ESITUTKIMUSRAPORTTI. Ylit ornion-kierovaaran - Ahven jarven alueen esitutkimus N:o 2/77. Gt-aeromagn kartta Analyysitaulukko Palj.hav.

Transkriptio

1 RAUTARU U KKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE i ESITUTKIMUSRAPORTTI 1 l ~ierovaara-~hven jarvj V Makkonen -- KUNTA Ylitornio Ylit ornion-kierovaaran - Ahven jarven alueen esitutkimus N:o 2/77 I IAALPVM KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT JA -SELOSTEET ,06 KOORDINAATIT Gt-aeromagn kartta Analyysitaulukko Palj.hav. lomakkeet JAKELU ARKISTO 1 VERTAA l Yhteenveto Ylitornion Kierovaaran alueelta saadun rautamalminäytteen perusteella on suoritettu esitutkimus, jonka tuloksena tavattiin Ahvenjärven eteläpuoliseen vetoon liittyen pitkälle metamorfoitunut paragneissimuodostuma, johon liittyi myös FEMUOD-tyyppisiä osueita. Niiden yhteydestä tavattiin myös voimakas, vaikkakin kapea n.185 mgs:n anornalia, jonka aiheutta ja ei ollut paljastunut. Sen aiheuttajan selvittäminen toisi ratkaisun myös em. lohkareen alkuperästä. Analogisia mahdollisuuksia on myös Ahvenjarven N-puolisilla (2) vetojaksoilla. Gt1:n aikaisemmat tutkimukset lienevät ainakin pääosiltaan kohdistuneet kiisuihin. I Periaatteellisena erona nyt tutkittujen anomalioiden suhteen voidaan todeta, että ne tuskin aiheutuvat kerrallisista Fempirotteisista liuskeista-vulkaniitit/sedimentit, jotka etelampana ovat tavanomaisia. Onko Ahvenjarven alueella kyse esim. alemmasta stratigraafisesta horisontista kuin etelampana. Tällä voisi olla myös laajempaa malrninetsinnkillistä merkitystä.

2 RAUTARUUKKI OY OU mal V ~akkonen/lj RAPORTTI ESITUTKIMUS YLITORNION KIEROVAARAN-AHVELJJÄRVEN ALUEELLA SYKSYLLA 1977 Tutkimusaihe Lohkare-et sinta Tutkimuksen aiheena oli Elsa TörmSseltiä saatu k-nayte , joka on hyvää magneettista Fe-malmia. Analyysissa se osoittautui kohtalaisesti V:n ja hiukan Ti-pitoiseksi, mutta DDT-rikaste taas Ti-köyhäksi. Myös näytteen P-pitoi- suus on hiukan anomaalinen (vrt. analyysiliite). Jä!tfeen lasketuksi Ti-pit. saadaan 2.0 $ ja P-pit. 1.8 $. Naytteen löytöpaikan NE-puolella on aeromagneettisella kartalla Ahvenjärven molemmin puolia anomalioita, joihin näytteen saattoi olettaa liittyvän. Tarkoituksena oli kuitenkin yrittää lohkare-etsinnällä seurata ko. tyyppiä ja samalla varmistaa myös alueella esiintyvää kuljetusta. kna h: /~ia~k L V-&ihk Lohkare-etsinta aloitettiin tutkimalla E Törmäsen nayte maastossa. Sitä kuvaa liitteenä oleva piirros. Lohkareesta 1 otettiin sen eri osueista naytteita, jotka ovat sarjaa 756. Nayte yg on malmiosasta ja vastaa myös lähetetty4 ja 1 analysoitue k-näytettä OH-tutkimus osoittaa harmeen koostuvan sinivihreä-rusk.vihertävästa SVV, KVA, PLA, KL0:sta. Aksessorisesti tavataan APA, EPI, KRB, ja BIT. Toisessa 0H:ssä on APA je lisämin. luokkaa. Nayte onnkarsimaisestdw SVV-rikkaasta kerroksesta ja nayte nkarsimaisestaw AFBZ1T:sta. Naista 0H:stä ei löydy TIT, joten malmiosöasa on siten FEM, FEI ja aksess. SKI. Alkuperäiseen näytteeseen kuuluu vielä hiukan ed. poikkeavia kerrosmaisia osueita, (vrt. piirros) jotka kentalla on nimetty KIILSK ja KVA-MSP- SVV-kiveksi. Koko kivea on. keattanimitetty raitainen SVGNES. Nayte edustaa sekin Ti- $3 V-pitoisuudeltaan anomaalista (vrt. anal. taulukko) tyyppi&, mutta kivilajiltaan se eroaa edellisesta ollen lähinnä kauniisti raidallinen (kerroksellinen) SILGNE, (ADLGNE), OH~N mukaan ovat sen paämineraalit KVA, PLA, SIL (ADL?), lisaminer. MALMI ja SER, KLO sekä

3 RAUTARUUKKI OY RA PORTTI aksessur.bit, KRB. SIL esiintyy kerroksittain suurina pgikiloblastisina hajarakeina (on opt. posit., kun ADL on negat); myös MALMI on osittain lähes omamuotoisina rakeina, joissa on myös KVA-sulkeum a. TiT ei hiestä löydy, joten malmi on &F%% FEM+FEI/?E&.J Näyte edustaa pitkälle metamorfoitunutta kerroksellis ta sedirnenttiä. &)d, d *,- /4 fi G.- 'kkpp,/ Näyte on sekin (vrt. anal. taul.) Ti-,V-anomaalinen ja 0H:n mukaan rinnastektavissa alkuperäisen näytteen siiukiveen Tästäkään hieesta ei löydy TiT, joten Ti istuu malmeis sa (FEM+FEI/TMT). Lohkareiden löyt öpaikat aeromagn. karttaliitteellä. A Paljastumat Ic U-suunta Paljastuma edustaa kerroksellisesti vaihtelevaa GRA-pitoista SVGNES:~/KGNEIS:~, jossa esiintyy FEM (eiiwa1)- pirotetta. Paljastuma sijoittuu magneettisen vedon E-kärkeen. Paljastuma , -1207,1217 (sama paikka) on edellisestä n. 2 km W. Näytteiden perusteella siinä vaihtelevat kerrok- s it tain raitainen GRA-AMF-FEM~GRF-FEMUOD (- 1206) ; SERGNE, jossa FEM*FEI/TMT- (vrt. anal taulukko)> Chajarakeita ( ) ja GRFGNE (-1217), jossa ei malmia ole mutta joka sopii FEMUOD assosihatioon. Tähän paljastumaan sijoittuu myös magn. maanpincamaksimi 185 mgs (maasta 272 m~s), joten sen aiheuttaja ei ole paljastunut. Paljastuma edustaa pienirakeista KVA-MSP-SER -liwsketta, jossa malmipit. ei ole. havainnot Paljastumilta tavatut uurteet on merkitty liitekartalle. Lohkareiden tulosuunnaksi sopisi em. tiedot huomioiden pohjoisempi kuljetus, mikä tälläkin alueella vaikuttaisi olevan voimakkain. Muita tietoja Aluetta haravoitaessa on tavattu yksi Gtlrn kairausreika paikasta ;~ 7361,87, y 513,84. Kenttämiesten mukaan ei ko. paikalla esiinny magn.vetoa. Gtl on alueelta etsinyt tiettavästi kiisuja ja niihin liittyen Cu, Ni-pitoisuuksia, joista alueen a.o irtokivissä on merkkejä. Alueelta on olemaasa Gt1:n matalalentokartta.

4 RAUTARUUKKI OY \ RA PORTTI Tulosten tarkastelu Suoritetussa esitutkimuksessa on tavattu Ahvenjarven etelapuoliselta veto jaksolta pal jastumia, joissa esiintyy voimakkaasti metamorfoitunut kerroksellinen sedimenttisyntyinen muodostuma ja siihen kuuluva 185 mgs terävä anomalia, jota ko. paljastumaita tavattu maimiton näyte ei voi seiittaä. Sen aiheuttada voisi olla k-näytteen ja omien naytteiden kaltainen em. paragneisseihin liittyvä kerrosmainen malmi. Alueelta tavatut uurteet ja lohkareen sijainnin huomioiden voidaan oletta, etta Ahvenjärven N-puoliset vetojaksot ovat todennäköisesti analogisia. Näytemateriaalin perusteella voidaan myös todeta, että em. Ahvenjarven magn. vetojaksot eroavat Kemin-Tornion-liuskevyöhykkeen vedoista siten, että A:lt2i puuttuvat v.malle tyypilliset kerrealiset vulkaniitit-sedimentit, jotka siella ovat tyypillisiä anomalioihin liittyviä muodostumia. Voisivatko A:n alueen kivet eduhtaa jotain eri - alempaa - strafigraafista tasoa? I Jatkotoimenpiteet Lohkareiden alkuperan selvittxmiseksi olisi palj :n I vedon aiheuttaja selvitettava ja sen tuloksen mukaan harkittava kahden pohjoisemman jakson ainakin prof iileittain tapahtuvaa tunnustelututkimusta.,- Lisäys Edellisen kirjoittamisen jälkeen valmistnneen KO-hieen perusi teella voidaan todeta, että k-näytteessa on malmiminera~leina FEM ja FEI, kuten edellä on 0H:n ja R-tuloksen perusteella oletettukin, Paäminer: KVA,SVV,MALMI ja lisämin, APA seka aksess. BIT,ZRK ja malmimineraaleista SKI,FEG,FEH,

