OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ

Transkriptio

1 OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ P Tui s ku, E Inkinen, OY J Hosio / PHM ~ L 020 / 243 1/ PVT,EKI,JH / 81 MAGNEETIISTE ~ JA SÄ HKbISTEN MATALALENTOANOMALIOITTEN TARKISTUKSIA YLIVIESKA N KARTTALEHDEN ( 2431 ) ALUEELLA Sijaint i , P /r JII j \ VIHAN""!;. A... ~--<- (.l, ".~ \., Wc o-"'''''- -A~~" > " _,. p Anv n ",.. Oh ~" l i-'-n" -~~, ; "' "---.. TI'-~ c. 1..") "-c T '"..1 A Jl, / "", i :5'.,. ':'1.' <>. 24 '00" ~... 'oa., 2 ""_., ~ i!..-' I.. 2

2 OUTOKUMPU OY MALMIN ETSINTÄ v P Tuisku, E K Inkinen, J Hosio KOKEMUKSIA SATEISESTA KENTTÄKESÄSTÄ AD Compiled by V P Tuisku & E K Inkinen & J Hosio Yhteistyökykyisen ja -haluisen, korkeintaan korttipelissä hieman riitaisen iskuryhmän kesä, jota ei voi parhaalla tahdollakaan kuivaksi kuvailla, kulki verkkaista tahtia suuremmitta kommelluksitta. Niin kuluivat päivät toisaalta ahkeran työn, toisaalta leppoisan vapaa-ajanvieton merkeissä. päivisin iskuryhmä kuljeskeli Suomen saloilla mitä ihmeellisimmän näköisiä vempaimia mukanaan etsiskellen kotomaamme ka llioperästä kiisunhippusia, joita edistyksellisen 19. vuosisadan tekniikan vuoksi löytyikin jokunen. Viikon huipennukseksi iskuryhmä yleensä kastui iloisesti masentavassa vesisateessa. Lentokoneen etsimiä käppyräisiä kohtia tutkiessamme saatoimme useassa paikassa selvittää käppyrän aiheuttajan, kuten sähköjohdon tai rautaoksiidipitoisen punaisen suomalaisen granii tin (maailmallakin kuuluisan). Näin voitiir välttää turhat lisätutkimukset. Muttei pahaa ettei hyvääkin. Löydettiinhän joitakin malmimineraalihippusia tai muuten arvomineraalin metsästäjän mielestä kiinnostavia kiviä. Näin voitiin työllistää etsintäorganisaatiota ja suunnata sen mielenkiintoa lupaavimman tuntuisiin kohteisiin. Niinpä iskuryhmä päätyikin johtopäätökseen, että tulevaisuudessakin kannattaisi heittää tiedusteluryhmä samoilemaan Suomemme saloja mitä ihmeellisimmän näköisiä vempaimia mukanaan lentokoneen etsimiä käppyräisiä kohtia tutkailemaan. THE HAPPY END 8 PL 27, ESPOO 20 Osoite: Riihitontuntie 7-9 Puh Ohivalinta Telex okly sl Sähkeosoite Outo Helsinki Kivikatu 6, ROVANIEMI 40 Puh Telex okrov sl OUTOKUMPU Puh Ohivalinta Telex oku sl Sähkeosoite Kumpu Outokumpu PL 26, KOKKOLA 10 Puh Telex okla sl Sähkeosoite Kumpu Kokkola

3 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ P Tuisku E Inkinen ja J Hosio / PHM 30, 6, P Tuisku (PVT ) E Inkinen ( EKI ) J Hosio ( JH ) MAGNEETTISTEN JA SÄHKÖISTEN MATALALENTOANOMALIOITTEN TARKISTUKSIA YLIVIESKAN KARTTALEHDEN ( 2431 ) ALUEELLA , Lohtaja, Kivineva, A Sähköinen anomaliamak s imi on aiv a n k a rttalehden rajalla Kivineva n talon eteläpuo on heikko 20 x 50 m pro xan anomalia ( 3 / +7 ), jonka s uunta 010 noudattaa likimain alu ee n paljastumi ss a havaittua liu s kei s uutta. ella, Kohdas s a x = 02,45, Y = Lähin palja s tuma on anomalias ta ~ km kaakkoon ol eva ITUF ( 1-PVT / 81 ), jo s sa on vähän FEK : a r a ontäytteenä. Anomali a s ta n. 1 km kaakkoon on soramontuilla joitain FEK - pitoi sia ITUF-lohkareita. Anomalian aiheuttajak s i voi epäillä ITUF : ssa ol e vaa FEK - pitoista horisonttia tai alu e tta. ( Huom magnetometri ei ollut kunnoss a alueell a kä ytäessä joten magn eetti s ta anomaliakohtaa e i p a ikannettu ). Suo s iteltava mittaussuunta on N-S, alu e voidaan mit a ta kesällä. 2. Kannu s, Peräjärvi, A Sähköinen lentoanom a lia on keskellä e ntistä tasai s t a järvenpohjaa x = Y = Päällimmäinen maalaji on savi s ta hi es u a. Pro xan e i reagoi anomalia-alueella Anomaliasta e t e lään - itään tutkittiin lohkareita, jotka e nimmäk s een olivat batoliitin kiviä. Joitain hy vin vä hän FEK : a si s ältäviä tuffiittilohkareita tavattiin. Anomalian lähistöltä ei tavattu palja s tumia. Anomalian aiheutt a ja jäi epäselväk s i, mutta vo i oll a sa vi tai järvimalmi. 3. Kalajoki, Latokuru, C ja D He ikot sä hk öiset matalalentoanoma liat ovat heinäp e lloll a, eivätkä an n a proxanilla elonm e rkk e jä. Jalanderilla tavattiin seuraavat h e ikot anomaliat : PL 27, ESPOO 20 Osoite : Riihitontuntie 7-9 Puh Ohivalinta Telex okly 51 Sähkeosoite Outo Helsinki Kivikatu 6, ROVANIEMI 40 Puh Telex okrov sl OUTOKUMPU Pu h Ohivalinta Telex oku 51 Sähkeosoite Kumpu Outokumpu PL 26, KOKKOLA 10 Puh Telex okla 51 Sähkeosoite Kumpu Kokkola

