alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk12 Vanhanmyllyn koski Riihimäen alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk11 Kittelänkoski Kaltevan puhdistamon yläpuoli Vsk10 Petäjäskoski Kaltevan puhdistamon alapuoli Vsk09 Nukarinkoski yläosa Kaltevan puhdistamon alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk08 Nukarinkoski alaosa Nurmijärven yläpuoli Vsk07 Myllykoski, Nurmijärvi Nurmijärven alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk06 Boffinkoski Nurmijärven alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk05 Königstedtinkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu Vsk04 Vantaankoski Pääuoma, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu Vsk03 Pitkäkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu Vsk02 Ruutinkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk01 Vanhankaupunginkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu 7

9 Kuva 2. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden sekä pistekuormittajien sijainnit. 4.1 Pyydystettävyyden arviointi Sähkökalastuksen pyydystettävyyden arvioinnissa käytettiin anodihenkilön (Haikonen) aiempien vuosien lajikohtaista keskimääräistä pyydystettävyyttä. Lajeille joita ei ole aiempina vuosina saatu riittävästi pyydystettävyyden määrittämiseksi, käytettiin ruotsalaisissa tutkimuksissa havaittuja keskimääräisiä pyydystettävyysarvoja (Degerman & Sers 2001). Mikäli lajille ei ollut laskettua pyydystettävyyttä, esitetään tuloksissa saadut yksilömäärät. 8

10 4.2 Tulokset vuonna 2016 Vantaanjoen pääuoman suurimmat kokonaistiheydet olivat keskiosan Nukarinkoskessa sekä yläjuoksun Käräjäkoskessa (kuva 3). Taimen oli selkeästi yleisin laji koskissa. Riihimäen puhdistamon alapuolisilla koealoilla (Arolamminkoski, Vaiveronkoski, Vanhanmyllynkoski, Kittelänkoski ja Petäjäskoski) kalatiheydet ja erityisesti taimenten määrät olivat alhaisia. Hyvän veden laadun indikaattorilajia kivisimppua ei edelleenkään esiintynyt Riihimäen puhdistamon koelalalla ja Arolamminkoskessa. Koealakohtaiset saaliit, tiheydet ja biomassat on esitetty liitteissä 4 6. Kuva 3. Vantaanjoen pääuoman koealojen yksilötiheydet lajiryhmittäin vuonna Sivujoista suurimmat kokonaistiheydet olivat Kylmäojalla sekä Luhtajoen Kuhakoskessa (kuva 4). Myös muilla Luhtajoen ja Keravanjoen alaosan koealoilla havaittiin suuria kalatiheyksiä ja särkikalojen osuus oli suuri. Keravanjoen yläosan Seppälän- ja Myllykosken kalatiheydet olivat huomattavan alhaisia. Taimenia tavattiin kaikilla koealoilla Luhtajoen alaosaa lukuun ottamatta. Kivisimppua ei esiintynyt Kylmäojassa eikä Keravanjoen yläosissa. Keravanjoen yläosassa tavattiin taimenen luonnonlisääntymistä, mitä ei aiemmin alueella ole juurikaan havaittu. Myös Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskessa esiintyi runsaasti taimenen kesänvanhoja poikasia. Kuva 4. Vantaanjoen vesistön sivujokien koealojen yksilötiheydet lajiryhmittäin vuonna

11 Biomassasaaliit ovat vaihdelleet runsaasti eri vuosina. Ennen vuotta 2014 Vantaanjoen biomassasaaliit olivat suurimpia joen alajuoksulla. Vuonna 2016 suurin biomassasaalis oli Nukarinkosken ylemmällä koealalla ja se muodostui pääasiassa taimenista. Myös Vanhankaupungin- ja Vantaankoskessa havaittiin suuria biomassasaaliita (kuva 5). Sivujoista suurin biomassasaalis saatiin Kylmäojasta ja Keravanjoen alaosan Tikkurilankoskesta (kuva 6). Kuva 5. Vantaanjoen pääuoman koealojen kokonaisbiomassat vuonna Kuva 6. Vantaanjoen sivujokien koealojen kokonaisbiomassat vuonna

