MEKRIJÄRVENSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMINEN ILOMANTSI

Transkriptio

1 MEKRIJÄRVENSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMINEN ILOMANTSI 2017

2 SISÄLTÖ HAKEMUS... 4 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely... 6 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöriskit TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Kalatalousmaksu/-velvoitteet Muut toimenpiteet KORVAUKSET TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA TIIVISTELMÄ KIRJALLISUUS LIITELUETTELO Liitekohta 1 Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 134/09/2, POKELY lausunto vesiensuojelun tehostamisesta POKELY Tarkastuskertomus Liitekohta 2 Liitekohta 3 Liitekohta 4 Tuotantoalueen sijainti, kartta mk 1: (A4) Hallintatiedot, kartta mk 1: (A4) Kaavoitustilanne Mekrijärvensuo työmaakartta, mk 1:18 000, A3 Lohko 7 suunnitelmakartta, mk 1:9 000, A4 Lohko 7 suunnitelmakartta peruskartta, mk 1:9000, A4 Lohkon 7 suunnitelmakartta, ilmakuva, mk 1: 9000, A3 Kartta pintavalutuskenttien valuma-alueista, mk 1:18 000, A3 Pintavalutuskenttä PVK1 tarkekuva, mk 1:4 000, A4 Pintavalutuskenttä PVK2 tarkekuva, mk 1:5 000, A4 Liitekohta 5 Otteet tarkkailuraporteista vuosilta Kuormitusarvio ja pitoisuuslisäykset Liitekohta 6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

3 Liitekohta 7 Liitekohta 8 Liitekohta 9 Liitekohta 10 Liitekohta 11 Tuotantoalueen lähiympäristökartta, peruskartta mk 1: (A3) Tuotantoalueen lähiympäristökartta, ilmakuva mk 1: (A3) Pöly- ja meluvaikutukset Lähimmät suojelualueet ja pohjavesialueet, kartta A4 Valuma-aluekartta mk 1: , A4 Vedenlaadun havaintopaikat, kartta A3 Kalataloustarkkailuraportit vuosilta 2012 ja 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueen turvesoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma Kalataloustarkkailuohjelma Tiedot hankkeen asianosaisista Rekisterikartat mk 1: (4 kpl), A3 Vaikutusalueen kalastusalueet ja osakaskunnat

4 HAKEMUS Vapo Oy hakee Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista siten, että lohkon 7 osa-alueen saakka voimassa oleva määräaikainen ympäristölupa, muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Kyseisen osa-alueen tuotantopinta-ala on 23,3 ha (sis. aumaalueet). Vapo Oy hakee myös ympäristönsuojelulain 199 :ssä tarkoitettua toiminnanaloittamislupaa eli lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Vapo Oy, osakeyhtiö Jyväskylän kaupungista PL Jyväskylä etunimi.sukunimi@vapo.fi Yhteyshenkilöt: Lakimies Martti Patrikainen, puh Suunnitteluinsinööri Enni Karvinen, puh Luvittaja/biologi Irma Tommila, puh HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaan ja turpeen tuotantoon liittyvät osiot on laatinut Vapo Oy. Muilta osin hakemuksen on laatinut Ramboll Finland Oy. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 134/09/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Ilomantsin kunnassa sijaitsevalle Mekrijärvensuon 539 hehtaarin ja Puohtiinsuon 83,8 hehtaarin alalla. Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevana lukuun ottamatta tuotantolohkoa 1 (35,6 ha) ja 2 (17,6 ha), joiden lupa on päättynyt 2013 lopussa. Lohkon 7 sitä osaa (noin 28 ha), jolta kuivatusvesiä ei johdeta pintavalutuskentälle, lupa on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Päätös on liitekohdassa 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hyväksynyt Vapo Oy:n esittämän muutoksen siitä, että lohkon 7 vesienkäsittelyä tehostetaan johtamalla kaikki vedet pintavalutuskentälle. Lausunto on liitekohdassa 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tehnyt Mekrijärvensuolle määräaikaistarkastuksen Tarkastuskertomus on liitekohdassa 1. Alueen hallintatiedot ilmenevät liitekohdan 2 kartalta, johon Vapo Oy:n omistamat alueet on merkitty punaisella ja vuokratut alueet vihreällä värillä. Hankealue sijaitsee Pohjois-Karjalan maakuntakaavan alueella. Pohjois- Karjalan maakuntakaava koostuu neljästä vaihemaakuntakaavasta, jotka ovat kaikki lainvoimaisia. Pohjois-Karjalan yhdistelmämaakuntakaavakar-

5 tassa hankealue on merkitty kokonaisuudessaan turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Merkinnällä osoitetaan tuotannossa olevat tai tuotantoon luvitetut alueet. Merkintää koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Maakuntakaavassa hankealueen keskellä kulkee rantojenkäytön kehittämisen kohdealue -merkintä (rk). Hankealueen lävitse kulkee kaavassa ohjeellinen pääsähkölinja (z). Hankealueen länsipuolella on arvokkaaksi harju- tai moreenialueeksi (ge-1) merkittyjä alueita. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:llä, jonka laatimisen Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Alueen kaavoitustilanteesta on kerrottu tarkemmin liitekohdassa 3. Yleiskuvaus toiminnasta Mekrijärvensuo on vanha toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jolla on yhteinen ympäristölupa läheisen Puohtiinsuon tuotantoalueen kanssa. Mekrijärvensuon osalta ympäristölupa koskee 539 hehtaarin suuruista aluetta (Puohtiinsuo 83,8 ha). Mekrijärvensuon ympäristölupa on toistaiseksi voimassa lukuun ottamatta lohkoa 1 ja 2, joiden ympäristölupa päättyi 2013 lopussa. Lisäksi lohkon 7 sillä osalla (noin 23,3 hehtaaria), jolta kuivatusvesiä ei johdeta pintavalutuskentälle, ympäristölupa on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Vapo Oy hakee ympäristöluvan muutosta siten, että ympäristölupa myönnettäisiin toistaiseksi voimassa myös tämän alueen osalta. Kyseisen lohko 7 osa-alueen (Liitekohdan 4 suunnitelmakartoilla merkitty L7.2 - L7.4) tuotannossa oleva pinta-ala on auma-alueineen 23,3 ha. Tuotannosta poistunutta on 5,7 ha. Alueen vedet on käsitelty pintavalutuskentällä syksystä 2014 lähtien (ks. tarkempi kuvaus jäljempänä kohdassa vesien käsittely ). Mekrijärvensuon lohkojen 2-7 tuotantopinta jatkossa on 445,1 ha (josta auma-alueet 21,4 ha). Tuotannosta poistunutta pinta-alaa on lohkojen 2-7 alueella yhteensä 37,2 ha. Näitä alueita ei ole vielä johdettu erilleen tuotantoalueen vesienkäsittelystä. Lohkojen 1 ja 2 ympäristölupa (yhteensä 52,8 ha) on päättynyt vuoden 2013 loppuun. Kyseiset lohkot eivät ole enää Vapo Oy:n hallinnassa, vaan ne on jälkihoidettu ja luovutettu takaisin maanomistajalle. Mekrijärvensuon pinta-alajakaumat ilmenevät tarkemmin liitekohdan 4 suunnitelmakartoilta. Tuotantovaihe Mekrijärvensuolla tuotetaan nykyisin jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Lisäksi tuotetaan pieniä määriä ympäristöturpeita imuvaunulla. Tuotanto vuosina on ollut keskimäärin m 3 /v. Jatkossa tuotanto tulee olemaan keskimäärin noin m 3 /v