4 2 2 x = Y = n. 70 x 70 m 1/ x = y = n. 30 x 30 m maksimi arvo 2 + 1/160 x = y = n. 30 x 30 m + 1/ x = Y = /140 ojassa olevan uraliittipaljastuman (3 -PVT ) päällä. Kivi ei vaikuta kovin magneettiselta. Alueen paljastumat ovat kalimaasälpäporfyroblastista granodioriittia (2 -EKI ), jossa on paikoin rikkikiisua (kilometritolpan 6/6 itäpuolisissa paljastumissa). Suuret paljastumat kohdan x = y = ympärillä ovat kuitenkin graniitti- tai granjdioriittigneissiä. Magneettiset anomaliat sijoittuvat edellisten kivilajien kontaktin seutuvill e. Alue on suurimmaksi osaksi tasaista viljelymaata (kuivattua suota), joten mittaus joudutaan tekemään talvella. Kivilajien kulun ja liuskeisuuden perusteella suositel tavin mittaussuunta on N-S. Palataan asiaan myöhemmin syksyllä. 4. Kalajoki, L copinkangas D Magneettinen anomalia johtuu granodioriitissa olevasta EAGL-sulkeumasta, jossa on kohtalaisesti FEM:a etenkin leikkaavien apliittijuonten ja EAGL:n reaktiotuotteena. 3- EKI/8 1, x = 25.40, y = Ei aiheuta lisätoimenpiteitä. 5. Kalajoki, Yli-Vääräneva D Lentoanomalia on suolla (x =28.80, y=09.12 ) eikä proxan reagoi sen kohdalla. Myöskään läheisillä GRDR -paljas tumilla (1 -EKI /81) proxan ei reagoi. Alueen GRDR:ssa (1 -EKI /81) on IVULK-sulkeumia. Etelämpänä tavattiin HVULK:a tai IVULK:a (2-PVT/81). Paljastumassa 6-PVT/81 tavattiin IVULK:ssa rikkikiisua. Anomalian aiheuttajaksi luonnollisin olisi happamassa tai intermediäärisessä vulkaniitissa oleva kiisuuntuma. Kivilajikulun Ja liuskeisuuden perusteella sopivin mittaussuunta on N- S. Mittaus on syytä ulottaa nlln etelään, että se menee HVULK:n yli (x = 28.39). Voidaan mitata kesällä. (Huom! lisäselvitys kartoituksen jälkeen tulossa.) 2 Sovittu mitat tavaksi kesällä 0,375 km.

5 Alavieska, Haarala, C Kotohaassa (x =12.42, y = ) ja Palosessa (x = ja y=16.39 ) olevat lentoanomaliat ovat sähkölinjojen alla ja johtunevat linjoista. Proxan ei reagoi. Heikot magneettiset anomaliat johtunevat heikosta magneettisesta liuskeesta. Esim. Anttilan talon kohdalla (x ;; y= ) on ojassa heikosti magneettista KL : a (4-EKI/81, näyte ). Ei tehdä mitään. 7. Alavieska, Majavainio, B Jalanderilla saatiin heikko magneettinen anomalia keskipisteenä x = Y = ( 100 m pitkä SW-NE - suuntainen). Alue on vetisellä pelto Ja s uomaalla eikä lähistöllä ole paljastumia. Lohkareet ovat enimmäkseen kiilleliusketta ja metagrauvakkaa, mutta joitakin GB- ja ultramafiittilohkareita oli myös. Heikosta reaalilentojohteesta kaakkoon löytyi soramon tusta yksi kohtalaisesti FEK : a sisältävä KGN-lohkare (L 1 - PVT). Viljelyksiä, mitattava talviaikaan. x = , Y = Löytyi paljastumasta MPYR-MGB, jossa hiukan arsenideja. Tarkistetaan syksyllä mitä tehdåän. 8. Alavieska, Kiimamaa, C Sähköinen lentoanomalia Uusikankaan talon koillispuolella ( x =14.46 y =18.15 ) ei näy proxanilla. Anomalia on keskellä heinäpeltoa. Sähkölinjoja ei ole. Lehtisaaren talon kaakkoispuolella oleva magneettinen anomalia (x = y=18. 58) aiheutuu ultramafiiteista joissa on epätasaisesti FEM : a (4- j85- PVT/81). Ultramafiitti - intruusio on differentioitunut (le uko - GB-PRD) ja sii nä on jopa kerrosrakenteita (5 -PVT /8 1 ). Intruusio on laajempi kuin Sallin kartalla ja mitä suunniteltu mittausalue on. (Ai nakin länsisuuntaan ). Tarkempi selvitys kartoituksen jälkeen. Huom! suunniteltu mittaus s uunta on havaittuj en kerrosrakenteitten suuntainen. Mittaus talvella viljelysten vuoksi. Tehdään systemaattinen myöhemmin. perusteella koko. Rajataan geologian