12 4.3 Taimen Vantaanjoen vesistössä Taimenen esiintymistä Vantaanjoen vesistössä seurataan ns. lohikalaverkoston avulla (taulukko 5). Lohikalaverkostoon on valittu osa tarkkailuun kuuluvista koealoista, jotka soveltuvat taimen poikashabitaateiksi pohjan rakenteen sekä virtausolosuhteiden puolesta. Luonnonkudusta peräisin olevien taimenen kesänvanhojen (0+) poikasten määrät laskivat vuoden 2014 tasolle, mutta olivat edelleen kokonaisuutena hyvällä tasolla (kuva 7). Taimenen poikasmäärien positiivinen kehitys on jatkunut vuodesta 2012 alkaen ja kehitys on ollut nopeaa. Taimenen lisääntyminen on onnistunut hyvin jo useana vuotena peräkkäin. Vanhempien (>0-v.) taimenien poikastiheys oli tarkastelujakson suurin vuonna Vanhempien poikasten tiheys seuraa viiveellä kesänvanhojen poikasten tiheyden kasvua. Tarkastelujakso on rajoitettu ajalle, jolloin luonnonkudusta peräisin olevat poikaset on voitu erottaa istukkaista. Lohen kesänvanhoja (0+) poikasia tavattiin Vantaanjoen Pitkäkoskessa ja Boffinkoskessa vuonna 2016 (liitteet 4-6). Kuva 7. Eri-ikäisten taimenien keskimääräiset poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina

13 Taimenen 0+ poikastiheydet laskivat kaikilla Vantaanjoen vesistön osa-alueilla vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015 (kuva 8). Korkeimmat taimenen poikastiheydet olivat sivujoissa, missä myös poikasmäärien lasku oli vähäisintä. Keravanjoen koealueilla tavattiin taimenen 0+ -poikasia vain vähän aiempien vuosien tapaan. Vantaanjoen alaosan poikastiheydet laskivat samalle tasolle Keravajoen kanssa. yks./100m taimen 0+ Vantaanjoki alaosa Vantaanjoki keskiosa Vantaanjoki yläosa Keravanjoki Sivujoet Kuva 8. Taimenen 0+ poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston eri osa-alueilla vuosina Taimenen kesänvanhoja (0+) poikasia esiintyi lähes kaikilla lohikalaverkoston koealoilla vuonna 2016 (kuva 9). Taimenen luonnon lisääntymistä ei edelleenkään havaittu Vaiveronkoskessa eikä Vanhanmyllynkoskessa. Suurimmat 0+ -poikastiheydet olivat aiempien vuosien tapaan Nukarinkoskella, Käräjäkoskella sekä Kylmäojassa. Luhtajoen Kuhankoskessa sekä Keravanjoen yläosan Seppälänkoskella tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia 0+ -poikasia vuonna Vanhempia taimenia esiintyi selvästi eniten Nukarinkoskessa (kuva 10). Kuva 9. Taimenen 0+ poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina

14 Kuva 10. Taimenen 1+- ja sitä vanhempien poikasten tiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina Vuonna 2016 sähkökalastuksissa tavattiin aiempia vuosia enemmän taimenen 1+- ja sitä vanhempia poikasia (kuva 11). Aiempina vuosina suurin osa poikasista on ollut kesänvanhoja 0+ -ikäisiä poikasia. Vanhempien taimenten (> 120 mm) osuus oli suurempi vuonna 2016 (19 %) kuin vuonna 2015 (12 %). Kuva 11. Vantaanjoen vesistön taimenten kokojakaumat vuonna Kuvassa on esitetty vain mitattujen yksilöiden pituudet. 13