6 jyrsinpolttoturvetta ja noin m 3 /v ympäristöturvetta. Myös aumaalueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa auma-alueiden paikkaa vaihdellaan. Tuotantomenetelminä ovat mekaaninen kokoojavaunu, imuvaunu, mahdollisesti myös mekaaninen vaunu. Vuosittain tuotantoa on noin vuorokautta tuotantokaudella toukokuusta syyskuuhun. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunutuotannossa). Lisätietoja tuotannosta on saatavilla mm. Vapo Oy:n internet-sivuilta ( Jyrsinpolttoturpeen toimitukset suuntautuvat pääasiassa Ilomantsiin, Lieksaan ja Joensuuhun. Ympäristöturve toimitetaan mm. kuiviketurpeeksi lähialueen maatiloille, lietteenimeytykseen jne. Toimitukset tapahtuvat pääasiassa lämmityskauden aikana. Vuosituotantomäärän ollessa m 3, turpeen kuljettamiseen tarvitaan noin 250 turverekkaa. Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Turvetuotannon Mekrijärvensuolla arvioidaan jatkuvan noin 15 vuotta päättyen noin vuonna 2030, mikäli tuotantoa on vuosittain. Poistuman arvioidaan olevan noin ha/v turpeen markkinatilanteesta ja sääolosuhteista riippuen. Jälkihoitovaihe ja seuraava maankäyttö Tuotannon päätyttyä alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alueet siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueilta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueen uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan viranomaisten määräämän ajan. Seuraava maankäyttö tulee olemaan todennäköisesti maa- ja metsätaloutta sekä kosteikkoja. Vuokra-alueiden osalta uudesta maankäytöstä päättää maanomistaja. Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Vapo Oy:ssä on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro AE-FIN-FINAS) sekä ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro AQ-FIN-FINAS). Laatu- ja ympäristösertifikaatit kattavat Vapo Oy:n koko toiminnan, johon sisältyy biopolttoaineiden myynti, hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä tuotantoalueiden hankinta, suunnittelu, luvitus ja valmistelu. Ulkoisena arvioijana toimii Det Norske Veritas Oy Vesien käsittely Tuotantoalueelle on toteutettu ympäristöluvassa määrätyt kuivatusvesien puhdistusmenetelmät ja vesien johtaminen on suoritettu luvan mukaisesti: kuivatusvedet käsitellään perustason (sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden) lisäksi kahdella ympärivuotisesti toiminnassa olevalla pintavalutuskentällä. Molemmat pintavalutuskentät

7 PVK 1 ja PVK 2 on otettu käyttöön vuonna Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan seuraavaa reittiä alapuoliseen vesistöön: Naurispuro- Kelsimänjoki-Koitajoki. Lohkon 7 vedet 28 hehtaarin osalta on johdettu laskeutusaltaan ja virtaamansäätöpadon kautta Kelsimäjokeen lokakuun loppuun 2014 laskuojan 6 kautta. Hakija on tehostanut vesienkäsittelyä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla: koko lohkon 7 kuivatusvedet on johdettu syksystä 2014 alkaen sarkaojarakenteiden (lietetaskut, lietteenpidättimet) jälkeen, virtaamansäätöpadon ja kahden laskeutusaltaan (järjestyksessä nrot 16, 17 (Naurispuron alitus) kautta paineputkella olemassa olevalle pintavalutuskentälle (PVK 2) paineputkella. Vedet pumpataan pintavalutuskentälle pumppausaltaasta. Pintavalutuskentän pinta-ala on 12,1 ha, ja se on 5,8 % valuma-alueestaan (207,5 ha, josta tuotantopinta-ala 196,1 ha). Lohkojen 3, 4, 5 ja 6 vedet johdetaan sarkaojarakenteiden (lietetaskut, lietteenpidättimet) ja virtaamansäätöpatojen jälkeen kahdeksan laskeutusaltaan (järjestyksessä nro:t 7-10, 19, 55-57) kautta paineputkella pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentän pinta-ala on 10,4 ha ja se on 4,0 % valuma-alueestaan (258,4 ha, josta tuotantopinta-ala 249 ha). Pumpun tuottoa suuremmat valumat padottuvat tavallisesti tuotantoalueen ojastoon ja altaisiin, mutta pumppaamon ohitusmahdollisuus laskeutusaltaiden kautta pidetään toiminnassa pumppaamon häiriö- ja huoltotilanteiden varalta. Mikäli ohitustarvetta ilmenee, siitä informoidaan Elykeskusta. Mekrijärvensuo on ollut mukana Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantosoiden päästötarkkailussa (tarkemmin liitekohta 5). Mekrijärvensuon turvetuotannon kuormitustarkkailuraporttien mukaan Mekrijärvensuon keskimääräinen kokonaisvuosikuormitus vuosina on ollut (brutto) orgaanisen aineksen osalta kg/a, kiintoaineen osalta kg/a, kokonaisfosforin osalta 117 kg/a ja kokonaistypen osalta kg/a. Mekrijärvensuon turvetuotannon kuormitusarvio (tuleva kuormitus) perustuu sekä PVK1:n että PVK2:n osalta omiin päästötarkkailutuloksiin. Arvion perusteella Kelsimänjokeen ja sitä kautta Koitajokeen johdettavan Mekrijärvensuon 445,1 ha koko tuotantoalueen vuosittainen laskennallinen bruttokuormitus on orgaaniselle ainekselle (COD Mn ) kg/a, kiintoaineelle kg/a, kokonaisfosforille 96 kg/a ja kokonaistypelle kg/a. Karkeasti pinta-alan suhteen arvioituna luvitettavana olevan lohkon 7 (23,3 ha) kuormitus on noin 12 % PVK2:n kuormituksesta. Siten lohkon 7 luvitettavana olevan tuotantoalan vuosikuormitukseksi arvioidaan (brutto) orgaanisen aineksen osalta (COD Mn ) kg/a, kiintoaineen osalta 831 kg/a, kokonaisfosforin osalta 6 kg/a ja kokonaistypen osalta 265 kg/a.