5 RAUTARUUKKI OY LIITE ESI1~LITKI~lUSRAPORTTIIN 2/77 OU rpr R Hugg/lr (1) KIVILAJIT JA RAKENNE Ahvenjärven ympäristöalueet edustavat Kemin liuskealueen pohjoisia reunaosia, missä graniittiutuminen on voimakasta ja metamorfoosiaste korkeampi kuin liuskealueen keski- ja eteläosissa. Lisäksi sedimentaatimlosuhteet ovat ilmeisesti poikenneet liuskealueen s-osissa vallinneista olosuhteista. Tämän vuoksi kuvattujen kivilajien vertaaminen liuskealueen S-osiin on vaikeata, mutta Ahvenjärven ympäristön liuskeiden sedimenttisestä alkuperästä ei liene epäilystäkään. Kemiallisen koostumuksensa puolesta ne eivät vastaa S-osan emäksisiä kerroksellisia tuffiitteja ollen lähempänä fylliittimuodostuman kivilajeja. Osa nyt kuvatuista liuskeista voisi edustaa muuttunutta rauta-muodostumaa, jonka stratigraafisen aseman määrittely V. Perttusen esittämän kaavion mukaisesti ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole mahdollista. /- Ahvenjärven N-puolella havaittaviin kahteen W-E -suuntaiseen magneettiseen anomaliaan liittyy amfiboliitteja ja karsimuodostusta (liitteetl kuten tutkimuksien kohteena olevaan anomaliaankin. Anomalioiden keskinäisestä yhteenkuuluvuudesta on vaikea vetää johtopäätöksiä, mutta Ahvenjärven N-puoleiset anomaliat voisivat aeromagneettisen matalalentokartan mukaan aiheutua samasta kivilajivyöhykkeestä, joka poimuttumisesta johtuen tavataan kertaantuneena maanpintaleikkauksessa. Alueelta tavattujen FEMMAL-lohkareiden ja aeromagneettisten anomalioiden yhteyden selvittämiseksi olisi harkittava edellämainittujen kolmen anomaliavyöhykkeen profiileittain tapahtuvaa tutkimista. Tämän tutkimuksen suunnittelussa kannattaa huomioida gtl: n tut kimusraportista M l 9/2631/76/3/10 saatavat tiedot. i! r--- L i LIITE: osajäljennökset gt1:n suskeptibiliteettikartasta j a aeromagneettisesta matalalentokartasta 1: lehti 2631, Törmäsjärvi.

6 Tör.mi.sjarvi-- Kapustavuoma Olavi Auranen Selostus maimitutkimuksista Ylitornion Törmasjärven ja. Kapustavuoman alueella w I Ylitorniolla suoritettiin w maist. Veijo Yletyisen johdolla malmitutkimuksia Törmasjarveltä löytyneen kuparikiisupitoisen ja Kapustavuomasta löytyneen Ni-pitoisen lohkareen selvittämiseksi. Tutkimuksista, jotka kasittivat lohkare-etsintää, kallioperakartoitusta, geofysikaa-. lisia maastomittauksia ja syvakairausta, on olemassa väli-. raportti M 19/26/-74/1/10, jossa on selvitetty v lopputm mennessä saadct tulokset. Koska lohkareitten emäkalliota ei näissä tutkimuksissa oltu onnistuttu selvittämään, -* katsottiin tarpeelliseksi jatkaa tutkimuksia syväkairaamal- la tiettyjä kriittisiksi katsottuja geofysikaalisia anomalioita. Tässä selostuksessa esitetään saavutetut tulokset naista jatkotutkimuksista, jotka on suoritettu tri Kauko Puustisen johdolla allekirjoittaneen vastatessa materiaalin käsittelystä ja kokoamisesta.! l, 1. TtSrmäsjarven kuparikiisuaihe. Tutkimuskohteena on ollut Törmasjarven W-puolella, Kantomaanpaa - Törmasjärvi-tien ojasta löytynyt ke'skirakeincn, rakenteeltaan granoblastinen sarvivalkekivilohkare, jcssa on epatasaisena pirotteena kuparikiisua. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei löydetty muita samanlaisia lohkareita, minkä katsottiin voivan johtua hyvin peitteisestä, osin korpimaisesta maastosta. Malrniosôston geofysiikan ryhmän suorittaman arvion mukaan kivi on heikko johde, joka saat-

7 taisi tulla esiin slingram-mittauksissa ainakin imaginaarikomponentissa. Tämän viitteen mukaisesti ensimmäinen reika - kairattiin lohkareen välittömässä läheisyydessä, sen Ml-puolella olevaan heikkoon sähköiseen anomaliaan (imag.komp. - 2 %). Graniittia, kvartsiittia sekä granaattipitoista sarvivalkebiotiitti- ja kiillegneissia lavistanyt reika puhkaisi myös runsaasti magneettikiisua ja vähän kuparikiisua sisältävän kvartsijuonen. Reiän ainoana selvän3 johteena tätä on pidettävä kyseisen anomalian aiheuttajana (~304, M 52/2631/75/304, M 19/52/2631 /75/R304). Seuraava reikii kairattiin edellisestä 300 metriä W olevaan lähes yhtä heikkoon johteeseen (reaalikomp. - 4 %, imag.komp. - 2 %). Kvartsiittia ja sarvivälke- seka kiillepitoisia gneissejä lavistäneessä reiassa tavattiin paikoin kapeita magneettikiisusuonia, paikoin myös merkityksetöntä kupari- + kiisupitoisuutta (~305, M 52/2631/75/305, M 19/52/2631/75/ R305). -. Kolmannella alueella kairatulla reiällä haluttiin selvittaii vahvakko poirnun muotoinen sähköinen anomalia, joka osittain osui päällekkäin magneettisen anomalian kanssa. Amfiboliittia, sarvivalke-biotiittigneissia, kiillegneissia, kvart-. si'ittia ja apliittista seka pegmatiittista graniittia liivistäneessä reiässä oli monin paikoin rautakiisuja kapeina suonina Ja pirotteena. Leikkaavan graniittipegmatiittijuonen kahta puolta, kwnmingtoniittipitoisessa sarvivalke-biotiittigneississa ja kiillegneississa tavattiin myö,s kuparikiisua kapeina suonina yhdesk~ rnagneettikiisun kanssa. CU-pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä; paras an~lyysitulos oli 0,40?d Cu/m (~306, M 52/2631/75/306, M 19/52/2631 /75/~306). Xuomautettakoon, ettei tässä reiässa sen paremmin kuin edellisissakaan tavattu samanlaista sarvivälkekiveä, jota kuparikiisupitoinen lohkare. oli. 1

8 2. Kapustavuornan nikkeliaihe Vv tutkimuksissa löytyi Kapustavuomzn alueelta puolenkymmentä runsaasti magneettikiisua ja vähän kuparikiisua sisältäviä grafiittipitoisia liuskelohkareita. Kuparikiisua ja osa magneettikiisua esiintyi kapeissa leikkaavissa suonissa. Vm magneettikiisun yhteydessä oli siin3 määrin pentlandiittia, että anal.ysoitu Ni-pitoisuus nousi parhaimnillaan lähes yhteen prosenttiin. V alueelle oli kairattu kaksi reikää. Tutkimuksia jatkettiin nyt kairaamalla kaksi reikää kohtiin, missä voimakkaat sähköiset ja magneettiset anonaliat osuivat paällekkain, mikä lohkareitten fysikaaliset ominaisuudet huomioon ottaen oli perusteltua. Reiät (R307 ja 308) lävistivät kiillegneissiä, mustaliusketta, diopsidi- ja usein granaattipitoista karsiliusketta ja amfiboliittia. Kummassakin reiässä tavattiin yleisesti magneetti- ja rikkikiisua suonina ja pesäkkeinä; muttei kuitenkaan lohkareitten tyyppistä kiveä eikä merkittäviä Ni-pitoisuuksia (M 52/2631/75/307, 14 52/2631/75/?* 308, M 19/52/2631/75/R ). Kolmas reikä kairattiin kohtaan, joka geofysikaalisen anomalian muodon perusteella oli tulkittavissa loivan poimun taipeeksi. Reikä lävisti kiillegneissiä sekä karkearakeista graniittista gneissiä, joissa oli mustaliuskevalikerroksia. Mustaliuskeessa oli paikoin rautakiisuja, muttei arvometalleja (M 52/2631/76/ 309, M 19/52/2631/76/~309). Neljännellä alueelle kairatulla reiällä pyrittiin selvittäm2an muista, yleensä pitkistä nauhamaisista anomaliatyy-peistä poikkeava yksinäinen, epämääräisen muotoinen sähköinen anomalia. Pitkastälävistyksestä huolimatta reiässa ei tavattu mitään johteeseen viittaavaa osue tta (M 52/2631/76/310, M 19/52/2631 /76/~319). Mahdollista on,että kyseessä on savikon tms. aikaan saama pintajohde. Tähän viittaa anomalim epämääräinen muoto seka se, että se ilmenee imaginaarikomponentissa muttei juuri lainltaan reaalikomponentissa.

9 3. Moreenitutkimukset n Kesä kaivoi maist. Heikki Hirvaksen johtama Pohjois-Suomen malminetsintää palveleva maaperätutkimusprojekti kaksi tutkirnusmonttua Törmasjärven kuparikiisulohkareen lähistölle seka kaksi Kapustavuomaan. Kaikista montuista, joista viimeksi mainitut ulottuivat kallion pintaan asti, löytyi vain yksi rnoreenipatja. Suuntauslaskujen mukaan jäätikön virtaus on tapahtunut suunnasta 290'- (liite 3). Tutkimuksessa ei niin ollen ilmennyt sellaisia uusia seikkoja, jotka olisivat viitanneet lohkareitten olevan peräisin jostain muusta kuin nyt etsityistä suunnista. Mainittakoon, ettei Törmäsjärven kuparikiisulohkareen 12- histölle kaivetusta montusta löytynyt sadan lohkareen kivilaskussa ainuttakaan vastaavaa tyyppiä (liite 4). 4. Yhteenveto Suoritetut jatkotutkimukset eivät muuttaneet sitä geolo-.!, gista kuvaa, mikä on esitetty w valiraportis- sa: graniitin ja koostumukseltaan graniittisten, mutta suurelta osalta sedinentogeenisten gneissien seassa on kiillegneissistä, sarvivälke-biotiittigneissista, amfiboliitista, kvartsiitista, grafiittipitoisista liuskeista sekä erilaisista karsiliuskeista koostuvia W-E-suuntaisia. jaksoja. Näitä kivilajeja leikkaavat apliittiset ja usein turmaliinipitoiset yksinkertaiset pegmatiittiset graniitti juonet, Törmasjärven kuparikii~ulo~hkareen selvittämiseksi kairatuissa rei'issa R johteiksi katsottavat osueet sisältävät huomattavasti enemmän sulfidimineraaleja (etup, ~ek) kuin tutkimuksen kohteena oleva lohkare, Koska ensiksi mainittujenkin antamat anomaliat ovat varsin heikkoja, on todennäköistä, ettei sen kaltainen mineralisaatio, joka. esiintyy lähtölohkareessa, aiheuta lainkaan slingrarn-nittauksin havaittavaa anomaliaa. Lohkareesta kauempana jaa-