15 5 Kalojen vierasainepitoisuudet Ahvenia pyydettiin elohopeamäärityksiä varten Kaloja pyydettiin Vantaanjoesta kolmelta eri alueelta: Arolamminkoskelta, Myllykoskelta sekä Köningstedtinkoskelta. Lisäksi kaloja pyydettiin Keravanjoen Tikkurilankoskelta sekä Luhtajoen Shellinkoskelta. Pyyntipaikkojen koordinaatit on ilmoitettu liitteessä 7. Näytekalojen yksilötiedot pyyntipaikoittain on esitetty liitteessä 8. Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuuden keskiarvo oli kaikkien analysoitujen ahventen osalta 0,14 mg/kg (0,1 0,5 mg/kg, n= 25) ja vastaavasti vakiokokoisten (15 20 cm) ahventen osalta 0,12 mg/kg (0,1 0,2 mg/kg, n= 21). Pitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon (0,5 mg/kg eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, 0,2 mg/kg (keskiarvo) ylittynyt (taulukko 6). Köningstedtinkoskella yhden kuusivuotiaan ahvenen (22,5 cm, 175,2 g) elohopeapitoisuus oli 0,5 mg/kg. Taulukko 6. Vantaanjoen vesistön näyteahventen elohopeapitoisuudet vuonna elohopeapitoisuus, mg/kg Joki koski kpl keskiarvo min. max. Vantaanjoki Köningstedtinkoski 5 0,20 0,1 0,5 Vantaanjoki Myllykoski 5 0,14 0,1 0,2 Vantaanjoki Arolamminkoski 5 0,10 0,1 0,1 Keravanjoki Tikkurilankoski 5 0,14 0,1 0,2 Luhtajoki Luhtajoen alaosa 5 0,10 0,1 0,1 Yhteensä kaikki 25 0,14 0,1 0,5 Yhteensä vakiokokoiset (15 20 cm) 0,12 14

16 6 Koeravustukset Vantaanjoen vesistön koeravustukset tehtiin kuudella eri alueella (kuva 26). Koealojen koordinaatit on esitetty liitteessä 9. Koeravustuksissa käytettiin tiheähavaksisia Evo-tutkimusmertoja, joissa oli syötteinä pakastettuja särkiä. Merrat laskettiin yhteen jataan 5 metrin välein. Pyynnissä oli kerralla 25 mertaa/pyyntipaikka keskimäärin 19 tuntia kerrallaan. Ravustusten välillä merrat käsiteltiin Virkon-desifiointiaineella. Saaliiksi saaduista ravuista mitattiin kilven pituus työntömitalla ja määritettiin sukupuoli. Myös mahdolliset vauriot ja taudit merkittiin ylös. Kuva 12. Vantaanjoen vesistön koeravustuspaikat vuonna

17 Rapuja saatiin saaliiksi kaikkiaan 811 kappaletta kuudelta eri koealalta (taulukko 7). Vantaanjoen jokaiselta ravustusalueelta saatiin saaliiksi täplärapuja ja kannan tila luokiteltiin pääuomassa erittäin tiheäksi ja sivu-uomissa harvaksi. Taulukko 7. Vantaajoen vesistön koeravustuksien kokonaissaaliit, saalis/mertayö, saalis/rantametri sekä rapukannan tila Tulonen ym. (1998) luokituksen perusteella vuonna Ravustuspaikka paikan tunnus yksilöä yksilöä/ mertayö yksilöä/ rantametri kannan tila Nukari alempi VRa ,5 1,7 erittäin tiheä Nukari ylempi VRa ,0 2,4 erittäin tiheä Arolamminkoski VRa ,6 2,0 erittäin tiheä Seppälänkoski, Keravanjoki VRa ,6 0,1 harva Myllykoski, Keravanjoki VRa ,7 0,1 harva Kuhakoski VRa ,9 0,2 harva Yhteensä 811 Rapukannat ovat kehittyneet positiivisesti Vantaanjoessa vuodesta 2006 lähtien (kuva 13). Rapumäärissä on ollut suurta vaihtelua vuosien välillä, mihin on osaltaan vaikuttanut ravustus. Arolamminkoskella ja Nukarin yläpuolisella ravustusalueella tavattiin seurantahistorian suurimmat raputiheydet vuonna Keravanjoen ja Luhtajoen koeravustuspaikoilla raputiheydet ovat pysyneet alhaisina koko 2000-luvun. Kuva 13. Vantaanjoen vesistön rapusaalis (yksilöä/mertayö) eri ravustusalueilla vuosina