8 Brutto Netto COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Kuormitus PVK1 osalta (249 ha) Kesä ,4 0,11 5,5 0,00 24,7 0,03 3,2 Vuosi 92 25,6 0,09 5,0 0,00 20,4 0,01 3,2 Vuosi (kg/a) , , Kuormitus PVK2 osalta (196,1 ha) Kesä ,2 0,11 3,9 0,00 5,9 0,06 2,7 Vuosi 94 15,5 0,10 4,7 0,00 10,8 0,04 3,1 Vuosi (kg/a) , , Kokonaiskuormitus (yht. 445,1 ha) Kesä ,6 0,22 9,4 0,00 30,5 0,08 6,0 Vuosi ,1 0,19 9,7 0,00 31,2 0,05 6,4 Vuosi (kg/a) , , Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä (Väyrynen ym. 2008). Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 m:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, alle 10 m) ja pienhiukkasia (PM2,5, alle 2,5 m) (Tissari ym. 2001). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Melu Melutasot tuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa mm. koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Ympäristöluvan mukaiset pöly- ja melumääräykset ovat seuraavat:

9 Mekrijärvensuon nykyisen tuotantoalueen läheisyydessä (alle 500 m) ei ole asutusta. Aikaisemmin lähimmät asuinrakennukset sijoittuivat lohkojen 1 ja 2 lounaispuolelle noin 480 metrin etäisyydelle. Lohkojen 1 ja 2 poistuttua tuotannosta, lähin peruskartalle merkitty kiinteistö sijoittuu yli 700 metrin päähän tuotantoalueen reunasta. Turvetuotannon pöly- ja meluvaikutuksista on kerrottu tarkemmin liitekohdassa 7. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille lämmityskauden aikana. Turve toimitetaan työmaateitä ja tietä nro 522 (Hattuvaarantie) pitkin joko Ilomantsiin, Lieksaan tai Joensuuhun. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä n. 200 l sekä muita voiteluaineita n. 50 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan n. 200 l jäteöljyä, n.40 kg kiinteää öljyjätettä, 10 kg akkuja, 1 m 3 sekajätettä, n kg aumamuovia ja n. 150 kg rautaromua vuodessa. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmu-

10 kaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Päivitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on toimitettu ELY-keskukselle (liitekohta 6). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus ympärivuotisesti pintavalutuskentillä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Mekrijärvensuolla. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvion mukaan Mekrijärvensuolla tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Mekrijärvensuon luvitettava alue on kokonaisuudessaan tuotannossa olevaa turvesuota. Hankealueelle ei tästä syystä ole tehty luontoselvityksiä. Turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen maankäyttöön tai maisemakuvaan. Mekrijärvensuon hankealue sijaitsee noin 13 kilometriä Ilomantsin kuntakeskuksesta koilliseen. Hankealuetta ympäröivät metsätalouden piirissä olevat metsäalueet sekä ojitetut suoalueet. Hankealueen itäpuolitse kulkee Hattuvaarantie. Lähimpiä kyläalueita ovat Lehtovaara suon koillispuolella ja Parissavaara itäpuolella sekä Särkän kylä lounaispuolella hankealuetta. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu muutamia pienialaisia peltoja. Hankealueen lävitse virtaa Naurispuro ja turvetuotantosuon länsipuolella Kelsimänjoki. Turvetuotantosuon pohjoispuolella on Kuuksenlampi. Lähin tuotannossa oleva turvetuotantosuo, Vapo Oy:n Puohtiinsuo sijaitsee hieman vajaan 3 kilometrin etäisyydellä Mekrijärvensuosta etelään. Mekrijärvensuon nykyisen tuotantoalueen läheisyydessä (alle 500 m) ei ole asutusta. Aikaisemmin lähimmät asuinrakennukset sijoittuivat lohkojen 1 ja 2 lounaispuolelle noin 480 metrin etäisyydelle. Lohkojen 1 ja 2 poistuttua tuotannosta, lähin peruskartalle merkitty kiinteistö sijoittuu yli 700 metrin päähän tuotantoalueen reunasta. Liitekohdassa 7 on esitetty kartta alueen lähiympäristöstä. Tiedossa ei ole, että Mekrijärvensuon turvetuotannolla olisi ollut vaikutusta lähiasutuksen kaivojen veden laatuun tai määrään, eikä vaikutusta pidetä todennäköisenä jatkossakaan.