10 C I tikön tulosuunnassa olevien heikkojen sähköisten anomalioitten kairaamiseen ei siten ole riittäviä perusteita.. Koska alueelta ei liioin ole löytynyt muita samanlaisia lohkareita ja ottaen huomioon lohkareen esiintymisen moreenin pintaosassa on mahdollista, että se on kulkeutunut mannerjäätikön sisaosissa melko kaukaa. Tutkimukset aiheen johdosta on katsottava paattyneiksi, Kapustavuomui Ni-lohkareet edustavat melko poikkeuksellista nikkelimineralisaatiotyyppia. Niitten liittymisestä emäksisiin tai ultraemaksisiin intrusiivikiviin ei ole minkäänlaista viitettä, silla.tallaisia kiviä ei ole tavattu alueen kallioperassä eikä liioin lohkareistossa. Marmo on esittänyt ajatuksen sapropelisedimenttien raskaitten metallien mobiloitumisesta ja rikastumisesta metamorfoosissa (~ladi Marmo: On the Sulphide and Sulphide- Graphite Schists of Finland, Bull. Comm. Geol. Finlande,.. No 190, 1960) Nikkeli esiintyisi tällöin kiisuliuskeitten nuoremmassa kiisugeneraatiossa, joka esiintyy leikkaavina ja breksioivina suonina, kuten Kapustavuornan lohkareissakin on asian laita. Todettakoon lisäksi, että muutamista alueen nustaliuskepaljastu~ista ja nikkelipitoisista lohkareista laaditussa Cu-Co-Ni -diagrammassa lohkareet näyttävät sijoittuvan samaan kenttään rnustaliuskepaljasturnien kanssa (liite 5). Vertailun vuoksi diagramaan on merkitty myös lähimän tunnetun serpentiniittipaljastuman antama tulos. Tämä paljastuma sijaitsee Lohivaarassa ne 10 km Kapustavuonasta Nl/, Siinä ei ole havaittu minkäänlaisia merkkejä Ni-mineralisaatiosta. On mahdollista, että Kapustavuoman lohkareet ovat peräisin mineralisaatiosta, Joka on syntynyt Marmon esittämällä tavalla. Tämän tapainen esiintymä ei kuitenkaan voine olla kovinkaan suuri, mihin viittaa myös löydettyjen lohkareitten vahälukuisuus, vaikka olosuhteet lohkare-etsinnalle Kapustavuoman alueella ovat melko hyvat moreenin kuljetussuuntaa leikkaavien teitten ja runsaitten metsäojien johdosta. Lohkareitten

11 tyyppisen mineralisaation aiheuttamat geofysikaaliset indikaatiot peittyvat lisäksi runsaasti annottomia rautakiisuja sisalt5vien liuskeitten aiheuttamiin anomalioihin. Kun kairauksen ohjaaminen geofysiikkaa apuna käyttäen täten on 1ahes mahdotonta, on tämänkin aiheen tutkimukset lopetettu, Rovaniemellä 3 pna marraskuuta 1976 &'L Olavi Auranen LIITTEET 1. Kartta syvakairausreikien R sijainnista 2. Syvakairausreikaluettelo 3. Moreenikivien suuntausdiagramma 4. Kivilaskutulos tutkimusmontusta Törmasjarvelta 5. Cu-Co-Ni -diagramma Tutkimuksiin liittyva, geologisen tutkimuslaitoksen arkistossa säilyte ttäva aineisto : 1, Tutkimusraportti M 19/26/74/1/10 2. Syvakairausprofiilit M 52/2631/75/ '~yvakairausra~ortit ja analyysit M 19/52/2631/75/ R , Syvakairausprof iilit M 52/2631/76/ Syvakairausraportit M 19/52/2631 /76/~ Syväkairauksen anal. M 19/52/2631 /76/~ Geofysikaaliset kartat M 24,ll-116/ D M 24,116/ B M 24,11-116/ A M 24,12-126/ D M 24,126/ B M 24,12-126/ A M 22/ B, D M 22/ A M 21.1/ A 17, 22

12

13 Liite 2 Luettelo syväkairausrei 'istä (kl 2631 ) suunta 360' 360' 360' 360' 360' - 360' 270' kaltevuus 45O 45O 45O 45O 45O 45' 50' pituus m 116,70 160,80 206,40 104,30 107,20 88,80 224,35

14 rttalehti Koordinaatit? ; 9-7 sq X=.-. il.l.,=..* -... ".-, **

15 Kivilasku tutkimuskaivannosta 82/HH/76 kl , Ylitornio, Törmasjarvi graniittia, keskirakeista kiillegneissia - kvartsiittia pegmatiittigraniittia sarvivalkegneissiä kiilleliusketta syeniittia amfiboliittia plagioklaasiporfyriittia sarvivalkegabroa - Laskettuja kiviä yht, 104- kpl,

16 Cu -Co-Ni - kolrniodiagramma eräistä Törmäsjiirven - Kapustavuornan kivista: e mustaliuskepalja stuma o Ni-pit. mustaliuskelohkare. - - B serpentiniittipaljasturna 1:;

17 X &io tms I~F~' k I x 10% x X~IE IIm$ X 11qm Xx nea 610 wna 730 x

18

19

20

21

22