18 Vantaanjoen Nukarinkosken koealoilla lievä enemmistö ravuista oli naaraita, kun puolestaan Arolamminkoella oli enemmän koiraita (taulukko 8). Keravanjoen Hyvinkään Kaukasten puhdistamon alapuolisella Seppälänkoskella naaraiden osuus oli huomattavan suuri ja sukupuolisuhde päinvastainen puhdistamon yläpuoliseen Myllykoskeen verrattuna. Taulukko 8. Rapujen sukupuolijakauma Vantaanjoen vesistön eri koeravustusalueilla vuonna Ravustuspaikka paikan tunnus naaras koiras naaras koiras Nukari alempi VRa % 44 % Nukari ylempi VRa % 42 % Arolampi VRa % 58 % Seppälänkoski, Keravanjoki VRa % 14 % Myllykoski, Keravanjoki VRa % 72 % Kuhakoski VRa % 45 % Yhteensä % 47 % Eri sukupuolten kokojakaumat kuvaavat kannan tilaa mm. lisääntymisen onnistumisen osalta. Vantaanjoen, Keravanjoen Seppälänkosken sekä Luhtajoen Kuhakosken koealoilla tavattiin muutamia pienempiä yksilöitä (kuva 14). Keravanjoen Myllykoskella puolestaan kaikki ravut olivat yli 45 mm yksilöitä. Keravanjoella kuormituspisteen alapuolisella Seppälänkoskella näyttäisi rapujen lisääntyminen onnistuvan, vaikka yksilömäärät olivat alhaisia. Keravanjoen Myllykoskella saatiin saaliiksi ainoastaan muutamia isokokoisia yksilöitä. yksilöä Nukarinkoski al naaras koiras yksilöä Nukarinkoski yl naaras koiras kilven pituus, mm kilven pituus, mm yksilöä Arolamminkoski naaras koiras yksilöä Seppälänkoski, Keravanjoki naaras koiras kilven pituus, mm kilven pituus, mm 17

19 yksilöä Myllykoskoski, Keravanjoki naaras koiras yksilöä Kuhakoski, Luhtajoki naaras koiras kilven pituus, mm kilven pituus, mm Kuva 14. Vantaanjoen vesistön ravustuspaikoilta saatujen täplärapujen kokojakaumat sukupuolittain vuonna Rapuruton aiheuttamia täpliä havaittiin jokaisella ravustuspaikalla, missä oli rapuja (taulukko 9). Vähiten ruttoisia rapuja havaittiin Nukarinkosken ja Keravanjoen Myllykosken ravustuspaikoilla. Keravanjoen kuormituspisteen alapuolisella Seppälänkoskella ruttoisia esiintyi huomattavasti enemmän kuin kuormituspisteen yläpuolisella Myllykoskella. Suurin ruttoisten rapujen osuus oli kuormituspisteiden yläpuolisella Luhtajoen Kuhakoskella. Taulukko 9. Vantaanjoen vesistön ravuissa havaitut rapuruton esiintyminen vuonna Ravustuspaikka ruttoisten osuus Nukari alempi 0,4 % Nukari ylempi 1,6 % Arolampi 2,0 % Seppälänkoski 3,7 % Myllykoski 0,4 % Kuhakoski 5,7 % 18

20 7 Pohdiskelua kalataloustarkkailun tuloksista Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuun kuuluivat istutuksien tilastointi, sähkökalastukset, kalojen vierasainepitoisuuksien seuranta sekä koeravustukset. Taimenen lisääntymistä havaittiin koko Vantaanjoen pääuomassa sekä sivujoissa. Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat alhaisempia kuin ennätysvuonna 2015, mutta edelleen korkealla tasolla. Taimenen vanhempien poikasten tiheydet olivat edellisen vuoden korkeiden 0+ -poikasten tiheyksien seurauksena korkeammalla tasolla kuin kertaakaan seurantahistorian aikana. Taimenen lisääntymistä ei havaittu edelleenkään n. 30 km jaksolla Riihimäen puhdistamon alapuolella aiempien vuosien tapaan. Kivisimppua ei esiintynyt kahdessa Riihimäen puhdistamon alapuolisessa koskessa, mutta sitä esiintyi runsaasti 14 km puhdistamosta alavirtaan sijaitsevassa Vanhanmyllynkoskessa. Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistui alkuvuodesta 2015 (Vahtera ja Männynsalo 2016). Puhdistamon alapuolisessa Arolamminkoskessa happitilanne on ollut hyvä saneerauksen jälkeen ja veden hygieeninen laatu on parantunut saneerauksen jälkeen (Vahtera ja Männynsalo 2017). Arolamminkoskessa tavattiin vuonna 2016 seurantahistorian suurimmat raputiheydet ja lisäksi saadut ravut olivat hyväkuntoisia. Aiemmin rapujen yleiskunnon on havaittu olevan heikko (Haikonen ym. 2014). Hyvinkään Kaltevan puhdistamon kuormitus oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin Riihimäen puhdistamon, mutta kuitenkin kuormitus sekoittuu suurempaan vesimäärään. Tämän takia Kaltevan puhdistamon vaikutusta ei ole juurikaan havaittavissa kalastossa. Puhdistamon alapuolisella Nukarinkosken koealalla tavattiin ennätyssuuret taimenen poikastiheydet vuonna 2015 ja myös vuonna 2016 tiheydet olivat korkealla tasolla. Nurmijärven puhdistamon alapuolisessa Myllykoskessa taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2010 vuoteen 2015 asti. Taimenen poikastiheydet ovat olleet kuitenkin selkeästi alhaisempia kuin Nukarinkoskella ja Käräjäkoskella. Vantaanjoen alaosassa kokonaiskuormitus on suurinta hajakuormituksen ja yläpuolisten pistekuormittajien kuormituksen kumuloitumisen takia. Kalojen kokonaistiheydet olivat suhteellisen alhaisia verrattuna joen keskijuoksulla havaittuihin tiheyksiin vuonna Taimenen kesänvanhoja poikasia havaittiin vuonna 2016 aiempia tarkkailuvuosia vähemmän ja poikasmäärät olivat selvästi alhaisempia joen ylä- ja keskijuoksuun verrattuna. Keravanjoen Kaukasten puhdistamon vaikutusta kalastoon ei ole aiempina tarkkailuvuosina ollut havaittavissa. Vuonna 2016 Kaukasten puhdistamon alapuolisessa Seppälänkoskessa tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja taimenen poikasia toisena vuotena peräkkäin. Kivisimppua ei ole tavattu Seppälänkosken koealalla kertaankaan tarkkailun aikana, mutta sitä ei ole esiintynyt myöskään puhdistamon yläpuolisella alueella. Keravanjoen alaosaan kohdistuu voimakasta hajakuormitusta taajamavaltaisesta ympäristöstä. Tikkurilankosken taimentiheydet olivat samalla tasolla kuin vuosina Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskella taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat aiempia tarkkailuvuosia selvästi suurempia. Kirkonkylänkoskessa on tehty kutusoraikon kunnostuksia, mikä on mahdollisesti edesauttanut taimenen lisääntymistä. Kuitenkin kaiken kaikkiaan Keravanjoen tilanne kalojen ja rapujen osalta on selvästi heikompi kuin Vantaanjoen pääuoman. 19

21 Luhtajoen yläosassa sijaitsevassa Kuhakoskessa tavattiin taimenen kesän vanhoja poikasia vuonna 2016 yhden välivuoden jälkeen. Taimenen lisääntyminen näyttää olevan Luhtajoessa satunnaista. Helsinki-Vantaan lentoaseman Kylmäojaan kohdistuvan kuormituksen kalastoa heikentävää vaikutusta ei ole enää viime vuosina ollut havaittavissa. Kylmäojassa on tavattu suuria taimentiheyksiä vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, ylittynyt. 20

22 8 Kirjallisuus Degerman, E. & Sers, B Elfiske. Fiskeriverket information 1999:3 (3-69). Reviderad Haikonen, A., Hynninen, M., Nieminen, T. ja Kervinen, J Vantaanjoen vaelluspoikaspyynti vuonna Kala- ja vesijulkaisuja nro 175. Haikonen, A., & Helminen, J Vantaanjoen tarkkailuohjelma vuodesta 2014 alkaen. Kala- ja vesimonisteita 125. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsinki. Haikonen, A. & Karppinen P Taimen- ja lohikantojen seurantatulokset Vantaanjoessa vuonna Kala- ja vesiraportteja nro 3. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsinki. Leinonen, V. ja Tolvanen, O Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 75/2016. Vahtera ja Männynsalo Vantaanjoen yhteistarkkailu - Vedenlaatu vuonna Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 75/2016. FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Helsinki-Vantaan lentoaseman glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailu. Kausiyhteenveto FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Vahtera, H., Männynsalo, J. ja Lahti, K Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina Julkaisu 76/2017. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. ISBN (pdf), ISSN Vehanen, T., Sutela, T. ja Korhonen, H Environmental assesment of boreal rivers using fish data a contribution to the Water Framework Directive. Fisheries Management Ecology,