6 Alavieska, Alavieskanjärvi, A 2 Magneettiset anomaliat x = 21.56, Y = x 40 2 m max nt ja x = 21.82, Y = n. 20 x 20 m johtuvat paljastumahavaintojen perusteella (6- ja 7-EKI/ 81)) GR:ssa ja GRDR:ssa olevista FEM-pitoisista liuskesulkeumista. Myös raviradalla sijaitseva anomalia näyttää vastaavanlaiselta ( ks. 8-EKI/81). Ei ole mittauksen arvoinen alue. 10. Alavieska, Saarenperä D Magn 3ettiset anomaliat (esim. x=24. 78, y=19.26 ) johtuvat ultramafiiteista, mutta myös FEM-pitoisista gneisseistä. GTL :n ra~ortissa oleva khrtta lienee piirretty magneettlsen kartan perusteella, koska esim. Kunnarin talon pihassa on gneissipaljastumia, (FEM-pitoisia), mutta GTL:n kartalla alue on merkitty intruusion kiviksi. Sähköinen anomalia kohdassa x = y = jäi epäselväksi (ei proxanilla mitään ). Muut sähköiset häiriöt johtuvat muuntajista ja linjoista Paljon peltoja Ei mitata. 11. Ylivieska, Kangaskylä C Sähköiset anomaliat ( esim. x = y=27.34 ) saattavat johtua sähkölinjoista. Proxan ei reagoinut. Magneettiset anomaliat, ainakin voimakkaimmat, johtuvat plagioklaasiporfyriittimäiseen GB:on liittyvistä FEMrikkaista liuskemaisista kivistä (18-PVT, näyte: x = 10.84, Y = 27.42, nt, GTL:n monttu ). Alueen PL-porfyyriin liittyy GTL:n arsenidimineralisaatio, Stratigrafisesti mielenkiintoinen KGL on aiheen eteläpuolella. Ei mitata. 12. Ylivieska, Salonsaari A Alueen paljastumat ovat SV-BT-GN : ä (= IVULK). Niissä on paikoin FEM:a, mistä aiheutuu heikkoja magneettisia anomalioita. Paljastumassa 8-PVT / 81 oli SK-pitoinen horisontti ( näyte ), joka ei kuitenkaan antanut proxananomaliaa.

7 5 Magneettiset anomaliat : Hu om! 4. Pi t k ä mitt a us linj a 5. kann a ttaa muutt aa 6. kulk e ma a n maanti e oj as t a löydet yn ultrama fiittipalja s tum a n y l i. (x =14.39; y =21.7 3) x = 15.01, Y = tien suuntainen 100 m pitkä nt x = 14.77, y = pieni ja heikko paljastuma 10-PVT 14.89/ nt ( kivestä on näyte ) x = 14.02, Y = Jalander + 2/ 90 x = 13.81, Y = II +1 / 250 x = 14.39, Y = nt laaja-alainen anomalia. Paikalla on maantieojasta räjäytettyjä pyrokseniittilohkareita, joissa on FEM : a ja FEK : a ( 11-PVT / 81). Kyseessä on paljastuma. Hu om! pitkä mittauslinja kannattaa muuttaa kulkemaan maantienojasta löydetyn ultramafiittipaljastuman yli. Laaja - alainen sähköinen lentoanomalia lähellä Kalajoen rantaa ei anna proxanhäiriöitä liian paksujen peitteitten vuoksi. Pa l a t a an s y ksyllä a s iaan. Hark i ta a n mittaus s uunt a. (x =14.39, y = ) 13. Ylivieska, Löytynneva, A ja B Proxan ei reagoinut sähköisillä anomalioilla ( esim. x= 15.05, y = ), jotka ovat laajalla, osittain kuivatulla suolla. Lähimmät paljastumat ovat kiillegneissejä, joisse on myös SV : ä ( metaporfyriittejä? ). Myöskään suossa ole via magneettisia häiriöitä ei voinut selvittää paljastumista, mutta ne johtuvat ehkä FEM - pitoisista gnei s seistä. Anomaliat ov2t pieniä esim. kohdassa x = 14.77, Y = 24.~0 n. 20 x 20 m maksimi nt. Pa l a t aa n a s ia a n sy k s yll a. 14. Ylivieska -Al avieska, Paskalanneva, B Alueen sähköiset anomaliat ( esim. x =18.02, y = ) eivät ota proxaniin ( ovat suossa ja ilmeisesti var Sln syvällä ). Magneettiset anomaliat ovat heikohkoja ( esim. x = , y= suuntainen nt:n 100 m pitkä alue ), paitsi Paskalanneva Itäniemes s ä, missä PL - porfyrii tin vierellä on FEM-rikasta liusketta maantien molemmin puolin kohdassa x = 18.97, Y = Siel l ä kalliota on räjäytetty ja siitä on otettu poranäytteitä. Jalander antaa alueella voimakkaan anomalian, protoni magnetometri nt maksimi arvoisen maantien suunnas s a epäsymmetrisen anomalian : W (\ E ---~ -~ Mittausta ajatellen : Paskalanneva on varsin ryteikköinen. ( vrt. Kangaskylän porfyriittiin + FEM - kiveen ). Mita t aa n kesäll ä.

