Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia)

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Elsa Pasma, puh Jorma Teittinen, puh Mona Hägglund, puh Raija Kasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Arja Juvonen ja 28 muuta Espoon valtuutettua ja varavaltuutettua viittaavat päivätyssä valtuustokysymyksessään STM:n laatusuosituksen henkilöstömitoituksiin ja Espoon seurantaraportti 1/2014 selvityksen arvioon vanhusten palvelujen vuoden 2014 toimintamenojen noin 2,6 miljoonan euron käyttämättä jäämisestä. Arvioidusta summasta on henkilöstömenojen osuus noin 1,5 miljoonaan euroa, joka on mahdollista vanhusten palveluissa tapahtuneiden merkittävien kehitysprosessien takia. Valtuustokysymyksessä pyydetään vastauksia 1. Espoossa toteutuneeseen vanhustenhoidon henkilöstön määrään a) tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa, b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa, c) kotihoidossa ja d) ostopalveluissa. 2. kysymyksessä kysytään, millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11, jäljempänä STM 2013)

2 Sivu 2 / 2 -julkaisussa esitetään suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskus-sairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksen mukaan henkilöstömitoitukseen lasketaan myös muita kuin hoitajanimikkeellä työskenteleviä henkilöitä. Esitetty suositus henkilöstömitoituksesta ei näin ollen ole pelkästään hoitajamitoitus. Laatusuosituksessa käytetään mitoitukseen sisällytettävästä henkilöstöstä termiä hoitotyöntekijä. Hoitotyöntekijöiden ammattinimikkeitä on lukuisia. Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli yksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoito- tai laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, tai hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät kotihoidossa Suosituksen mukaan kotihoidon toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan kotihoidon välittömän työajan laskennassa kuitenkin vain sillä osuudella, kun he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli kotihoidon toimintayksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista

3 Sivu 3 / 3 ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä tai asiointiapua yhdessä asiakkaan kanssa. Hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa kotihoidon toimintayksikössä, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan suositus henkilöstön vähimmäismääräksi on: - tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden, - terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Laatusuositus esittää, että pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu vaihtoehto. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa Kotihoidolle ei aseteta laatusuosituksessa samantapaisia vähimmäismitoituslukuja kuin tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksessa korostetaan toimintaprosessien sujuvoittamista siten, että välittömän asiakastyön osuus kotihoidon henkilöstön työajasta lisääntyy. Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarvetta voidaan arvioida iäkkäille myönnettyjen palvelujen toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävällä työajalla. (STM 2013) Vastaukset valtuustokysymykseen 1. Mikä on Espoossa toteutunut vanhustenhoidon henkilöstön määrä? Kaupungin omana palveluna tuotettavassa vanhustenhoidossa suunniteltu henkilöstömitoitus vastaa hyvin toteutunutta mitoitusta, koska yksiköt ja esimiehet voivat suunniteltua henkilöstömitoitusta vastaten korvata poissaolevien työntekijöiden osuuden sijaisilla joko käyttämällä omaa vakituista varahenkilöstöä tai työvoimanvuokrausta. Pitkäaikaishoidon yksiköihin ja terveyskeskusosastoille on sijoitettu vakituista varahenkilöstöä ja kotihoidossa on käytettävissä keskitetty

4 Sivu 4 / 4 varahenkilöstöpooli. Henkilöstömitoitus on laskettu kaikkien asiakaspaikkojen mukaan huolimatta siitä, olivatpa ne käytössä kaikki tai vain osin. Toimintaprosessien kehittämisen seurauksena Espoon sairaalassa on vuonna 2014 ollut poikkeuksellisen paljon käyttämättömiä sairaansijoja, pitkäaikaishoidossa on joissakin yksiköissä ollut käyttämättä laitospaikkoja ja myös lyhytaikaishoivassa on ollut vapaata kapasiteettia. Kaupungin omana palveluna järjestettävässä pitkäaikaishoidossa on voitu laskea hoiva-avustajat henkilöstömitoitukseen, mutta ostopalvelussa voimassa oleva hankintasopimus ei ole sisältänyt tätä mahdollisuutta. Tästä syystä ostopalvelutoiminnan vähimmäishenkilöstömitoitukset esittäytyvät matalampina kuin kaupungin omassa palvelussa suunniteltu henkilöstömitoitus. Hoiva-apulaisten koulutus on alkanut vasta voimassa olevan ostopalvelusopimuksen aikana. a) tehostetussa palveluasumisessa tai vanhainkodeissa Toteutunut henkilöstömitoitus kaupungin omana toimintana järjestetyssä tehostetussa palveluasumisessa on 0,61 (Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus). Vanhainkodeissa (Aurorakodin vanhusten palvelujen osastot) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,69 vaihteluvälin ollessa 0,6-0,8. Muussa laitosmaisessa pitkäaikaishoidossa (Puolarkoti 4D, Taavinkoti, Espoonlahden hoivakoti) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,6. b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa Espoon sairaalan terveyskeskusosastojen (akuutti- ja kuntoutusosastot) keskimääräinen henkilöstömitoitus on 0,8 vaihteluvälin olleessa 0,76-0,82. Puolarkoti 4D kuuluu organisatorisesti pitkäaikaishoitoon, mutta on virallisesti terveyskeskusosasto. Siellä henkilöstömitoitus on 0,61. c) kotihoidossa Espoon kotihoidossa asiakkaiden palvelut toteutetaan yksilölliseen palvelutarpeenarviointiin pohjautuvan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kotihoidon asiakkuudenkriteerien mukaiset palveluja tarvinneet asiakkaat ovat päässeet kotihoidon asiakkaiksi viiveettä. Espoossa on jo usean vuoden ajan järjestelmällisesti kehitetty välittömän asiakastyön osuutta. d) ostopalveluissa Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0,5 ja muistisairaiden asumispalvelun 0,6. Ostopalveluyksiköiden on korvattava poissaolevien työntekijöiden osuus sijaisilla. Vanhusten palvelujen asumispalveluyksikkö valvoo ostopalvelujen henkilöstötoteutumia. Espoon sosiaali- ja terveystoimen palveluissa korostetaan palvelun hyvän laadun olevan sidoksissa ennen kaikkea asiakaskokemuksiin. On myös tärkeää, että riittävää osaamista on käytettävissä vanhuspalveluissa. 2. Millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista?