11 Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Koska Mekrijärvensuo on vanha tuotantoalue, eikä tuotannon laajentamista suunnitella, tuotannosta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat pysyvät lähivuosina ennallaan. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Kuuksenlammen ja Mekrijärvensuon tuotantoalueen väliin on jätetty 50 metrin levyinen suojavyöhyke, joka estää turvepölyn leviämisen lampeen. Hankealueen lähellä ei ole muita isompia vesistöjä, joihin tuotannosta voisi aiheutua merkittävää pölyhaittaa. Mekrijärvensuon turvekuljetukset toimitetaan käyttökohteisiin lähinnä lämmityskauden aikana. Kuljetukset nostavat jonkin verran kuljetusreittien teiden liikennemääriä, mutta vaikutukset liikenteen aiheuttamaan pölyyn ja meluun tai liikenneturvallisuuteen eivät ole merkittäviä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Mekrijärvensuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistää urakoitsijoita välittömästi 5 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy 6 voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja - huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat suojelu- ja pohjavesialueet on esitetty liitekohdan 8 kartalla. Lähin Natura-alue, Petkeljärvi-Putkelanharju (FI , SAC) sijaitsee noin 3,7 kilometriä etelään hankealueesta. Ko. Natura-alue on myös harjujensuojeluohjelma-alue. Seuraavaksi lähin Natura-aluekokonaisuus Kesonsuo-Palokangas-Selkäkangas-Syväysjoki (FI , SAC) ja Kesonsuo-Syväysjoki (FI , SPA) sijaitsee lähimmillään noin 4,2 kilometriä hankealueesta länteen. Osa ko. alueesta on soidensuojeluohjelma-aluetta sekä yksityisen maalla olevaa luonnonsuojelu- ja erämaa-aluetta. Riittävän etäisyyden johdosta Mekrijärvensuon turvetuotannon jatkamisella ei arvioida olevan jatkossakaan merkittävää vaikutusta em. suojelualueisiin. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Särkän ( ) vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sijaitsee noin 1,7 kilometriä hankealueesta länteen. Tiedossa ei ole, että turvetuotanto hankealueella olisi vaikuttanut pohjavesialueen veden laatuun tai määrään. Turvetuotannon jatkaminen Mekrijärvensuolla ei tule jatkossakaan vaikuttamaan pohjavesialueeseen. Hankealueen länsipuolelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma Riihisuon reunamoreeniparvi (MOR-Y08-068, arvoluokka 4). Turvetuotannon jatkaminen Mekrijärvensuolla ei aiheuta moreenimuodostumalle vaikutuksia, sillä tuotantoon ei olla ottamassa uusia alueita. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Vesistö Mekrijärvensuo sijaitsee Koitajoen valuma-alueeseen (04.9) kuuluvan Mekrijärven-Nuorajärven alueen (04.92) Kelsimänjoen valuma-alueella (04.923). Kelsimänjoen valuma-alueen järvisyys on noin 3,8 %. Mekrijärvensuon kokonaispinta-ala 445,1 ha on noin 2,6 % Kelsimänjoen valumaalueesta.

12 Mekrijärven turvetuotantoalueen kuivatusvedet puhdistetaan ympärivuotisesti toimivilla PVK1:llä ja PVK2:lla. Lohkojen 3, 4, 5 ja 6 vedet (yhteensä 249 hehtaarin tuotantoalueelta) johdetaan pintavalutuskentälle 1. Lohkojen 7 ja 8 kuivatusvedet (yhteensä 196,1 hehtaarin tuotantoalueelta) johdetaan pintavalutuskentälle 2. Mekrijärvensuon kuivatusvedet molemmilta pintavalutuskentiltä johdetaan Naurispuron kautta Kelsimänjokeen ja edelleen Koitajokeen. Kelsimänjoen pituus Naurispuron yhtymäkohdasta Koitajokeen on noin 8,5 km. Virtaamat Hankealueen valuman arvioinnissa on käytetty SYKE:n vesistömallista saatuja Kelsimänjoen valuma-alueelle aikajaksolle laskettuja arvoja, Koitajoen Möhkönkosken, Lylykosken sekä Haapajoen Putkulankosken havaintoja. Naurispuron valumien arvioinnissa on huomioitu myös pienten järvettömien vertailuvesistöjen valuma-arvoja ja ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry Finland Oy 2016) arvoja, sillä järvisyys vaikuttaa Kelsimänjoen valumiin. Koitajoen valuman arvioinnissa on käytetty myös Kaiteran ja Kuusiston nomogrammeja. Käytetyt valuma-arvot ja lasketut virtaamat on esitetty seuraavassa. Naurispuro Kelsimänjoki Koitajoki, Kelsimänjoen alapuolella F 11,6 km 2 F 173,5 km 2 F 3555 km 2 Valuma Virtaama Valuma Virtaama Valuma Virtaama l/s km 2 m 3 /s l/s km 2 m 3 /s l/s km 2 m 3 /s vuosi MQ 15 0,17 12,4 2,15 11,2 40 MNQ 0,2 0,002 0,3 0,05 1,9 7 MHQ 90 1, , joulu-maalis MQ 5,5 0,06 4,3 0,75 8,0 28 kesä-syys MQ 12 0,14 7,9 1,37 13,5 48 MNQ 2,6 0,03 0,6 0,10 6,1 22 MHQ 34 0, , Veden laatu Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailutulokset on raportoitu Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotannon tarkkailuraporteissa. Mekrijärvensuota koskevat otteet ko. tarkkailuraporteista vuosilta on esitetty hakemuksen liitekohdassa 5. Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kahdella Kelsimänjoen ja kahdella Koitajoen vesistöpisteellä; Kelsimänjoki 92 edustaa Mekrijärvensuon tuotantoalueen yläpuolista pistettä ja Kelsimänjoki 109 alapuolista pistettä. Koitajoki 110 puolestaan edustaa Kelsimäenjoen laskukohdan yläpuolista pistettä ja Koitajoki 111 alapuolista pistettä. Havaintopisteet on esitetty liitekohdan 9 kartalla. Kelsimänjoessa vesi on suovaltaisille valuma-alueille tyypillisesti tummaa, ja humus- ja rautapitoista. Veden kiintoainepitoisuudet ovat joessa melko pieniä; yläpuolisella pisteellä kiintoainepitoisuudet ovat erityisesti pieniä.