23 9 LIITTEET Liite 1. Vantaanjoen vesistön pistekuormittajat ja kuormitus (Vahtera ja Männynsalo 2017) sekä lentoaseman kuormitus (FCG 2016). Vantaanjoen vesistön pistekuormitus VANTAANJOEN YLÄOSAN ALUE Vesimäärä m 3 /d Tulokuorma kg/d BOD 7-atu FOSFORI TYPPI AMMONIUMTYPPI Lähtö- Tulo- Lähtö- Lähtö- Tulo- Lähtö- Lähtö- Lähtö- Lähtöpitoisuus Teho kuorma kuorma pitoisuus Teho kuorma kuorma pitoisuus Teho kuorma pitoisuus mg/l % kg/d kg/d mg/l % kg/d kg/d mg/l % kg/d mg/l Lähtökuorma kg/d Nitrifikaatio % Riihimäki , ,8 0, ,5 98 Hyvinkää, Kalteva , ,1 0, ,6 84 2,0 0,19 99,6 Nurmijärvi, kirkonkylä ,8 3, ,40 0, ,6 1,8 97 LUHTAJOEN ALUE Nurmijärvi, Klaukkala , ,1 0, ,9 86 7,0 1,2 98 LEPSÄMÄNJOEN ALUE Rinnekoti-Säätiö ,0 9,5 96 1,9 0,06 0, , , KERAVANJOEN ALUE Hyvinkää, Kaukas ( ) 55 7,5 0,10 1,7 99 0,28 0,005 0, ,8 1, ,001 0,02 99,9 KOKO VESISTÖALUE YHTEENSÄ , ,5 0, ,1 98 Nitrifikaatio-% = [N tot(tuleva) - NH 4-N(lähtevä)] / N tot (tuleva) *100 Lentoaseman kuormitus. Pitoisuudet. Luvut ovat koko kauden virtaamapainotettuja keskiarvoja. Tarkastelukausi ( ) on vuosittain Kok-N μg/l Kok-P μg/l Nh4-N μg/l BHK7 mg/l KHTCr mg/l Kylmäoja Veromiehenkylänpuroon Vesistökuormitus: valumavesien virtaama ja vesistöön kohdistunut kuormitus. Kuormituslaskenta perustuu näytteenoton yhteydessä mitattuihin virtaamiin ja virtaamapainotettuihin pitoisuuskeskiarvoihin. Tarkastelukausi on vuosittain Paikka vesimäärä m 3 /a Kok-N t/a Kok-P t/a NH4-N t/a BHK7 t/a KHTCr t/a Kylmäoja ,5 0,24 0, Veromiehenkylänpuro ,9 0,084 0,

24 Liite 2. Sähkökalastusalueiden koordinaatit. ETRS-TM35FIN - tasokoordinaatit ID Sähkökalastusalue I P joki kunta VSk1 Vanhankaupunginkoski Vantaanjoki Helsinki VSk2 Ruutinkoski Vantaanjoki Helsinki VSk3 Pitkäkoski Vantaanjoki Helsinki VSk4 Vantaankoski Vantaanjoki Vantaa VSk5 Königstedtinkoski Vantaanjoki Vantaa VSk6 Boffinkoski Vantaanjoki Nurmijärvi VSk7 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki Nurmijärvi VSk8 Nukarinkoski alaosa Vantaanjoki Nurmijärvi VSk9 Nukarinkoski yläosa Vantaanjoki Nurmijärvi VSk10 Petäjäskoski Vantaanjoki Hyvinkää VSk11 Kittelänkoski Vantaanjoki Hyvinkää VSk12 Vanhanmyllyn koski Vantaanjoki Hyvinkää VSk13 Vaiveronkoski Vantaanjoki Hyvinkää VSk14 Arolamminkoski Vantaanjoki Riihimäki VSk15 Riihimäen puhdistamo Vantaanjoki Riihimäki VSk16 Käräjäkoski Vantaanjoki Riihimäki VSk17 Kirkonkylänkoski Keravanjoki Vantaa VSk18 Tikkurilankoski Keravanjoki Vantaa VSk19 Seppälänkoski Keravanjoki Hyvinkää VSk20 Myllykoski Keravanjoki Hyvinkää VSk21 Kylmäoja Kylmäoja Vantaa VSk22 Shellinkoski Luhtajoki Nurmijärvi VSk23 Klaukkalan yläpuoli Luhtajoki Nurmijärvi VSk24 Kuhakoski Luhtajoki Nurmijärvi

