Liite 1: Kasvatus- ja opetustoimen talousarvioesitys vuosille Liite 2: Kasvatus- ja opetustoimen taloussuunnitelma ja tavoitteet

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetustoimen talousarvioesitys / /2016 KOLA 67 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh Laskentapäällikkö Risto Lammi, puh Liite 1: Kasvatus- ja opetustoimen talousarvioesitys vuosille Liite 2: Kasvatus- ja opetustoimen taloussuunnitelma ja tavoitteet Valtuusto on päättänyt talouden tasapainotusohjelmasta vuosille Tasapainotusohjelmalla parannetaan kahden vuoden aikana 8,8 miljoonalla eurolla kaupungin vuosikatetta, jotta tulorahoitus kattaisi pitkällä aikavälillä investointimenot ja velkakehitys pysyisi siten hallinnassa. Kaupunginhallitus on tarkentanut toimialojen talousarviokehyksiä. Päätöksen pohjana on tasapainotusohjelma. Lisäksi kehyksissä on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukaiset henkilöstömenojen vähennykset, joita ovat työnantajamaksujen alentuminen ja lomarahojen leikkaus. Talousarviorakennetta muutetaan niin, että toimialojen budjettikehyksestä irrotetaan eräät menoerät, joihin toimialat eivät omalla toiminnallaan voi käytännössä vaikuttaa. Näitä ovat eläkemenoperusteinen maksu, työterveyshuolto sekä sisäinen konsernipalveluveloitus. Toimialoille on näillä perusteilla osoitettu talousarviovalmistelua varten kahden vuoden toimintakate. Lautakunnan talousarvioesityksessä tulee jakaa toimintakate vuosille 2017 ja 2018 sekä osoittaa, miten se koostuu tuloista ja menoista. Kun toimialalla on käytössään kahden vuoden raami, voi toimiala toteuttaa tasapainotustoimet hallitummin. Usean toimenpiteen osalta vuonna 2017 saadaan vasta osavuotinen säästövaikutus. Tasapainotusohjelman kannalta olennaista on, että kahdessa vuodessa yhteensä saavutetaan tavoiteltu säästö. Lautakunnan talousarvioesityksen tulee olla tasapainotettu kaupunginhallituksen päättämään talousarviokehykseen.

2 Tasapainotusohjelma Valtuuston päättämässä tasapainotusohjelmassa kasvatus- ja opetustoimeen kohdistuvat seuraavat toimenpiteet ja niistä kahden vuoden aikana saatava säästö: - Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen Päiväkotien käytön tehostaminen Itä-Suomen koulun avustus poistetaan Koulu- ja päiväkotiruoan tuottamisen tehostaminen - Siivouskustannusten vähentäminen Henkilöstön koulutus- ja matkakuluista leikkaaminen - YHTEENSÄ Itä-Suomen koulun avustuksen poistaminen on hallinnollisesti toteuttavissa siten, ettei avustusta enää myönnetä. Saimaan Tukipalvelut Oy on ilmoittanut, että ruokapalvelun euron säästöt toteutetaan vähentämällä sijaisten käyttöä aluekeittiöissä sekä säästämällä alihankintana ostettavissa palveluissa. Säästöillä ei ole suoraa vaikutusta koulujen tai päiväkotien ruokalistoihin. Siivouskustannusten vähentäminen eurolla toteutetaan toimintatapoja muuttamalla. Siivouksen tarvetta vähennetään siten, että likaa ei synny. Lisätään esimerkiksi tiloja, joissa ei kuljeta ulkokengissä. Lattiapintojen siivousta ei kuitenkaan harvenneta kauttaaltaan. Näin vältetään lattioiden kuluminen ja pölyn ja hiekan aiheuttamien sisäilmaongelmien lisääntyminen. Käsienpesualtaiden, taulujen, roskakorien ja luokkien siivousta tarkistetaan ja harvennetaan mahdollisuuksien mukaan. Perussiivouksissa siirrytään asteittain käyttämään ekologisempia ja nopeampia suojaus- ja hoitomenetelmiä. Näiden toimenpiteiden lisäksi vähennetään sijaisten käyttöä. Tämä tulee näkymään lyhyiden poissaolojen aikana niin, että silloin tehdään vain minimityöt. Koulutus- ja matkakuluista leikkaaminen on tässä vaiheessa suunniteltu toteutettavaksi siten, että varhaiskasvatuksen alue-esimiesten käyttövaroihin ja peruskoulujen sekä lukioiden koulukohtaisiin määrärahoihin tehdään noin kuuden euron vähennys lasta/oppilasta kohden. Näissä määrärahoissa on varaukset henkilöstön koulutus- ja matkakuluihin. Yksiköille annetaan käyttösuunnitelman noudattamisohjeena velvoite vähentää koulutusja matkakuluja vastaavalla summalla.