13 Veden ph on kummassakin pisteessä selvästi happaman puolella (ka 6,2). Kelsimänjoen yläpuolisen kesäaikaisen keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden (21 µg/l) perusteella joen vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi ja alaosalla reheväksi (28 µg/l). Kesän keskimääräisen kokonaistyppipitoisuuden perusteella joen vesi on luokiteltavissa sekä ylä- että alapuolisella pisteellä lievästi reheväksi (ka µg/l). Lähes kaikkien vedenlaatuparametrien osalta alapuolisen pisteen veden laatu on hieman heikompaa kuin yläpuolisen pisteen. Pohjois-Karjalan turvetuotannon tarkkailuraportissa 2015 on kuitenkin todettu, että Kelsimänjoen valumaalueella turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on suhteessa melko pientä. Koitajoen pisteillä veden laatu on pääosin hieman parempaa kuin Kelsimänjoessa. Vesi on kuitenkin Koitajoessa melko tummaa ja humus- ja rautapitoisuudet ovat jonkin verran koholla. Veden ph on selvästi happaman puolella (6,0 6,1). Kiintoainepitoisuudet ovat joessa hyvin pieniä. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella joen vesi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Lähes kaikkien vedenlaatuparametrien osalta alapuolisen pisteen veden laatu on hieman heikompaa kuin yläpuolisen pisteen. Mekrijärvensuon vesistövaikutusarvio on esitetty kokonaisuudessaan liitekohdassa 5. Mekrijärvensuon kuormituksen aiheuttamat arvioidut pitoisuusvaikutukset Kelsimänjoen suulla sen laskiessa Koitajokeen vaihtelevat vuodenajasta riippuen kiintoaineen osalta 0,2 0,3 mg/l, kokonaisfosforin osalta 0,3 0,7 µg/l ja kokonaistypen osalta µg/l. Orgaanisen aineksen osalta laskennallinen pitoisuusvaikutus on 0,0 mg/l. Siten Mekrijärvensuon turvetuotannolla näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta lähinnä vain Kelsimänjoen typpipitoisuuksiin. Typpipitoisuuden laskennallinen vaikutus on noin 8,7 % Kelsimänjoen keskimääräisestä havaitusta kokonaistyppipitoisuudesta. Mekrijärvensuon kuormituksen vaikutusta Kelsimänjoen veden laatuun ei voida tämän perusteella pitää merkittävänä. Kuormitus kuitenkin osaltaan pitää yllä Kelsimänjoen rehevyystasoa ja kiintoainepitoisuuksia. On kuitenkin huomioitava, että Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutus on jo olemassa Kelsimänjoessa. Mekrijärvensuon turvetuotannon laskennallinen pitoisuusvaikutus Kelsimänjoen alapuolisessa Koitajoessa jää kokonaisuudessaan hyvin vähäiseksi. Tämä johtuu Koitajoen suuresta virtaamasta ja sitä kautta erittäin hyvistä laimentumisolosuhteista. Käytännössä turvetuotannolla olisi vaikutusta lähinnä vain Koitajoen typpipitoisuuksiin. Typen pitoisuusvaikutuskin on kuitenkin vain noin 0,4 % havaitusta Koitajoen keskimääräisestä kokonaistyppipitoisuudesta. Kelsimänjoki (keskisuuret turvemaiden joet) on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan (kemiallinen tila hyvää huonompi). Mekrijärvi (matalat runsashumuksiset järvet) on luokiteltu hyvään ekologiseen luokkaan (kemiallinen tila hyvää huonompi). Koitajoen alajuoksu (suuret turvemaiden joet) on puolestaan luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaluokkaan. Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset Kelsimänjokeen on arvioitu melko vähäisiksi ja Koitajokeen hyvin vähäisiksi. Mekrijärvensuon kuivatusvedet puhdistetaan lisäksi ympärivuotisesti pintavalutuskentillä, mikä edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Siten Mekrijärvensuon turvetuotannon jatkamisella ei merkittävällä tavalla vaarannettaisi vesimuodostumien vesienhoidon tilatavoitteita. Koitajoen valuma-alueella (4.9) ei sijaitse Mekrijärvensuon lisäksi muita tuotannossa olevia turvetuotantosoita kuin Puohtiinsuo (tuotantoala 80,3

14 ha), joka laskee kuivatusvetensä Mekrijärvensuon yläpuolella Koitajokeen. Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon laskennallinen pitoisuusvaikutus Koitajokeen on kiintoaineen osalta 0,01 mg/l, kokonaisfosforin osalta 0,01 µg/l ja kokonaistypen osalta 2,2 µg/l. Orgaanisen aineksen osalta pitoisuusvaikutus on 0,0 mg/l. Tämän perusteella turvetuotannon vesistövaikutusta Koitajoen valuma-alueella ei voida pitää merkittävinä. Käytännössä turvetuotanto vaikuttaa hieman vain Koitajoen typpipitoisuuteen (2,2 µg/l). Siten turvetuotannon jatkamisella ei merkittävällä tavalla vaarannettaisi alapuolisten vesimuodostumien vesienhoidon tilatavoitteita. Kalasto ja kalastus Mekrijärvensuon alapuoliset vesialueet kuuluvat Koitajoen kalastusalueeseen. Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen alapuolisten vesialueiden haltijat on esitetty liitekohdassa 12. Voimassa olevan Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen lupapäätöksen mukaisesti alapuolisessa Koitajoessa on suoritettu kalataloudellista tarkkailua. Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon turvetuotantoalueiden kalataloudellisen velvoitetarkkailun raportit vuosilta 2012 ja 2014 on esitetty liitekohdassa 9 sekä kalataloudellinen tarkkailuohjelma liitekohdassa 10. Vuonna 2009 Mekrijärvensuon laajennuksen YVA-hankkeen yhteydessä tehdyn kalastuskyselyn mukaan Koitajoen ja Mekrijärven kalastuksellinen merkitys on melko suuri, Kelsimänjoen keskinkertainen ja Naurispurolla ei ole kalastuksellista merkitystä. Koitajoessa Mekrijärven osakaskunnan alueella kalastaa vuosittain 90 henkilöä, Mekrijärvessä 50 henkilöä ja Kelsimänjoessa 15 henkilöä. Osakaskunnan alueella harjoitetaan lähinnä virkistys- ja kotitarvekalastusta sekä paikkakuntalaisten että lomaasukkaiden/matkailijoiden toimesta. Ammattimaisesti alueella kalastaa yksi henkilö. Pyydyksinä käytetään verkkoa, katiskaa ja viehettä. Lisäksi pyyntivälineenä käytetään nuottaa. Rapuja alueella ei pyydetä (WSP 2010). Vuonna 2012 Koitajoella ja Kelsimänjoella tehtiin turvetuotannon velvoitetarkkailun mukainen kalastustiedustelu. Tiedustelu koski vuotta Tiedustelualueet olivat Nuorajärvi-Lylykoski (Koitajoen alaosa), Kelsimänjoen alaosa sekä Nuorajärven luusua (Koitajoen yläosa). Vuonna 2011 alueella kalasti yhteensä 135 ruokakuntaa, joista 29 Nuorajärvellä, 66 Koitajoen yläosalla, 31 Koitajoen alaosalla ja 9 Kelsimänjoessa. Vuonna 2011 Koitajoen yläosalta on saatu yhteensä kg ja Koitajoen alaosalta yhteensä kg saalista. Vuoden 2008 tiedusteluun verrattuna kokonaissaalis oli hieman pienempi. Koitajoen yläosalta saaliiksi saatuja kalalajeja olivat ahven, hauki, kuha, särki, lahna, säyne, made, muikku, siika ja taimen, joista selkeästi eniten saaliiksi ilmoitettiin saadun ahventa ja haukea. Koitajoen alaosalta saaliiksi saatiin samoja kalalajeja, paitsi muikkua ei ilmoitettu saadun alaosalta lainkaan. Koitajoen alaosalta saaliiksi saatiin selkeästi eniten haukea. Kyselyn perusteella Koitajoella vähentyneiksi lajeiksi koettiin siika ja muikku. Jossakin määrin yleistyneeksi koettiin lahna sekä Koitajoen alaosassa myös hauki ja kuha. Kyselyn perusteella merkittävin kalastushaitta kaikilla alueilla oli pyydysten likaantuminen, joka haittasi merkittävästi % vastaajista. Kirjanpitokalastuksella seurataan Koitajoessa tapahtuvan nuottauksen saaliita ja niiden kehittymistä. Nuottauksen kokonaissaalis koentakertaa kohden laski vuodesta 2002 vuoteen 2006 ja on laskenut edelleen vuonna Yksittäisistä lajeista selvimpiä muutoksia olivat ahven- ja muik-

15 kusaaliin aleneminen sekä siikasaaliin kasvu. Muiden lajien kohdalla muutokset ovat olleet vähäisempiä. Vuoden 2014 velvoitetarkkailussa kalojen lisääntymisalueilla Koitajoessa tehtiin pohjan laatuselvityksiä määrittämällä pohjalle kertyneen orgaanisen aineksen määrää. Tulosten perusteella pohjamateriaalin laatu Koitajoessa voi vaihdella samalla alueella eri vuosina. Veden virtaus kuljettaa hiekkaa sekä orgaanista ainesta ja kertyminen eri alueille vaihtelee. Viitteitä eloperäisen aineksen ajoittaisesta kertymisestä pohjalle on havaittavissa, mutta tulosten perusteella se näyttäisi olevan melko vähäistä. Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset painottuvat Naurispuroon ja Kelsimänjokeen. Naurispurolla ei kuitenkaan käytännössä ole kalataloudellista merkitystä. Kelsimänjoella kalastetaan puolestaan jonkin verran. Kelsimänjokeen Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset on arvioitu vähäisiksi-kohtalaisiksi. Kelsimänjoen veden laatuun vaikuttaa kuitenkin merkittävästi myös maa- ja metsätalouden kuormitus. Kaiken kaikkiaan turvetuotannon vaikutusta Kelsimänjoen kalastoon ja kalastukseen ei voida pitää merkittävänä. Koitajokeen kohdistuvat vesistövaikutukset on arvioitu kokonaisuudessaan hyvin vähäisiksi. Siten turvetuotannon jatkamisella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta Koitajoen kalastoon tai kalastukseen. Koitajoen kalasto koostuu suurimmaksi osaksi vedenlaadun muutoksia hyvin kestävistä kalalajeista, kuten ahvenesta, hauesta ja särjestä. Koitajoessa esiintyy tämän lisäksi veden laadun muutoksille herkempiä lohikaloja, kuten muikkua, siikaa ja taimenta, joihin turvetuotannosta koituva vaikutus arvioidaan myös vähäiseksi, sillä Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset jäävät Koitajokeen hyvin vähäisiksi ja tulevat olemaan samantasoisia kuin nykyäänkin. Kalataloudellisen tarkkailun perusteella Koitajoessa ei ole tapahtunut merkittäviä kalataloudellisia muutoksia. Virkistyskäyttö Naurispurolla ei ole käytännössä virkistyskäytöllistä merkitystä. Kelsimäjoella kalastetaan jonkin verran ja sen rannoilla on myös muutamia asuttuja kiinteistöjä. Koitajoella on selvästi enemmän virkistyskäytöllistä merkitystä; joella mm. kalastetaan melko paljon, se toimii melontareittinä ja sen varrella on myös asutusta. Mekrijärvensuon turvetuotannon aiheuttamat vesistö- ja kalastovaikutukset on kuitenkin arvioitu suhteessa vähäisiksi, minkä vuoksi myös vesistöjen virkistyskäyttöön koituvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kelsimänjokeen ja Koitajokeen Kelsimänjokeen ja Koitajokeen Mekrijärvensuon turvetuotannosta aiheutuvat, suhteessa vähäisiksi todetut, vesistö- ja kalastovaikutukset tulevat säilymään jatkossa nykyisenkaltaisina. Mekrijärvensuon tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse virallisia virkistysreittejä- tai alueita. Turvetuotannolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueella tapahtuvaan retkeilyyn, metsästykseen tai marjastukseen, sillä kyseessä on kokonaisuudessaan toiminnassa oleva turvetuotantosuo. Tuotantokauden ulkopuolella suolla voi metsästää. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalu-

16 eella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa Mekrijärven alueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovastuuvakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet, kalatalous). Mekrijärvensuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu tehdään jatkossakin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (liitekohta 10). Kalataloudellista tarkkailua tehdään jatkossakin Vapo Oy:n Mekrijärven ja Puohtiinsuon turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti (liitekohta 10). Pöly- ja melutarkkailua ei katsota Mekrijärvensuolla jatkossa tarpeellisena, sillä lähin asutus sijaitsee tuotantopinta-ala poistumien myötä nykyisin yli 700 metrin etäisyydellä. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Kalatalousmaksu/-velvoitteet Purkuvesistön nykyinen tila ja vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo kokonaisuudessaan huomioiden Mekrijärvensuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Hakija esittää Mekrijärvensuon kalatalousmaksun suuruudeksi jatkossakin /vuosi.