25 Liite 3. Vantaanjoen vesistön vuonna 2016 sähkökalastettujen koealojen pinta-ala sekä olosuhdetiedot. ID Kosken nimi pvm pinta-ala, m 2 veden lämpötila, o C sähkönjohtokyky, µs sameus, NTU happi, mg/l Vsk01 Vanhankaupunginkoski , ,7 Vsk02 Ruutinkoski , ,1 9,2 Vsk03 Pitkäkoski , ,5 9,4 Vsk04 Vantaankoski , ,3 9,5 Vsk05 Königstedinkoski , ,7 9,1 Vsk06 Boffinkoski , ,7 9,4 Vsk07 Myllykoski , ,8 11,0 Vsk08 Nukarinkoski alempi , ,0 10,0 Vsk09 Nukarinkoski ylempi , ,9 7,8 Vsk10 Petäjäskoski , ,1 7,7 Vsk11 Kittelänkoski , ,9 8,1 Vsk12 Vanhanmyllynkoski , ,5 9,1 Vsk13 Vaiveronkoski , ,7 8,1 Vsk14 Arolamminkoski , ,3 8,2 Vsk15 Riihimäen puhdistamo , ,4 8,8 Vsk16 Käräjäkoski , ,8 10,2 vsk17 Kirkonkylänkoski , ,2 8,7 Vsk18 Tikkurilankoski , ,7 9,3 Vsk19 Seppälänkoski ,1 79 6,9 9,7 Vsk20 Myllykoski Keravajoki ,7 77 2,4 8,8 Vsk21 Kylmäoja , ,0 8,4 Vsk22 Shellinkoski , ,0 7,7 Vsk23 Klaukkalan puhdistamon yläpuoli , ,3 8,5 Vsk24 Kuhakoski ,5 9,6

26 Liite 4. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden saaliit (yks./koeala) vuonna ID koeala ahven kiiski kivennuoliainen kivisimppu lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen taimen 0+ taimen ist. turpa törö sk01 Vanhankaupunginkoski sk02 Ruutinkoski sk03 Pitkäkoski sk04 Vantaankoski sk05 Köningstdtinkoski sk06 Boffinkoski sk07 Myllykoski sk08 Nukarinkoski al sk09 Nukarinkoski yl sk10 Petäjäskoski sk11 Kittelänkoski sk12 Vanhanmyllynkoski sk13 Vaiveronkoski sk14 Arolamminkoski 1 sk15 Riihimäen puhdistamo 1 2 sk16 Käräjäkoski sk17 Kirkonkylänkoski sk18 Tikkurilankoski sk19 Seppälänkoski sk20 Myllykoski K 1 3 sk21 Kylmäoja sk22 Shellinkoski 19 2 sk23 Klaukkalan yläpuoli sk24 Kuhakoski

27 Liite 5. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden kalatiheydet (yks./100 m 2 ) vuonna ID koeala ahven kiiski kivennuoliainen kivisimppu lohi lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen taimen 0+ sk01 Vanhankaupunginkoski 53,8 1,8 14,0 1,9 sk02 Ruutinkoski 0,9 2,7 0,9 5,2 0,9 1,5 8,4 sk03 Pitkäkoski 23,6 2,2 0,9 1,1 24,8 sk04 Vantaankoski 1,6 0,9 6,6 8,1 7,2 0,9 3,1 sk05 Köningstdtinkoski 5,6 0,9 2,3 6,0 sk06 Boffinkoski 7,9 5,3 4,0 2,2 3,7 15,1 sk07 Myllykoski 5,7 1,9 7,8 16,0 14,9 sk08 Nukarinkoski al. 16,7 19,7 36,5 4,0 sk09 Nukarinkoski yl. 0,0 42,8 110 sk10 Petäjäskoski 2,4 4,8 0,0 2,3 sk11 Kittelänkoski 11,1 0,0 19,4 sk12 Vanhanmyllynkoski 34,7 1,3 7,7 sk13 Vaiveronkoski 6,0 3,9 3,2 1,4 sk14 Arolamminkoski 1,0 sk15 Riihimäen puhdistamo 3,6 5,3 sk16 Käräjäkoski 14,8 1,2 13,1 57,9 sk17 Kirkonkylänkoski 11,9 31,1 4,4 0,0 6,9 1,2 9,5 sk18 Tikkurilankoski 9,3 5,2 3,7 18,5 5,7 5,4 4,7 10,7 sk19 Seppälänkoski 3,2 1,5 3,5 sk20 Myllykoski K 1,1 3,7 sk21 Kylmäoja 27,8 98,4 sk22 Shellinkoski 90,5 4,5 sk23 Klaukkalan yläpuoli 0,5 46,9 17,4 6,6 sk24 Kuhakoski 81,0 1,6 1,3 10,4 4,5 taimen ist. törö