8 6 15. Ala vie s k a, Koi v i s t 0 nmaa B Kohdassa x = Y = on magn'-~ettinen matalalentoanomalia paljastuman vierellä ja osin sen päällä. Paljastuma on PL-porfyriittiä, jotka eivät ole erityisen magneettisia Alueen palajstumia ei toistaiseksi ole ehditty tarkemmin tutkia. Palataan asiaan myöhemmin. 16. Merijärvi-Alavieska, Teerineva A Proxan reagoi vain paljastumilla, (esim. x =24.00, y =24.06), joilla se huutaa niitten FEM-lle. Sähköisten anomalioitten ~hdalla proxan ei reagoi. Magneettisille anomalioille ei löydy muuta selitystä kuin gneissien paikoittainen FEM-pitoisuus (ainakaan paljastumien perusteella). Magneettisten anomalioitten koordinaatit: x = Y = x = Y = x = Y = x = Y = Ne ovat heikkoja ja pienialaisia. Kaikki paljastumat alueella ovat erilaisia gneissejä. Viljelyksiä. Jatkoa liitteellä 1. Katsotaan syksyllä. 17. Ylivieska-Oulainen, Yrttilampi C P r 0 x a n ei r e a 9 0 i, sillä sähköiset anomaliat ovat leveä-llä suolla. (esim. x=21.02, y=29.08 ). Magneettiset anomaliat ovat heikkoja. Suolta luoteeseen paljastumat ovat vaaka - asentoisia liuskeita ja gneissejä, kaakkoiset paljastumat ovat EVULK : a Härön talon luona on hornblendiittiä, jonka päälle on vaaka-asentoista kiilleliusketta. HBL:ssa on FEKrikkaita juonia. Härön talosta luoteeseen on SK-pitoista leptiittiä paljastuneena (23-EKI/81, näyte). Jatkoa liitteellä 1. Mitataan kesällä. (Mitä ovat Yrttilammesta -+ S olevat magneettiset anomaliat. 18. Merijärvi, Rimpioja, C A(nomalia on kuivatussa suossa. Pr~xan ei reagoi. x=24.41, y=26.22 ) Lähimmät paljastumat ovat gneissigraniittia ja breksiakappaleita sisältävää graniittigneissiä. Mittausta ajatellen : ryteikköä. alue on erittäin pahakulkuista Mitataan kesällä.

9 _A_l_a_v i _e_s_k_a~, K_o_l_' _v_i_s_t_o n_m_a a, B Magneettiset matalalentoanomaliat johtuvat osin plagioklaasiporfyriitistä, jossa on paikoitellen runsaasti mag netiittia. ( Esim. 88-PVT x =19.67, y = ), osin magnetiitti pitoisista graniiteista tai gneisseistä. Ei kannata mitata ainakaan ennekuin kiisuuntuneesta, FEM - pitoisesta plagioklaasiporfyriitistä ( 88 B- 1 B ja 1 C PVT ) on saatu analyysi. Anomalia ei johdu ainakaan ultramafiitista. (Ni - ja Cu-purom uta-anomaliat) Someronkylä, A Magneettiset matalalentoanomaliat johtuvat useimmiten mag netiittirikkaista liuskeista (E AGL, EVULK ja IVULK, esim PVT ) tai FEM-pitoisista plagioklaasiporfyriiteistä, esim. 131-EKI. Anomaliat : 1. x = , y = 22.79, magneettinen anomalia, protonimagnetometri nt. Johtunee FEM-pitoisista EVULK : sta, joita oli lähellä häiriötä. 2. x = , y = magneettinen matalalentoanomalia, voimakkuus, max nt ( protonimagnetometri ) laajuus ehkä noin 100 x 100 m. Proxan ei reagoi. Noin 200 m puroa alaspäin Cu - Ja Ni-puromuta - anomaliat. Tämä paikka kannattaa mitata. Alueella on ultramafiitteja ainakin Kööpenhamina saaressa ( Esim. 58-PVT). 3. x = , y = Magneettinen matalalentoanomalia johtuu FEM-pitoisesta EVULK : sta ( 22-PVT ). 4. x = 21.20, y = Magneettinen matalalentoanomalia, voimakkuus max nt ( protonimagnetometri). Lähellä ei paljastumia. Mahtuu samalle mittausalueelle kuin anomalia x = 21.82, Y = Magneettinen matalalentoanomalia johtuu FEM - pitoisista EAGL:sta ( 24-EKI ). Someronkylä l lä olevat sähköiset matalalentoanomaliat johtu vat suurimmalta osin sähkölinjoista : esim.

10 8 1. x = , Y = x = 22.20, Y = Someronkylän alueelta tulossa Kallioperäkartta ja raportti. Mittausalueella viljelyksiä. 20. Merijärvi, Saarilampi, B Sähköinen matalalentoanomalia (x=29.42, y=20.45) johtuu sähkölinjasta. Alueen paljastumat gneissejä. Ei mitata. 21. Merijärvi, Jääskelä, B Magneettinen matalalentoanomalia johtuu FEM-pitoisista ultramafiiteista (102 - PVT PVT, 102-PVT x=29.46 y= 24.40, PVT x=29.51, y=24.32). Ultramafiiteissa ei 01- l~t paljon kiisuja. Ultr~mafiitin ja sitä ympäröi~ien suprakrustisten kivilajien kontaktissa esiintyy heikkona kontaktimineralisaationa kuparihohdetta. Voimakkaampien magneettisten anomalioiden kohdalle 01 kaivettu pieniä monttuja. Näissä oli FEM-rikasta ultramafiittia. Ei kannata mitata. 22. Oulainen, Petäjäskoski, D Sähköisiä ja magneettisia matalalentoanomalioita. Alueella oli paljastuneena ruosteisia grafiitti - ja magneettikiisupitoisia liuskeita. Lohkareina oli hieman magneetti kiisua ja rikkikiisua sisältäviä grafiittipitoisia liuskeita (L-3-EKI). Proxananomaliat: x=29. 23, y=27.39 heikko johde (tai syvällä oleva) pellolla. x = 29.03, y = ja x = , y = pitkulaisia WNW - suuntaisia voimakkaita johteita, joihin liittyy myös magneettisia anomalioita. Protonimagnetometri : nt x = 29.28, y = keskellä tietä pieni oleva hyvä johde (mahdollisesti lohkare). johteen voisi montuttaa. pinnassa Jonkun hyvän 23. Oulainen, Vähäoja, C Edellisen anomalian jatkeena olevia sähköisiä lentoanomalioita, pellolla ja suolla esim. x=23. 82, y = Maapeitteet ilmeisesti paksut, koska Proxan ei reagoi paikal la. Paljastumat ovat alueen länsipuolella gneissejä ja itäpuolella IVULK - peräisiä liuskeita (108 - EKI ja 101-PVT).

11 9 Kannattaa mitata: Alueella viljelyksiä. Suurimmaksi osaksi heinäpeltoja. Anomalia aiheutuu todennäköisesti edellisen anomalian liuskeiden jatkeista ( grafiittiliuske ). Edellisen anoma lian montutus selventäisi myös tätä anomaliaa Yli vie s k a, N a s i 0 k a n 9 a s, A Kolme magneettista matalalentoanomaliaa, joista läntisintä (x =02.60, y=32.41) ei löydetty. Tämän paikan lähimmät paljastumat ovat granodioriitteja j a maasälpäkiviä ( 10S-PVT). Eteläisin anomalia x = 01.63, y = oli varsin voima kas: Jalander max +2 / 200, laajahko. Lähimmät paljastumat granodioriittia. Paljastuma 106-PVT oli liusketta, jossa ei ollut FEM:a. Itäisin anomalia x = 02.S9, y = 33. S3, Jalander max +2 / 100 oli pienialainen. Anomaliasta 1S0 m SW - suuntaan on HBL-paljastuma ( S1-TAK-73 ). Huom! kasta. Anomalian paikka poikkeaa 100 m lentokartan pai- Kannattaa mitata. Alueella ei viljelyksiä. 2S. Ylivieska, Huhmarlampi A N-S - suuntainen sähköinen matalalentohäiriö (x =01.2S,y=31.98 ) joka ei näkynyt Proxanilla. Anomalia kulkee pitkin pitkää Rapeaa jänkää ja voi aiheutua ruhjeesta. Paljastumat ovat itäpuolella happamia gneissejä. Lännessä lähin paljastuma on muuttunut plagioklaasiporfyriitti. Voisi mitata. Ei viljelyksiä. 26. Ylivieska, Rauhala D Magneettisia matalalentoanomalioita, joihin liittyy myös sähköisiä, leveäalaisia ( irtomaatyyppisiä ) anomalioita 1. x = OS.99, Y = heikohko magneettinen anomalia ( pienehkö) 2. Paljastuman 111-EKI päällä kohtalainen anomalia, pitkulainen, E-W-suuntainen (x=os.60, y=39.8s) Protonimagnetometri: max S3.600 nt. Paljastuma oli FEK-rikasta maasälpäliusketta. Alueelta löytyi vastaavantyyppistä kiveä lohkareina, ja niissä oli vähän SK:a ( L 1-EKI ja L 2-EKI ). Kuljetuksen perus-

12 10 teella lohkareet eivät ole paljastumasta 111-EKI lähtöisin, vaan voisivat olla esim. anomaliasta: x = 06.91, Y = x = 06.91, y = melko voimakas, laajahko magneetti nen häiriö. Protonimagnetometri: max nt. Lähellä ei ole paljastumia. Kannattaa mitata, mikäli SK-pitoisissa lohkareissa on jotakin arvokkaampaa. Alueella on viljelyksiä. Huom! Co : a puromutanäytteissä. Puromuta-anomaliat alkavat heti johteen jälkeen ( kohdassa x = 06.23, y = ). Myös L 1 -ja L 2-EKI! sopisivat kuljetussuunnan perusteella olemaan ko. johteesta. 27. Ylivieska, Paavonneva, Sähköinen matalalentoanomalia pellolla ( x=09.60, y =35.18 ). Proxan e i reagoinut mitenkään. Pellolla menee kyllä suuri voimalinja, mutta se ei ole aivan häiriön suuntainen. Lähistöllä ei ole paljastumia. Kannattaa mitata, koska ei selvinnyt muuten. Sähkölinja häiritsee mittausta. Alueella on viljelyksiä Ylivieska, Mustakoivisto A Sekä sähköinen että magneettinen matalalentoanomalia, jotka osuvat melkein päällekkäin. 1. x = 14.28, Y = Protonimagnetometri max nt 2. x = 14.42, Y = Protonimagnetometri nt. 3. x = 14.39, Y = Proxan : 010 ( johde ) Aivan lähellä ei paljastumia. kiillegneis siä. Lähin paljastuma 112-EKI Kannattaa mitata. Mittausta ajatellen hankala paikka : sillankaiteet. maantie, sähkölinja ja Vaikka paikalla olikin sähkölinja, ei sähköinen häiriö johdu siitä, koska tuli Proxanillakin näkyviin. Alueella olevat pellot eivät viljelyksessä, voi mitata syksylläkin.

13 11 29 Ylivieska, Iso Viitanen D Kolme magneettista matalalentoanomaliaa 1. x = 15.58, y = Protonimagnetometri nt Aivan vieressä paljastuma, joka FEM-rikasta gabroa. 2. x = 15.66, y = Jalander max 240 (+2). Tällä kohdalla paljastuma, joka FEM-rikasta gabroa. 3. x = 15.80, Y = Jalander: max 100 ( +2 ). Tälläkin kohdalla paljastuma, joka FEM-rikasta gabroa. Ei kannata mitata, koska magneettiset häiriöt näyttävät johtuvan magnetiitista. Geokemian anomaliat Viitajärven rannalla kylläkin melko hyvät. 30. Ylivieska, Mustasaari, C Sähköinen matalalentoanomalia(x=10.68, y =38.10) johtuu aivan selvästi sähkölinjoista. Proxan ei reagoinut mitenkään. Ei mitata. 31. Ylivieska, Yrttikorpi, C Sähköinen matalalentoanomalia(x= 11.64, y= ) johtuu selvästi sähkölinjasta. Proxan ei reagoinut mitenkään. Ei mitata. 32. Ylivieska, Pitkäneva B Pitkulainen sähköinen matalalentoanomalia (x =16.52,y=32.55 ). Häiriön kohdalla ei paljastumia. Lähimmät paljastumat GRDR:a. Häiriö ei näkynyt Proxanilla. Kannattaa mitata, koska e1 selvinnyt muuten. Voi mitata syksylläkin, koska ei viljelyksiä. Ei sähkölinjoja Oulainen, Savi vainio B Sähköiset ja magneettiset matalalentoanomaliat johtuvat kiisurikkaista paikoin GRF-pitoisista liuskeista ( mm. 108-, 109-, 111, 112-PVT, 111-PVT x=29. 62, y=30.43). Kiisut ovat FEK:a ja SK:a. Vain joku hippu CUK:a löytyi. Anomaliat on itse asiassa vain seuraavalla karttalehdellä (2432) olevan magneettisen jakson häntäpää, eikä ole edes voimakkain paikka jaksossa korkealentokartalla. Jaksoa voisi tutkia esim. kartoittamalla enemmältikin. Kävimme myös lehdellä Savivainion kiisuuntuneen liuskejakson jatkeella. Samanlaisia kiisupitoisia liuskeita tavattiin jaksolta pitkin matkaa kohdista: 1. x=31.57, y =28.67 (145-EKI) 2. x=33.22, y = ( J Hosio käynyt aiemmin paikalla) 3. x=34.2 3, y=24.28

14 Ylivieska -Oul ainen, Yrttilampi C Yrttilammen kaakkoispuolella mitatun aluee n ulkopuolella kaksi magneettista matalalentoanomaliaa, jotka johtuvat ultramafiiteista. 1. x = , y = Jalander : 140 ( +1 ). Läh e llä paljastumat 139-PVT ja 140-PVT, jotka hornblendiittiä. Nämä ovat FEM- ja FEKpitoisia. Hornblendiiteissä myös vähän SK : a. 2. x = , Y = Jalander : 200 ( + 2). Tällä kohtaa paljastuma 148-EKI, jokc hornblendiittiä, jossa FEM - ja FEK - ja SK-pirotetta. Tältä palja s tumalta vähän länteen päin (x =20.1 6, y = ), Jalander : 230 ( +2 ). Kannattaa odotella analyysituloksia ennen mitt a us s uunnitelmia. 16. Me rijärvi-alavieska, Teerineva A Te eri nevan kaakkoispuolella Häm eperällä heikko magneetti nen matalalentoanomalia kohdassa x = 23.18, y = Lähellä paljastuma, joka FEM-pitoista IVULK:a. Ei kannata mitata. 34. Ylivieska, Varpuneva Laaja magneettinen matalalentoanomalia. tamassa muutamia voimakkaimpia kohtia, esim. 1. x =1 3.79, y =33.12, protonimagnetometri 2. x =14.6 5, y =33.85, II 3. x =1 5.40, y =33.94, II 4. x = , y =34.42, II 5. x =14.78, y =34.40, II Kävimme tarkis - max nt II II II II II II II II Magneettiset häiriöt näyttävät johtu van täällä FEM -pitoi sista dioriiteista ja gabroista. ja dioriittipaljas Kartoitimme täällä muutamia gabro - tumia. 35. Ylivieska, Rahkaneva Heikkoja magneettisia matalalentoanomalioita. Esim. x=11.42, y= Jalander 50 ( +1). Paljastuman 144-EKI päällä ja se n ympäristössä (x =10. 91, y =31. 04) Jalander ma x 150 ( +1 ). Paljastuma FEM -pitoista IVULK:a.

15 13 Kohdassa x = ja y = 30.71, Jalander max 60 ( +1). T~ll~ paikalla oli joitakin gabrolohkareita. Rahkanevalta on löydetty joskus Cu - Ni - pito isia gabrolohkareita J Hosio etsi pari p~iv~~ t~~ll~ lohkareita, mutta kiisu pitoisia lohkareita ei löytynyt. Ei kannattane mitata. 36. Kalajoki, Karhunpes~nneva Ko hdassa x = , y = heikko magneettinen matala le ntoa nomalia, Jalander max 150 ( +1 ). Samalla paikalla reagoi myös Proxan hiukan ( - ). Aivan l~ h ell~ ei ollut paljastumaa, mutta h ~iriön kohdalla oli suuria lohkareita, jotka olivat inter m edi~~risi~ tuffiitteja. N~iss~ oli h i u k a n F E K : a ja S K : a.