3 Asiakkaisiin välittömimmin vaikuttavat varhaiskasvatusoikeiden rajaaminen ja päiväkotien käytön tehostaminen. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen tuli varhaiskasvatuslain muutoksen myötä käyttöön jo Tämä on jo vaikuttanut lasten varhaiskasvatusaikaan ja ryhmien muodostamiseen. Henkilöstömäärä on vähentynyt 23 kevääseen 2016 nähden. Jotta säästövaikutus saadaan vaaditussa laajuudessa toteutettua, on lisäksi toteutettava vastaavia uudelleen järjestelyjä kuin mitä päiväkotien käytön tehostamisessa joudutaan tekemään. Päiväkotien käytön tehostamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että lapsiryhmiin sijoitetaan enemmän lapsia kuin niissä on paikkoja. Koska huomattavalla osalla lapsista on kokoaikaista lyhyempi hoitoaika, ja lapsilla on sairaus- ja muita poissaoloja, päivittäin ei ole läsnä niin paljoa lapsia kuin on heitä sijoitettuina ryhmään. Päiväkotien käytön tehokkuutta mitataan lasten ja kasvatusvastuullisen henkilöstön suhdeluvulla. Eri-ikäiset ja eri palvelumuodoissa olevat lapset muutetaan painokertoimilla vastaamaan kolme vuotta täyttänyttä kokopäivähoidossa olevaa lasta. Lasten ja henkilöstön mitoitusperuste on 1:7 eli yksi kasvatusvastuullinen aikuinen seitsemää lasta kohden. Lappeenrannan päiväkodeissa on sijoitettuna lapsia tämän suhdeluvun mukaisesti. Tosiasiassa toteutunut suhdeluku on osa-aikaisen hoidon ja poissaolojen vuoksi ollut viime toimintakaudella keskimäärin 1:4,7. Tämän mukaan laskettu käyttöaste on ollut 67 %. Tehostamisvaatimuksen täyttymiseksi toteutuva suhdeluku pitäisi olla noin 1:5,7, jolloin käyttöaste olisi noin 81 %. Käytännön toimina päiväkotien käytön tehostaminen tarkoittaa, että olemassa olevia lapsiryhmiä ja kokonaisia päiväkoteja suljetaan ja niissä hoidossa olevat lapset sijoitetaan muihin päiväkoteihin. Henkilökuntamäärä vähenee vastaavasti. Säästyvät eurot koostuvat tilavuokrista, siivouksesta, palvelukeittiöiden kustannusten alenemisesta ja henkilöstömäärän vähentymisestä. Jos vaadittava säästö toteutettaisiin pelkästään henkilökuntaa vähentämällä, olisi vähennystarve jo toteutuneen 23 lisäksi 38 lastenhoitajaa ja lastentarhanopettajaa. Koska tehostaminen väistämättä vähentää tilatarvetta, voidaan osa säästöstä saada tilaja tukipalvelumenoja vähentämällä, mikä pienentää henkilöstön vähennystarvetta. Päiväkotien käytön tehostamisen toteuttamiseksi on alustavasti kaavailtu seuraavien päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien sulkemista kesään 2017 mennessä:

4 - Skinnarilan päiväkodin Liesharjun toimipiste - Mäntylä-Leirin Leirin toimipiste - Snellmanin päiväkodin molemmat toimipisteet - Kivikkokadun ryhmäperhepäiväkoti - Savonkadun ryhmäperhepäiväkoti Näiden kohteiden kiinteistö- ja tukipalvelumenoista säästetään vuoden 2018 loppuun mennessä euroa, mikä pienentää henkilöstön vähentämistarvetta 16 ja jäljelle jää 22 henkilön vähennystarve. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa ja laadussa vaadittu tehostaminen merkitsee laadun heikentymistä. Lasten määrä jäljelle jäävissä ryhmissä kasvaa arviolta 3-4 lapsella, mutta lasten todellinen läsnäolo ei johda päivittäisten suhdelukujen ylittymiseen. Enemmän tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin vastaaminen tulee entistä haasteellisemmaksi. Kesämäen alueen päiväkotipaikat vähenevät merkittävästi, lähes 40 prosentilla, mikä lisää liikennettä erityisesti keskustasta poispäin. Varhaiskasvatuspaikka joudutaan suurelle osalle Kesämäen alueen lapsista osoittamaan kauempaa toiselta perusopetuksen oppilaaksiottoalueelta. Perheiden tarvitseman varhaiskasvatusajan ennakointi muuttuneessa tilanteessa tuottaa haasteita. Kun lapsia kuljetetaan alueelta toiselle, voi lapsen varhaiskasvatuspäivä pidentyä, mikä voi vaikuttaa perheen päivähoitomaksun suuruuteen. Henkilöstön työajan sijoittaminen vastaamaan varhaiskasvatuksen kysyntää saattaa johtaa tarpeisiin muuttaa palvelussuhteita osa-aikaiseksi. Varhaiskasvatuksen tämänhetkiset tietojärjestelmät eivät anna riittävää tietoa toiminnan ohjausta varten. Tehostamistoimien vuoksi voidaan luopua epäkäytännöllisistä ja huonokuntoisista tiloista. Muu talouden tasapainotus Valtuuston päättämän talouden tasapainotusohjelman lisäksi kasvatus- ja opetustoimen on talousarviokehykseen päästäkseen sopeutettava toimintaansa 1,32 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana. Sopeutustarve tulee kasvavista tilavuokrista. Pontuksen päiväkotikoulu lisää vuosina toimialan vuokramenoja 1,1 miljoonalla eurolla. Lauritsalan koulun väistötilana olevan tilaelementin vuokra on katettu vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2014 talousarvioalituksesta siirtyneellä määrärahalla. Tämä määräraha ei ole enää käytettävissä vuodesta 2017 alkaen. Tilaelementin vuosivuokra on 0,4 miljoonaa euroa. Raamin sisällä tapahtuvan kustannustason muutoksen ja volyymimuutosten jälkeen

5 tasapainotettavaa jää 1,32 Me. Pontuksen koulun ja päiväkodin vuokran nousu johtuu uudisrakennuksen pääoma- ja peruskorjausvastikkeista. Käytöstä poistuvista rakennuksista on maksettu ylläpitovuokraa ja korjausvastiketta. Myös korjausvastikkeen suuruus kasvaa, koska sen perusteena oleva jälleenhankinta-arvo on nykyaikaisessa rakennuksessa korkeampi kuin käytöstä poistuvissa rakennuksissa. Peruskorjaus- ja pääomavastikkeen osuus 1,1 Me:n lisämenosta on 0,95 Me. Kaupunginvaltuuston vuosille hyväksymä talouden tasapainotusohjelma laadittiin, jotta kaupungin vuosikate riittää kattamaan tulevien vuosien korkeamman investointitason. Toimialan näkemyksen mukaan Pontuksen koulun ja päiväkodin pääoma- ja peruskorjausvastikemeno olisi perusteltua huomioida toimialan kehyksessä, koska tasapainotusohjelmalla leikattu raami ei tätä menoa huomioi. Mikäli vuokramenoa ei voida huomioida kehyksessä, tasapainotustoimenpiteitä on tehtävä 1,32 Me:n edestä. Toimenpiteiksi esitetään ja niistä kahden vuoden aikana saatava säästö on - lukion aikuislinjan lakkautus lukuvuoden alusta - iltapäivätoiminnan maksun nosto maksimiin - perusopetuksen tuntikehyksen leikkaus % - YHTEENSÄ Pontuksen koulun ja päiväkodin pääoma- ja peruskorjausvastikkeen huomioiminen pienentäisi tasapainotustarpeen euroon. Lukion aikuislinjan lakkautuksen säästövaikutuksessa on huomioitu menetettävä valtionosuus. Aikuislinjan lakkautus on vastoin keskeistä strategista tavoitetta, jonka mukaan tavoitteena on, että