OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P3 Hannele Niemi syksy 2013

Transkriptio

1 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P3 Hannele Niemi syksy 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi

2 Opetus II periodilla, , Siltavuorenpenger 10, aud. 2 tiistaisin ja perjantaisin seuraavasti: ti klo pe klo ti klo pe klo ti klo pe klo Tentti: torstai klo 9-12 Rästitentti 1: torstai klo 9-12 Rästitentti 2: torstai klo 9-12 Rästitentit on tarkoitettu varsinaisessa tentissä hylätyille

3 Varhaiskasvatus Kasvatussosiologia Aikuiskasvatus Kasvastusfilosofia Erityispeda gogiikka Kasvatuksen historia Koulutuspolitiikka Kasvatustieteet Kasvatus psykologia Didaktiikka Ainedidaktiikka Verataileva Kasvatus tiede

4 Didaktiikka Saksalaisen kasvatustieteen vaikutus, käsite liittyy yhteiskuntaan ja kulttuuriin, jossa se on syntynyt Dialektiikka + Retoriikka -> miten hankkia ja kommunikoida tietoa Kreikankieli-> latina -> saksa: Die Didaktik Alunperin vahva normatiivinen luonne: mitä ja miten opetetaan - Opetussuunnitelma Myöhemmin opetuksen teorian ja opetusta ja opetussuunnitelmaa koskevan tutkimuksen perusta-> opettajan pedagoginen ajattelu

5 Opetuksen teemat Opetus II periodilla. Opetuksen keskeisiä käsitteitä Oppimisen keskeisiä käsitteitä Mistä oppiminen ohjautuu? Oppiminen eri elämänkaaren vaiheissa oppimisesta voimaa elämään. Siltavuorenpenger 10, auditorio

6 Kurssin tavoitteet u Ymmärtää, miten opetusta ja oppimista voidaan määritellä eri teorioiden valossa u Osaa arvioida, mitä seurauksia on erilaisista opetuksen ja oppimisen käsitteistä u Osaa soveltaa käsitteitä käytäntöön ja perustella omia valintojaan

7 Kurssin toimintatavat Luennot 6 x 2 h = 12 t Luentopäiväkirja Tällä kurssilla luentopäiväkirja korvaa luentotentin. Luentopäiväkirjassa joudut itse kokoamaan ja tiivistämään luennoilla käsitellyt asiat ja niistä käydyt keskustelut Soveltava tehtävä (opetuksen suunnittelu) Kirjallisuustentti tai essee tenttipäivään mennessä

8 Päiväkirjan tavoitteena Tehdä oma oppiminen näkyväksi Jäsentää omaa oppimistasi ja rohkaista omakohtaiseen pohdintaan. Jossain määrin julkinen dokumentti; se on tarkoitettu myös muiden luettavaksi. Kirjoitettava jokaisen luennon jälkeen. Kirjaa siis jokaisen luennon jälkeen pohdintojasi liittyen luentopäiväkirjan rungossa oleviin kysymyksiin. Oleellista on, että kirjaat ajatuksesi mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, jotta et unohda niitä

9 Luentopäiväkirjan runko Kansilehti (otsikoksi OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P3, Hannele Niemi oma nimi, ja opiskelijanumero/sotu ) Luentokertaa kohti yksi A4 koneella, Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1)

10 Luentokohtaiset sivut (1/2 1 A4 x 2 tunnin luentokerta): Mikä mielestäsi oli keskeistä tällä luentokerralla? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä sinulla heräsi tällä luentokerralla? Pohdintaa (esim. mitä uutta opit, mikä jäi askarruttamaan mieltäsi, mitä yhtymäkohtia opittavalla asialla oli aikaisemmin oppimaasi, miten opittu liittyy omiin havaintoihisi ja kokemuksiisi opetuksesta ja oppimisesta, omat reaktiosi käsiteltyihin asioihin) Luennoitsija voi lisäksi pyytää liittämään luentopäiväkirjaan jotain, josta hän ilmoittaa erikseen

11 Luentokohtaisten osien lisäksi 2-3 sivun mittainen soveltava tehtävä, jossa käytät luennoilla oppimaasi Luentopäiväkirja (6 x luentopohdinnat + soveltava tehtävä) jätetään mennessä paperiversiona (ilman kirjekuorta) Minervan 3. kerroksen (merenpuoleisessa) hissiaulassa olevaan palautuslaatikkoon

12 Soveltava tehtävä (2-3 sivua): Tehtäväsi on suunnitella opetuskokonaisuus (esim op = t oppijan työtä): 1) Valitse/määrittele opetusryhmä (ikä, koulu-aste tai aikuiskoulutus, oppijoiden muita ominaisuuksia) 2) Valitse aihe, jonka haluaisit opettaa 3) Aseta jaksolle tavoitteet oppijoiden osaamisena 4) Valitse opetuksen menetelmät 5) Kuvaa, minkälaista oppimista toivot oppijoissa tapahtuvan 6) Suunnittele arviointimenetelmät Perustele kaikki valintasi opetusta ja oppimista koskevien teorioiden valossa **** Lopuksi lyhyt tiivistelmä luennoista ja tehtävistä : Mitä kokonaisuudessaan opit luennoilla? Mitkä tekijät auttoivat ja/tai haittasivat oppimistasi? Kehittämisehdotuksia ja palautetta

13 Essee Esseen aihe: Miten yhteiskunnassa voidaan opetuksellisen keinoin varmistaa seuraavan sukupolven valmius kehittää kulttuuria ja käytäntöjä tulevaisuustarpeet huomioiden? Perustele vastauksesi oppimista, koulutusta ja opetusta koskevien teorioiden valossa? Käytä vastauksissa kaikkia opintosuoritukseen kuuluvia teoksia. Perustele esittämäsi näkökohdat viitaten kurssikirjallisuuteen

14 Essee - essee yksilötyönä, perustuu kirjallisuuteen u u u Biggs & Tang (2007) Teaching for Quality learning at University. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen K. (2003). Kollektiivinen älykkyys, Psykologia 38 (6), ) Säljö R. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma WSOY. (luvut 1-6) Esseen laajuus: 3-5 s, teksti koneella (Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1). Arvosana-asteikko:5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä, 0 = hylätty

15 OPETUKSEN PERUSTEET keskeisiä käsitteitä Tavoitteisuus Vuorovaikutus Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelma järjestelmä Didaktiikka Opetuksen ja oppimisen suhde Opetus oppiminen opiskelu Opetuksen erilaisia muotoja Opetus koulutus

16 Life without learning Could it be possible? Evans et al (2007) 1. Oppiminen on luonnollinen prosessi ihmiselle 2. Oppiminen on paljon muutakin kuin tiedon hankintaa ja kognitiivisia kykyjä 16

17 Miksi opetusta? Yksilöiden ja ryhmien fyysisten ja kognitiivisten välineiden omaksuminen ja hyväksikäyttö (Säljö, 2004, 16) Biologisesti ei paljoakaan kehitystä, mutta älyllisissä ja fyysisissä valmiuksissa, tiedoissa ja taidoissa mullistavia muutoksia Välineet ja työkalut (Vygotsky): kielelliset, älylliset ja fyysiset Taidot ja valmiudet syntyvät tiedoista ja taidoista, joita on yhteiskunnassa aikaa myöten syntynyt ja joista tulemme osalliseksi vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa

18 Mieli ja osaaminen rakentuu vuorovaikutuksen kautta (Säljö): 3 vuorovaikutuksessa olevaa ilmiötä: 1. Älylliset (psykologiset, kielelliset) välineet ja niiden käyttö -> mielen rakentuminen 2. Fyysisten välineiden (tai työkalujen) kehittäminen ja käyttö -> artefaktit/välineet joita luotu kulttuurisissa yhteyksissä (mm. oppimisen apuvälineet ja ympäristöt: kirjat, teknologia, 3. Viestintä ja yhteistyömuodot erilaisissa yhteisöllisissä toiminnoissa (koulu, oppilaitokset, työ, vapaa-aika jne)

19 Lähikehityksen vyöhyke Mitä yksilö saa aikaan yksinään ja ilman tukea ja mitä hän saa aikaan aikuisten johdolla tai yhteistyössä osaavampien tovereittensa kanssa. >TULEVAT TAIDOT >LÄHIKEHITYKSEN YÖHYKE NYKYISET TAITOT Kommunikatiivinen tuki (scaffolds)

20 Tavoitteisuus opetuksessa Tavoitteet ohjaavat: u Lähitavoitteet u Etätavoitteet u Ikäkausitavoitteet Tavoitteet ovat myös arvoja: q toivottu kasvu ja kehitys

21 Tavoitteiden asettaminen Etätavoitteet/päämäärät Mitkä ovat pitkäaikavälin tavoitteet Osatavoitteet Mihin laajempaan kokonaisuuteen opetus kuuluu? Lähitavoitteet - Mikä yksittäisen tapahtuman tavoitteet Tavoitteiden ilmaisun muotoja - Sisältöinä - Oppijan toimintana: prosessina tai lopputilana, kompetensseina, geneerisinä taitoina

22 21 century skills in Finland Tulevaisuustaidot tavoitteena Change, Learning & Knowledge! Sociality & Cooperation! Sustainabili ty & Humanity! Internationality & Multiculturalism! Substances! Creativity & Innovativeness! Individual Skills!

23 2000-luvun taidot (Binkley ym. 2012, 18-19)

24 Koulukohtainen opetussuunnitelma Kunnan opetussuunnitelma l Opetussuunnitelman perusteet Asetus kansallisista tavoitteista ja tuntijaosta Laki, esim. Perusopetuslakit Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä

25 OPETUSTA Paljon Vähän OPPIMISTA Paljon Vähän

26 OPETUKSEN Laatu + OPPIMISEN Laatu - OPPIMISEN Laatu OPETUKSEN Laatu

27 Mitä on opetuksen ja oppimisen laatu? 27

28 Minkälaista tietoa? - Structure of Observed Learning Outcomes (Biggs& Collis) Pre-structural Unistructural Multistructural Relational Extended abstract ATHERTON J S (2009) Learning and Teaching; SOLO taxonomy [On-line] UK: Available: learning/solo.htm Accessed: 14 February