16 OUTOKUMPU OY 020/ 2431 / PVT, EKI/ 81 MALMINETSINTÄ P Tuisku, E Inkine n / PHM KARTOITUSRAPORTTI D, 05 C ja D, 08 A ja B, 09 A Sijainti 1: ~',;Jl _:r I 1",.... ~ YhankoSIo<.~~, ~ v..;o, ~'. '. \.p.. ;~,,~...<w;!>t... a A... as~_ : --0':'. '?"., 88 P""a. R'vt!n Hon,"'anta. a "3.~.. '". P f'# ~; Ho~n ~ :r-'a r")",a "". 2413' c, 'v I ~a... ) a a~ Dl Pii" Jo...-y ii.1,. - " '"~'''.. co,... ;..... I D....!.1'" BO /... -,. ::J.os. _., \. Sar,an :

17 2 (5.) Yli-Vääräneva, Kalajoki D Kivilajit Kartoitusalueen N- ja S-puoliset alueet koostuvat homogeenisesta suuntautuneesta granodioriitista tai graniitista (62-1-EKI), jossa kalimaasälpää esiintyy suurina suuntautuneina usean cm:n pituisina hajarakeina tai porfyroblasteina. Tätä kiveä esiintyy myös kartoitusalueella vähemmässä maarln. Kivilaji on alueen toiseksi nuorin, sitä nuorempi on tasarakeinen graniitti (40A-PVT). Leikkaussuhdetta ei ole näkyvissä, mutta porfyyristä kiveä leikkaavat apliittiset ja PGGR-juonet kuulunevat tasarakeisen suuntautumattoman graniitin kanssa samaan ikäluokkaan. Alueen kvartsidioriitit, jotka ovat suurimmalta osin hienorakeista suuntautunutta gneissimäistä tyyppiä (41-PVT, 46- ja 50-EKI), mutta jotka monin paikoin ovat myös keskirakeisia ja suuntatumattomia (49 A-PVT), ovat metavulkaniitteja (ja/ tai metasedimenttejä). Perustana tälle on vulkaanisia rakenteita sisältävien kivien (havainnot 83A-PVT, 2-PVT ja 49B-PVT) vaihettuminen em. kiviksi. Alueen kvartsidioriitit ovat etenkin leikkaavien graniittien tai granodioriittien läheisyydessä graniittiutuneet granodioriiteiksi ja niihin on ilmestynyt usein suuntautuneita KMS-porfyroblasteja. Kivilajikarttaa katse llessa voi siis KVDR:a pitää metavulkaniittina ja happamampia kiviä syväkivinä tai anatektisina kivinä. Malmiviitteet Malmimineraaleja alueelta ei juuri tavattu. Ainut paljastumassa tavattu mineralisaatio oli 6-PVT:ssä esiintyvä SI{-pirote. Pari lähinnä vain FEK:a sisältävää lohkarettakin löytyi (L4- ja L5-PVT). Kuljetussuunnan mukaan ne voisivat olla alueen sähköisestä lentoanomaliasta peräisin. (8.) Kiimamaa, Alavieska C ja D Kivilajit Kartoitusalueen länsiosassa on jakso intermediääristä amfiboliittifasieksessa metamorfoitunutta liusketta (esim. 41-EKI), jonka rakenne on kerrokse llinen (monin paikoin budinoitunut ja pahoin tektonisoitunut), joten kivi lienee metatuffiittia. Muualla kartoitusalueella esiintyvät suprakrustiset kivet ovat kiilleliusketta (pääosin alueen N- ja S-laidalla, esim. 24-PVT). Kiilleliuskeessa on suuria andalusiittiporfyroblasteja kartoitusalueen keskiosassa olevan pyöreähkön syväkivimuodostuman laidoilla (esim. 35-PVT) (pohjoislaidalla tavattu vain lohkareina).

