Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa

Transkriptio

1 Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa Kasvun ja oppimisen tuen päivät Turku Ylitarkastaja Kirsi Lamberg Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet

2 Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän asettamisen tausta ja perusteet

3 Kehittämistyöryhmän toimeksianto Ryhmälle suunnattu tehtävänanto kattoi sairaalaopetusyksiköiden, kuntien ja kuntayhtymien ja yksityisten laitos- ja erityiskoulujen tarjoaman opetuksen ja koulukäynnin kehittämisen. tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa sekä selkiyttää käsitteistöä aihealueelta selvittää yksittäisen tilastovuoden ilman perusopetuksen päättötodistuksen jääneiden oppilaiden määrä ja tilanne selvittää erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyiden laajuutta ja toimintatapoja, jotka liittyvät perusopetuslain 18 :n mukaisiin järjestelyihin kehittää joustavaa koulupolkua ja sen nivelvaiheita varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle asti selvittää koulukiusaamisen ehkäiseviä toimintatapoja

4 Työryhmän asettamisen tausta Opetuksen järjestäjien, opettajien, huoltajien ja järjestöjen esille nostamat haasteet, jotka liittyvät opetuksen järjestämiseen ja oppilaan oikeuteen saada perusopetusta. Kolmiportaisen tuen lakimuutokset Lainmuutosten myötä painopiste oppimista koskevista korjaavista toimenpiteistä on siirtynyt ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Sen sijaan huomiota kiinnitettiin sellaisiin oppilaisiin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta ja syrjäytyä perusopetuksen piiristä. Esimerkiksi sairaalaopetuksen piirissä pitkäaikaisesti olevat oppilaat. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2). Laillisuusvalvojien huomiot ja yksittäisratkaisut, joissa oikeus saada perusopetusta ei ole toteutunut. Muuttuva toimintaympäristö

5 Yhtymäkohdat hallituskauden muihin hankkeisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma esim. sote- ja opetustoimen yhteistyökäytännöt Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi OKM:n kiusaamisen ehkäisemisen työryhmä - selvittää keinoja, ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen ja edistää koulurauhaa

6 Perusopetuksen arvoperusta työryhmän työskentelyn perusta Jokaisen lapsen oikeus koulunkäyntiin on turvattava, mikä taataan ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa (731/1999). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki pyritään tuomaan mahdollisimman pitkälle oppilaan kehitysympäristöön, kouluun. Tavoitteena tukea lähikouluperiaatetta. Koulut ja oppilaitokset ovat lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen jatkuvuus pyritään turvaamaan eri koulutuspolun nivelvaiheissa sekä sairaalaopetuksen siirtymissä.

7 Mitä on vaativa erityinen tuki? Vaativa erityinen tuki termi otettiin käyttöön Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä tutkimus- ja kehittämishanke VETURI:ssa : Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa. Osalla lapsista saattaa olla pidennetty oppivelvollisuus. Opetuksen vaativuutta osoittaa myös se, että sen yhteydessä tehdään lähes aina yhteistyötä monen ammattilaisen kesken.

8 Perusopetuksen arvoperusta työryhmän työskentelyn perusta Jokaisen lapsen oikeus koulunkäyntiin on turvattava, mikä taataan ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa (731/1999). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki pyritään tuomaan mahdollisimman pitkälle oppilaan kehitysympäristöön, kouluun. Tavoitteena tukea lähikouluperiaatetta. Koulut ja oppilaitokset lasten ja nuorten ovat keskeisiä kehitysympäristöjä, jonne pyritään tuomaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kehittämisryhmän kehittämisehdotukset Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen jatkuvuus pyritään turvaamaan eri koulutuspolun nivelvaiheissa sekä sairaalaopetuksen siirtymissä. Kehittämisryhmän ehdotuksilla pyritään turvaamaan jokaisen oppilaan oikeus saada opetusta jokaisena esiopetus- ja koulupäivänään, aina kun se oppilaan terveydentila huomioon ottaen on mahdollista. 8

9 Varhaiskasvatuslain uudistuksen yhteydessä selkeytetään ja vahvistetaan nykyistä säätelyä lapselle järjestettävän tuen osalta. Luodaan toimintamalleja varhaiskasvatuksessa toteutettavan lapsen kehityksen ja oppimisen tuen ja esiopetuksen oppilashuollon toteuttamiseksi sekä kehitetään toimintamalleja kehityksen ja oppimisen tuen jatkumon toteuttamiseksi. Perusopetuksen loppuun saattamista ja oppilaan osallisuutta omassa lähikoulussa tuetaan etäyhteyksien avulla tapahtuvan opetuksen kehittämisellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjeistavat opetuksen järjestäjiä sairaalaopetuksen järjestämisestä. Selvitetään, kuinka moni peruskoulun oppilas on erityishuoltolain tai lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen nojalla lyhytaikaisissa asumispalveluissa tai laitoshoidossa tai kuntoutus- tai tutkimusjaksolla kotikuntansa ulkopuolella. Varmistetaan vaativan erityisen tuen oppilaiden toisen asteen nivelvaiheen tuki korostaen lähikouluperiaatetta ja vahvistaen opiskelijoiden arkielämän taitoja.