28 Liite 6. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden kalabiomassa (g/100 m 2 ) vuonna ID koeala ahven kiiski kivennuoliainen kivisimppu lohi lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen taimen 0+ taimen ist. turpa törö sk01 Vanhankaupunginkoski sk02 Ruutinkoski sk03 Pitkäkoski sk04 Vantaankoski sk05 Köningstdtinkoski sk06 Boffinkoski sk07 Myllykoski sk08 Nukarinkoski al sk09 Nukarinkoski yl sk10 Petäjäskoski sk11 Kittelänkoski sk12 Vanhanmyllynkoski sk13 Vaiveronkoski sk14 Arolamminkoski 15 sk15 Riihimäen puhdistamo sk16 Käräjäkoski sk17 Kirkonkylänkoski sk18 Tikkurilankoski sk19 Seppälänkoski sk20 Myllykoski K sk21 Kylmäoja sk22 Shellinkoski sk23 Klaukkalan yläpuoli sk24 Kuhakoski

29 Liite 7. Vantaanjoen vesistön haitta-aineahvenien pyyntipaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN). Pyyntipaikka I P joki kunta Königstedtinkoski Vantaanjoki Vantaa Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki Nurmijärvi Arolamminkoski Vantaanjoki Riihimäki Tikkurilankoski Keravanjoki Vantaa Shellinkoski Luhtajoki Nurmijärvi Liite 8. Haitta-aineahvenien yksilötiedot sekä elohopeapitoisuus vuonna elohopeapitoisuus, Pyyntipaikka joki pituus paino sukupuoli ikä mg/kg Köningstedtinkoski Vantaanjoki 21,0 125,0 uros 6 0,2 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 22,5 175,2 uros 6 0,5 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 21,5 119,2 uros 5 0,1 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 14,0 31,1 naaras 4 0,1 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 12,5 25,5 uros 2 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 22,5 157,4 uros 5 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 19,5 94,0 uros 4 0,2 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 17,0 62,5 uros 3 0,2 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 15,5 45,6 uros 3 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 14,0 28,3 uros 2 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 16,5 55,3 uros 4 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 16,5 57,4 uros 6 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 17,0 58,3 naaras 6 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 15,0 38,3 uros 5 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 18,5 66,6 uros 6 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 19,0 78,7 uros 6 0,2 Tikkurilankoski Keravanjoki 18,5 82,0 uros 6 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 18,0 67,9 uros 5 0,2 Tikkurilankoski Keravanjoki 19,0 75,5 uros 5 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 14,0 30,1 naaras 4 0,1 Luhtajoki, alaosa 19,0 87,7 uros 8 0,1 Luhtajoki, alaosa 19,5 103,8 naaras 6 0,1 Luhtajoki, alaosa 16,0 53,4 uros 6 0,1 Luhtajoki, alaosa 17,0 56,0 naaras 5 0,1 Luhtajoki, alaosa 14,5 35,6 uros 4 0,1

30 Liite 9. Vantaanjoen vesistön koeravustuspaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN). Koeravustusalue joki kunta I P Nukarinkoski, alaosa Vantaanjoki Nurmijärvi Nukarinkoski, yläosa Vantaanjoki Nurmijärvi Arolampi Vantaanjoki Riihimäki Seppälänkoski Keravanjoki Hyvinkää Myllykoski Keravanjoki Hyvinkää Lepsämänjoki Lepsämänjoki Nurmijärvi Kuhakoski Luhtajoki Nurmijärvi