5 Sivu 5 / 5 Espoossa on kehitetty vanhusten kotona asumista turvaavia vanhuspalvelujen toimintaprosesseja kaikilla vanhusten palvelujen palvelualueilla, koska kaikki vanhuspalvelut nähdään pohjimmiltaan kotona asumista tukevaksi toiminnaksi. Näin myös esimerkiksi sairaalapalvelujen kehittäminen tukee kotona asumista. Tehokkaat selvitykset, tutkimukset, hoito ja kuntoutus lyhentävät iäkkään sairaalassa oloaikaa ja varmistavat kotiutumista. Esimerkki uudenlaisesta toimintaprosessista on lonkkamurtumapotilaiden tehokas hoito- ja kuntoutusprosessi, lonkkaliukumäki. Toimintaprosessin kehitystyöhön on sisältynyt lukuisia kohdennettuja kehitysprosesseja, muun muassa kotiutustiimin ja kotikuntoutuksen kehittämisen sekä kehittynyt yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Kehittyvä kotisairaalatoiminta ja muu kotiin tuotava hoito vähentää ylipäätään iäkkään potilaan tarvetta joutua sairaalaan, jossa olo lisää tutkimusten mukaan iäkkäiden potilaiden infektio-, laitostumis- ja sekavuusriskiä. Kotihoidossa asiakkaan ensipalvelutarpeenarviointi on keskitetty asiantuntijatiimille, jolloin palvelu on tasalaatuisempaa ja palveluja, ohjausta ja neuvontaa on mahdollista antaa aiempaa järjestelmällisemmin. Osaa ensipalvelutarpeenarvioinnin asiakkaista on voitu auttaa muilla toimin kuin raskailla vanhuspalveluilla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä selkiyttää toimintaprosessia ja sen avulla on mahdollista lisätä välitöntä asiakastyöaikaa. Kehitystyötä on edistetty Pareto - ja Sakari - hankkeiden avulla, joissa on ollut mukana muitakin kuntia. Muistisairaiden ikääntyneiden kotona asumista on turvattu kehittämällä muistineuvojatoimintaa ja muistipalvelukeskuksen prosesseja. Ensimmäinen, Viherlaakson, muistipalvelukeskus käynnistyi maaliskuussa Kotona asuva muistisairas saa muistipalvelukeskuksesta kulloisenkin tarpeeseensa mukaan joustavasti erilaisia palveluja, kuten päivätoimintaa ja lyhytaikais- ja kriisihoivaa. Muistisairaiden omaisille järjestetään vertaistukea ja neuvontaa. Tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen niin, että omaiset voivat saada puhelinneuvontaa muistipalvelukeskuksesta virka-ajan ulkopuolella. Omaishoidon kehittäminen omaishoitajia tukevia palveluvaihtoehtoja lisäämällä tukee kotona asumista. Kehitystyötä on tehty poikkihallinnollisesti esimerkiksi oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on monipuolistaa entisestään omaishoitajille tarjolla olevaa tukivalikoimaa. Pitkäaikaishoidossa luovutaan laitosmaisesta hoivasta ja kehitetään yksiportaista espoolaista elä ja asu -seniorikeskustoimintaa. Elä ja asu - mallin prototyypissä, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa, asukkaiden omat voimavarat ja niiden tukeminen on päivittäisessä toiminnassa ensisijaista. Jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai huone, oma koti. Asukkaat ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana järjestämässä talon aktiviteetteja. Elä ja asu -seniorikeskusmallin mukaan pitkäaikaishoidossa asuvat iäkkäät eivät ole eristyksissä muusta

6 Sivu 6 / 6 yhteisöstä, vaan voivat osallistua samassa rakennuksessa sijaitsevassa palvelukeskuksessa muiden kuntalaisten tavoin eri aktiviteetteihin tai asioida yksikön ulkopuolella esimerkiksi vapaaehtoisen ystävän tuella. Elä ja asu -seniorikeskusten toimintaa järjestävät yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa vapaaehtoistoimijat, järjestöt ja oppilaitokset. Osallistavia ja kotona asumista tukevia ryhmätoimintoja on kehitetty ja otettu käyttöön varsinkin vanhusten palvelujen avoimissa palvelukeskuksissa eri puolilla Espoota. Näitä ovat Ystäväpiiri-toiminta, Intoa elämään -hyvinvointikurssit, Kohtaamistaide- ja Hyvinvointitreenit ryhmät, Sporttiklubit sekä päivätoiminta. Yhteistyötä on järjestelmällisesti kehitetty poikkihallinnollisesti liikuntatoimen, kirjastojen, työväenopiston, seurakuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti sekä vanhusten palveluissa että yhteistyössä Espoon järjestöjenyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä sitä tekevää henkilöä että sen kohdetta. Espoossa on koulutettu kymmeniä seniorivapaaehtoisia viime vuosina toimimaan sekä vertaisohjaajina että yksittäisten ikääntyneiden tukena. Ikääntyvien tiedonsaantia, neuvontaa ja ohjausta on kehitetty. Seniorineuvonta ja yhteispalvelupisteet tekevät uudenlaista yhteistyötä lähipalveluna saatavien seniorineuvontapalvelujen turvaamiseksi. Vanhusten palvelut on julkaissut erilaisia dokumentteja tukemaan kotona asumista. Näitä ovat muun muassa Seniorin Palveluopas ja Ikääntyneiden asuminen Espoossa. Vanhusten palvelut on myös koonnut ja julkaissut Tartu hetkeen -käsikirjoja rohkaisemaan liikuntaan ja yhdessäoloon. Kotona asumista edistää kodin esteettömyys. Esteettömyysneuvontaa - ja tiedotusta on edistetty tietoiskuin ja kehittämällä oman asumisen itsearviointimenetelmää, jotta kuntalaiset voivat itse arvioida kotinsa esteettömyyttä jo siinä vaiheessa, kun heillä on riittävästi toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia oman kotinsa esteettömyysratkaisuissa. Uusia toimintaprosesseja ikääntyvien kotona asumisen tueksi on kehitetty myös poikkihallinnollisessa Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa ( ). Kehitysohjelman tavoitteena on edistää espoolaisten ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Ohjelman tavoitteet sopivat myös viitoittamaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden muuta kehittämistoimintaa ikääntyvien parhaaksi. Ohjelmassa on luotu espoolaisia malleja muun muassa kauppakeskuskävelyihin, omaishoitajien virkistäytymiseen, asumisen esteettömyyden arviointiin ja asumisen yksilölliseen palveluohjaukseen. On tärkeää, että asiakkaat ja läheiset ovat mukana palvelujen kehittämisessä. Espoossa on viime vuosina otettu käyttäjät mukaan tiiviisti kehittämistyöhön. Asiakastyössä olevilla työntekijöillä tulee myös olla

7 Sivu 7 / 7 mahdollisuus kehittää asiakastyötä omassa yksikössään. Tähän on Espoossa erilaisia tukirakenteita. Vanhusten palveluissa on järjestetty osallistavan asiakastyön kehittämisen työpajasarjoja vuodesta 2008 säännöllisesti vuosittain. Työpajoissa yksiköissä kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja kehittäjät innostavat toisiaan muuttamaan toimintakäytäntöjä pienin, mutta tavoitteellisin askelin. Työpajoissa on mukana myös asiakkaita, asukkaita ja potilaita. Kuntalaisillekin avoimet festarit eli kehittämistyön messut on järjestetty vuosittain marraskuussa Puolarmetsän sairaalan aulassa. Vanhusten palvelujen eri toimintaprosessien kehittämistyön tuloksena espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 92,05% ( ). Laatusuosituksen valtakunnallinen tavoite on 91-92%. Espoossa hoitoketjut toimivat sujuvasti. Erikoissairaanhoidosta on voitu ottaa viivettä kaikki vuonna 2014 Espoon sairaalaan lähetetyt potilaat eikä Espoon sairaalassa ole pitkäaikaishoitoon jonottavia potilaita. Tiedoksi

8 Sivu 8 / 8