kuntalaisilla on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Aikuislinjan lakkauttamisen vaihtoehtona on vastaavan menoleikkauksen tekeminen nuorten lukiokoulutuksesta. Aikuislinjan lakkauttamista on pidetty pienempää vahinkoa aiheuttavana toimenpiteenä. Aikuislinjan lakkauttaminen tarkoittaa, että aikuiset, yli 18 vuotta täyttäneet, päivisin työssä olevat, eivät voi opiskella lukiotutkintoa tai lukio-opintoja Lappeenrannassa. Opiskelu on mahdollista osallistumalla esimerkiksi muiden koulutuksenjärjestäjien tuottamaan verkko-opetukseen. Tällä hetkellä aikuislinjan opiskelijoista

6 aineopiskelijoita on 66. Osa aineopiskelijoista opiskelee parantaakseen jatko-opintokelpoisuuttaan ja menestyäkseen esimerkiksi yliopiston pääsykokeissa. Osa aineopiskelijoista opiskelee harrastuksenomaisesti esimerkiksi vieraita kieliä. Aineopiskelijoiden voidaan arvioida pystyvän opiskelemaan myös verkko-opetuksen avulla. Aikuislinjalla on lisäksi parikymmentä opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon, mutta päästäkseen korkea-asteen opintoihin ja suoriutuakseen niistä suorittavat lukiokursseja. Sinänsä jo ammatillinen tutkinto tuottaa heille hakukelpoisuuden korkea-asteen opintoihin. Opiskelijoita, joilla tavoitteena on yo-tutkinto, on 29. Näistä aiemmin lukion keskeyttäneitä on 14 ja 15 muuta opiskelijaa. Näille opiskelijoille verkko-opetukseen osallistuminen voi olla haasteellista, sillä he hyötyvät selkeästä opintojen rakenteesta sekä läsnä olevan opettajan ohjauksesta. Kaksoistutkintoa varten Ammattiopisto Sammon tilaaman lukio-opetuksen voi toteuttaa päivälukio. Aikuislinjan kustannukset opiskelijaa kohti ovat suuremmat kuin nuorten lukiokoulutuksessa, sillä aikuislinjan ryhmät ovat pieniä. Toisaalta aikuislinjan toiminta tukee ilman toisen asteen tutkintoa olevia aikuisia ja vähentää opetukseen osallistuvien syrjäytymisriskiä. Koululaisten eli 1-2 vuosiluokan oppilaille tarjottavasta iltapäivätoiminnasta perittävä maksu on tällä hetkellä 100 euroa kuukaudessa. Osa toiminnasta on kaupungin itse järjestämää, osan toiminnasta toteuttaa seurakunta ja Vesaiset. Steiner-koulu ja Itä-Suomen koulu toteuttavat omien koulujensa iltapäivätoiminnan, mutta valtionrahoitus kulkee kasvatus- ja opetustoimen kautta. Perusopetuslain mukainen korkein maksu on 160 euroa. Maksu ei ole tulosidonnainen. Maksuna peritään puolet, jos lapsi osallistuu iltapäivätoimintaan enintään 10 päivänä kuukaudessa. Maksun nostamisen Lappeenrannassa maksimiin eli 160 euroon kuukaudessa voidaan arvioida vähentävän lasten osallistumista iltapäivätoimintaan, erityisesti alimmissa tuloluokissa siitäkin huolimatta, että asiakasmaksuista on mahdollisuus tietyin edellytyksin saada vapautus tai huojennus. Perusopetuksen tuntikehyksen leikkaus kahdella prosentilla merkitsee opetusresurssin vähentämistä luokilta 1-6 yhteensä 250 tunnilla ja luokilta tunnilla. Kyseessä on noin 15 opettajan työpanos. Opetusresurssin vähentäminen merkitsee jakotuntien vähentämistä, mahdollisesti yksittäisten opetusryhmien yhdistämistä,

7 koulunkäynninohjaajien ja osa-aikaisen erityisopetuksen vähentämistä. Lisäksi tuntikehyksen leikkaaminen saattaisi johtaa siihen, että Lappeenrannan kaupunki ei voisi enää saada valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseen. Kuluvana lukuvuotena valtionavustusta on käytössä noin euroa. Tämän menettäminen vastaisi noin kahdentoista opettajan työpanoksen leikkaamista. Valtuusto päätti länsialueen palveluverkosta. Päätöksen mukaan käytöstä poistuvat rakennukset siirretään välittömästi tilasalkkuun E. E-salkun rakennuksista maksetaan yhä korjausvastiketta välttämättömiin korjausmenoihin, mutta ei pääomavuokraa, joka on korkoa rakennukseen sitoutuneelle pääomalle, eikä peruskorjausvastiketta. E-salkkuun siirtäminen alentaa kohteiden vuokraa noin euroa vuodessa. Toimialan saaman tiedon mukaan tilakeskus esittää rakennusten siirtämistä takaisin A-salkkuun. A-salkun rakennukset ovat pysyvästi käytössä olevia kohteita, joita peruskorjataan. Käytöstä poistuvat rakennukset eivät siten kuulu A-salkkuun ja valtuuston päätös E-salkkuun siirtämisestä on siten kiinteistöohjelman mukainen. Vastaavalla tavalla Pontuksen koululla ja päiväkodilla korvattavat rakennukset ovat E-salkussa. Kasvatus- ja opetustoimen talousarvioesityksessä ei ole varauduttu maksamaan pääoma- ja peruskorjausvastiketta länsialueen käytöstä poistuvista rakennuksista. Toimialan käsityksen mukaan mahdollisten isompien korjaustoimenpiteiden sijaan tulee harkita väliaikaisratkaisuja, jos tilojen kunto sitä edellyttää. Mikäli kyseiset pääomavuokraerät joudutaan maksamaan, tulee kahden vuoden aikana toimialan etsiä vielä liki 0,5 Me:n tasapainotustoimenpiteet. (TW) Kotj Kola Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy toimialan talousarvioesityksen vuosille liitteen mukaisena. Esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavalla lisäyksellä: Kaupunginvaltuuston vuosille hyväksymä talouden tasapainotusohjelma laadittiin, jotta kaupungin vuosikate riittää kattamaan investoinnit. Lautakunnan näkemyksen mukaan Pontuksen koulun ja päiväkodin pääoma- ja peruskorjausvastikemeno tulee ottaa huomioon toimialan kehyksessä, koska tasapainotusohjelmalla leikattu raami ei tätä menoa huomioi. Lautakunnan puheenjohtaja Pulli esitti, että esittelijän esitys hyväksytään muutoin, mutta talousarviotekstiä muutetaan siten, että

8 poistetaan teksti: Olemassa olevia lapsiryhmiä ja kokonaisia päiväkoteja suljetaan ja niissä hoidossa olevat lapset sijoitetaan muihin päiväkoteihin. Lakkautettavana olevat Skinnarilan päiväkodin Liesharjun toimipiste, Mäntylä-Leirin toimipiste sekä Snellmanin päiväkodin molemmat toimipisteet. Henkilökuntamäärä vähenee vastaavasti. Säästyvät menot muodostuvat tilavuokrista, siivouksesta, palvelukeittiöiden kustannusten alenemisesta ja henkilöstömäärän vähentämisestä. Lisäksi puheenjohtaja Pulli esitti, että päätösesitykseen tehdään seuraava lisäys: Talouden tasapainotusohjelma päätetään talousarvion käyttösuunnitelman yhteydessä. Heltimoinen kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Esittelijän täydennetty päätösesitys: JAA. Pullin esitys, jota Heltimoinen kannatti: EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 13 ääntä. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen äänin 13 0 puheenjohtajan tekemän, Heltimoisen kannattaman muutosesityksen.