18 3 Geofysiikka Syväkivimuodostuma on paaosin dioriittia (esim. 16-EKI), joka on suurimmalta osin varsin tummaa gabromaista muunnosta ("gabrodioriittia"). Vain alueen W-laidalla on pieni reunavyöhyke happamampaa kiveä, kvartsidioriittia (40-EKI). Syväkivimuodostuman keskiosassa on gabroa (5-PVT: metagabro, 33-PVT : GB) ja gabroalueen sisällä vielä ultramafisia kiviä, metaperidotiittia, metapyrokseniittia ja hornblendiittiä (havainnot 4- ja 5-PVT, ks. näytteet). Alue on siinä mielessä kaunis, että magneettisen kartan perusteella on helppo piirtää kivilajikartta. Neutraalin dioriitin ulkopuolella erottuvat magneettiset liuskeet (KL ja IVULK) selvästi, samoin dioriitin sisä n jäävät FEM-pitoiset emäksisemmät kivet. Esim. pienen erillisen GB-osueen (17-EKI) kohd~lla magneettisella kartalla on heti pieni anomalia. Alueen sähköinen anomalia sijoittuu DR:n ja GB:n N-Ssuuntaisen kontaktin (ei palajstumia) läheisyyteen ja saattaisi olla mineralisaatio. Malmiviitteet Kiisumineraaleja ei tavattu alueen paljastumista eikä lohkareista lukuunottamatta joitain pieniä FEK-hippuja mm. ultramafiiteissa. Sähköinen anomalia on kuitenkin tarkistuksen arvoinen. (12.) Salonsaari, Ylivie3ka A ja B Kivilajit Geofysiikka Kartoitusalueen pääkivilaji on interm2diäärinen vulkaniitti, joka on suurimmilta osin kerroksellista(raitaista) tuffiittia (esim. 11-EKI). Kivessä on paikoin agglomeraat timaisia rakenteita. Usein kivessä on SV-hajarakeita ja p~ikoin kivi on uraliittiporfyriittiä (52-1-PVT). Kartoitusalueen koillisosa on kvartsidioriittigneissiä. ITUF-alueen keskellä on pieni pyrokseniitti-intruusio ( 11 -PVT). Myös tällä alueella magneettinen kartta ilmentää hyvin kivilajeja. Koillinen KVDRGN on lähes ei magneettista. IVULK on sangen magne2ttista ja pyrokseniitin kohdalla on eräs alueen voimakkaimmista magneettisista anomalioista Kuitenkin on huomattava, että myös IVULK sisältää paikoin runsaasti FEM:a (10-PVT) ja aiheuttaa samoin voimakkaita anomalioita magneettis~lle kartalle.

19 4 Alueen sähköiset anomaliat ovat alueen kivilajien kulun ja liuskeisuuden, mutta myös sähkölinjojen suuntaisia. Välimatka mm. voimalinjaan on n. 100 m, joten jos anomalia (läntinen) johtuisi linjast~ edellyttäisi se huomattavaa suunnistusvirhettä lennossa. Malmiviitteet Pyrokseniitista tavattiin vähän FEK:a, muttei siinä ollut Ni:ä ainakaan dimetyyliglyoksiimitestillä. IVULK:sta tavattiin vähän FEK:a ja SK:a paljastumasta 8-PVT. Muita malmiviitteitä ei tavattu kallioperäkartoituksessa ja lohkare-etsinnässä. (15.) Koivistonmaa (Jukulainen), Alavieska B (19.) j2 Somero, Alavieska A Kivilajit Hyvin paljastunut alue, jolla tehtiin profiilikartoitus paljastumakartalla ilmeneviä havaintojanoja pitkin. Intermediäärinen vulkaniitti on samanlaista useimmiten kerroksellista tuffiittia kuin Salonsaaren alueelta tavattu. Emäksinen vulkaniitti on useimmiten sangen massamainen homogeeninen kivi (22-PVT). Siinä esiintyy usein epidoottifragmentteja, jotka saattavat olla heitteleitä. Kivessä on lisäksi paikoin juoksurakenteen tavoin suuntautuneita plagioklaasihajarakeita. Konglomera2tti on polymiktinen ja IVULK- ja EVULK-pallojensa perusteella alueen suprakrustisista kivistä nuorin. (Näyte 97-PVT). Graniitit leikkaavat kaikkia muita kivilajeja (havainnot 78- ja 79-PVT). GR on usein FEM-rikasta. Alueen syväkivistä suurin osa on granodioriittia, joka useimmiten on varsin suuntautumatonta aivan m2gmakiven näköistä. Lähes kaikilla GRDR:n ja suprakrustisten kivien kontaktialueilla esiintyy voimakasta migmatiittiutumista (suonigneissejä, breksia-, raita- ja schollenmigmatiitteja). Lisäksi alueella esiintyi syväkivinä kvartsidioriittia (126-PVT), joka on suuntautunutta gneissimäistä kiveä (orto/para?), dioriittia (89-PVT) sekä Kööpenhaminasaaressa hornblendiittiä (58-PVT) ja metagabroa (75- ja 76-EKI). Alueen plagioklaasiporfyriitti lienee osin subvulkaaninen tai juonikivilaji, mutta osin EVULK:n muunnos.

20 5 Geofysiikka Yleisenä sääntönä magneettista matalalentokarttaa tulkittaessa voi pitää, että happamat syväkivet, etenkin GRDR, ovat ei-magneettisia, kun taas vulkaniitit ovat magneettisia. Etenkin EVULK ja PLPFT aiheuttavat usein voimakkaita anomalioita. Kuvaa mutkistaa se, että eräät graniitit (79-EKI, 92-PVT) ja kvartsidioriitit (126-PVT) ovat voima kkaan magn'2ettisia. Alueen ainut paljastuneena tavattu ultramafiitti Kööpenhaminasaaressa ei aiheuta magneettista anomaliaa Sähköiset anomaliat ovat talojen ja niiden verkkoliittymien kohdalla. Malmiviitteet Paljastumasta 88B-PVT tavattiin n. 3 m leveä kiisuuntunut vyöhyke PLPFT:ssa. Myös muualla PLPFT:ssa oli paikoin satunnaisesti kiisuja. Myös pari kiisuuntunutta KGL-paljas tumaa tavattiin (1 05-EKI, 1 OO-PVT). Geofysikaalisesti mielenkiintoisia ovat magneettinen voimakas anomalia (x= 21,60 y = 22,57), jonka yhteyteen liittyy myös Cu-Ni-purosedimenttianomalia ja heikko sähköinen anomalia (x = 21,00 Y = 23,30) Kööpenhaminan ultramafiitin W-puolella.