10 Käynnistetään vaativan erityisen tuen toteuttamista, laatua ja vaikuttavuutta kartoittavat kansalliset tutkimukset, joiden tuloksia voidaan käyttää kehittämisen ja päätöksenteon tukena VETURI-hankkeen tulosten lisäksi. Myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen näkökulmat liitetään mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjeistavat kodin ulkopuolelle sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämisestä valtakunnallisesti. Vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvää osaamista, lapsen tuen tarpeen tunnistamiseen, toteuttamiseen ja arviointiin liittyvää osaamista sekä muuta erityispedagogista osaamista vahvistetaan varhaiskasvatuksen henkilöstön, opettajien, erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja muiden oppilaan kanssa työskentelevien ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa koulutuksessa. Oppilaan koulunkäyntikyvyn arviointi tehdään opetuksen järjestäjän toimesta monialaisesti. Tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja ne vastuutetaan moniammatillisesti. Kehitetään sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökäytäntöjä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. 10

11 Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostot Sairaalaopetusyksiköt, laitoskoulut (Elmeri-koulut), valtion koulukotikoulut, kunnalliset erityiskoulut, oppimis- ja ohjauskeskus Valteri sekä yliopistolliset ja muut erityispedagogiikan tutkimus- ja koulutusyksiköt muodostavat alueelliset yhteistyöverkostot. Näistä verkostoista kehitetään vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostoja. Verkosto muodostuu sote-uudistusta mukaillen viidestä yhteistyöalueesta. Verkostojen tehtävänä olisi: - vaativan erityisen tuen kehittäminen - alueensa kuntien ja yksityisten opetuksen järjestäjien koulujen sekä yliopistojen harjoittelukoulujen tukeminen ja ohjaaminen vaativan erityisen tuen kysymyksissä - yksittäisten opettajien konsultointi vaativan erityisen tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - koulutuksen järjestäminen Verkosto tukee lähikouluperiaatetta ja tavoitteena on tuoda oppimisen ja koulunkäynnin tuki oppilaan omaan kouluun aina kun se on mahdollista.

12 Ohjaus- ja palveluverkostot voisivat muodostua esimerkiksi seuraavasti.

13 Jatkettu oppivelvollisuus - esityksen tausta Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu (Dnro 5002/4/14) Lapsiasiavaltuutetun esitys (LAPS/200/2014) opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Suomen Kuntaliitolle Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnossaan (OKM/201/050/2014) esittänyt selvittävänsä osana vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän työtä mahdolliset lainsäädännölliset ja rahoitukselliset keinot, joilla oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten oikeus saada perusopetusta voitaisiin turvata.

14 Esitys: POL 25 3 mom. Perusopetuslain 25 :n säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että oppivelvollisuuden jatkamista koskeva päätös voidaan tehdä kesken oppivelvollisuuden suorittamisen, mikäli vammaisuuden tai sairauden vuoksi on ilmeistä, että oppilas ei saavuta perusopetuksen päättötodistusta perusopetuslaissa 25 :n 1 momentissa säädetyssä ajassa oppilaalle annetuista tukitoimista huolimatta. Tästä käytetään nimitystä jatkettu oppivelvollisuus.

15 Lakimuutos laajentaisi yksittäisen oppilaan oppivelvollisuusikää vuodella ja oppivelvollisuus päättyy sen kevätlukukauden lopussa kun oppilas täyttää 18 vuotta. Tällöin myös perusopetuslain 4 :n mukainen kunnan opetuksen järjestämisvelvollisuus laajenee. Muutoksella ei laajennettaisi perusopetuslain 25.1 :n mukaista määritelmää oppivelvollisuusikäisyydestä, vaan kunnan järjestämisvelvollisuus laajenee yksittäisiin tilanteisiin, joissa oppilas ei ole saavuttanut/saavuta perusopetuksen päättötodistusta oppivelvollisuusikäisenä vamman tai sairauden johdosta. Edellyttää hallintopäätöstä oppilaan kotikunta. Esityksen oppivelvollisuuden jatkamisesta voi tehdä 15 vuotta täyttänyt oppilas itse, oppilasta opettava opettaja, rehtori tai oppilaan huoltaja sekä tarvittaessa oppilaan muun laillinen edustaja. Jatkettua oppivelvollisuutta koskeva päätös voidaan tehdä vuosiluokilla 7-9. Mikäli perusopetuksen päättötodistuksen saavuttaminen uhkaa jäädä saavuttamatta oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi ja on ilmeistä, että oppilas ei saavuta oppivelvollisuutta perusopetuslaissa 25 :n 1 momentissa säädetyssä ajassa oppilaalle annetuista tukitoimista huolimatta. Tarvittaessa arviointia on täydennettävä lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla. Arvioinnissa voidaan huomioida tapauskohtaisesti myös oppilaan psykososiaaliset olosuhteet. Päätöstä ei voida tehdä, mikäli on ilmeistä ettei oppilas tulisi oppivelvollisuuden jatkamisesta huolimatta saavuttamaan perusopetuksen päättötodistusta. Tällöin oppilas tulee ohjata oppilaan etu huomioiden, tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen, esimerkiksi aikuisten perusopetukseen tai valmistavaan opetukseen.

16 Kiitos! Linkki kehittämisryhmän loppuraporttiin: Yhteyshenkilöt: Kirsi Lamberg, Opetus- ja kulttuuriministeriö puh: Jussi Pihkala, Opetus- ja kulttuuriministeriö puh: