Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset Missä nyt mennään Hallitusneuvos Päivi Salo

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

3 Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

4 HE:n eduskuntakäsittely Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sote-uudistuksesta HE 324/2014 vp Eduskunnassa esityksestä antoivat lausuntonsa hallintovaliokunta HaVL 35/2014 vp talousvaliokunta TaVL 53/2014 vp valtiovarainvaliokunta VaVL 10/2014 vp perustuslakivaliokunta PeVL 67/2014 vp ja 75/2014 vp Mietintövaliokuntana oli sosiaali- ja terveysvaliokunta valiokunta päätti , että se ei anna asiasta mietintöä perusteena PeVL 75/2014 vp Koska asiasta ei laadittu mietintöä, HE raukesi

5 PeV:n lausuntojen keskeiset asiat Kansanvaltaisuus kuntien ja kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon HE:n kaksiportainen kuntayhtymämalli: ehdotettu sääntely ei toteuta riittävällä tavalla perustuslain 2, 14 ja 121 :ssä edellytettyä kansanvaltaisuutta StV:n mietinnön yksiportainen kuntayhtymä: ongelmattomampi, mutta arvioinnille ei riittävää selvityspohjaa Kuntien rahoitusvastuu osalla kunnista kunnallisveron korotuspaineet olisivat niin merkittäviä, että siltä osin sääntely olisi perustuslain 121 :n 2 ja 3 momentin sekä 6 :n 1 momentin vastainen VOS-järjestelmän arvoinnin tarve Sääntelykokonaisuus asian jatkovalmistelu on perustelluinta jättää valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi

6 Mikä olisi PeV:n mielestä mahdollista? Tehtävien siirtäminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto. Yksitasoista kuntayhtymämallia ei ainakaan lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna. Sen toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi kokonaisuutena arvioiden olla kansanvaltaisuusperiaatteen tai rahoitusperiaatteen vastainen. PeV ei pidä perustuslain näkökulmasta lähtökohtaisesti mahdottomana siirtää sotejärjestämisvastuuta valtiolle.

7 Perustuslakivaliokunta toteaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. (PeVL 75/2014 vp)

8 Sote-uudistuksen jatko Lakiesityksen raukeamisesta huolimatta uudistuksen tarve on edelleen olemassa Keskeiset tavoitteet ja keinot ovat samat kuin aiemminkin! Jatkovalmistelu käynnistetään sosiaalija terveysministeriössä alkuvaiheessa virkamiesvalmistelu Eri vaihtoehtoja koskeva selvitystyö selvitetään ja arvioidaan PeVL:ssa todettujen mallien toteutus sekä edut ja haitat: kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, valtiollinen malli ja yksiportainen kuntayhtymämalli Rahoitusuudistuksen kytkeminen rakenneuudistukseen

9 Nykyinen sote-rahoitusjärjestelmä (Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rahavirrat, THL 2014)

10 Monikanavaisen rahoituksen haasteet Rahoitusjärjestelmän näkökulmasta epätarkoituksenmukaiset kannusteet Kannuste siirtää kustannuksia rahoittajalta toiselle, eli ns. haitallinen osaoptimointi Eri rahoituskanavissa toisistaan riippumaton päätöksenteko Päällekkäisyys Alueelliset ja väestöryhmien väliset erot palveluiden saatavuudessa Vaikutukset henkilöstön saatavuuteen

11 Selvitys monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista Parlamentaarinen työryhmä asetettu Selvityksen tavoitteet: Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtoja koskevan selvityksen laatiminen Rahoituksen selkiyttäminen, sen ongelmien poistaminen ja osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen Huomioitava mm. palveluiden saatavuus ja oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus sekä meneillään olevat uudistukset

12 Vaihtoehtoja rahoitusmalleiksi Raportti julkaistu Työryhmän työssä haettu keskeisiä erilaisia päälinjoja rahoitusratkaisulle: järjestäjän vahva rahoituksellinen itsenäisyys (verotusoikeus) kuntayhtymäpohjalle perustuvia rahoitusratkaisuja, joissa rahoituskanavia yhdistetty pohdittu myös vahvemman kansallisen ohjauksen vaihtoehtoja lisäksi arvioitu vakuutuspohjaisia ratkaisuja Järjestämisratkaisu olennainen yksityiskohtaisemmalle jatkovalmistelulle

13 Tavoitelinjaus 1 Sosiaali- ja terveydenhuolto perustuu lähtökohtaisesti yhteisesti rahoitettuihin palveluihin Asiakkaalle aiheutuvat kustannukset eivät estä tarpeen mukaista palvelujen käyttöä tai toimeentuloa. Rahoitusjärjestelmän avulla turvataan kaikille laadukkaat palvelut, joilla edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä perusoikeuksien toteutumista. Lisäksi pidetään erityisesti huolta niistä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään

14 Tavoitelinjaus 2 Rahoituksen kerääminen ja kohdentaminen perustuu oikeudenmukaisina pidettyihin perusteisiin Rahoitus on kestävällä pohjalla. Rahoitusjärjestelmä edistää yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen että palvelujen saatavuuden osalta. Rahoitusjärjestelmä sisältää kannusteet palvelujen oikea-aikaiseen saatavuuteen. Rahoitusjärjestelmä tukee väestön hyvinvointia, sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyä, työ- ja toimintakykyä.

15 Tavoitelinjaus 3 Rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa siten, että se sisältää kannusteet kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan toteutukseen Rahoitusjärjestelmä tukee selkeitä vastuita palvelujen järjestämisessä. Kokonaisuus on hallittavissa. Rahoitus- ja järjestämisratkaisut yhdistetään samaan päätöksentekoon. Rahoitusjärjestelmä edistää kustannustehokasta palvelujen integraatiota ja vähentää päällekkäisyyksiä Rahoitusjärjestelmä on läpinäkyvä eri osapuolille ja mahdollistaa valtakunnallisen ohjauksen tehokkuuden Rahoitusjärjestelmä kannustaa vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen ja minimoi kielteiset kannusteet Rahoituksen hallinnointi on selkeä ja edullinen. Rahoitusjärjestelmä kannustaa asiakkaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

16 Malli 1. Alueellinen järjestäjärahoittaja, jolla verotusoikeus Järjestäjällä on alueellisilla vaaleilla valittu valtuusto ja verotusoikeus Sairaanhoitovakuutu ksen tulot kerätään osana tätä veroa, mutta korvaukset säilyvät Kunnilla ei rahoitusvastuuta

17 Malli 2. Alueellisesti yhdistetty rahoitus Kunnat ja valtio keräävät rahoituksen verotuloina Sairaanhoitovakuutuks ia vastaavat tulot kerätään osana veroa, korvaukset poistuvat Rahoitus kohdennetaan järjestämisvastuussa oleville kuntayhtymille

18 Malli 3. Kansallisesti yhdistetty valtion rahoitus ja sairaanhoitovakuutuksen tulot Rahoitus kerätään kuten nykyään (kuntien ja valtion verot sekä sv-maksu) Valtion nykyistä vastaava kuntien vos ja sairaanhoitovakuutusrahoit us yhdistetään kansallisesti Rahoitus ohjataan järjestäjille, jotka hyötyvät mahdollisesti säästyvistä sairaanhoitokorvausrahoist a Sairaanhoitovakuutuskorva ukset maksetaan nykykäytännön mukaisesti

19 Malli 4. Valtion keräämä sote-maksu Valtion verotuksen yhteydessä kerätään kansallisesti yhdenmukainen sote-maksu, jolla rahoitetaan kaikki sote-palvelut ja joka kohdennetaan järjestämisvastuullisi lle kuntayhtymille Kunnat vastaavat kustannuksista, jos sote-maksu ei riitä

20 Malli 4 Mahdollisia vaikutuksia: Järjestämisvastullisella taholla on vastuu kaikesta rahoituksesta, mikä poistaa kannusteita siirtää kustannuksia toiselle kanavalle Kansallisesti yhdenvertainen rahoituksen kerääminen kaventaa alueellisia eroja Päätösvalta rahoituksen keräämisestä on valtiolla, mikä voi vahvistaa kansallista ohjausta Mallissa kunnille on mahdollista kehittää taloudellisia kannusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

21 Malli 5A. Kansallinen sosiaali- ja terveysrahasto Rahoitus kerätään kansalliseen rahastoon pakollisella vakuutuksella Rahastosta katetaan kaikki sotepalveluiden kustannukset Valtio vastaa joidenkin erityisryhmien vakuutusmaksuista

22 Malli 5B. Vakuutusyhtiöpohjainen malli Rahoitus kerätään pakollisella vakuutuksella yksityisiin vakuutusyhtiöihin Vakuutusyhtiö ei voi estää ketään tulemasta sen asiakkaaksi, minkä vuoksi yhtiöiden välillä riskien tasaus Valtio vastaa joidenkin erityisryhmien vakuutusmaksuista

23 Rakenne- ja rahoitusuudistuksen jatkovalmistelu Sekä rakenteen että rahoituksen uudistaminen välttämätöntä Virkamiesselvitys järjestämisen vaihtoehdoista vuoden 2015 aikana Rahoitusmallien huomioiminen tarkastelussa Tämän jälkeen linjaukset kokonaisuudistuksen jatkovalmistelusta sekä mahdollisesta vaiheistamisesta

24 Kiitos! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet: (etusivu) STM:n uutiskirjeen tilaus: twitter.com/stm_uutiset