Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Transkriptio

1 Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, Osaamisen ja sivistyksen asialla

2 Erityisopetuksen i t pitkän tähtäimen kehittämisstrategia Opetusministeriö asetti maaliskuussa 2006 ohjausryhmän. Strategiaehdotuksen tulee sisältää seuraavat kokonaisuudet: * erityisopetuksen määrällisen kehittämisen analysointi * erityisopetusta i t t koskevan k lainsäädännön kehittämistarpeet * opettajankoulutuksen kehittämistarpeet *erityisopetukseen liittyvien hallinnollisten menettelyjen kehittäminen * muut erityisopetuksen kehittämistarpeet 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla

3 Tehdyistä selvityksistä ja tilastoista ilmenee, että paikalliset opetussuunnitelmat ja hallinnolliset menettelytavat ovat hyvin kirjavia eri kunnissa. erityisopetukseen otetaan tai siirretään oppilaita erilaisin perustein. osassa kuntia erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tukitoimet, esimerkiksi tukiopetuksen järjestäminen, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuollon palvelut ennen erityisopetuspäätöstä näyttävät jäävän riittämättömiksi tai niitä ei ole lainkaan. 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla

4 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen osuus peruskoulun koko oppilasmäärästä 9 Pupils transferred to SNE % Osaamisen ja sivistyksen asialla

5 Eroja kuntien välillä Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaitten määrät vaihtelevat kunnittain 0 % % välillä vuonna 2006 Espoo 12.0 % Helsinki 8.0 % Tampere 55% 5.5 Vantaa 9.0 % 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla

6 Eit Erityisopetuksen i t lisääntymiseen i vaikuttaneita tekijöitä Lasten ongelmien todellinen lisääntyminen Tilastoinnissa i i tapahtuneet t muutokset t Uudet lääketieteelliset diagnoosit Opetuslainsäädännön muutokset, HOJKSn käyttöönottoon Opettajien tietotaidon lisääntyminen mm. täydennyskoulutuksen avulla 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla

7 Vanhempien tietoisuuden lisääntyminen lapsen oikeudesta erityisopetukseen Opetuksen järjestäjien erityisopetuksen strategiat lisääntyneet: varhainen tunnistaminen ja ohjaus tuen piiriin parantunut Kuntien korotettu valtionosuus 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla

8 Erityisoppilaat opetuksen järjestämispaikan mukaan vuonna 2006 opp. Muutos ed. vuodesta Opetus kokonaan % yleisop. ryhmässä Opetus osin yleisop % Erityisryhmä/erityisluokka % Erityiskoulu % Yhteensä % 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla

9 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,00 % 20,0 % 0,0 % Esiopetus Lisäopetus Opetus yleis- 21,5 % 31,5 % 19,0 % 11,5 % opetuksen ryhmässä Opetus osittain yleis- 5,5 % 16,6 % 34,3 % 3,4 % opetuksen ryhmässä Erityisluokka tai -koulu 73,0 % 52,0 % 46,6 % 85,1 % 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla

10 9,0 8,0 7,0 (% %) 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Opetus yleisopetuksessa(%) Osittain Yleisop.(%) Erityisryhmä (%) Yhteensä (%) ,8 1,0 1,2 1,5 1,7 2,0 0,9 1,0 1,2 1,4 1,5 1,8 3,5 3,6 3,7 3,9 4,0 3,9 5,2 5,7 6,2 6,7 7,3 7,7 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla

11 Vuonna 2005 ilman peruskoulun päättötodistusta jäi 352 nuorta, joista oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlöi peruskoulun päättänyttä jätti hakematta toisen asteen koulutukseen 11,3 % keskeytti ammatillisen koulutuksen omalla koulutussektorillaan (lähteet Opetusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö) 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla

12 Keskeyttäneiden määrät ät eri asteilla 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla

13 Ohjausryhmän käyttämät käsitteet ja peruslinjat Ohjausryhmän mukaan inklusiivisella opetuksella tarkoitetaan opetuksen järjestämistä j siten, että jokainen oppilas saa riittävän ja oikea-aikaisen tuen oppimiselleen ja muulle kasvulleen. Inklusiivisuus on periaate, joka edellyttää sekä järjestelmän että toimintarakenteiden kehittämistä ja samalla myös sellaisen toimintakulttuurin ja pedagogisten menetelmien kehittämistä, jotka edistävät kaikkien oppilaiden onnistumista opinnoissaan sekä hyvää kasvua ja kehitystä. Opetusta järjestettäessä selvitetään aina ensin lähikoulun l mahdollisuudet d erityistä i tä tukea tarvitsevan oppilaan opettamiseen. 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla

14 Tällöin arvioidaan myös koulun tarvitsemat resurssit ja tukitoimet,,joita menestyksellinen opetus oppilaan oppimisen edistämiseksi edellyttää. Jos tilannearvio osoittaa, että oppilaan tuen tarve on erityisen vaativa, niin ettei opetusta voida järjestää lähikoulussa, opetus tulee järjestää siellä, missä se voidaan toteuttaa oppilaan edun mukaisesti. 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla

15 Varhainen puuttuminen Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tuen tarjoamista lapsen varhaisvuosina. Lisäksi varhaisella puuttumisella viitataan tuen tarjoamiseen mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua missä vaiheessa lapsen tai nuoren koulupolkua tahansa. Puuttuminen perustuu usein lasta tai nuorta lähellä olevien henkilöiden huoleen. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla

16 Ohjausryhmä esittää otettavan käyttöön termin tehostettu tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki rakentuu esi- ja perusopetuksen yleisille tukikäytänteille. 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla

17 Erityisopetuspäätös Erityisopetuspäätös on määräaikainen hallintopäätös oppilaan opetuksen järjestämiseksi erityisopetuksena. Päätöksen määräaikaisuus ä i merkitsee sitä, että oppilaan tarve erityisopetukseen arvioidaan huolellisesti määräajoin. Erityisopetuspäätöksessä päätetään oppilaan koulupaikasta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta sekä resursseista, kuten avustaja- tai muista oppilashuoltopalveluista ja tarvittaessa myös yksilöllisestä oppimäärästä jossakin tai joissakin oppiaineissa. 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla

18 Oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään laaditaan moniammatillisesti pedagoginen selvitys Pedagoginen asiantuntemus on keskeistä suunniteltaessa opetuksen järjestämistä. Pedagogisessa selvityksessä todetaan, mitkä ovat oppilaan vahvuusalueet ja mitkä puolestaan keskeiset, oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät ongelmat. Selvityksessä esitetään, millaista tehostettua tukea oppilas on saanut, sekä arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi jatkossa. Pedagogiset g järjestelyt j voivat sisältää esimerkiksi oppimisympäristöön, i i opetus- ja ohjaushenkilöstöön, h opetus- ja opiskelumenetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla

19 Henkilökohtaisen i opetuksen järjestämistä j koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on pedagoginen g asiakirja, jonka esiopetuksen opettaja, luokan- tai aineenopettaja ja erityislastentarhanopettaja tai erityisopettaja yhteistyössä laativat erityisopetuspäätöksen jälkeen. Jokaiselle erityisopetuspäätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan HOJKS. Se on oppilaan oppimiseen ja kehitykseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään oppilaalle tehtyä oppimissuunnitelmaa. i it 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla

20 Opettajia koskevat haasteet Inkluusiokehitys edellyttää kaikilta opettajilta taitoa opettaa heterogeenisiä iä ryhmiä opettaa oppilaille oppimisstrategioita moniammatilliseen yhteistyöhön eri ammattiryhmien kanssa käyttää uusia työskentelytapoja luokassa, samanaikaisopetus, tiimityö, opettajaparityöskentely erityisopettajilta konsultatiivista työotetta 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla

21 Opettaja voi eriyttää: opetukseen ja oppimiseen käytettävää aikaa oppiaineksen i syvyyttä tai laajuutta oppimiseen käytettäviä menetelmiä, työtapoja tai materiaaleja sisältöjen valinnalla opetusjärjestelyiden avulla, esim. erilaiset ryhmät Eriyttäminen on ensisijainen keino tukea oppilasta. 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla

22 Koulun käytettävissä ttä ä olevia tukitoimenpiteitä tukiopetus opetuksen eriyttäminen i osa-aikaisen erityisopetuksen tuki avustajapalveluiden käyttäminen oppimissuunnitelman käyttöön ottaminen tiivis kodin ja koulun sekä muiden tahojen yhteistyö. y 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla

23 erityisopettajan antama samanaikaisopetus pienryhmät, intensiiviryhmä ii i oppilas apuopettajana tasoryhmät,esim. lukuryhmät keskittyminen perustehtäviin tai soveltaviin tehtäviin luokattomuusjärjestelyt Näiden toimenpiteiden vaikutusta on seurattava ja arvioitava. 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla

24 Integraation/Inkluusion esteitä Hallinnolliset esteet - kunnan malli järjestää j perusopetusta p ja erityisopetusta, paikallinen opetussuunnitelma Asenteelliset esteet - kunnan koulutoimen johdon, rehtorien ja opettajien asenteet tärkeitä, myös vanhempien Tiedot ja taidot - opettajien ja muun henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutus 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla

25 Ohjausryhmä ehdottaa seuraavia muutoksia Painopistettä siirretään aiempaa selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan Tehostettu tuki tarkoittaa yleisopetuksen peruskäytänteiden, kuten opetuksen eriyttämisen ja samanaikaisopetuksen, tukiopetuksen, osa-aikaisen aikaisen erityisopetuksen ja oppilashuolton, tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Tehostetun tuen aikana käytetään esiopetuksessa ja perusopetuksessa oppimissuunnitelmaa, joka otetaan käyttöön aina tehostetun tuen alkaessa ja käytetään tehostetun tuen aikana. 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla

26 Erityisopetuspäätöksen sisältöä vahvistetaan. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi minkälaisia tehostetun tuen toimenpiteitä on tehty aikaisemmin. Pääsääntöisesti määräaikaisesti tehtävässä päätöksessä tulisi jatkossa päättää laajemmin ja velvoittavammin opetuksen järjestämispaikasta, opetukseen tarvittavista resursseista, kuten avustajatai muista oppilashuoltopalveluista, riittävän pienestä ryhmäkoosta sekä tarvittaessa oppimäärän yksilöllistämisestä. 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla

27 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) olisi jatkossa pedagoginen g asiakirja. Se olisi oppiaine- tai toiminta-aluekohtainen tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Kuntiin luodaan yhtenäinen ja toimiva hallinto- ja toimintamalli, joka kattaa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulupolun varhaiskasvatuksesta esikouluun ja edelleen perusopetukseen. Hallintokuntien välistä yhteistyötä tehostamalla ja selkiyttämällä jokainen erityistä tukea tarvitseva lapsi ohjautuu tuen piiriin mahdollisimman i varhain. 27 Osaamisen ja sivistyksen asialla

28 Varmistetaan tukitoimien jatkuminen toisella asteella ja ne määritellään samojen periaatteiden mukaisesti kuin perusopetuksessa. Erityisesti kehitetään joustavia opetusjärjestelyjä, hallintokuntien ja koulutusasteiden yhteissuunnittelua sekä tietojen siirtoon liittyviä käytänteitä. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opinto-ohjausta ohjausta vahvistetaan perusopetuksessa. Perusopetuksen jälkeistä ohjaavaa ja valmentavaa koulutusta laajennetaan 28 Osaamisen ja sivistyksen asialla

29 Yliopistojen tulisi tarkistaa opettajakoulutuksensa rakenteita ja sisältöjä niin, että opiskelijat saavat mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti ja harjaantua käytännössä opetuksen eriyttämiseen ja erityiskasvatukseen. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että opetushenkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamistaan parantavaa täydennyskoulutusta. Opetustyön ja oppilaitosten kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että opetushenkilöstön täydennys- koulutus on suunnitelmallista. lli t 29 Osaamisen ja sivistyksen asialla

30 Valtion erityiskoulujen, koulukotien ja sairaalakoulujen asema, tehtävät ja rahoitus tulisi selvittää sekä turvata näiden ja vammaisten lasten opetuksen sekä huostaan otettujen lasten opetuksen rahoitus valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuonna Tunne-elämältään elämältään tai sosiaaliselta käyttäytymiseltään haasteellisten oppilaiden opetuksen järjestämiseksi hoitotakuun toteutuminen varmistetaan ja tutkimukseen sekä hoitoon pääsyn jonotusaikoja lyhennetään. 30 Osaamisen ja sivistyksen asialla

31 Tunne-elämältään tai sosiaaliselta käyttäytymiseltään y y haasteellisten oppilaiden opetus Edistetään sairaalakoulujen ja kunnallisten erityiskoulujen sekä koulukotien mahdollisuuksia toimia osaamiskeskuksina psyykkisesti ja sosiaalisesti oirehtivien oppilaiden opetuksessa sekä sairaalakoulujen mahdollisuuksia tarjota avohuollollisia koulupaikkoja. Valtion ja kuntien opetushallinto selvittää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huostaan otettujen lasten perusopetuksen järjestämistä, laatii sen kehittämiseksi tarvittavat toimenpide-ehdotukset ja seuraa niiden toteutumista. Samassa yhteydessä selvitetään tää kotiopetuksessa t k olevien oppilaiden perusopetuksen toteutuminen. 31 Osaamisen ja sivistyksen asialla