17 Muut toimenpiteet Hankkeen toiminnoista ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. KORVAUKSET Olemassa olevan Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen lupapäätöksen mukaisesti Kelsimänjoen varrella sijaitsevien asuinkäytössä olevien rantatilojen omistajille (8 kpl) on määrätty maksettavaksi korvaukset vuosina aiheutuneesta ja vuosina aiheutuvasta virkistyskäytön vaikeutumisesta. TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT Mekrijärvensuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Jatkossa Mekrijärvensuon vesistöön johtuvan kuormituksen vaikutukset rakennettujen rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle arvioidaan sen tasoisiksi, että kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa ei aiheudu. Purkuvesistön kalataloudelle aiheutuvaa haittaa voidaan kompensoida euron suuruisen vuosittaisen kalatalousmaksun käytöllä. Vapo Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 :ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislupaa eli tässä tapauksessa lupaa jatkaa toimintaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta vuoden 2017 jälkeen lohkon 7 sillä alueella, jolla lupa päättyy Toiminnanaloittamislupaa voidaan ympäristönsuojelulain 199 :n mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Hakijalla on tarve tuotannon jatkamiseen hakemusta koskevalla jo entuudestaan tuotantoon valmistellulla ja siinä olevalla alueella, koska turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. Koska hankealue on jo entuudestaan turvetuotannossa, ei tuotannon jatkaminen aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Hakija esittää vakuudeksi tuhannen (1 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA Tiedot hankkeen asianosaisista sekä rekisterikartat on esitetty liitekohdassa 11.

18 TIIVISTELMÄ YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 39 :N JA VALTIONEUVOSTON YMPÄRISTÖNSUO- JELUSTA ANTAMAN ASETUKSEN 8-6 :N MUKAINEN SUUNNITELMA MEKRI- JÄRVENSUON (ILOMANTSI) TURVETUOTANNOSTA Vapo Oy hakee Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista siten, että lohkon 7 osa-alueen saakka voimassa oleva määräaikainen ympäristölupa, muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Kyseisen osa-alueen tuotantopinta-ala on 23,2 ha (sis. aumaalueet). Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Mekrijärvensuon lohkojen 2-7 tuotantopinta jatkossa on 445,1 ha (josta auma-alueet 21,4 ha). Jatkossa tuotanto tulee olemaan keskimäärin noin m 3 /v jyrsinpolttoturvetta ja noin m 3 /v ympäristöturvetta. Tuotantomenetelminä ovat mekaaninen kokoojavaunu, imuvaunu, mahdollisesti myös mekaaninen vaunu. Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Jyrsinpolttoturpeen toimitukset suuntautuvat pääasiassa Ilomantsiin, Lieksaan ja Joensuuhun. Ympäristöturve toimitetaan mm. kuiviketurpeeksi lähialueen maatiloille, lietteenimeytykseen jne. Turvetuotannon Mekrijärvensuolla arvioidaan jatkuvan noin 15 vuotta päättyen noin vuonna 2030, mikäli tuotantoa on vuosittain. Tuotannon päätyttyä alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Seuraava maankäyttö tulee olemaan todennäköisesti maa- ja metsätaloutta sekä kosteikkoja. Vuokraalueiden osalta uudesta maankäytöstä päättää maanomistaja. Seuraava maankäyttö ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Mekrijärvensuo sijaitsee Koitajoen valuma-alueeseen (04.9) kuuluvan Mekrijärven-Nuorajärven alueen (04.92) Kelsimänjoen valuma-alueella (04.923). Mekrijärven turvetuotantoalueen kuivatusvedet puhdistetaan ympärivuotisesti toimivilla PVK1:llä ja PVK2:lla. Lohkojen 3, 4, 5 ja 6 vedet (yhteensä 249 hehtaarin tuotantoalueelta) johdetaan pintavalutuskentälle 1. Lohkojen 7 ja 8 kuivatusvedet (yhteensä 196,1 hehtaarin tuotantoalueelta) johdetaan pintavalutuskentälle 2. Mekrijärvensuon kuivatusvedet molemmilta pintavalutuskentiltä johdetaan Naurispuron kautta Kelsimänjokeen ja edelleen Koitajokeen. Arvion perusteella Mekrijärvensuon 445,1 ha koko tuotantoalueen vuosittainen laskennallinen bruttokuormitus (tuleva) on orgaaniselle ainekselle (COD Mn ) kg/a, kiintoaineelle kg/a, kokonaisfosforille 96 kg/a ja kokonaistypelle kg/a. Karkeasti pinta-alan suhteen arvioituna luvitettavana olevan lohkon 7 (23,3 ha) kuormitus on noin 12 % PVK2:n kuormituksesta. Siten lohkon 7 luvitettavana olevan tuotantoalan vuosikuormitukseksi arvioidaan (brutto) orgaanisen aineksen osalta (COD Mn ) kg/a, kiintoaineen osalta 831 kg/a, kokonaisfosforin osalta 6 kg/a ja kokonaistypen osalta 265 kg/a. Mekrijärvensuon hankealuetta lähin suojelualue sijaitsee noin 3,7 kilometrin etäisyydellä ja lähin luokiteltu pohjavesialue noin 1,7 kilometrin etäisyydellä. Riittävän etäisyyden johdosta Mekrijärvensuon tuotannon jatkamisella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia suojelualueisiin tai pohjavesialueisiin. Hankealueen länsipuolelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma Riihisuon reunamoreeniparvi. Mekrijärvensuon turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia kyseiseen muodostumaan, sillä kyseessä on olemassa oleva tuotantosuo. Hankealueen ympäristö on pääasiassa ojitettuja suoalueita ja metsätalouskäytössä olevia metsäalueita. Mekrijärvensuon nykyisen tuotantoalueen läheisyydessä (alle 500 m) ei ole asutusta. Aikaisemmin lähimmät asuin-