32 Opetuksen järjestäjän tulee järjestää yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssayksilöllisiä tukitoimia oppilaalle, jonka säännöllinen koulunkäynti on tehostetusta tuesta huolimatta vaarantunut poissaolojen vuoksi tai joka ei terveydentilastaan johtuen voi osallistua täysimääräisesti koulutyöhön. Luodaan rakenne ja tukiverkosto erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen suunnitelmalliseksi järjestämiseksi. Pedagogiset tukihenkilöt ovat osa tukiverkostoa. Vaikeasti psyykkisesti tai sosiaalisesti oirehtivien oppilaiden id hoidon, opetuksen ja tukitoimien i i järjestämiseksi sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyönä tekemät ratkaisut ovat kunnallisia tai seudullisia. 32 Osaamisen ja sivistyksen asialla

33 Ohjausryhmä esittää, että uudistusten, kuten lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden muutosten valmistelu aloitetaan lausuntokierroksen jälkeen. Tarvittavat muutoksen tulisi tehdä siten, että ne voidaan ottaa kunnissa ja kouluissa käyttöön syksyllä Osaamisen ja sivistyksen asialla

34 Opetusministeriö julistaa kuntien haettavaksi valtion erityisavustusta vuosille Avustuksen suuruus18 miljoonaa euroa: erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja oppilaanohjauksen kehittäminen ovat osa hallituksen Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa, johon on koko vaalikauden ajaksi varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa. 34 Osaamisen ja sivistyksen asialla

35 Erityistä i tä tukea tarvitsevien i oppilaiden id opetus - osana perusopetuksen laadun kehittämistä Painopistettä siirretään oppilaalle annettavaan ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen Toiminnan kohteena ovat ne esi- ja perusopetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat t tehostettua tai erityistä tukea. Toimintaan voi osallistua myös lisäopetuksen oppilaita. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaitten itt opetuksen kehittämisessä i ä on tärkeää rakentaa jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen välille. 35 Osaamisen ja sivistyksen asialla

36 Kuntien kehittämistyön tavoite luoda esi- ja perusopetukseen sellaisia toimintamuotoja, joilla koulut ja kunnat pystyvät järjestämään tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja riittävät tukitoimet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eri hallintokuntien yhteistyönä syntyy kunnallinen tai alueellinen rakenne käytännön toimenpide-ehdotuksineen ehdotuksineen siitä, miten tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja tukitoimet järjestetään j 36 Osaamisen ja sivistyksen asialla

37 Kehittämistyön lähtökohtana on ns. lähikouluperiaate. Sen mukaan erityistä tukea tarvitsevista oppilaista yhä suuremmalla osalla on mahdollisuus opiskella omassa lähikoulussaan ja omassa luontaisesti määräytyvässä oppilasryhmässään. Tämän vuoksi kunnan ja koulun hallinnollisen johdon tuki on välttämätöntä opetuksen ja tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. 37 Osaamisen ja sivistyksen asialla

38 Toiminnassa tulee painottaa moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja eri viranomaistahojen sekä palvelutuottajien välistä yhteistyötä y ja lisäksi yhteistyötä y oppilaiden huoltajien kanssa. Toiminta voidaan järjestää yhden kunnan toimintana tai tietyllä alueella kuntien yhteistoimintana. 38 Osaamisen ja sivistyksen asialla

39 Kehittämistyö ja sen tuloksena saatujen toimintamuotojen ja käytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää erityisesti koulujen sekä opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimesta hallinnollisesti vastaavien henkilöiden sitoutuneisuutta. Kehittämistyön tuloksena saadut toimenpiteet tulee vakiinnuttaa osaksi kuntien tai kunnan toimintaa. 39 Osaamisen ja sivistyksen asialla

40 Valtionavustus myönnetään kuntakohtaisena kehittämistyön käynnistämisestä ja sen tulosten vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuosina Kehittämistoiminta jatkuu vuonna 2010 edellyttäen, että eduskunta hyväksyy toiminnan kehittämiseen esitettävän määrärahan. Myönnettävän valtionavustuksen suuruus vaihtelee kunnittain noin eurosta euroon esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden lukumäärän mukaan. 40 Osaamisen ja sivistyksen asialla