19 rakennukset sijoittuivat lohkojen 1 ja 2 lounaispuolelle noin 480 metrin etäisyydelle. Lohkojen 1 ja 2 poistuttua tuotannosta, lähin peruskartalle merkitty kiinteistö sijoittuu yli 700 metrin päähän tuotantoalueen reunasta. Hakijan tiedossa ei ole pöly- tai meluvalituksia kuluneelta lupakaudelta. Koska Mekrijärvensuo on vanha tuotantoalue, tuotannosta lähiasutukselle aiheutuvat pöly- ja meluhaitat pysyvät lähivuosina ennallaan. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Tiedossa ei ole, että Mekrijärvensuon turvetuotannolla olisi ollut vaikutusta lähiasutuksen kaivojen veden laatuun tai määrään eikä vaikutusta pidetä todennäköisenä jatkossakaan. Mekrijärvensuon kuormituksen aiheuttamat arvioidut pitoisuusvaikutukset Kelsimänjoen suulla sen laskiessa Koitajokeen vaihtelevat vuodenajasta riippuen kiintoaineen osalta 0,2 0,3 mg/l, kokonaisfosforin osalta 0,3 0,7 µg/l ja kokonaistypen osalta µg/l. Orgaanisen aineksen osalta laskennallinen pitoisuusvaikutus on 0,0 mg/l. Siten Mekrijärvensuon turvetuotannolla näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta lähinnä vain Kelsimänjoen typpipitoisuuksiin. Typpipitoisuuden laskennallinen vaikutus on noin 8,7 % Kelsimänjoen keskimääräisestä havaitusta kokonaistyppipitoisuudesta. Mekrijärvensuon kuormituksen vaikutusta Kelsimänjoen veden laatuun ei voida tämän perusteella pitää merkittävänä. Kuormitus kuitenkin osaltaan pitää yllä Kelsimänjoen rehevyystasoa ja kiintoainepitoisuuksia. On kuitenkin huomioitava, että Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutus on jo olemassa Kelsimänjoessa. Mekrijärvensuon turvetuotannon laskennallinen pitoisuusvaikutus Kelsimänjoen alapuolisessa Koitajoessa jää kokonaisuudessaan hyvin vähäiseksi. Tämä johtuu Koitajoen suuresta virtaamasta ja sitä kautta erittäin hyvistä laimentumisolosuhteista. Käytännössä turvetuotannolla olisi vaikutusta lähinnä vain Koitajoen typpipitoisuuksiin. Typen pitoisuusvaikutuskin on kuitenkin vain noin 0,4 % havaitusta Kelsimänjoen keskimääräisestä kokonaistyppipitoisuudesta. Kelsimänjoki on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Mekrijärvi on luokiteltu hyvään ekologiseen luokkaan ja Koitajoen alajuoksu on puolestaan luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaluokkaan. Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset Kelsimänjokeen on arvioitu melko vähäisiksi ja Koitajokeen hyvin vähäisiksi. Mekrijärvensuon kuivatusvedet puhdistetaan lisäksi ympärivuotisesti pintavalutuskentillä, mikä edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Siten Mekrijärvensuon turvetuotannon jatkamisella ei merkittävällä tavalla vaarannettaisi vesimuodostumien vesienhoidon tilatavoitteita. Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset painottuvat Naurispuroon ja Kelsimänjokeen. Naurispurolla ei kuitenkaan käytännössä ole kalataloudellista merkitystä. Kelsimänjoella kalastetaan puolestaan jonkin verran. Kelsimänjokeen Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset on arvioitu vähäisiksi-kohtalaisiksi. Kelsimänjoen veden laatuun vaikuttaa kuitenkin merkittävästi myös maa- ja metsätalouden kuormitus. Kaiken kaikkiaan turvetuotannon vaikutusta Kelsimänjoen kalastoon ja kalastukseen ei voida pitää merkittävänä. Koitajokeen kohdistuvat vesistövaikutukset on arvioitu kokonaisuudessaan hyvin vähäisiksi. Siten turvetuotannon jatkamisella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta Koitajoen kalastoon tai kalastukseen. Koitajoen kalasto koostuu lisäksi suurimmaksi osaksi vedenlaadun muutoksia hyvin kestävistä kalalajeista, kuten ahvenesta, hauesta ja särjestä. Koitajoessa esiintyy tämän lisäksi veden laadun muutoksille herkempiä lohikaloja, kuten muikkua, siikaa ja taimenta, joihin turvetuotannosta koituva vaikutus arvioidaan myös vähäiseksi, sillä Mekrijärvensuon turvetuotannon vesistövaikutukset jäävät Koitajokeen hyvin vähäisiksi ja tulevat olemaan samantasoisia kuin

20 Lisätietoja asiassa antavat: nykyäänkin. Kalataloudellisen tarkkailun perusteella Koitajoessa ei ole tapahtunut merkittäviä kalataloudellisia muutoksia. Koitajoen valuma-alueella (4.9) ei sijaitse Mekrijärvensuon lisäksi muita tuotannossa olevia turvetuotantosoita kuin Puohtiinsuo (tuotantoala 80,3 ha), joka laskee kuivatusvetensä Mekrijärvensuon yläpuolella Koitajokeen. Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon laskennallinen pitoisuusvaikutus Koitajokeen on kiintoaineen osalta 0,01 mg/l, kokonaisfosforin osalta 0,01 µg/l ja kokonaistypen osalta 2,2 µg/l. Orgaanisen aineksen osalta pitoisuusvaikutus on 0,0 mg/l. Tämän perusteella turvetuotannon vesistövaikutusta Koitajoen valuma-alueella ei voida pitää merkittävinä. Siten turvetuotannon jatkamisella ei merkittävällä tavalla vaarannettaisi alapuolisten vesimuodostumien vesienhoidon tilatavoitteita. Mekrijärvensuon turvetuotannon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan jatkossa kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Purkuvesistön kalataloudelle aiheutuva haitta voidaan estää vuosittaisen kalatalousmaksun käytöllä. Lakimies Martti Patrikainen, puhelin Suunnitteluinsinööri Enni Karvinen, puhelin Luvittaja/biologi Irma Tommila, puhelin

21 KIRJALLISUUS Pöyry Finland Oy (2016). Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. Bioenergia ry. Tissari, J., Yli-Tuomi, T., Willman, P., Nuutinen, J., Raunemaa, T., Marja-aho, J. & Selin P. (2001). Turvepölyn leviäminen tuotantoalueilta. Hakumenetelmän tutkiminen kesällä 2000 Pyhännän Konnunsuolla. - Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitosten monistesarja 1/2001. Väyrynen, T., Aaltonen, R., Haavikko, H., Juntunen, M., Kalliokoski, K., Niskala, A-L. & Tukiainen, O. (2008). Turvetuotannon ympäristöopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Ympäristöministeriö (2015). Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015. WSP (2010). Mekrijärvensuon turvetuotantoalueen laajennusalue. YVA-selostus. Ympäristöhallinto (2016). Karpalo- ja Hertta -tietojärjestelmät.